Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[Pakana]

Kysymyksi:
- onko tuon ikäisissä taloissa talokaapeli asennettu asennusputkeen, jota voisi käyttää kuidulle?

Ei.

Jonkinlainen suojaputki talon sokkelin ali yleensä menee, mutta sen löytäminen on asia erikseen.
Tietysti sinne _voi_ olla vedetty vaikka mitä suojaputkia, mutta mikään asennusstandardi ei sellaisia ole pakottanut.

- mikäli ei ole, pystyykö kuidun silti asentamaan pihaa kaivamatta vetämällä se taloon nykyisellä talokaapelilla?

Ei

- riittääkö tuollainen 25cm x 25cm boksi kuidulle/päätelaitteelle?

käytännössä ei, vaikka itse kuitupäätelaite ei välttämättä kovin iso olekaan.

Mikäli teen lähiverkkokaapelointia ja sille tarvitaan kytkenrimaa jne., voivat ne olla eri paikassa.

Voi periaatteessa olle, mutta miksi?

- talon puhelinkaapeleiden putkia ilmeisesti voisi hyöntää lähiverkkokaapeleiden vedossa, mutta löytyykö/mahtuuko Enston Jussi-sarjan verkkopiuhan "päätettä", joka mahtuisi puhelintöpselin paikalle? Puhelintöpselit on asennettu siten, että niiden välittämässä läheisyydessä on muita "töpseleitä" (sähkö, antenni).

Kiitos jo etukäteen avusta!

Nykyään käytössä oleva kojerasia on periaatteessa saman kokoinen jota on käytetty jostain 50-luvulta asti, tai hieman jopa pienempi. Myös normaali asennustapa on edelleenkin se että se datarasia on siellä antennin ja sähkötöpselin kanssa samassa rykelmässä, ja palikat on mitoitettu niin että se onnistuu noin.

Suurempi ongelma on se että puhelinverkko on tehty yleensä ketjuna niin, miten se loogisesti on ollut johdotusvaiheessa järkevintä toteuttaa, eli sieltä jakopisteeltä ei välttämättä lähde kuin 2 putkea kuudelle puhelinpistorasialle. Hyvä puoli on se että tuon ikäisessä talossa antenniverkko on jo pääsääntöisesti tähtimäinen. Mikäli putkitus on tehty 20mm putkella, sinne yleensä mahtuu antennikaapelin kaveriksi cat6 kaapeli. Jos satelliittisignaalia ei ole tarvetta antenniverkossa välittää, sen antennikaapelin voi korvata myös cat6 (tai cat6a) kaapelilla, josta tv signaali menee käytännössä riittävän pienellä häviöllä läpi. Ei tosin samaan aikaan datan kanssa, mutta antennipisteitä voi siis vaihtaa datapisteisiin, jos putkituksessa ei ole tilaa kahdelle kaapelille ja datapistettä voi tarvittaessa käyttää myös antennisinkun siirtämiseen. Noihin aikoihin tosina alettiin asentamaan antenni ja telepiuhoja myös ilman putkitusta, silloin niitä ei vaiheta ilman rakentieden avaamista.

Myös sen sat sinkun saa kulkemaan datakaapelissa käyttäen SAT>IP tekniikkaa, mutta kalliimpi.

Järkevin tapa vetää tuo kuitu sisään on kaivaa se esim asfaltin reunaa pitkin sisään. Jos matka ei ole mitenkään järjettömän pitkä se menee ihan lapiolla. Vesi ja viemäri ovat huomattavan syvällä, reilusti routarajan alapuolella, niihin tuskin osut, mutta sähkökaapelit voi olla melko pinnassa. Tuon valokuidun voi jättää melko pintaankin, sellainen 20cm syvyys riittää jos se ei jää autolla ajettavan pihan alle. Laittamalla maahan vesiputken, jonka sisään kuitu, tuo 20cm on ihan kelvollinen syvyys. Siis vesiputki, ei mikään puutarhaletku.

Kuitukaapelin voi nostaa taloon sisään siitä ulkoseinästä. Sokkelin pintaan suojakouru jonka sisässä kuitu nousee maasta ylös, ja sitten sopivalla viistolla reijällä seinän läpi eteiseen. Eteiseen kannattaa asentaa sellainen vähintään 0,5m kanttiinsa oleva tietoliikenne kaappi, johon vetää kourulla tuon kuidun ja kaikki muut tarpeelliset kaapelit.

Jos haluaa tehdä siistin, tai eteinen on kulkuväylältään kovin ahdas, siihen seinään voi kaivertaa datakaapin kokoisen aukon johon sen upottaa. Samaisen aukon kautta voi myös taiteilla muutkin kaapelit ja kuidut kulkemaan seinän sisällä. Sitä eteisen seinää puhkoessa on syytä muistaa että siellä on todennäköisesti paljon erinäköisiä kaapeleita. Rosvosaha ei ole ehkä se ensisijainen valinta.

 

[Juusto]

- onko tuon ikäisissä taloissa talokaapeli asennettu asennusputkeen, jota voisi käyttää kuidulle?
- mikäli ei ole, pystyykö kuidun silti asentamaan pihaa kaivamatta vetämällä se taloon nykyisellä talokaapelilla?
- riittääkö tuollainen 25cm x 25cm boksi kuidulle/päätelaitteelle? Mikäli teen lähiverkkokaapelointia ja sille tarvitaan kytkenrimaa jne., voivat ne olla eri paikassa.
- talon puhelinkaapeleiden putkia ilmeisesti voisi hyöntää lähiverkkokaapeleiden vedossa, mutta löytyykö/mahtuuko Enston Jussi-sarjan verkkopiuhan "päätettä", joka mahtuisi puhelintöpselin paikalle? Puhelintöpselit on asennettu siten, että niiden välittämässä läheisyydessä on muita "töpseleitä" (sähkö, antenni).

Mikäli putki löytyy, kannattaa ottaa huomioon että sieltä tulisi mielellään löytyä myös vetonaru. Näin ei aina ole. Paineilma+muovipussi -menetelmällä saa tosin ammuttua uuden narun putkeen, mutta jos putki ei tule kuidun kannalta edulliseen paikkaan, on useissa tapauksissa melkeinpä helpompaa kaivaa vain uusi putki maahan. Yleensä asfaltoidultakin pihalta löytyy joku väli josta kuitu voidaan rakennukseen tuoda. Asfaltin reunassa reunakivetyksen alla tms. 25x25cm boksi ei pääsääntöisesti ole riittävä kuitumuuntimelle ja kuitupäätteelle.

Mikäli verkkopistokkeita tarvitaan maks. 1-3kpl, niin helpoimmalla pääsee viemällä kaapelin esim. vintin kautta (sähkömiehen putki suojana) tarvittuihin tiloihin. Vintiltä sitten sisäkaton läpi huoneen nurkasta ja muovisella kaapelilistalla peitettynä täysin uuteen pinta-asennettavaan rasiaan. Ei siistein mahdollinen ratkaisu, mutta helpompi kuin kaapelin ujuttaminen vanhoihin putkiin. Näin itse tein.

 

[noh]

Jonkinlainen suojaputki talon sokkelin ali yleensä menee, mutta sen löytäminen on asia erikseen.
Tietysti sinne _voi_ olla vedetty vaikka mitä suojaputkia, mutta mikään asennusstandardi ei sellaisia ole pakottanut.

Löysin sähköpiirustuksista jotain tietoa vedoista (sahkopiirustuksesta.jpg, sahkopiirustuksesta2.jpg, putket.jpg) ja niiden lisäksi varastossa vesiputkien luona näkyi kaksi tyhjää "salaojaputkea" ilman narua (tyhjat_putket.jpg). Mihin lie menevät? Sähkökuvat eivät itselle näysin avautuneet, mutta löytyykö niistä tarvittavia lisätietoja?

käytännössä ei, vaikka itse kuitupäätelaite ei välttämättä kovin iso olekaan.

Onnistuuko siten, että kuitu päättyisi boksiin, josta sitten kytkentäkuitu päätelaitteeseen, joka olisi boksin ulkopuolella, esim. seinällä. Elisalla (Intenon laitteita) kun näyttäisi näissä olevan myös WLAN integroituna, niin parantaisi kuuluvuuttakin?

Voi periaatteessa olle, mutta miksi?

Lähinnä siksi, kun tuo tuulikaappi on n. 60 cm leveä ja sähkökaappi vie jo suurimman osan seinätilasta, niin tila voi käydä ahtaaksi.

