Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Algron28]

Pystyykö tuota sinistä 10mm kuidun suojaputkea jatkamaan. Nykyinen tontin rajalla oleva kieppi ei tule yltämään operaattorin jakokeskukselle, toinen pää on jo tuotu talon sisälle. Eli meneekö tuo sininen putki vaihtoon vai onko ihan yleinen käytäntö että sitä jatketaan tarvittaessa. Lähinnä mietin sen takia että saako sinne enää sen ohuen kuidun sisään jos matkalla jatkoksia.

Jos kyseessä on normaali mikroputki niin pystyy jatkamaan. Tuollaisia jatkoja on myös esimerkiksi silloin kun yksittäinen putki liitetään isompaan putkinippuun jolla saadaan vetoa helmpommaksi kun vedetään useita mikroputkia samaa reittiä pitkin.

"1.1.2022 jälkeen toimitetut valokuitupäätteet ovat aina Lounean omaisuutta."

"GlobalConnect asentaa omistamansa, Laajakaistapalveluiden toimittamisen mahdollistavat laitteet ja tarvikkeet "

Valokuitunen:

Täälläkin oli joku kaivoi itse Valokuituisen antaman suojaputken. Sekään ei ole asiakkaan omaisuutta. Tästä syystä "kotitalousvähennyksessä" ei ole eritelty tarvikkeita..

"Valokuituputki ja asennusvälineet ovat Valokuitusen omaisuutta ja kaikki tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet tonttikaivuja valokuituputken asennussuunnitelmiin ja -ohjeisiin kuuluvat Valokuituselle."

"Asiakas on tietoinen siitä, että Valokuitunen ei ole päätelaitteen toimittaja eikä siten vastaa mistään Päätelaitteeseen liittyvistä häiriöistä, käyttövioista, korjauskuluista tai muista seikoista, ellei päätelaitesopimuksessa ole sovittu toisin."

Sitä en tiedä kuka tuon päätelaitteen omistaa Valokuitusella, mutta viat maksaa asiakas... Tottakai. Tai sitten se ulkopuolinen mystinen toimija, joka myös selvittää liittymien viat, kun kuitunen pesee kätensä.

Valokuitusen tapauksessa päätelaitteen omistaa Telia.

 

[Johtaja_Jurmu]

Ainakin Valoon sopparissa kuidun ja modeemin omistaa edelleen Valoo, vaikka tilaus ei olisi voimassa. On sitten aivan heidän päätäntävallassaan mitä tekevät noiden kanssa - epäilen kuitenkin etteivät tule kuitumodeemiaan hakemaan pois. Hieman on epäselvää, jos sitten itse haluaa purkin seinästä pois saako sen siitä poistaa???

No tasan varmasti eivät hae modeemia pois, kuten eivät myöskään kaiva kaapelia pois jos se ei ole käytössä

 

[pulatunnus]

No tasan varmasti eivät hae modeemia pois, kuten eivät myöskään kaiva kaapelia pois jos se ei ole käytössä

Yleistäen eivät hae pois, ei kannata hakea, (* eli siellä se olohuoneen paraatiseinällä komeilee hamaan tulevaisuuteen. Sähköt ilmeisesti saa kytkeä pois.

Jos remontin tai ulkonäköisyistä pitää pois saada, niin operaattoriin yhteyttä, toki joku voi olla omatoiminen, musta suorakuitu niin ei välttämättä tule sanomista ennen mahdollista uudelleen kytkentään.(**

Spoileri: (* (**

(*
Ei niin arvokkaita että kannattaisi asentajaa laittaa hakemaan, ja vähän vaikea jotain kulahtaneita kierrättää.
Ja kun rauta on valmiina, ja jos asiakas haluaa avata liittymän, niin parhaassa tapauksessa onnistuu ilman asentajan käyntiä, jolloin kytkentä saattaa sujua koneellista nopeasti.
(**
No en väitä ettei tule, jos tehnyt sopparin että aktiivilaite perässä ja se katoaa, niin voi se jossain raportissa näkyä, no näkys jo silloin kun sähköt repinyt irti.

GPON sukuisten osalta sanottu että kriittisempiä asiakas kuitupäistä, en väitä vastaan puoleen tai toiseen miten paskottu pää vaarantaisi muiden yhteyksiä.

Sitä en tiedä kuka tuon päätelaitteen omistaa Valokuitusella, mutta viat maksaa asiakas... Tottakai. Tai sitten se ulkopuolinen mystinen toimija, joka myös selvittää liittymien viat, kun kuitunen pesee kätensä.

Valokuitusella asiakasrajapinta on sen kuitukytkimen kupariportissa, nykyään osalla muitakin operaattoreita se asiakasrajapinta on sen kuitu kytkimen/reittimen/muuntimen/modeemin kupari/kuitu portissa.

Eli se kytkin/reititin/.. on operaattorin vastuulla, ei asiakkaan. Eli samanlailla kuin se fyysinen kuitu.
Jos asiakas, tai asiakkaan koira, vieras, puutarhuri, sen tuhoaa niin sitten toki huudellaan rahoja asikkaalta.

Jos kuituliittymän palvelut on irtisanottu/... mutta ei purettu, niin operaattori tuskin innokkaasti lähtee niiden kuntoa tarkistaa, mutta jos siitä on häiriötä aktiivisille yhteyksille, tai uusille, niin sitten joutuvat selvitteleen, ja jos vian on aiheuttanut asiakas, niin riski että laskua tarjotaan.

 

[kurkimies]

Kurkkasin tuossa sinne päätelaatikkoon sisään, josta tuon 2 kuitua pääsin laskemaan.

Oli aika kätevä ovi siinä josta pääsi urkkimaan, en malttanut olla kurkkaamatta.

Niin, kyllä siellä on väh. 4-kuituinen yksimuotokuitu eli rikkoisivat Traficomin 65m määräystä

 

[jessenic]

Niin, kyllä siellä on väh. 4-kuituinen yksimuotokuitu eli rikkoisivat Traficomin 65m määräystä

Tuo kohta koskee talojakamon ja huoneistojakamon välistä kaapelia. Omakotitalossa talojakamo ja huoneistojakamo on sama asia.

 

[Persojet]

Niin, kyllä siellä on väh. 4-kuituinen yksimuotokuitu eli rikkoisivat Traficomin 65m määräystä

En usko, että tuollaisessa vaikka valokuitusen kuitu-urakoinnissa sovelletaan yleiskaapelointipykäli kun eivät suoraan liity siihen mitenkään. Ne vaan toimittaa sen kuidun talolle, on sitten omistajan vastuu järjestää se levitys talon sisällä, eli yleiskaapelointi.

Ainoa mikä tuota varmaan koskee, on kai se minimi vaatimus kahdesta päätetystä kuidusta, eli kuitua ei saa viedä mihinkään ilman, että se on päätetty.

 

[jarhu]

Ilmeisesti Elisa aikoo kuiduttaa puolisuomea 2026, koska täälläkin kaupattiin sitä 0-eur kuitua jonka tilasinkin. Vaikka Lounean kuitu jo tulee mutta odottaa teknisessä tilassa kytkentää. En oleta suuria tuon Elisan kuidun etenemisen suhteen, enemmän yllätyn jos se sitten joskus tulee. Sinällään huvittaa että kyselin viitisen vuotta sitten kuitua ja silloin olisi kustantanut 15000eur. Nyt sitten hinta on 0-eur, niin ne ajat muuttuu.

Epäilemättä jokin saneerauskierros näille kuiduttajillekkin jossain kohtaa tulee, sen verran kuumina nuo markkinat nyt tuntuu pyörivän.