Nykyään käytössä oleva kojerasia on periaatteessa saman kokoinen jota on käytetty jostain 50-luvulta asti, tai hieman jopa pienempi. Myös normaali asennustapa on edelleenkin se että se datarasia on siellä antennin ja sähkötöpselin kanssa samassa rykelmässä, ja palikat on mitoitettu niin että se onnistuu noin.

Suurempi ongelma on se että puhelinverkko on tehty yleensä ketjuna niin, miten se loogisesti on ollut johdotusvaiheessa järkevintä toteuttaa, eli sieltä jakopisteeltä ei välttämättä lähde kuin 2 putkea kuudelle puhelinpistorasialle. Hyvä puoli on se että tuon ikäisessä talossa antenniverkko on jo pääsääntöisesti tähtimäinen. Mikäli putkitus on tehty 20mm putkella, sinne yleensä mahtuu antennikaapelin kaveriksi cat6 kaapeli. Jos satelliittisignaalia ei ole tarvetta antenniverkossa välittää, sen antennikaapelin voi korvata myös cat6 (tai cat6a) kaapelilla, josta tv signaali menee käytännössä riittävän pienellä häviöllä läpi. Ei tosin samaan aikaan datan kanssa, mutta antennipisteitä voi siis vaihtaa datapisteisiin, jos putkituksessa ei ole tilaa kahdelle kaapelille ja datapistettä voi tarvittaessa käyttää myös antennisinkun siirtämiseen. Noihin aikoihin tosina alettiin asentamaan antenni ja telepiuhoja myös ilman putkitusta, silloin niitä ei vaiheta ilman rakentieden avaamista.

Myös sen sat sinkun saa kulkemaan datakaapelissa käyttäen SAT>IP tekniikkaa, mutta kalliimpi.

Täytyy tutkia noita asioita, jos päädyn rakentelemaan sisäverkkoa.

Järkevin tapa vetää tuo kuitu sisään on kaivaa se esim asfaltin reunaa pitkin sisään. Jos matka ei ole mitenkään järjettömän pitkä se menee ihan lapiolla. Vesi ja viemäri ovat huomattavan syvällä, reilusti routarajan alapuolella, niihin tuskin osut, mutta sähkökaapelit voi olla melko pinnassa. Tuon valokuidun voi jättää melko pintaankin, sellainen 20cm syvyys riittää jos se ei jää autolla ajettavan pihan alle. Laittamalla maahan vesiputken, jonka sisään kuitu, tuo 20cm on ihan kelvollinen syvyys. Siis vesiputki, ei mikään puutarhaletku.

Kuitukaapelin voi nostaa taloon sisään siitä ulkoseinästä. Sokkelin pintaan suojakouru jonka sisässä kuitu nousee maasta ylös, ja sitten sopivalla viistolla reijällä seinän läpi eteiseen. Eteiseen kannattaa asentaa sellainen vähintään 0,5m kanttiinsa oleva tietoliikenne kaappi, johon vetää kourulla tuon kuidun ja kaikki muut tarpeelliset kaapelit.

Kävin tsekkaamassa mahdollista reittiä ja ilmeisesti kuidun onnistuisi tuoda hyvin välikatossa vaikka suoraan tuulikaapin yläpuolelle. Tuolla tavalla pitäisi ilmeisesti villojen alla olevaan muoviin tehdä reikä. Miten nuo läpiviennit yleensä toteutetaan?

Jos haluaa tehdä siistin, tai eteinen on kulkuväylältään kovin ahdas, siihen seinään voi kaivertaa datakaapin kokoisen aukon johon sen upottaa. Samaisen aukon kautta voi myös taiteilla muutkin kaapelit ja kuidut kulkemaan seinän sisällä. Sitä eteisen seinää puhkoessa on syytä muistaa että siellä on todennäköisesti paljon erinäköisiä kaapeleita. Rosvosaha ei ole ehkä se ensisijainen valinta.

Nuo nykyisetkin boksit ovat upotettuja, eli kyllä siellä takana jonkin verran tilaa on. Pitäisi vaan tietää mihin suuntaan (ylös, alas, molemmat?) sähköt sähkökaapilta lähtevät,

Saa vinkata mistä noita upotettavia kaappeja löytää. Löysin nopealla etsinnällä vain tämän:
http://www.taloon.com/huoneistojaka...015/S-7213760/dp?nosto=nosto_0001_userHistory

EDIT: linkki Elisan ohjeeseen kuidun tuomisesta taloon:
https://elisa.fi/attachment/content/talokaapeli_asennusohjeet.pdf

 

[snw]

Lähinnä siksi, kun tuo tuulikaappi on n. 60 cm leveä ja sähkökaappi vie jo suurimman osan seinätilasta, niin tila voi käydä ahtaaksi.

Olisiko tuulikaappiin mahdollista asentaa 19" seinäkaappi, vaikka 6U korkea, katon rajaan esim Toten 19 ? Sinne sitten kuitu- ja RJ45-paneelit, kuitupäätelaite, mahdollisesti kytkin ja vaikkapa pikku NAS? Tai vastaava kaappi tuohon viereiseen varastoon ja sinne päättää kaikki.

 

[noh]

Olisiko tuulikaappiin mahdollista asentaa 19" seinäkaappi, vaikka 6U korkea, katon rajaan? Sinne sitten kuitu- ja RJ45-paneelit, kuitupäätelaite, mahdollisesti kytkin ja vaikkapa pikku NAS? Tai vastaava kaappi tuohon viereiseen varastoon ja sinne päättää kaikki.

Kaappi katon rajassa voisi olla vaihtoehto. Ainoa huono puoli, jos se tulee kovinkin ulos seinästä, niin luo varjao tms. Toki tuossa toisella tuulikaapin seinustalla olisi enemmän tilaa syvyyssuunnassa. Varasto voisi myös toimia.

 

[kurkimies]

Hyvä puoli on se että tuon ikäisessä talossa antenniverkko on jo pääsääntöisesti tähtimäinen. Mikäli putkitus on tehty 20mm putkella, sinne yleensä mahtuu antennikaapelin kaveriksi cat6 kaapeli. Jos satelliittisignaalia ei ole tarvetta antenniverkossa välittää, sen antennikaapelin voi korvata myös cat6 (tai cat6a) kaapelilla, josta tv signaali menee käytännössä riittävän pienellä häviöllä läpi. Ei tosin samaan aikaan datan kanssa, mutta antennipisteitä voi siis vaihtaa datapisteisiin, jos putkituksessa ei ole tilaa kahdelle kaapelille ja datapistettä voi tarvittaessa käyttää myös antennisinkun siirtämiseen. Noihin aikoihin tosina alettiin asentamaan antenni ja telepiuhoja myös ilman putkitusta, silloin niitä ei vaiheta ilman rakentieden avaamista.

Tähtimäisessä antenniverkossa on vaan puolensa ja helpotettu satelliittikanavien jako ja viankorjaus on helpompi.

Kyllähän se antennisignaali kulkee parikaapelissa, mutta se ei ole ongelma vaan ongelma on ne kalliit muunnoskaapelit eli jotka muuttavat ensin 75ohm koaksiaalikaapelin muutos 100ohm parikaapeliin ja sitten taas 100ohm parikaapelista tarvitaan 75ohm koaksiaalikaapeliin.

Esim. tuo Lexcom home on kyllä tuollainen järjestelmä, mutta turhan kallis "ylläpidettävä" järjestelmä. Ja pidetään vaan ne antennikaapelit ja parikaapelit erikseen eli pääsee halvemmalla. Tuossa on kait se ero, että parikaapelia pitkin antennisignaali kulkee kait sen 30m, siinä missä koaksiaalikaapelissa väh. 80m.

Ja se Lexcom Home järjestelmään (4-porttinen kytkin ja 10/100Mbit/s) maksaa kolmatta sataa, kun nykyään saa hallittavan 1Gbit/s 24porttisen kytkimen samaan hintaan.

Myös sen sat sinkun saa kulkemaan datakaapelissa käyttäen SAT>IP tekniikkaa, mutta kalliimpi.

Onhan noissa hintaa, mutta tuossa joutuu säätämään asetuksia myöskin. En sitten tiedä, joutuuko jokaiselle sinkulle hankkimaan erikseen omat SAT->IP boksin vai osaako nykyiset muuttaa suoraan joka nipun IP-muotoon.

 

[Tup3x]

Täällä HKI:n Pakilassa on muuten tuota kuitua laitettu varsin jännällä uudella tavalla. Sen sijaan että koko tie revitään auki, leikataan tiehen ura, johon putket pannaan. Kuitu sitten "puhalletaan" putkiin. Oletettavasti reippaasti halvempaa...

 

[noh]

Täällä HKI:n Pakilassa on muuten tuota kuitua laitettu varsin jännällä uudella tavalla. Sen sijaan että koko tie revitään auki, leikataan tiehen ura, johon putket pannaan. Kuitu sitten "puhalletaan" putkiin. Oletettavasti reippaasti halvempaa...

Kenen toimesta kuitu vedettiin?

 

[Age of Computers]

Tuo on kai Avoinkuitu-hankkeen toimia, - Uutishuone

 

[noh]

Tuo on kai Avoinkuitu-hankkeen toimia, - Uutishuone

Elisalta ilmeisesti ei saa nettiä Avoinkuitu -hankkeen kautta?

 

[Tup3x]

Tuo on kai Avoinkuitu-hankkeen toimia, - Uutishuone

Avoin kuitu, jeps. Tällä alueella todella paljon Avoin kuitu -hankkeita. Luoteis-Pakilassa toteutui ja ovat nyt tekemässä.

Sinäänsä hassua, että Elisa meni ja veti koko jalkakäytävän auki, että sai kuidun ja uuden VDSL2 pöttinsä keskelle meirän korttelia (n. puoli vuotta sitten). Nyt sitten Telia vetää tällä menetelmällä naapurikorttelia täyteen kuitua...

Saa nähdä, jospa alkaisi tapahtumaan täällä Lounais-Pakilassa (Pirkkola kuuluu myös tuohon).

 

[demu]

Espoon Lintuvaarassa on alkanut juuri (tällä viikolla) avoimen kuidun rakentaminen. Ensimmäiset 100 metriä katua näytti jo olevan auki Punavarpusentiellä kun käväisin katsomassa.
Oma alueeni - Avoin Kuitu Telialta
Kyltin mukaan pitäisi valmistua 12/2017.

Perinteisellä menetelmällä näytti kaivuu olevan menossa: asfaltti pois koko jalkakäytävältä ja kaapelioja alle (ei täyttäisi olevan käytössä tuo Pakilassa pilotoitava mikro-ojitus - kuvat pakilasta)
Saha soimaan! – Jopa kolme kertaa nopeampaa tapaa vetää valokuitua testataan Helsingissä

Jokohan seuraavaksi alkaisivat kaivuut pari kilometria luoteeseen tuolta?
Oma alueeni - Avoin Kuitu Telialta

 

[noh]

Avoin kuitu, jeps. Tällä alueella todella paljon Avoin kuitu -hankkeita. Luoteis-Pakilassa toteutui ja ovat nyt tekemässä.

Sinäänsä hassua, että Elisa meni ja veti koko jalkakäytävän auki, että sai kuidun ja uuden VDSL2 pöttinsä keskelle meirän korttelia (n. puoli vuotta sitten). Nyt sitten Telia vetää tällä menetelmällä naapurikorttelia täyteen kuitua...

Saa nähdä, jospa alkaisi tapahtumaan täällä Lounais-Pakilassa (Pirkkola kuuluu myös tuohon).

Kävin itsekin varuiksi ilmaisemassa kiinnostuksen AvoinKuidulle. Josko alkaisivat rakentamaan myös tänne Itä-Helsingin pientaloaluillle. Olisihan tuollainen kivempi, kun voisi tarvittaessa vaihtaa operaattoria ilman uuden kuidun vetoa. Osaatko sinä sanoa, ymmärsinko oikein, että Elisalta tuohon ei nyt saisi nettiä?

 

[Tup3x]

Tuli tänään käveltyä ja näköjään oli Avoin kuitu -kylttejä ilmestynyt Maununnevalle eli ilmeisesti on toteutumassa myös siellä osittain.

Kävin itsekin varuiksi ilmaisemassa kiinnostuksen AvoinKuidulle. Josko alkaisivat rakentamaan myös tänne Itä-Helsingin pientaloaluillle. Olisihan tuollainen kivempi, kun voisi tarvittaessa vaihtaa operaattoria ilman uuden kuidun vetoa. Osaatko sinä sanoa, ymmärsinko oikein, että Elisalta tuohon ei nyt saisi nettiä?

Joo eipä taida Elisa olla vaihtoehtona.

 

[olkitu]

https://mt-tech.fi/mikro-ojitus-valokuidun-matalaikaivuu

Itse kävin tosiaan kuvaamassa ja katselemassa miten tämä matalakaivuu tapahtuu.

Tuli tänään käveltyä ja näköjään oli Avoin kuitu -kylttejä ilmestynyt Maununnevalle eli ilmeisesti on toteutumassa myös siellä osittain.



Joo eipä taida Elisa olla vaihtoehtona.

Elisa saa liittyä avoin kuituun jos haluaa tarjota. Helsinginvalokuidut.fi avoinkuitu alueella Elisa on muistaakseni tarjolla kuten Teliakin.

Avoin kuitu, jeps. Tällä alueella todella paljon Avoin kuitu -hankkeita. Luoteis-Pakilassa toteutui ja ovat nyt tekemässä.

Sinäänsä hassua, että Elisa meni ja veti koko jalkakäytävän auki, että sai kuidun ja uuden VDSL2 pöttinsä keskelle meirän korttelia (n. puoli vuotta sitten). Nyt sitten Telia vetää tällä menetelmällä naapurikorttelia täyteen kuitua...

Saa nähdä, jospa alkaisi tapahtumaan täällä Lounais-Pakilassa (Pirkkola kuuluu myös tuohon).

Kutsutaan kilpailuksi. Elisa on suurin VDSl tarjoja mutta kyllähän se fiksua vetää melkein suoraan kuitua jos mahdollista kun sitten ei tarttis koskea kaapeliin. Pitkälle välille halvempaa ja ei ole ongelmia sitten kun tehdään kunnolla.

 

[Pakana]

Löysin sähköpiirustuksista jotain tietoa vedoista (sahkopiirustuksesta.jpg, sahkopiirustuksesta2.jpg, putket.jpg) ja niiden lisäksi varastossa vesiputkien luona näkyi kaksi tyhjää "salaojaputkea" ilman narua (tyhjat_putket.jpg). Mihin lie menevät? Sähkökuvat eivät itselle näysin avautuneet, mutta löytyykö niistä tarvittavia lisätietoja?

Tuo eka kuva on vesiputket. Sininen tuleva vesi ja ruskea viemäri. Niihin ei kannata kuituja työntää.

Tuossa sähkökuvassa on kyllä merkittynä että siellä olisi putkivarauksia ja nuo varaston putket tukee sitä että jotain varauksia sinne on vedetty, tosin sähkökuvassa ei varastoon mene mitään.

Ongelma on se että tuo sähkökuva ei välttämättä ole lupullinen sähkökuva, vaan pelkkä sähkösuunnitelma jonka perusteella se olisi pitänyt toteuttaa. Kuvan mukaan nuo maasta tulevat varausputket menevät kuitenkin sähkökaapin sisään. Jos kaapissa ei ole blommeja voit avata sen alimman luukun ja katsoa mitä putkia kaapin pohjasta lähtee. Siellä voi olla noi varausputket. Ongelmahan on enää se että mihin ne menevät.

Onnistuuko siten, että kuitu päättyisi boksiin, josta sitten kytkentäkuitu päätelaitteeseen, joka olisi boksin ulkopuolella, esim. seinällä. Elisalla (Intenon laitteita) kun näyttäisi näissä olevan myös WLAN integroituna, niin parantaisi kuuluvuuttakin?

Ainakin tuossa alle kk sitten elisa toi "uudemman" mallisen päätteen, jossa on kaksi 10x10x3cm lootaa, toiseen päätetään kuitu, toinen on jonkinlainen kuitumuunnin/reititin jossa 4kpl rj45 porttia, antenni- ja kuitutöpseli

Lähinnä siksi, kun tuo tuulikaappi on n. 60 cm leveä ja sähkökaappi vie jo suurimman osan seinätilasta, niin tila voi käydä ahtaaksi.

Täytyy tutkia noita asioita, jos päädyn rakentelemaan sisäverkkoa.

Unohda tuo tuulikaappi, liian ahdas.

Kävin tsekkaamassa mahdollista reittiä ja ilmeisesti kuidun onnistuisi tuoda hyvin välikatossa vaikka suoraan tuulikaapin yläpuolelle. Tuolla tavalla pitäisi ilmeisesti villojen alla olevaan muoviin tehdä reikä. Miten nuo läpiviennit yleensä toteutetaan?

höyrynsulkumuovista mennään yleensä vaan työntämällä läpi. Yksi tapa on tehdä ensin hieman pienempi reikä ja työntää sitten putki siitä läpi, jolloin muovi tiivistyy siihen melko tiukasta. Uudisrakennuksissa nuo nykyään kyllä lisäksi teipataan, kun joudutaan tekemään tiiviysmittauksia yms. Tuonikäisessä talossa sillä ei ole niin merkitystä, alkuperäinenkään rakenne ei ole niin tiivis, esim kahden höyrynsulkumuovin sauma on yleensä vaan puolisen metriä muovia limittäin.