Elisalta tuli kotia kirje, sähköposti, tekstiviesti ja puhelu. Puhelimessa sanoin, että ei kinostele kun yksi kuitukaapeli jo odottamassa kytkentää talon nurkalla. Soitti vielä toinenkin perään muutama päivä myöhemmin ja oli pakko jo korottaa ääntä kun ei uskonut. Juuri tuota 0-eur kuitua 2026 yritti kaupata.

 

[jessenic]

Elisalta tuli kotia kirje, sähköposti, tekstiviesti ja puhelu. Puhelimessa sanoin, että ei kinostele kun yksi kuitukaapeli jo odottamassa kytkentää talon nurkalla. Soitti vielä toinenkin perään muutama päivä myöhemmin ja oli pakko jo korottaa ääntä kun ei uskonut. Juuri tuota 0-eur kuitua 2026 yritti kaupata.

Jos ilmaiseksi saa niin miksi ei? Onpahan sitten varaa kilpailuttaa liittymiä.

 

[demu]

Täällä on jonkin verran puhuttu omista 'muistista kuiduista'. Ehkä vähän täysin ymmärtämättä, mitä sillä 'mustalla kuidulla' tarkoitetaan.

Musta kuitu ei tarkoita pelkästään sitä, että kuidun omistaja on omatoimisesti/tilaustyönä rakentanut kuituyhteyden johonkin operaattorin laitetilaan/kuitukaappiin tms.
Se edellyttää myös sitä, että mustan kuidun omistaja tuo tuohon laitetilaan omat laitteensa (kytkimen), hankkii tai vuokraa sähköä laitetilan omistajalta ja järjestää myös itse reitin edelleen haluamaansa kohteeseen (toiseen käyttäjän kohteeseen, internetiin tai ulkomaille). Yhteys voidaan toteuttaa kokonaan omalla kuidulla (lähinnä kuntien/kaupunkien/valtion tapauksissa), operaattorilta vuokratulla omalla/jakamattomalla point-to-point -kuituyhdeydellä (yhdellä tai useammalla hypyllä), tai omalla aallonpituudella (samoin yhdellä tai useammalla hypyllä).

Kuitenkin niin, että tuossa fyysisessä yhteydessä (jollaiseksi oma aallonpituuskin lasketaan) ei siirry ollenkaan muiden asiakkaiden liikennettä.

Tämän vuoksi mustia kuituja käyttävät vain hyvin suuret yritykset, viranomaiset ja julkishallinto. Eivätkä hekään läheskään aina.
Lähinnä tuota käytetään silloin, kun halutaan tavanomaista tietoturvallisempi yhteys, erittäin suurta kapasiteettia, tai mm. kaupunkien tapauksessa, kun asiakas on itse muiden rakennustöiden yhteydessä rakentanut omaa valokuituverkkoa.

Kuluttajien 'mustat kuituyhteydet' rajoittuvat käytännössä oman tontin eri rakennusten välisiin 'LAN-mustakuituyhteyksiin'.

 

[Hyrava]

Täällä on jonkin verran puhuttu omista 'muistista kuiduista'. Ehkä vähän täysin ymmärtämättä, mitä sillä 'mustalla kuidulla' tarkoitetaan.

Musta kuitu ei tarkoita pelkästään sitä, että kuidun omistaja on omatoimisesti/tilaustyönä rakentanut kuituyhteyden johonkin operaattorin laitetilaan/kuitukaappiin tms.
Se edellyttää myös sitä, että mustan kuidun omistaja tuo tuohon laitetilaan omat laitteensa (kytkimen), hankkii tai vuokraa sähköä laitetilan omistajalta ja järjestää myös itse reitin edelleen haluamaansa kohteeseen (toiseen käyttäjän kohteeseen, internetiin tai ulkomaille). Yhteys voidaan toteuttaa kokonaan omalla kuidulla (lähinnä kuntien/kaupunkien/valtion tapauksissa), operaattorilta vuokratulla omalla/jakamattomalla point-to-point -kuituyhdeydellä (yhdellä tai useammalla hypyllä), tai omalla aallonpituudella (samoin yhdellä tai useammalla hypyllä).

Kuitenkin niin, että tuossa fyysisessä yhteydessä (jollaiseksi oma aallonpituuskin lasketaan) ei siirry ollenkaan muiden asiakkaiden liikennettä.

Tämän vuoksi mustia kuituja käyttävät vain hyvin suuret yritykset, viranomaiset ja julkishallinto. Eivätkä hekään läheskään aina.
Lähinnä tuota käytetään silloin, kun halutaan tavanomaista tietoturvallisempi yhteys, erittäin suurta kapasiteettia, tai mm. kaupunkien tapauksessa, kun asiakas on itse muiden rakennustöiden yhteydessä rakentanut omaa valokuituverkkoa.

Kuluttajien 'mustat kuituyhteydet' rajoittuvat käytännössä oman tontin eri rakennusten välisiin 'LAN-mustakuituyhteyksiin'.

Itse olen tuosta määrityksestä eri mieltä. Itselle ainakin "musta kuitu" (tai musta kupari) on olemassa oleva yhteys pisteen A ja pisteen B välillä missä ei välttämättä ole kummassakaan päässä ole mitään aktiivilaitteita eli teoreettisesti yhteys on olemassa mutta välillä ei kulje minkäänlaista dataa bitinkään vertaa. Eli esimerkiksi jos kahden laitetilan välillä on kuitu jota ei ole kummastakaan päästä terminoitu mihinkään laitteeseen vaan liittimet ovat irti niin tämä on musta kuitu.

 

[demu]

Itse olen tuosta määrityksestä eri mieltä. Itselle ainakin "musta kuitu" (tai musta kupari) on olemassa oleva yhteys pisteen A ja pisteen B välillä missä ei välttämättä ole kummassakaan päässä ole mitään aktiivilaitteita eli teoreettisesti yhteys on olemassa mutta välillä ei kulje minkäänlaista dataa bitinkään vertaa. Eli esimerkiksi jos kahden laitetilan välillä on kuitu jota ei ole kummastakaan päästä terminoitu mihinkään laitteeseen vaan liittimet ovat irti niin tämä on musta kuitu.

Musta kuitu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Musta kuitu (engl. dark fiber) tarkoittaa valokuituyhteyttä, jonka käyttäjä ostaa tai vuokraa sellaisenaan, ilman siihen liittyvää tiedonsiirtolaitteistoa tai palvelua. Tällöin käyttäjä joutuu itse huolehtimaan tarvittavista laitteistoista ja niiden toimivuudesta, mutta pystyy myös itse hallinnoimaan kuidun käyttöä ja tarvittaessa vaikka nostamaan käytössä olevaa tiedonsiirtokapasiteettia käytössä olevia laitteistoja säätämällä.

Valokuituyhteyksiä rakennettaessa suurin osa kustannuksista aiheutuu suunnittelu- ja asennustöistä. Tavallisesti ne voivat olla yli 60 prosenttia kokonaiskuluista. Esimerkiksi Amsterdamin kaupungin kattavan valokuituverkon kuluista karkeasti ottaen 80 prosenttia muodostui työkustannuksista ja vain 10 prosenttia itse valokuitukaapelista.[1] Tämän vuoksi on järkevää asentaa samalla kertaa huomattavasti enemmän kuituja kuin sillä hetkellä olisi tarvetta. Ylimääräisillä kuiduilla voidaan varautua tulevaisuuden tarpeisiin tai joidenkin kuitujen vikaantumisen kiertämiseen. Näitä ylimääräisiä valokuituja operaattorit voivat sitten kysynnän mukaan myydä tai vuokrata muille toimijoille.
...
Englanniksi löytyy vähän enemmän tietoa.

Dark fibre - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[pulatunnus]

Itse olen tuosta määrityksestä eri mieltä. Itselle ainakin "musta kuitu" (tai musta kupari) on olemassa oleva yhteys pisteen A ja pisteen B välillä missä ei välttämättä ole kummassakaan päässä ole mitään aktiivilaitteita eli teoreettisesti yhteys on olemassa mutta välillä ei kulje minkäänlaista dataa bitinkään vertaa. Eli esimerkiksi jos kahden laitetilan välillä on kuitu jota ei ole kummastakaan päästä terminoitu mihinkään laitteeseen vaan liittimet ovat irti niin tämä on musta kuitu.