Nuo nykyisetkin boksit ovat upotettuja, eli kyllä siellä takana jonkin verran tilaa on. Pitäisi vaan tietää mihin suuntaan (ylös, alas, molemmat?) sähköt sähkökaapilta lähtevät,

Saa vinkata mistä noita upotettavia kaappeja löytää. Löysin nopealla etsinnällä vain tämän:
http://www.taloon.com/huoneistojaka...015/S-7213760/dp?nosto=nosto_0001_userHistory

EDIT: linkki Elisan ohjeeseen kuidun tuomisesta taloon:
https://elisa.fi/attachment/content/talokaapeli_asennusohjeet.pdf

Tuossa tuulikaapissa lähtee sähkökaapilta putkia ja johtoja sekä ylös että alas. Siinä ei ole tilaa upottaa sitä kaappia. Avaamalla niitä luukkuja voit todeta kuinka paljon johtoja lähtee alaspäin. Arvaamalla ei voi sanoa onko osa vedosta putkitettu lattiavalussa vai ei. Lattiavalun putket ovat sähköurakan kannalta helpommat, mutta hankaloittaa varsinaista valutyötä.

Kaappi katon rajassa voisi olla vaihtoehto. Ainoa huono puoli, jos se tulee kovinkin ulos seinästä, niin luo varjao tms. Toki tuossa toisella tuulikaapin seinustalla olisi enemmän tilaa syvyyssuunnassa. Varasto voisi myös toimia.

Laita se tietoliikenne kaappi joko varastoon tai tuohon eteisen seinän takana olevaan keittiön kaapin yläosaan. Varastossa on helpompi ottaa sähkö roikalla tosta töpselistä, asunnon puolella vastaava roikka on liian ruma.

Jos et noita valmiita varausputkia maasta löydä, niin kourulla kuitu välikatolle ja sieltä tuikkaat kuidun edelleen kaappiin.

Hyvin suurella todennäköisyydellä sulla ei normaaleissa väliseinissä ole villaa sisällä. Silloin uuden datapisteen tekeminen on melko helppoa. Poraa 70mm rasiaporalla reijän seinään (ei pystytolpan kohdalle ), ja välikaton puolelta vastaavaan kohtaan yläjuoksuun 22mm reijän. Sitten pudotetaan reijästä alas joko pelkät kaapelit tai jm20 jäykkä muoviputki. 70mm reikään asetetaan levyseinärasia joka kiinnittyy etureunastaan pelkkään levyyy, siihen sitten asennetaan varsinainen datapisorasiakaluste.

Jos haluat putkittaa tuon, niin käytä sitä 20mm jäykkää putkea, mutta varoitan että tuo putkitushomma on todella vittumainen, ja mitä lähempänä ulkoseinää olet sen enemmän putki takertuu katon aluskatteeseen. Käytännössä pelkkä kaapelointi riittää, se on vaihdettavissa samalla menetelmällä millä se nyt asennetaankin.

Jos väliseinät ovat villoitettu, tuo on edelleen mahdollista tehdä, mutta avuksi tarvitsee esim 16mm sähköputken ja reikä täytyy tehdä aivan kipsilevyn viereen, jotta putken saa houkuteltua villan ja levyn välissä alas rasialle.

Kannattaa asentaa myös yksi "wifi" piste johonkin keskeiselle paikalle ylös johon kytkee poe mallisen tukiaseman.

Tähtimäisessä antenniverkossa on vaan puolensa ja helpotettu satelliittikanavien jako ja viankorjaus on helpompi.

Kyllähän se antennisignaali kulkee parikaapelissa, mutta se ei ole ongelma vaan ongelma on ne kalliit muunnoskaapelit eli jotka muuttavat ensin 75ohm koaksiaalikaapelin muutos 100ohm parikaapeliin ja sitten taas 100ohm parikaapelista tarvitaan 75ohm koaksiaalikaapeliin.

Esim. tuo Lexcom home on kyllä tuollainen järjestelmä, mutta turhan kallis "ylläpidettävä" järjestelmä. Ja pidetään vaan ne antennikaapelit ja parikaapelit erikseen eli pääsee halvemmalla. Tuossa on kait se ero, että parikaapelia pitkin antennisignaali kulkee kait sen 30m, siinä missä koaksiaalikaapelissa väh. 80m.

Ja se Lexcom Home järjestelmään (4-porttinen kytkin ja 10/100Mbit/s) maksaa kolmatta sataa, kun nykyään saa hallittavan 1Gbit/s 24porttisen kytkimen samaan hintaan.

Juu, ihan ongelmaton tuo systeemi ei ole.
Käytännössä suurin ongelma on eripituiset linjat. CAt6 kaapelin kova vaimennus on helppo kompensoida vahvistimella, mutta ongelma on silloin lähimpien pisteiden liian korkea singnaalitaso.

Lexcom home on kyllä tautisen hintainen systeemi, mutta käytännössä kohtuumittaisilla linjoilla vastaavan voi toteuttaa itsekin. Rakentaa oman välijohdon, jossa normaaliin rj45 johtoon vaihtaa toiseen päähän ruuviliittimillä kytkettävän IEC antennistokkeen, ja laittaa esim ruskean johtimen keskelle ja ruskeavalkoisen (ja mahd maasuojan) siihen ympärille tulevaan. Tuosta puuttuu tietysti impedanssimuuntimet, mutta käytännössä se toimii - ongelmia voi tulla jos noin jakaa terrestiaaliverkon signaalin alueella jossa on muuten hyvin heikko signaalitaso tai aivan lähitenaseman vieressä, silloin kannataa käyttää suojattuja kaapeleita.

Jos käytössä on kuitu pohjainen kaapelitv niin tuo on hyvin toimiva systeemi jo matalampien taajuuksian takia. Suoraan kaapelitv järjestelmään tuota ei ehkä kannata alkaa rakentamaan, sieltä voi tulla mielenkiintoisia heijastuksia kaapelitv verkkoon.

Tuon oman patentin kun yhdistää tämäntyyppiseen antennivahvistimeen, saa ihan siistinoloisen lopputuloksen.

Onhan noissa hintaa, mutta tuossa joutuu säätämään asetuksia myöskin. En sitten tiedä, joutuuko jokaiselle sinkulle hankkimaan erikseen omat SAT->IP boksin vai osaako nykyiset muuttaa suoraan joka nipun IP-muotoon.

Jos tuollaisen sat>ip paketin rakentaa omaan käyttöön, niin järkevintähän se on toteuttaa käyttämällä sat>ip mikropäätä, esim inverton päässä on tuki 8 virittimelle. Jossain taloyhtiökaytössä tulee sitten nuo muuntimet. Lisäksi tuon sat>ip järjestelmän hintaa nostaa sen kanssa yhteensopiva viritin, perus kaupanpäällisiksi lykättävä satelliittiviritin kun ei ymmärrä tuosta ip jakelusta mitään.

Tuo sat>ip järjestelmä on kuitenkin sellainen harrasteluviritys jonka voi toteuttaa teknisestä mielenkiinnosta, käytännössä perustoteutus jossa vedetään virittimeltä suoraan oma kaapelinsa lautaselle asti on se miten ne yleensä ihmisllä tehdään, kun pääasia on saada telkkariin kuvaa.

 

[noh]

Tuo eka kuva on vesiputket. Sininen tuleva vesi ja ruskea viemäri. Niihin ei kannata kuituja työntää.

Jep. Siinä kuvassa ehkä oleellisin oli se vihreä eli puhelinlinja, joka näkyy tontin reunassa ja jonne oman tulkintani mukaan sähköpiirustuksessa näkyvät liittymisjohdot menevät, ja jossa on "talokaappi", jossa on käsitykseni mukaan mm. sähkömittarit yms. ja on ilmeisesti lukittu (pakko tsekata).

Tuossa sähkökuvassa on kyllä merkittynä että siellä olisi putkivarauksia ja nuo varaston putket tukee sitä että jotain varauksia sinne on vedetty, tosin sähkökuvassa ei varastoon mene mitään.

Näin olin itsekin sähköpiirustuksesta katsovinani.