Tässä ketjussa olen olettannut sillä tarkoitettavan juuri tuota,

Jos alueella olisi kuituoperaattori joka kaivaisi asiakkaille asti kuidun, ja vuokraisi "Muistaa kuitua", niin muiden operaattorien ei tarvisi tulla kuin niiden kuidun päihin asti.

Jotta olisi kustannustehokasta kuluttaja markkinoilla, niin ne päät pitäisi olla sellaisella paikkaa mihin aidosti toinen tai useampi operaattori pääsee kustannustehokkaasti.

demu ilmeisesti mietti vähän puhelin kupareita joissa samassa kuparissa saatto olla kaksi aktiivista yhteyttä eri operaattoreilta, toinen DSL ja toinen puhelin.

Sinänsä ihan mielenkiintoinen ajatus kuidussa (eli aallonpiittuksien vuokraaminen), toistaiseksi esim Avoimessa kuidussa ilmeisen harva ottanut kahta nettipalvelua. ja mustan kuidun osalta kun niitä kuitu pääsääntöisesti vedetään se neljä (no ketjussa kerrottu kahdestakin). niin neljässä riittää KTV ja yhden jälkeen vielä pari muuta mustaa.

DLS puolella vuokrakuparit käytännössä katosi kuluttajamarkkinoilta, jos kuituoperaattori on rakentanut verkon vuokramielessä, niin voisi siihen syntyä businesta

Rinnalle nostaisin nuo putkitukset, nekin ovat vuokrakelpoistakamaa, jos hinnoittelu oikea niin kannattaa vuokrata putki, vs kaivella oma viereen. Joillain alueilla (kuntien taajamissa) ei edes pääse kaivamaan, vaan vuokrattava putkitilaa.

 

[Obi-Lan]

Kyllä mullakin on se käsitys, että jos vuokraa operaattorilta ns. mustan kuidun, pitää itse laittaa molempiin päihin omat laserit ja ne "näkevät" toisensa. Ei se ole välttämättä yksi yhtenäinen veto vaan voi kierrellä operaattorilla etenkin jos on joku vähän pidempi reitti.

 

[Pakana]

Niin, kyllä siellä on väh. 4-kuituinen yksimuotokuitu eli rikkoisivat Traficomin 65m määräystä

Sen lisäksi että tuo koko m65 ei koske teleoperaattoria, kuten tuossa jo aiemmin mainittiin, se itse määräys on käytännössä ohjeistava, eikä sen rikkomisesta seuraa mitään julkiselta taholta määrättyä seuraamusta. Yksityisoikeudellista merkitystä voi olla jossain riitatilanteessa.

 

[Kilkenblad]

Vuokrakupari vs. vuokrakuitu asiaan. Niin eikös aikoinaan tullut lainsäädäntö/määräys että kuparipari on vuokrattava järkihintaan muille operaattoreille myös. Tämän jälkeen vuokrayhteydet kukoistivat kun ennen oli käytännössä puhelinyhtiön monopoli alueella.

Kuidulla vastaavaa vaatimusta ei taida ainakaan vielä olla? Kyllähän noita monien operaattoreiden kuituja pystyisi helposti hyödyntämään jos vaan vuokraisi räkkipaikan laitetilasta ja toisi omat vehkeet paikalle.

Voin olla väärässä. Saa korjata ja täydentää.

 

[pulatunnus]

Vuokrakupari vs. vuokrakuitu asiaan. Niin eikös aikoinaan tullut lainsäädäntö/määräys että kuparipari on vuokrattava järkihintaan muille operaattoreille myös. Tämän jälkeen vuokrayhteydet kukoistivat kun ennen oli käytännössä puhelinyhtiön monopoli alueella.

Kuluttajamarkkinoilla ei enään (vuosiin) käytännössä käytetä viimeistä kuparia vuokrattuna.

Kuidulla vastaavaa vaatimusta ei taida ainakaan vielä olla? Kyllähän noita monien operaattoreiden kuituja pystyisi helposti hyödyntämään jos vaan vuokraisi räkkipaikan laitetilasta ja toisi omat vehkeet paikalle.

Edellyttäisi sitä että kuituoperaattorilla olisi ne kuidun päät sellaisessa paikkaa mihin nettioperaattorilla helppo/edulinen pääsy, ja että siellä olisi tarpeeksi asiakkaita ja että nettioperaattori voisi tehdä riittävän pitkän määriksen.

Jos kuituoperaattori tarjoaa omaa nettiyhteyttä, niin sen toisen nettioperaattorin pitäisi olla jotenkin houkutteleva, että kuituoperaattorin asiakkaat vaihtaisivat siihen.

Jos vuokra kohtuullinen, 20-30 euroa/kk, niin lisäksi pitää olla kohtuulliset perustamis kulut, jos maksaa parisatkua + verot, niin parin vuoden määriksellä kymppi per kuussa ei riitä, jos tarvitaan laitetilaa , sähköä, niin ne siihen päälle.

Sitten pitää miettiä pystyykö viideneuron(+>40€ kuitu) netillä kilpailee kuituoperaattorin 40-50€ netille.

Homma voisi toimia, kohtuullisella vuokralla jos kerralla saisi parisataa asiakasta määriksellä yhteen pisteeseen ja perustamiskulut kohtuullisella könttäsummalla.

Telian avoimenkuidun idea on siinä että ihan sama missä päinsuomea loppuasiakas, sinne on yhteydet valmiina, kenenkään ei tarvi käydä missään, jopa sen nettiyhteyden tarjoajan ei välttämättä tarvi vetää yhteyksiin toiselle puolelle maata, vaan siihen pääsee liittyyn lähempään. Toki Telia liittymistä veloittaa, että veloittaa kuituoperaattorilta, mutta se on halpaa verrattuna sinne mustankuidun päähän tulemista.

Lisäksi kuituoperaattori ei ole nettipalveluiden kilpailia, Telia on, mutta ei suuresti häiritse.

Tuo himmelli on toki kustannus verrattuna se että kuituoperaattori tarjoaisi omat yhteydet, tai kilpailuttaisi sen joltain pitkällä määriksellä.

Se on myös omalukunsa kestääkö kaikki kuituhankkeet jotain 20-30€ vuokraa, osalla se liikevaihto budjetoitu isommaksi.

 

[Johtaja_Jurmu]

Elisalta tuli kotia kirje, sähköposti, tekstiviesti ja puhelu. Puhelimessa sanoin, että ei kinostele kun yksi kuitukaapeli jo odottamassa kytkentää talon nurkalla. Soitti vielä toinenkin perään muutama päivä myöhemmin ja oli pakko jo korottaa ääntä kun ei uskonut. Juuri tuota 0-eur kuitua 2026 yritti kaupata.

Ottaisin vaikka kymmeneltä eri firmalta kuidun sokkelin juureen, jos siitä ei pakollisia kuluja kerry tilaajalle. Mikäs sen parempi tilanne.

 

[Richard]

Ottaisin vaikka kymmeneltä eri firmalta kuidun sokkelin juureen, jos siitä ei pakollisia kuluja kerry tilaajalle. Mikäs sen parempi tilanne.

Edes yksi olisi ihan hyvä alku.

 

[Pakana]

Tuossa juttelin yhden isännän kanssa joka olisi myös saanut kuluitta kuidun. Mulle jäi epäselväksi mikä se syy oli ettei sitä kuitua saanut taloon tuoda, mutta samalla se kehui että elisalta tulee ihan varmasti muutaman vuoden päästä kuitu ilmaiseksi.