Ongelma on se että tuo sähkökuva ei välttämättä ole lupullinen sähkökuva, vaan pelkkä sähkösuunnitelma jonka perusteella se olisi pitänyt toteuttaa. Kuvan mukaan nuo maasta tulevat varausputket menevät kuitenkin sähkökaapin sisään. Jos kaapissa ei ole blommeja voit avata sen alimman luukun ja katsoa mitä putkia kaapin pohjasta lähtee. Siellä voi olla noi varausputket. Ongelmahan on enää se että mihin ne menevät.

Mitä ovat blommit? Tuo tuulikaapin sähkökaappi on puoliksi upotettu seinään ja sen sisältä ei näe johtoja ollenkaan. Niiden 25x25 boksin (kupari, antenni) pohjasta koitin katsella lattian suuntaan, mutta siellä on villaa ja en onnistunut sohimaan niitä niin hyvin syrjään, että olisin nähnyt lattiatasolle asti (reiät ovat aika pienet). Joskus olen nähnyt, että tuollaisessa seinässä seinän alaosassa olisi seinälevy kiinni ruuveilla ja sen voisi avata tarvittaessa. Tässä tapauksessa näin ei ole.

Ainakin tuossa alle kk sitten elisa toi "uudemman" mallisen päätteen, jossa on kaksi 10x10x3cm lootaa, toiseen päätetään kuitu, toinen on jonkinlainen kuitumuunnin/reititin jossa 4kpl rj45 porttia, antenni- ja kuitutöpseli

Tuon kokoiset boksit voisi vielä tunkeakin 25x25 boksiin.

Unohda tuo tuulikaappi, liian ahdas.

höyrynsulkumuovista mennään yleensä vaan työntämällä läpi. Yksi tapa on tehdä ensin hieman pienempi reikä ja työntää sitten putki siitä läpi, jolloin muovi tiivistyy siihen melko tiukasta. Uudisrakennuksissa nuo nykyään kyllä lisäksi teipataan, kun joudutaan tekemään tiiviysmittauksia yms. Tuonikäisessä talossa sillä ei ole niin merkitystä, alkuperäinenkään rakenne ei ole niin tiivis, esim kahden höyrynsulkumuovin sauma on yleensä vaan puolisen metriä muovia limittäin.


Tuossa tuulikaapissa lähtee sähkökaapilta putkia ja johtoja sekä ylös että alas. Siinä ei ole tilaa upottaa sitä kaappia. Avaamalla niitä luukkuja voit todeta kuinka paljon johtoja lähtee alaspäin. Arvaamalla ei voi sanoa onko osa vedosta putkitettu lattiavalussa vai ei. Lattiavalun putket ovat sähköurakan kannalta helpommat, mutta hankaloittaa varsinaista valutyötä.



Laita se tietoliikenne kaappi joko varastoon tai tuohon eteisen seinän takana olevaan keittiön kaapin yläosaan. Varastossa on helpompi ottaa sähkö roikalla tosta töpselistä, asunnon puolella vastaava roikka on liian ruma.

Jos et noita valmiita varausputkia maasta löydä, niin kourulla kuitu välikatolle ja sieltä tuikkaat kuidun edelleen kaappiin.

Hyvin suurella todennäköisyydellä sulla ei normaaleissa väliseinissä ole villaa sisällä. Silloin uuden datapisteen tekeminen on melko helppoa. Poraa 70mm rasiaporalla reijän seinään (ei pystytolpan kohdalle ), ja välikaton puolelta vastaavaan kohtaan yläjuoksuun 22mm reijän. Sitten pudotetaan reijästä alas joko pelkät kaapelit tai jm20 jäykkä muoviputki. 70mm reikään asetetaan levyseinärasia joka kiinnittyy etureunastaan pelkkään levyyy, siihen sitten asennetaan varsinainen datapisorasiakaluste.

Jos haluat putkittaa tuon, niin käytä sitä 20mm jäykkää putkea, mutta varoitan että tuo putkitushomma on todella vittumainen, ja mitä lähempänä ulkoseinää olet sen enemmän putki takertuu katon aluskatteeseen. Käytännössä pelkkä kaapelointi riittää, se on vaihdettavissa samalla menetelmällä millä se nyt asennetaankin.

Jos väliseinät ovat villoitettu, tuo on edelleen mahdollista tehdä, mutta avuksi tarvitsee esim 16mm sähköputken ja reikä täytyy tehdä aivan kipsilevyn viereen, jotta putken saa houkuteltua villan ja levyn välissä alas rasialle.

Kannattaa asentaa myös yksi "wifi" piste johonkin keskeiselle paikalle ylös johon kytkee poe mallisen tukiaseman.

Kiitos näistä vinkeistä. Pitää nyt ihan ensiksi koitta selvittää saisiko kuidun noiden olemassa olevien putkien kautta ja jos onnistuu, niin vasta sen jälkeen miettiä sisäverkon kaapeloinnin tarvetta.

 

[Pakana]

Jep. Siinä kuvassa ehkä oleellisin oli se vihreä eli puhelinlinja, joka näkyy tontin reunassa ja jonne oman tulkintani mukaan sähköpiirustuksessa näkyvät liittymisjohdot menevät, ja jossa on "talokaappi", jossa on käsitykseni mukaan mm. sähkömittarit yms. ja on ilmeisesti lukittu (pakko tsekata).

Näin olin itsekin sähköpiirustuksesta katsovinani.

Mitä ovat blommit? Tuo tuulikaapin sähkökaappi on puoliksi upotettu seinään ja sen sisältä ei näe johtoja ollenkaan. Niiden 25x25 boksin (kupari, antenni) pohjasta koitin katsella lattian suuntaan, mutta siellä on villaa ja en onnistunut sohimaan niitä niin hyvin syrjään, että olisin nähnyt lattiatasolle asti (reiät ovat aika pienet). Joskus olen nähnyt, että tuollaisessa seinässä seinän alaosassa olisi seinälevy kiinni ruuveilla ja sen voisi avata tarvittaessa. Tässä tapauksessa näin ei ole.

Joo, siis tonttikeskus voi olla myös siellä kadunlaidassa. Siellä on sitten sähkömittari, ja joissain tapaukisissa myös jonkinlainen telekaapeleiden jakotila. Jos se on operaattorin telepilari, niin sinne ei ole mitään asiaa, eikä niitä putkiakaan kyllä ole siinä tapauksessa sinne vedetty.

blommi -> sinetöinti.
Lähinnä siis jos sähkömittari on siinä eteisen kaapissa se voi olla sinetöity, eikä konepeltiä saa silloin avattua että näkisi sinne kaapin sisään.

Tuon kokoiset boksit voisi vielä tunkeakin 25x25 boksiin.

Kiitos näistä vinkeistä. Pitää nyt ihan ensiksi koitta selvittää saisiko kuidun noiden olemassa olevien putkien kautta ja jos onnistuu, niin vasta sen jälkeen miettiä sisäverkon kaapeloinnin tarvetta.

Joo, se boksi kyllä mahtuisi sinne, mutta sen kuitukaapelin pienin taivutussäde on jotain 20cm luokkaa

 

[noh]

Joo, siis tonttikeskus voi olla myös siellä kadunlaidassa. Siellä on sitten sähkömittari, ja joissain tapaukisissa myös jonkinlainen telekaapeleiden jakotila. Jos se on operaattorin telepilari, niin sinne ei ole mitään asiaa, eikä niitä putkiakaan kyllä ole siinä tapauksessa sinne vedetty.

blommi -> sinetöinti.
Lähinnä siis jos sähkömittari on siinä eteisen kaapissa se voi olla sinetöity, eikä konepeltiä saa silloin avattua että näkisi sinne kaapin sisään.



Joo, se boksi kyllä mahtuisi sinne, mutta sen kuitukaapelin pienin taivutussäde on jotain 20cm luokkaa

Jees. Huomasin käyttäneeni sulakekaapista virheellisesti termiä sähkökaappi. Tarkoittanevat kuitenkin eri asiaa.

Näköjään sulaketaulun etulevyn saisi muutaman ruuvin irroittamalla irti. Toki siinä mainitaan varoitukset "Kannen saa poistaa vain asennus- tai huolto-oikeuden omaava henkilö". En taida ihan itsekseni mennä availemaan.

 

[Pakana]

Jees. Huomasin käyttäneeni sulakekaapista virheellisesti termiä sähkökaappi. Tarkoittanevat kuitenkin eri asiaa.

Näköjään sulaketaulun etulevyn saisi muutaman ruuvin irroittamalla irti. Toki siinä mainitaan varoitukset "Kannen saa poistaa vain asennus- tai huolto-oikeuden omaava henkilö". En taida ihan itsekseni mennä availemaan.

No, ryhmäkeskus se sun eteisen taulu on viralliselta nimeltään, sähkökaappihan on vaan yleisnimitys mille tahansa lootalle jonka sisällä on jotain sähköjä. Siellä tontin laidalla oleva on mittauskeskus - siis jos siellä on sähkömittari sisällä. Usein kyllä käytetään nimitystä tonttikeskus, koska mittauskeskus voi olla periaatteessa talossa sisälläkin ja tonttikeskus voidaan tuoda vielä rakentamattomallekin tontille rakennusaikaista sähköä tuomaan.

Pistät pääkytkimestä sähkön pois ja otat sen pelkän etulevyn veke, etkä työnnä sinne sormiasi, tarkoitushan oli vaan katsoa sinne, mitä putkia siellä on. Jos siellä on jotain hyödynnettäviä putkia, se täytyy jokatapauksessa katkaista keskuksen alapuolelta, ei sitä kuitua sen sähkökeskuksen läpi vedetä, mutta voit tarkistaa tilanteen ilman että mitään kiinteää rakennetta täytyy alkaa purkamaan.

 

[demu]

Nyt alkoi Espoossa Laaksolahdessakin avoimen kuidun rakentaminen (rakennustyöt siis).
Vielä kun siirtyisivät kaivamaan pitkäjärventien pohjoispuolelle...
Oma alueeni - Avoin Kuitu Telialta

 

[living_death]

En tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta kysyisin kokemuksia, että kuinka kauan Telian 100/10 valokuidun (Yhteys kotiin L) asentamisessa talojakamoon voi kestää?

Telialta on jo avattu viime keskiviikkona 20.09. sähköpostitunnukset ja samalle päivälle luvattiin myös nettiyhteys kuntoon. Samaan hengenvetoon laittoivat sieltä meiliä jossa sanottiin, että pian kotonasi pelittää huippunetti, sillä Laajakaista Valokuitu / Ethernet 10G -liittymäsi toimitus etenee.

Vielä tänäänkään huoneistokohtaisesta jakamosta tai sen kummastakaan noususta ei tule minkäänlaista dataliikennettä kytkimeen, reitittimeet, pöytäkoneen verkkokorttiin tai läppärin verkkokorttiin.

Jätin aamulla vikailmoituksen ja saa nähdä millä aikataululla vastaavat viestiin.

 

[olkitu]

En tiedä kuuluuko tähän ketjuun, mutta kysyisin kokemuksia, että kuinka kauan Telian 100/10 valokuidun (Yhteys kotiin L) asentamisessa talojakamoon voi kestää?

Telialta on jo avattu viime keskiviikkona 20.09. sähköpostitunnukset ja samalle päivälle luvattiin myös nettiyhteys kuntoon. Samaan hengenvetoon laittoivat sieltä meiliä jossa sanottiin, että pian kotonasi pelittää huippunetti, sillä Laajakaista Valokuitu / Ethernet 10G -liittymäsi toimitus etenee.

Vielä tänäänkään huoneistokohtaisesta jakamosta tai sen kummastakaan noususta ei tule minkäänlaista dataliikennettä kytkimeen, reitittimeet, pöytäkoneen verkkokorttiin tai läppärin verkkokorttiin.

Jätin aamulla vikailmoituksen ja saa nähdä millä aikataululla vastaavat viestiin.

Yleensä 14 päivää on toimitusaika, kukakohan lupailee kuita ja taivaita...

 

[living_death]

Yleensä 14 päivää on toimitusaika, kukakohan lupailee kuita ja taivaita...

Liittymä tilattu 16.syyskuuta ja silloin nettiyhteyden arvioiduksi asennuspäiväksi annettiin 22.syyskuuta. Sain 18.päivä puhelimeen tekstiviestin jossa ilmoitettiin laajakaistan asennuksen viivästyvän ja siirtyvän 20.syyskuuta päivään

En kauheasti pahoittanut mieltä, vaikka viestissä siitä erikseen mainittiin. Luvattiinhan netti sentään paria päivää aikaisemmin toimintaan kuin alunperin oli luvattu.

Torstaina on 4G-yhteys katkolla ja pitää maksaa uudesta kuukaudesta jollei valokuitu aukea ennen sitä.

 

[Lucas]

Liittymä tilattu 16.syyskuuta ja silloin nettiyhteyden arvioiduksi asennuspäiväksi annettiin 22.syyskuuta. Sain 18.päivä puhelimeen tekstiviestin jossa ilmoitettiin laajakaistan asennuksen viivästyvän ja siirtyvän 20.syyskuuta päivään

En kauheasti pahoittanut mieltä, vaikka viestissä siitä erikseen mainittiin. Luvattiinhan netti sentään paria päivää aikaisemmin toimintaan kuin alunperin oli luvattu.

Torstaina on 4G-yhteys katkolla ja pitää maksaa uudesta kuukaudesta jollei valokuitu aukea ennen sitä.

Osta joku prepaid-nettikortti siksi aikaa jos ei heti aukea. Kustantaa noin euron päivältä.

 

[living_death]

Osta joku prepaid-nettikortti siksi aikaa jos ei heti aukea. Kustantaa noin euron päivältä.

Parhaillaan käytän DNA Super Prepaid liittymää ja se on voimassa enää ensi torstaihin. Jos valokuitu ei aukea ennen sitä, joudun aktivoimaan uuden rajaton 30 vrk datapaketin ja maksamaan 16,90€.

Muistaakseni saa myös 7 vrk rajattoman ostettua, mutta ero 30 vrk rajattomaan on sen verran pieni ettei kannata riskeerata jos Telian valokuidun avaamisessa kestää kauan.

 

[Lucas]

Parhaillaan käytän DNA Super Prepaid liittymää ja se on voimassa enää ensi torstaihin. Jos valokuitu ei aukea ennen sitä, joudun aktivoimaan uuden rajaton 30 vrk datapaketin ja maksamaan 16,90€.

Muistaakseni saa myös 7 vrk rajattoman ostettua, mutta ero 30 vrk rajattomaan on sen verran pieni ettei kannata riskeerata jos Telian valokuidun avaamisessa kestää kauan.

Jos et tilaa pakettia niin sillä liittymällä kustantaa euron vuorokaudessa:

DNA Super Prepaid | DNA

30 vrk maksaa taas pakettina 16,90 €.

 

[living_death]

Jos et tilaa pakettia niin sillä liittymällä kustantaa euron vuorokaudessa:

DNA Super Prepaid | DNA

30 vrk maksaa taas pakettina 16,90 €.

Kävin tarkistamassa DNA:n sivuilta, että liittymässä on tällä hetkellä 12€ saldoa. Ilmeisesti saldosta alkaa raksuttamaan automaattisesti euron päivässä jollen uusi datapakettia?

Jos se menee näin, sitten ei ole mitään hätää odotellessa valokuidun aukeamista.

 

[Lucas]

Kävin tarkistamassa DNA:n sivuilta, että liittymässä on tällä hetkellä 12€ saldoa. Ilmeisesti saldosta alkaa raksuttamaan automaattisesti euron päivässä jollen uusi datapakettia?

Jos se menee näin, sitten ei ole mitään hätää odotellessa valokuidun aukeamista.

Jep. Niin se pelittää että yksi euro vähenee joka päivä saldosta.

 

[living_death]

Maksoin eilen DNA 4G 30 vrk datapaketin kun alkoi vaikuttamaan siltä ettei tilattu valokuitu tule aukeamaan.

No, chattailin hetki sitten Telian aspan kanssa ja heidän tietojen mukaan liittymä on kytketty 20.09. kuten olivat luvanneet.

Harmi vaan kun kummastakaan huoneistojakamon datanoususta ei tule pihaustakaan liikennettä ulos ja sama todettiin Telian puolelta etämittauksissa.

Lupasivat laittaa asentajan käymään kurkkaamassa mikä vialla.

 

[demu]

Maksoin eilen DNA 4G 30 vrk datapaketin kun alkoi vaikuttamaan siltä ettei tilattu valokuitu tule aukeamaan.

No, chattailin hetki sitten Telian aspan kanssa ja heidän tietojen mukaan liittymä on kytketty 20.09. kuten olivat luvanneet.

Harmi vaan kun kummastakaan huoneistojakamon datanoususta ei tule pihaustakaan liikennettä ulos ja sama todettiin Telian puolelta etämittauksissa.

Lupasivat laittaa asentajan käymään kurkkaamassa mikä vialla.

Muista pyytää hyvitykset liittymän toimimattomuudesta...