 

[Osku]

Tuossa juttelin yhden isännän kanssa joka olisi myös saanut kuluitta kuidun. Mulle jäi epäselväksi mikä se syy oli ettei sitä kuitua saanut taloon tuoda, mutta samalla se kehui että elisalta tulee ihan varmasti muutaman vuoden päästä kuitu ilmaiseksi.

Elisan 2015-2016 "toimitukset" onkin monesti ennakkomyyntiä. Siinä onkin kiva odotella olematonta kuitua, kun 9/10 naapuria on sellaisen jo hankkinut pari vuotta aikaisemmin. Kuten Johtaja_Jurmu tuolla mainitsi, niin ottaisin myös kymmenenkin kuitua, jos ylimääriä kuluja ei tule. Ottaisin myös Elisan varmuudeksi.

 

[Johtaja_Jurmu]

Tuossa juttelin yhden isännän kanssa joka olisi myös saanut kuluitta kuidun. Mulle jäi epäselväksi mikä se syy oli ettei sitä kuitua saanut taloon tuoda, mutta samalla se kehui että elisalta tulee ihan varmasti muutaman vuoden päästä kuitu ilmaiseksi.

Minusta taas Elisan nollakuidun toteutuvuus kuulostaa erittäin epävarmalta. Pelkästään sen varaan en laskisi mitään.

 

[demu]

Tässä ketjussa olen olettannut sillä tarkoitettavan juuri tuota,

Jos alueella olisi kuituoperaattori joka kaivaisi asiakkaille asti kuidun, ja vuokraisi "Muistaa kuitua", niin muiden operaattorien ei tarvisi tulla kuin niiden kuidun päihin asti.

Jotta olisi kustannustehokasta kuluttaja markkinoilla, niin ne päät pitäisi olla sellaisella paikkaa mihin aidosti toinen tai useampi operaattori pääsee kustannustehokkaasti.

demu ilmeisesti mietti vähän puhelin kupareita joissa samassa kuparissa saatto olla kaksi aktiivista yhteyttä eri operaattoreilta, toinen DSL ja toinen puhelin.

Sinänsä ihan mielenkiintoinen ajatus kuidussa (eli aallonpiittuksien vuokraaminen), toistaiseksi esim Avoimessa kuidussa ilmeisen harva ottanut kahta nettipalvelua. ja mustan kuidun osalta kun niitä kuitu pääsääntöisesti vedetään se neljä (no ketjussa kerrottu kahdestakin). niin neljässä riittää KTV ja yhden jälkeen vielä pari muuta mustaa.

DLS puolella vuokrakuparit käytännössä katosi kuluttajamarkkinoilta, jos kuituoperaattori on rakentanut verkon vuokramielessä, niin voisi siihen syntyä businesta

Rinnalle nostaisin nuo putkitukset, nekin ovat vuokrakelpoistakamaa, jos hinnoittelu oikea niin kannattaa vuokrata putki, vs kaivella oma viereen. Joillain alueilla (kuntien taajamissa) ei edes pääse kaivamaan, vaan vuokrattava putkitilaa.

En minä mieti kuparituotteita. Ne ovat kuolleet ja puretaan kohta pois kaikkialta (ainakin Suomesta).

Aallonpituustuote (WDM) on vakiotuote kaikilla isommilla kuituoperaattoreilla. Mustaa kuitua myydään eri tuotenimillä kuten 'Kiinteä kuituyhteys', 'Ethernet kiinteä yhteys' tms.

Aallonpituus siirtoyhteys | DNA

Aallonpituus siirtoyhteys on siirtoyhteys pisteestä-pisteeseen, joka toteutetaan DNA:n kuituverkossa.

www.dna.fi

WDM-palvelu - Elisa

Elisan WDM-palvelu soveltuu suurta kapasiteettia vaativiin yhteyksiin esimerkiksi kaupunkien välisiin runkoyhteyksiin sekä konesalien väliseen tiedonsiirtoon.

elisa.fi

Aallonpituus | Verkottaminen | Tuotteet ja palvelut | Telia Wholesale

Hanki verkostamme luotettavat ja kapasiteetiltaan suuret verkkoresurssit Aallonpituus-palvelullamme.

www.telia.fi

 

[Kilkenblad]

Kuluttajamarkkinoilla ei enään (vuosiin) käytännössä käytetä viimeistä kuparia vuokrattuna.



Edellyttäisi sitä että kuituoperaattorilla olisi ne kuidun päät sellaisessa paikkaa mihin nettioperaattorilla helppo/edulinen pääsy, ja että siellä olisi tarpeeksi asiakkaita ja että nettioperaattori voisi tehdä riittävän pitkän määriksen.

Joo tiedän. Kuidun päät on ihan yhtä helpossa paikassa kun kupariristiytkennät aikoinaan. Operaattoreilla on usein jopa valmiit räkkipaikat jossa vielä kuolonkorinoitaan puhaltelee vanhat DSLAMit. Silti noita kuituja ei tunnuta vuokraavan kuluttakakäyttöön. Miksi kupariaikana vuokrattiin mutta nyt ei? Syy lienee lainsäädännössä ja määräyksissä ja sitä myöten hinnoittelussa.

Aallonpituustuote (WDM) on vakiotuote kaikilla isommilla kuituoperaattoreilla. Mustaa kuitua myydään eri tuotenimillä kuten 'Kiinteä kuituyhteys', 'Ethernet kiinteä yhteys' tms.

Aallonpituus siirtoyhteys | DNA

Aallonpituus siirtoyhteys on siirtoyhteys pisteestä-pisteeseen, joka toteutetaan DNA:n kuituverkossa.

www.dna.fi

WDM-palvelu - Elisa

Elisan WDM-palvelu soveltuu suurta kapasiteettia vaativiin yhteyksiin esimerkiksi kaupunkien välisiin runkoyhteyksiin sekä konesalien väliseen tiedonsiirtoon.

elisa.fi

Aallonpituus | Verkottaminen | Tuotteet ja palvelut | Telia Wholesale

Hanki verkostamme luotettavat ja kapasiteetiltaan suuret verkkoresurssit Aallonpituus-palvelullamme.

www.telia.fi

Mustan kuidun ja WDM yhteyden ero on että musta kuitu on ihan oikeasti se yksi fyysinen yhteys kahden kuitupisteen välillä (esim. keskukselta tehtaalle), kun taas WDM yhteys reititetään operaattorin WDM-järjestelmien läpi vaikka Rovaniemeltä Turkuun

 

[Algron28]

Joo tiedän. Kuidun päät on ihan yhtä helpossa paikassa kun kupariristiytkennät aikoinaan. Operaattoreilla on usein jopa valmiit räkkipaikat jossa vielä kuolonkorinoitaan puhaltelee vanhat DSLAMit. Silti noita kuituja ei tunnuta vuokraavan kuluttakakäyttöön. Miksi kupariaikana vuokrattiin mutta nyt ei? Syy lienee lainsäädännössä ja määräyksissä ja sitä myöten hinnoittelussa.




Mustan kuidun ja WDM yhteyden ero on että musta kuitu on ihan oikeasti se yksi fyysinen yhteys kahden kuitupisteen välillä (esim. keskukselta tehtaalle), kun taas WDM yhteys reititetään operaattorin WDM-järjestelmien läpi vaikka Rovaniemeltä Turkuun

Ei tuo ihan niin simppeli vertaus ole. Kupari aikana se vuokraajan DSLAM ei välttämättä aina sijainnut siinä tilassa mihin se alueen kuparinen liityntäverkko päättyi vaan sinne oli voitu vetää vuokraavan operaattorin tilasta pelkkä trunkki. Lisäksi kupariverkon rakenne oli varsin eri sillä alunperin äänitaajuisen siirron verkoksi rakennettu puhelinverkko oli rakennettu niin että yksi runkopiste palveli isoa aluetta koska puhelintekniikalla tilaaja yhteys pystyi olemaan useamman kilometrin ongelmitta. Yhdelle runkopisteelle siis voitiin keskittää isomman alueen verkko kustannustehokkaasti koska ne varsinaiset aktiivilaitteet oli isoja ja kalliita. Kun taas niille harvemmille runkopisteille oli keskitetty isompi määrä kupareita oli vuokraavan operaattorin kannattavampaa rakentaan alueelle saatavuus sillä yksi laite pystyi palvelemaan isompaa aluetta yksillä kuluilla. Sen vuokrauksen mahdollistavat kiinteät kustannukset kuitenkin koostuvat laitepaikan koosta, sähkötehosta, ristikytkennältä vuokrattavasta laitteen kaapeloinnin tai trunkin paikasta. Tähän sitten päälle tarvekohtaisesti tilaaja johdon vuokraus ja kytkentämaksu vuokraavalle operaattorille.

Tekniikan kehittymisen myötä alkoi yleistyä käytäntö että liityntäkuituverkkoja ei tuotu enää kaukaa yhdelle isolle runkopisteelle vaan yleisin toteutustapa muuttui ulko asennettavaksi aktiivilaitekaapiksi. Teknisesti kuidulla siirrossa ei pituusrajat helposti tule vastaan vaan verkon rakentamisen ja ylläpidon kannalta ei ole järkevä kustannuksellisesti vetää valtavaa määrää kuitua pitkiä matkoja vaikka se mahdollista olisikin. Näitä aktiivilaitekaappeja sitten kylvettiin tiheämmin. Nyt vuokraava operaattori joutuisi joko vuokraamaan jokaisesta aktiivilaitekaapista laitepaikan ja/tai rakentamaan myös oman kuitukaapeloinnin noihin kaappeihin josta myöskin menisi vuokra paikasta ristikytkennällä. Tähän päälle sitten se asiakkaalle menevän kuidun vuokra ja kytkentämaksu. Keskimäärin operaattorien käyttämät kytkimet ovat siinä 1-2K€ pet kpl niin valitettavasti yhtälö ei ole oikein kannattava koska hinnat on polettu kuluttajaliittymissä niin alas että vuokrauksen kulujen jälkeen siinä ei käteen jää paljoa.

 

[Kilkenblad]

Ei tuo ihan niin simppeli vertaus ole. Kupari aikana se vuokraajan DSLAM ei välttämättä aina sijainnut siinä tilassa mihin se alueen kuparinen liityntäverkko päättyi vaan sinne oli voitu vetää vuokraavan operaattorin tilasta pelkkä trunkki. Lisäksi kupariverkon rakenne oli varsin eri sillä alunperin äänitaajuisen siirron verkoksi rakennettu puhelinverkko oli rakennettu niin että yksi runkopiste palveli isoa aluetta koska puhelintekniikalla tilaaja yhteys pystyi olemaan useamman kilometrin ongelmitta. Yhdelle runkopisteelle siis voitiin keskittää isomman alueen verkko kustannustehokkaasti koska ne varsinaiset aktiivilaitteet oli isoja ja kalliita. Kun taas niille harvemmille runkopisteille oli keskitetty isompi määrä kupareita oli vuokraavan operaattorin kannattavampaa rakentaan alueelle saatavuus sillä yksi laite pystyi palvelemaan isompaa aluetta yksillä kuluilla. Sen vuokrauksen mahdollistavat kiinteät kustannukset kuitenkin koostuvat laitepaikan koosta, sähkötehosta, ristikytkennältä vuokrattavasta laitteen kaapeloinnin tai trunkin paikasta. Tähän sitten päälle tarvekohtaisesti tilaaja johdon vuokraus ja kytkentämaksu vuokraavalle operaattorille.

Tekniikan kehittymisen myötä alkoi yleistyä käytäntö että liityntäkuituverkkoja ei tuotu enää kaukaa yhdelle isolle runkopisteelle vaan yleisin toteutustapa muuttui ulko asennettavaksi aktiivilaitekaapiksi. Teknisesti kuidulla siirrossa ei pituusrajat helposti tule vastaan vaan verkon rakentamisen ja ylläpidon kannalta ei ole järkevä kustannuksellisesti vetää valtavaa määrää kuitua pitkiä matkoja vaikka se mahdollista olisikin. Näitä aktiivilaitekaappeja sitten kylvettiin tiheämmin. Nyt vuokraava operaattori joutuisi joko vuokraamaan jokaisesta aktiivilaitekaapista laitepaikan ja/tai rakentamaan myös oman kuitukaapeloinnin noihin kaappeihin josta myöskin menisi vuokra paikasta ristikytkennällä. Tähän päälle sitten se asiakkaalle menevän kuidun vuokra ja kytkentämaksu. Keskimäärin operaattorien käyttämät kytkimet ovat siinä 1-2K€ pet kpl niin valitettavasti yhtälö ei ole oikein kannattava koska hinnat on polettu kuluttajaliittymissä niin alas että vuokrauksen kulujen jälkeen siinä ei käteen jää paljoa.

Hyvää tekstiä. Alueellisia ja operaattorien välisiä eroja on varmasti paljon. Ainakin täälläpäin on hyvin vähän aktiivikaappeja käytössä ja alueiden kuidutukset on vedetty hyvin pitkälti samoilla aluerajoilla samoihin laitetiloihin mihin kuparit on aikoinaan päätetty.

 

[demu]

Joo tiedän. Kuidun päät on ihan yhtä helpossa paikassa kun kupariristiytkennät aikoinaan. Operaattoreilla on usein jopa valmiit räkkipaikat jossa vielä kuolonkorinoitaan puhaltelee vanhat DSLAMit. Silti noita kuituja ei tunnuta vuokraavan kuluttakakäyttöön. Miksi kupariaikana vuokrattiin mutta nyt ei? Syy lienee lainsäädännössä ja määräyksissä ja sitä myöten hinnoittelussa.




Mustan kuidun ja WDM yhteyden ero on että musta kuitu on ihan oikeasti se yksi fyysinen yhteys kahden kuitupisteen välillä (esim. keskukselta tehtaalle), kun taas WDM yhteys reititetään operaattorin WDM-järjestelmien läpi vaikka Rovaniemeltä Turkuun

No kun minä olen ollut tarjousprojekteissa joissa on tarjottu myös mustaa kuitua (olen töissä operaattorilla), niin ei ole ollut mikään yksittäinen, kahden kytkimen välinen kuidunpätkä vaan end-to-end -yhteys kahden asiakkaan laitetilan väliin.
Välissä on kyllä aina monenlaista kytkintä ja siirtoverkkoa.
Tilannetta, jossa voitaisiin rakentaa musta kuitu -yhteys pelkästään pisteesta A pisteeseen B ulottuvalla yhdellä katkottomalla valokuituyhteydellä ei käytännössä koskaan ole.

 

[pulatunnus]

Joo tiedän. Kuidun päät on ihan yhtä helpossa paikassa kun kupariristiytkennät aikoinaan. Operaattoreilla on usein jopa valmiit räkkipaikat jossa vielä kuolonkorinoitaan puhaltelee vanhat DSLAMit. Silti noita kuituja ei tunnuta vuokraavan kuluttakakäyttöön. Miksi kupariaikana vuokrattiin mutta nyt ei? Syy lienee lainsäädännössä ja määräyksissä ja sitä myöten hinnoittelussa.

Yksittäisissä tapauksissa, en tiedä voiko yleistää, niin kovasti tuntuu olevan vaihtelua.

Tosin riippuu vähän siitä mietitäänkö sitä viimeistä yhtämittaista pätkää, vai sitä pätkää mikä voi olla passiivisena päästä päähän. niutetaanko mukaan GPON tyyppiset tekniikat vai ei.