 

[Spoeghe]

Operaattori ei sinänsä ole velvollinen tarjoamaan korvaavaa yhteyttä, koska firma saa lopettaa palvelun tarjoamisen jos niin tahtoo. "Pakko" on tarjota vain yleispalveluvelvoitteen mukaiset palvelut, joka nettiliittymän tapauksessa tarkoittaa tiettyjen speksien mukaista 2M liittymää millä tahansa tekniikalla toteutettuna vakituiseen asuntoon tai firman päätoimipaikkaan.

Mikähän se tuo DNA:n tänne tarjoama 1,7M ADSL sitten on... Keväällä katkaisin 8/1 hyvintoimineen aadiisselin pois, korvasin 4g+-liittymällä ja ZTE MF286-purkilla.

Nyt myisivät tänne enää 5M ja tuota vajaa 2M ADSLiä kiinteinä, eli edes vanhaan palvelutasoon ei päästä...


Kaiken huipuksi Elisa veti tuossa kuukausi sitten tuohon soratien vastapuolen penkkaan varmistuskuidun 4km päässä olevalle mastolle, mutta samalla ei voinut vedellä kuitua kuluttajille... Eikä edes tuohon 100 oppilaan koululle, joka kuulemma on langattoman varassa. Koulu näkyy ikkunasta.

Lisäksi etelä- ja itänaapurikunnissa on kuituverkkohanke meneillään, täällä kepulandiassa ollaan niin langattoman miehiä kun tuo hra pääministeer on aikoinaan täällä sen puolen frmoja pyöritellyt...

 

[kjns]

Nyt myisivät tänne enää 5M ja tuota vajaa 2M ADSLiä kiinteinä, eli edes vanhaan palvelutasoon ei päästä...

Veikkaan, että nämä on uudelleenbrändättyjä 2M ja 8M liittymiä. Nykyiset asetukset vaatii reaalinopeuden vastaavan paremmin myytyä nopeutta, joten operaattorit ovat järestään muuttaneet liittymien nimellisnopeuksia alaspäin...

YPV-liittymiä ei tilata operaattorin nettikaupasta, vain kaupalliset liittymät ovat siellä. YPV-kaistat tilataan operaattorin aspan kautta ja niitä pyytäessä yleensä tehdään kaiken maailman selvityksiä sun muuta.

Tuo kuidun pihtaaminen on valitettavan yleistä, mutta kuvaamasi kaltaisissa tapauksissa yleesä ne operaattorit vetävät tosiaankin sen yhden kuidun tiettyä tarkoitusta varten, kuitusaatavuuden tuominen alueelle taas vaatisi aika paljon suuremppia investointeja ja ne päätökset taas tehdään kaupallisin perustein ja kannattavuuslaskelmien mukaan.

Koulullekin kuitu varmasti vedettäisiin heti kun kunta sen tilaisi ja maksaisi, piuhoja ei kukaan nykyään vetele ilmaiseksi muualle kuin isoihin kerrostaloyhtiöihin kaupunkien keskustoissa.

 

[Elvis Jagger]

Valtion laajakaistahanke floppasi - miljoonia veroeuroja pumpataan maaseudulle

Paste:

Spoileri

Valtion laajakaistahanke floppasi - miljoonia veroeuroja pumpataan maaseudulle

Perjantai 29.9.2017 klo 07.01

Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.

• Valtio nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien tukea.
• Valtio uusi laajakaistayhteyksien tukipäätös asettaa syrjässä asuvat eriarvoiseen asemaan.
• Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.

Valokuituverkon rakentamista Utsjoella vuonna 2011. (MINNA SAASTAMOINEN)

Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aloittama laajakaistahanke on niin suurissa vaikeuksissa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien julkista tukea.

Tukipolitiikan muutos kesken hankkeen on epämieluisa uutinen monelle syrjäseuduilla asuvalle suomalaiselle. Jopa tuhansia euroja kiinteistä laajakaistayhteyksistään vanhan tukipolitiikan aikana maksaneet eivät saa minkäänlaista korvausta.

Ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä vahvistaa, että laajakaistan jo hankkineet eivät tule saamaan korvausta.

Pullisen mukaan ennen tukipolitiikan muutosta kiinteä laajakaistaliittymä on syrjäseuduilla maksanut 100-2 000 euroa. Joissain tapauksissa yksittäiset kotitaloudet ovat maksaneet laajakaistastaan jopa 4 000-5 000 euroa.

Hanke floppasi

Aikaisemmin tukea on saanut kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asunnosta. Heinäkuun puolivälissä voimaan tulleessa laajakaistatukilain muutoksessa tukikelvoton osuus lyhennettiin sataan metriin.

Valtion laajakaistahanke oli alun perin nimeltään ”Laajakaista kaikille 2015”. Hankkeen flopattua nimi muutettiin kaikessa hiljaisuudessa ”Nopeaksi laajakaistaksi”.

- Alkuperäisessä ohjelmassa oli iso oletus, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät toteuttamaan näitä hankkeita. Näin ei ole käynyt, ja se on hidastuttanut sekä rajoittanut hankkeen etenemistä, Pullinen toteaa.

Laajakaistayhteyksiä ovat pääasiassa rakentaneet ja tarjonneet kuntalaisille pienet alueelliset yhtiöt, joille liiketoiminta on ollut usein tappiollista. Esimerkiksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy joutui pyytämään omistajiltaan eli paikallisilta kunnilta osakeannilla viisi miljoonaa euroa keväällä, jotta yhtiön taloustilanne paranisi.

Markkinaehtoisuus?

Vanhasen hallituksen tavoitteena oli tarjota sadan megabitin laajakaista 99 prosentille suomalaisista kodeista ja yrityksistä kahden kilometrin etäisyydelle vuoteen 2015 mennessä. Vanhasen hallitus luotti, että suurin osa nopeista laajakaistayhteyksistä hoituisi ilman tukia markkinaehtoisesti.

Tässä oletuksessa tapahtui hankkeen suurin epäonnistuminen. Viestintäviraston tilastojen mukaan vuonna 2016 ainoastaan 51 prosentilla kotitalouksista oli tarjolla vähintään sadan megabitin laajakaistayhteys.

Pullisen mukaan laajakaistalain muutos tehtiin, kun laajakaistayhteyksiä tarjoavat yritykset toivoivat tuen lisäämistä.

- Toisaalta alkoi vähän näyttää siltä, että saadaanko vanhoilla ehdoilla käytettyä kaikkea sitä rahaa, mitä eduskunta on myöntänyt, Pullinen toteaa.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan laajakaistahanketta oli rahoitettu kesään 2015 mennessä valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista noin 132 miljoonalla eurolla ja lisäksi epäsuorasti kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.

Valtion osuus koko hankkeesta on 66 miljoonaa. Valtion tuen jakamisesta vastaava Viestintävirasto oli myöntänyt laajakaistatukea hakeneille teleyrityksille vuoden 2016 loppuun mennessä lähes 50 miljoonaa euroa.


Valokuitukaapelia vedettiin maahan Rovaniemellä vuonna 2016. (JUSSI LEINONEN)

Uudet analyysit

Julkisilla investoinneilla on tähän mennessä saatu kiinteä laajakaistayhteys eli käytännössä maahan kaivettu valokuitukaapeli 83 000 kodin ja yrityksen ulottuville. Tavoite oli julkisen tuen avulla kaivaa valokuitukaapeli kahden kilometrin päähän noin 130 000 osoitteeseen.

Enemmistö syrjäseutujen asukkaista ei ole kuitenkaan hankkinut laajakaistaa, vaikka sellainen olisi ollut tarjolla korkeintaan kahden kilometrin päässä. Julkisin varoin tuettuja laajakaistaliittymiä oli vuonna 2016 käytössä 30 300 kappaletta.

Parhaillaan viestintävirasto laatii analyysejä uuden tukipolitiikan pohjaksi. Tämän jälkeen voidaan aloittaa maakunnittain uusien ehtojen mukaiset kilpailutukset. Oletus on, että laajakaistaliittymien hinnat tulevat laskemaan syrjäseuduilla.

- Voisi olettaa, että kun tukikelpoisuuden osuus kasvaa, niin se antaa edellytyksiä hintojen laskemiselle, Pullinen toteaa.

Pullisen mukaan nyt on myös toiveita, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät mukaan hankkeeseen.

- Nyt olen kuullut, että valtakunnalliset toimijat harkitsevat entistä vakavammin osallistumista kilpailutuksiin, Pullinen toteaa.