Kuparia ei vuokrata sen takia että se on kallista, ei pysty kilpaileen kuparioperaattorin kanssa kuluttajaliittymissä, ja jos aikanaan kupari veto saatto olla useita kilometrejä, tänäpävänä alla kilometrin.

Kuparivuokra oli säännöstelty ja kun kyse vanhoista niin suht tolkullinen (*, kuidun osalta markkina vähämmen säädelty, ja oli tai ei, niin kiutuoperaattori tarvii kohtuu tukevan vuokran, joten se tiputtaa kättelyssä kuluttajamarkkinat ulkopuolelle.

Ajatus tasolla voisi olla mahdollista jos ne kuidun päätä olisi siellä missä nettioperaattorilla jo valmiiksi ja jos joku kuluttaja olisi valmismaksamaan todelliset liittymis kustannukset. (kuluttaja määristen kesto on rajoitettu ja siinä on aukkoja).

Nykyisiin DSL verrattuna kuidussa toki se etu että toisen operaattorin ei tarvi tulla aivan viereen.



(*
Aikaan kupari (DSL) liittymiä oli paljon ja oli kilpailua yhteysoperaattori pisti niihin rahaa kun tavoittelivat asemaa, tänäpäivänä DSL osuus, varsin ADSL osuus on pieni ja monelta operaattorin lisäarvopalvelulta on mennyt pohja tai se ei tarvi operaattorin omaa yhteyttä. Markkinoilta kadonnut moni toimija kuparista joka toimia ilman omaa tilaajayhteyttä.

Pieni asiakasmäärä alueellisesti vie kannattavuuspohjaa.

 

[Algron28]

Käytännössä ne operaattorien tarjoamat PtP yhteydet jakaantuu kolmeen kategoriaan:

- Kapasiteettiyhteys (metro)verkon yli. Asiakas siis tilaa virtuaalisen putken kahden pisteen välille operaattorin verkon yli. Luovutusrajapinta yleensä joku CPE mutta voi olla sopimuksesta riippuen joku muu. Voidaan myös radiolinkin yli toteuttaa. Siirtokapasiteetti, sla ja nopeuksien taso riippuu sopimuksesta. Edullinen, mutta ei hyvä kaikissa käyttötarkoituksissa.

- Aallonpituusyhteys jossa asiakas tilaa virtuaalisen putken kahden pisteen välille joka toteutetaan operaattorin WDM verkon läpi. Ei yleensä erillistä CPEtä joten loppupätkä aktiivilaitteilta voi tulla kuidussa johon asiakas liittyy. Kapasiteetti on aina sopimuksessa sovittu (1G, 10G yms yms.) samoin kuin yhteyden tyyppi (ETH, OTU, SDH tms.) Lisäpalveluina saatavana reittivarmistus ja/tai erillistä salausta. Hyvä jos yhteydelle on tarkkoja latenssi ja kapasiteetti vaatimuksia

- Musta kuitu jossa asiakas tilaa kuituyhteyden kahden pisteen välillä. Ei tekniikka tai nopeusrajoituksia joten asiakas voi ajaa mitä vain kuituyhteyden läpi. Erikoistilauksesta saatavissa monesti myös siten että ristikytkennät väliltä hitsataan suoriksi jolloin toimintavarmuutta kriittisiin sovelluksiin voidaan lisätä. Operaatori toimittaa siis vain passiivisen siirtotien ja asiakas hoitaa itse aktiivilaitteet. Hinta määräytyy reitin pituuden mukaan.

 

[BongisKhan]

Kysymys valokuitusen asiakkaille, joilla on Localnetiltä bitti: tukkiiko Localnet oletuksena jotain portteja ja jos kyllä, maksaako niiden avaaminen jotain? Kaisanetillä oli tämä ongelma, että lähes kaikki sisäänpäin tulevat portit oli oletuksena heidän päästään tukittu, mikä aiheutti kohtuullisesti päänvaivaa kun ihmettelin miksei portinohjaukset toimi. Jouduin soittelemaan useampaan kertaan ennen kuin sain kiinni jonkun joka ymmärsi mitä edes tarkoitin kun kysyin tukkivatko he portteja. Tämän jälkeen homma lähti onneksi sitten rokkaamaan ilman mitään lisämaksua, joskin tekninen tuki johon piti soittaa oli helvetin kallis.

Olin jo Localnettiä tilaamassa koska firman osoitteen perusteella heidän kanssa kaikki liikenne ei kiertäisi melkein napapiirin kautta kuten kaisanetillä, mutta nyt rupesi epäilyttämään, kun näköjään veloittavat erikseen jo pelkästän julkisesta ipv4 osoitteestakin (ei kiinteä)

 

[jessenic]

Kysymys valokuitusen asiakkaille, joilla on Localnetiltä bitti: tukkiiko Localnet oletuksena jotain portteja ja jos kyllä, maksaako niiden avaaminen jotain? Kaisanetillä oli tämä ongelma, että lähes kaikki sisäänpäin tulevat portit oli oletuksena heidän päästään tukittu, mikä aiheutti kohtuullisesti päänvaivaa kun ihmettelin miksei portinohjaukset toimi. Jouduin soittelemaan useampaan kertaan ennen kuin sain kiinni jonkun joka ymmärsi mitä edes tarkoitin kun kysyin tukkivatko he portteja. Tämän jälkeen homma lähti onneksi sitten rokkaamaan ilman mitään lisämaksua, joskin tekninen tuki johon piti soittaa oli helvetin kallis.

Olin jo Localnettiä tilaamassa koska firman osoitteen perusteella heidän kanssa kaikki liikenne ei kiertäisi melkein napapiirin kautta kuten kaisanetillä, mutta nyt rupesi epäilyttämään, kun näköjään veloittavat erikseen jo pelkästän julkisesta ipv4 osoitteestakin (ei kiinteä)

Määräysten mukaan julkisesta osoitteesta ei saa ottaa lisäveloitusta, mutta ei mikään porttiohjaus toimi ilman julkista osoitetta.

 

[JiiPee]

Määräysten mukaan julkisesta osoitteesta ei saa ottaa lisäveloitusta, mutta ei mikään porttiohjaus toimi ilman julkista osoitetta.

Siinä on vissiin joku poikkeus jos putka on niin pieni että sillä on vain hyvin rajallinen määrä IPv4 osoitteita. Nää isot pelaajat ei voi saa velottaa mutta toi localnet saattaa olla niin pieni putka että voi mennä tuohon poikkeukseen.

 

[WR-HW95]

Kysymys valokuitusen asiakkaille, joilla on Localnetiltä bitti: tukkiiko Localnet oletuksena jotain portteja ja jos kyllä, maksaako niiden avaaminen jotain? Kaisanetillä oli tämä ongelma, että lähes kaikki sisäänpäin tulevat portit oli oletuksena heidän päästään tukittu, mikä aiheutti kohtuullisesti päänvaivaa kun ihmettelin miksei portinohjaukset toimi. Jouduin soittelemaan useampaan kertaan ennen kuin sain kiinni jonkun joka ymmärsi mitä edes tarkoitin kun kysyin tukkivatko he portteja. Tämän jälkeen homma lähti onneksi sitten rokkaamaan ilman mitään lisämaksua, joskin tekninen tuki johon piti soittaa oli helvetin kallis.

Olin jo Localnettiä tilaamassa koska firman osoitteen perusteella heidän kanssa kaikki liikenne ei kiertäisi melkein napapiirin kautta kuten kaisanetillä, mutta nyt rupesi epäilyttämään, kun näköjään veloittavat erikseen jo pelkästän julkisesta ipv4 osoitteestakin (ei kiinteä)

Kuka sen Kaisanetin operaattori oli? Netplaza?
(Ovat näköjään yhdistyneet Cinian kanssa)
On kyllä erikoista, että tukkivat portit kuituyhteyksistä. Pitääpä tiedustella miten Siikaverkolla toimitaan.

 

[jessenic]

Kuka sen Kaisanetin operaattori oli? Netplaza?
(Ovat näköjään yhdistyneet Cinian kanssa)
On kyllä erikoista, että tukkivat portit kuituyhteyksistä. Pitääpä tiedustella miten Siikaverkolla toimitaan.

Kaisanet on operaattori. Veikkaan, että FNE:n runko käytössä kuten monella muullakin Finnet-operaattorilla.

 

[Kilkenblad]

No kun minä olen ollut tarjousprojekteissa joissa on tarjottu myös mustaa kuitua (olen töissä operaattorilla), niin ei ole ollut mikään yksittäinen, kahden kytkimen välinen kuidunpätkä vaan end-to-end -yhteys kahden asiakkaan laitetilan väliin.
Välissä on kyllä aina monenlaista kytkintä ja siirtoverkkoa.
Tilannetta, jossa voitaisiin rakentaa musta kuitu -yhteys pelkästään pisteesta A pisteeseen B ulottuvalla yhdellä katkottomalla valokuituyhteydellä ei käytännössä koskaan ole.

Mustalla kuidulla ymmärrän kyllä ammattisanastossa juuri tuota pisteestä A pisteeseen B menevää katkotonta yhteyttä. Kyllähän noita vuokrataan vaikka kuinka. Esimerkiksi operaattorilta A menee kuitu keskukselta kauppakeskukselle, mutta operaattorilta B ei. Operaattorilla B on kuitenkin omat liityntäverkon laitteet samassa keskuksessa. Operaattori B myy kauppakeskuksen kaupalle oman yritysliittymänsä ja vuokraa sinne mustan kuidun operaattorilta A. Operaattori A:n asentajat käyvät merkkaamassa kuitureitin päät keskukselle Operaattori B:n luovutuspisteeseen ja kauppakeskukselle ja B:n asentajat kytkee omat laitteensa molempiin päihin.

Käytännössä ne operaattorien tarjoamat PtP yhteydet jakaantuu kolmeen kategoriaan:

- Kapasiteettiyhteys (metro)verkon yli. Asiakas siis tilaa virtuaalisen putken kahden pisteen välille operaattorin verkon yli. Luovutusrajapinta yleensä joku CPE mutta voi olla sopimuksesta riippuen joku muu. Voidaan myös radiolinkin yli toteuttaa. Siirtokapasiteetti, sla ja nopeuksien taso riippuu sopimuksesta. Edullinen, mutta ei hyvä kaikissa käyttötarkoituksissa.

- Aallonpituusyhteys jossa asiakas tilaa virtuaalisen putken kahden pisteen välille joka toteutetaan operaattorin WDM verkon läpi. Ei yleensä erillistä CPEtä joten loppupätkä aktiivilaitteilta voi tulla kuidussa johon asiakas liittyy. Kapasiteetti on aina sopimuksessa sovittu (1G, 10G yms yms.) samoin kuin yhteyden tyyppi (ETH, OTU, SDH tms.) Lisäpalveluina saatavana reittivarmistus ja/tai erillistä salausta. Hyvä jos yhteydelle on tarkkoja latenssi ja kapasiteetti vaatimuksia

- Musta kuitu jossa asiakas tilaa kuituyhteyden kahden pisteen välillä. Ei tekniikka tai nopeusrajoituksia joten asiakas voi ajaa mitä vain kuituyhteyden läpi. Erikoistilauksesta saatavissa monesti myös siten että ristikytkennät väliltä hitsataan suoriksi jolloin toimintavarmuutta kriittisiin sovelluksiin voidaan lisätä. Operaatori toimittaa siis vain passiivisen siirtotien ja asiakas hoitaa itse aktiivilaitteet. Hinta määräytyy reitin pituuden mukaan.

Tässä hyvä listaus jonka mukaan mä ymmärrän myös nämä termit. Näin ainakin asennuskentällä toimitaan ja puhutaan.

 

[WR-HW95]

Kaisanet on operaattori. Veikkaan, että FNE:n runko käytössä kuten monella muullakin Finnet-operaattorilla.

Joo siis netti ostetaan siltä, mutta kenen verkko se sitten on ja kuka sitä verkkoa säätää... Reititys viittaisi Netplaza/Cinia.
Siikaverkoltakin ostetaan liittymä ja palvelu, mutta ainakin historiassa laskun on lähettänyt Cinia.

 

[Pakana]

Tässä hyvä listaus jonka mukaan mä ymmärrän myös nämä termit. Näin ainakin asennuskentällä toimitaan ja puhutaan.

Noinhan se munkin mielestä menee, mutta usein se asiakas joka sitä yhteyttä tarvitsee ei itse tiedä mitä se musta kuitu tarkoittaa, ja voi sellaista kysyä, kun oikeasti tarvitsee vaan luotettavan yhteyden kahden toimipisteen tms välille ja käytännössä vpn putki riittäisi.

Joskus suhteellisen lyhyellä matkallahan tuo musta kuitu voi olla jopa halvempi kuin vpn putki internetin läpi

 

[Johtaja_Jurmu]

Kyllä se kaisanet on oman verkkonsa rakentanut ja omistaa sen. Ei oikein mitään tekemistä cinian kanssa sen osalta. Kaisa tarjoaa myös liittymiä, tarjonnut jo kauan. Kaisa voitti aikoinaan kun kilpailutettiin operaattoripalveluita pariin Koillismaan kuntaan, mutta rakentaminen viivästyi ja uuden kilpailutuksen myötä voittajaksi punnersi netplaza, nykyisin ciniaa.

 

[WR-HW95]

Kyllä se kaisanet on oman verkkonsa rakentanut ja omistaa sen. Ei oikein mitään tekemistä cinian kanssa sen osalta. Kaisa tarjoaa myös liittymiä, tarjonnut jo kauan. Kaisa voitti aikoinaan kun kilpailutettiin operaattoripalveluita pariin Koillismaan kuntaan, mutta rakentaminen viivästyi ja uuden kilpailutuksen myötä voittajaksi punnersi netplaza, nykyisin ciniaa.

No ei varmasti rakenna. Ei edes isot operaattorit itse rakenna verkkoa, vaan se kilpaulutetaan urakoitsijalle.
Omistaa voi toki, mutta jollekkin taholle siitä täytyy maksaa, että bitti liikkuu omasta verkosta ulkopuolelle.

 

[Pakana]

No ei varmasti rakenna. Ei edes isot operaattorit itse rakenna verkkoa, vaan se kilpaulutetaan urakoitsijalle.
Omistaa voi toki, mutta jollekkin taholle siitä täytyy maksaa, että bitti liikkuu omasta verkosta ulkopuolelle.

Kyllä osa isompienkin operaattoreiden verkoista on "itse tehtyjä", ei ne aina kaikkea ole aliurakoitsijalla teettäneet. Tosin nyt kyllä taidettiin tarkoittaa että kyseessä on kaisanetin oma verkko, ei valokuitusen tapainen verkko jossa on useita operaattoreita.

 

[Johtaja_Jurmu]

No ei varmasti rakenna. Ei edes isot operaattorit itse rakenna verkkoa, vaan se kilpaulutetaan urakoitsijalle.
Omistaa voi toki, mutta jollekkin taholle siitä täytyy maksaa, että bitti liikkuu omasta verkosta ulkopuolelle.

Saivartelua.

Rakennuttaa. Ja omistaa.
Eivät siis tilaa mistään Cinialta mitään "avaimet käteen pakettia" niinku joku ilmeisesti arveli tällä palstalla.

 

[pulatunnus]

Saivartelua.

Rakennuttaa. Ja omistaa.
Eivät siis tilaa mistään Cinialta mitään "avaimet käteen pakettia" niinku joku ilmeisesti arveli tällä palstalla.

Sillä ei tosiaan merkitystä kaivetaanko ne ojat , porataanko alitukset omalla kalustolla omilla miehillä, vai tekeekö alilhankkija. Se valinta on ihan puhdasta businesta.

Lopputulos varsinkin pienemmällä on parempi jos käyttää amamttilaisia.

 

[jessenic]

Joo siis netti ostetaan siltä, mutta kenen verkko se sitten on ja kuka sitä verkkoa säätää... Reititys viittaisi Netplaza/Cinia.
Siikaverkoltakin ostetaan liittymä ja palvelu, mutta ainakin historiassa laskun on lähettänyt Cinia.

Niin, kyllä se on Kaisanetin oma verkko. Kaisanetin historia ulottuu yli sadan vuoden taakse, että kyllä ovat ihan omat verkkonsa rakentaneet siinä ajassa. On siis KAinuun ja IiSAlmen puhelinosuuskuntien yhdistyessä perustettu yhtiö, joten oma verkko Kaisanetillä on siellä Pohjois-Savossa ja Kainuussa, mikä toki näkyy pingeissä.

 

[Aladdin Sane]

Kysymys valokuitusen asiakkaille, joilla on Localnetiltä bitti: tukkiiko Localnet oletuksena jotain portteja ja jos kyllä, maksaako niiden avaaminen jotain? Kaisanetillä oli tämä ongelma, että lähes kaikki sisäänpäin tulevat portit oli oletuksena heidän päästään tukittu, mikä aiheutti kohtuullisesti päänvaivaa kun ihmettelin miksei portinohjaukset toimi. Jouduin soittelemaan useampaan kertaan ennen kuin sain kiinni jonkun joka ymmärsi mitä edes tarkoitin kun kysyin tukkivatko he portteja. Tämän jälkeen homma lähti onneksi sitten rokkaamaan ilman mitään lisämaksua, joskin tekninen tuki johon piti soittaa oli helvetin kallis.

Olin jo Localnettiä tilaamassa koska firman osoitteen perusteella heidän kanssa kaikki liikenne ei kiertäisi melkein napapiirin kautta kuten kaisanetillä, mutta nyt rupesi epäilyttämään, kun näköjään veloittavat erikseen jo pelkästän julkisesta ipv4 osoitteestakin (ei kiinteä)

Tämä on kyllä peeceestä, itselläni vastaavia juttuja tullut esiin paikallisen pienen toimijan valokuidussa. Nopeutta sinänsä on, mutta liikenne menee jotain luontopolkujen maisemareittiä pitkiä isoja lenkkejä, joten oikeastaan mitään eroa normaalikäytössä ei huomaa adsl + 4g (50Mbps) komboon verrattuna, joka oli isolta operaattorilta ja jossa liikenne kulki suoria reittejä. Pingeissä aika mitätön ero entiseen verrattuna. Toinen juttu oli juuri tuo, että portteja oli tukittuna vaikka julkinen ip olikin. Monet ihan käyttiksen perustoiminnot eivät pelanneet oletuksilla.

Hitto saisi olla jokin laki, että kaikki valokuidut pitäisi toimittaa niin, että kuluttaja saa operaattorinsa itse valita, vaan tuskinpa tuokaan auttaisi, kun taloyhtiöön vetivät ruhtinaallisesti yhden kuidun, joka sitten passiivikuiduksi jaetaan, joten liekö edes tuollaisessa mahdollista moinen.

 

[WR-HW95]

Kysyin Siikaverkolta porttien suodatuksesta ja vastasivat, että käyttävät Traficomin suositusta.

 

[vesas]

Kokemus voi vaihdella kuten huvipuistossa sanotaan. Tarkennan sen verran että nuo kalenterivarukset ovat olleet aina kunkin urakoitsijan omia, ei Lounean. Eli ilmeisesti tänne nyt sattui sellaiset palvelualttiimmat urakoitsijat kahteen ekaan osaan. Katsotaan miten käy sitten kuitupäätteen asennuksen kanssa.

Lounekin heräisi taas parin kuukauden lähitienoon kaivelun ja asfaltoinnin jälkeen. Eli tuli jälleen webbikalenteriin varauslinkki päätelaitteen asennusta varten. Aikoja oli koko ensi kuulle vapaasti varattavissa ainakin päiväsaikaan arkipäiville. En jaksanut selailla koko kuuta läpi että oliko ilta-aikojakin tarjolla, katsoin vain pari ekaa sopivaa päivää ja niille oli vain 8-16 välille slotteja.

Joten tähän asti tämä kuidutus mennyt ihan mallikkaasti. Kaipa se kuituyhteyksien kehitysmaakin sitten kehittyy, vaikkakin hitaasti.

 

[OscarK]

Meillä on sellainen tilanne, että asuinalueellamme on jo valmiina DNA:n valokuitu, jota pitkin tulee kaapeli-TV ja kaapelimodeemilla saa myös DNA:lta jopa 1000Mbit/s nettiyhteyden. Nyt täällä käy noita valokuitukauppiaita kyselemässä halukkuutta avoimeen kuituun. En vain keksi ainuttakaan syytä, miksi minun kannattaisi maksaa siitä, kun nykyisin jo DNA:lta saa nopeamman netin kuin mitä tulen koskaan tarvitsemaan.

 

[jessenic]

Meillä on sellainen tilanne, että asuinalueellamme on jo valmiina DNA:n valokuitu, jota pitkin tulee kaapeli-TV ja kaapelimodeemilla saa myös DNA:lta jopa 1000Mbit/s nettiyhteyden. Nyt täällä käy noita valokuitukauppiaita kyselemässä halukkuutta avoimeen kuituun. En vain keksi ainuttakaan syytä, miksi minun kannattaisi maksaa siitä, kun nykyisin jo DNA:lta saa nopeamman netin kuin mitä tulen koskaan tarvitsemaan.

Lähtökohtaisesti valokuidussa ei yleensä käytetä kaapelimodeemia, ellei kyseessä ole taloyhtiö, josta puuttuu kuitu/ethernet-kaapelointi asuntoihin. DNA on markkinoinut kaapelimodeemiyhteyksiä valokuituna, vaikka niissä olisi yhtä paljon valokuitua kuin 5G:ssä.

Mutta joka tapauksessa hintavertailua kannattaa DNA:n tarjontaan tehdä. Jos säästät ottamalla toisen tarjoajan netin, niin kilpailutuskin tarjouksen loputtua helpottuu kun on useampi kuitu tontilla.

 

[juhaa]

Jos ei ole tarvetta niistä niitä millisekunteja vasteajoista (pelaaminen), niin eipä siinä suoraan mitään hirveää plussaa ole. Itse samassa veneessä ja ynnäilin, että nyt KTV kautta käytetty 1000 netti maksaisi kuidulla itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa, jonka jälkeen olisi pelkkää voittoa. En tehnyt vertailua hitaammilla yhteyksillä.

 

[pulatunnus]

Kysyin Siikaverkolta porttien suodatuksesta ja vastasivat, että käyttävät Traficomin suositusta.

Ok,
Käytännössä kaikki kuluttajayhteyksiä tarjoavat noudattaa noita suosituksia, osa prujussa olevista on myös määräyksiä. (eli kuluttajan ei oikein voi kinuta esim SMTP 25 porttia auki

 

[Joergen]

Valokuitunen + Telian kaapeli-tv kysymys: saako sen mihin vain Valokuitusen kuituun, eli vaihtavatko kuitumuuntimen sellaiseen jossa on antenniliitin, vai missä vaiheessa tilausta kiinnostus siihen pitäisi esittää? Meille laittoivat kuitumuuntimen missä on vain 4 wan-porttia, mutta esim. setämiehen tönössä voisi olla käyttöä aidolle kaapeli-tv:lle (ei IPTV).