TEPPO KUITTINEN

 

[Kosamiitti]

Tuo laajakaistahanke floppasi jo 15 vuotta sitten kun suomi ei seurannut naapurimaan esimerkkiä vaan luotti siihen että puhelinyhdistykset ja suuret operaattorit hoitavat asian...ja nyt puoli suomea kärsii paskoista päätöksistä.

 

[demu]

Ensi keskiviikkona on oman alueen (Espoo Jupperi) avoimen kuidun rakentamisen käynnistystilaisuus. Saapas nähdä ehtiikö tälle vuodelle valmistuminen (tiukoille menee).

 

[living_death]

Maksoin eilen DNA 4G 30 vrk datapaketin kun alkoi vaikuttamaan siltä ettei tilattu valokuitu tule aukeamaan.

No, chattailin hetki sitten Telian aspan kanssa ja heidän tietojen mukaan liittymä on kytketty 20.09. kuten olivat luvanneet.

Harmi vaan kun kummastakaan huoneistojakamon datanoususta ei tule pihaustakaan liikennettä ulos ja sama todettiin Telian puolelta etämittauksissa.

Lupasivat laittaa asentajan käymään kurkkaamassa mikä vialla.

Tämä ratkesi ja nyt käytössä 100/100 valokuitu. Nopeuslupaus oli 100/10, mutta en valita kun uppia tuli enemmän

Asentaja soitti kun olin käymässä postissa ja kertoi, että yhteyskaapeli oli kytketty luvattuna asennuspäivänä väärän huoneiston datanousuun.

Vanhassa pannuhuoneessa on kuulemma niin pimeää, ettei oltu huomattu mihin tökkeliin piuha oli kytketty

 

[xana]

Itseäni ihmetyttää, kun hyvin jopa ADSL:ssa toimivat kuluttajien VoIP-liittymät loppuvat kerta toisensa jälkeen suomessa. Aikoinaan niitä oli lähes jokaisella teleyhtiöllä; nyt vain aniharvalla. Uusia lankapuhelinliittymiä ei enää ilmeisesti teleyhtiöt avaa. Yrityksille palvelu on toisenlaista. Tietääkseni jopa lankaliittymän saa, jos on hyvin perusteltu tarve sellaiselle. VoIP onnistuu ainakin, jos kyseessä on suurempi yritys.
Toki GSM ja uudemmat tekniikat mahdollistaa FAX:in ja kaiken muunkin, mutta kiinteä lankaverkko maakaapeloituna tai kuitu varmempi.

 

[Algron28]

Varmaan noiden VoIP liittymienkin kysyntä on laskenut kun yritykset on siirtyneet käyttämään matkapuhelimia. Itse en keksi juuri mitään perusteluja miksi tuollainen VoIP liittymä oli parempi kuin matkapuhelinliittymä. Yritysnäkökulmasta jopa vaihde, jonotus yms palvelut saa kätevästi hoidettua myös kännykkäliittymiin. Yrityksille palvelu lienee hieman erillaista koska niillä on myös varaa ja halua maksaakkin siitä, tosin noissakin katsontaan tapauskohtaisesti onko mahdollista toimittaa ja varsinkaan jos aikaisempia POTS/VoIP palveluja ei ole niin voi olla aika nihkeää, varsinkin jos kyse vain parista liittymästä.

Eikä tuo VoIP tarjoa lankapuhelinverkon kaltaista toimintavarmuutta koska ne lankapuhelimethan oli keskus syöttöisiä ja lankapuhelinkeskuksissa oli vähääkään kyläkeskittimiä suuremmissa kuitenkin viesintäviraston vaatimana reilut varavirtajärjestelmät, usein jopa varavoimakonekkin. Tietenkin jos rahaa on niin operaattorin kanssa saa aina neuvoteltuja vaikka minkälaisia SLA sopimuksia toimintavarmuudesta.

 

[kjns]

Eiköhän noissa ole kyse kysynnän puutteesta ja bisneksen heikkoudesta. Palveluja, jotka eivät tuota mitään tai tuottavat hyvin vähän ei kannata pitää yllä. Suomessa käytännössä jokaisella on oma kännykkä, joten "perheen yhteinen" voip/lankapuhelin on aikalailla tarpeeton. Yrityksissä taas tilanne on sikäli eri, että yleensä olisi suotavaa olla jonkinlainen kokooja/respa/aspa numero johon soittamalla aina saa jonkun kiinni. Tosin tuonkaan ei tarvitse välttämättä olla voippi/lankaliittymä, vaan kännykkäliittymä toiminnallisuutensa puolesta riittää siihenkin.

Voippiliittymän parempi luotettavuus kännykkäliittymään verrattuna puheensiirrossa on vähän kyseenalaista omasta mielestäni, Algron28:n mainitsemasta syystä. "Ennen vanhaan" lankapuhelimet pysyivät monesti linjoilla myös sähkökatkon aikana kunhan kaapelit eivät olleet katki, mutta nykyään taas taitaa useimmilla nettiliittymä kyykätä ennen kännykkäverkkoa...

Edit: ja voip-liittymähän on operaattoririippumaton, sen liittymän voi ottaa muultakin palveluntarjoajalta kuin omalta operaattorilta. Esimerkkinä vaikka NETTIPUHELIN.FI

 

[Lucas]

Varmaan noiden VoIP liittymienkin kysyntä on laskenut kun yritykset on siirtyneet käyttämään matkapuhelimia. Itse en keksi juuri mitään perusteluja miksi tuollainen VoIP liittymä oli parempi kuin matkapuhelinliittymä. Yritysnäkökulmasta jopa vaihde, jonotus yms palvelut saa kätevästi hoidettua myös kännykkäliittymiin. Yrityksille palvelu lienee hieman erillaista koska niillä on myös varaa ja halua maksaakkin siitä, tosin noissakin katsontaan tapauskohtaisesti onko mahdollista toimittaa ja varsinkaan jos aikaisempia POTS/VoIP palveluja ei ole niin voi olla aika nihkeää, varsinkin jos kyse vain parista liittymästä.

Ruotsssa VoIP liittymät ovat todella suosittuja kotitalouksissakin.

Onhan siinä iso ero kustannuksissa varsinkin ulkomaille soitettaessa ja ulkomailta Suomeen soitettaessa soittaako kännykkään vai "lankaverkon" VoIP numeroon.

Olisihan yritysten VoIP-liittymään soittaminen Suomessakin paljon halvempaa kännykällä kuin 020- tai 010-kusetusnumeroihin.

 

[Algron28]

Ruotsssa VoIP liittymät ovat todella suosittuja kotitalouksissakin.

Onhan siinä iso ero kustannuksissa varsinkin ulkomaille soitettaessa ja ulkomailta Suomeen soitettaessa soittaako kännykkään vai "lankaverkon" VoIP numeroon.

Olisihan yritysten VoIP-liittymään soittaminen Suomessakin paljon halvempaa kännykällä kuin 020- tai 010-kusetusnumeroihin.

Ainakin omasta mielestä puhelin joka sijaitsee kiinteästi tietyssä sijainnissa on vain älyttömän antiikkinen ja epäkäytännöllinen idea. jos VoIP on pakollinen niin voisiko sitä sitten hoitaa sovelluksella kännykästä.

 

[demu]

Espoo/Jupperi avoin kuitu -rakennushankeen käynnistystilaisuus oli tänään. Aikovat saada koko alueen verkon valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä, ja rakentaminen aloitetaan oman asunnon suunnalta.
Kotitalousvähennys on 1400€ / 2390€ (liittymismaksu).
Jotenkin uskomatonta, jos tämä vuosien ja vuosien haave lopultakin valmistuu.

 

[xana]

voip-liittymähän on operaattoririippumaton, sen liittymän voi ottaa muultakin palveluntarjoajalta kuin omalta operaattorilta. Esimerkkinä vaikka NETTIPUHELIN.FI

Kiitos linkistä! Taitaa tämä firma saada kaksi uutta asiakasta.

 

[Akandu]

Edit: ja voip-liittymähän on operaattoririippumaton, sen liittymän voi ottaa muultakin palveluntarjoajalta kuin omalta operaattorilta. Esimerkkinä vaikka NETTIPUHELIN.FI

Näin on, ja ei sen VoIP operaattorin tarvitse olla edes suomalainen. Monilla kansainvälisillä VoIP operaattoreilla on tarjolla DID numeroita ympäri maailmaa ja myös suomesta. Uloshan voi soittaa melkein minkä operaattorin kautta vaan, ja jos on vaikka Asterisk palvelin itsellä niin voi käyttää vaikka useampaa operaattoria eri tarkoituksiin.

Jos VoIP operaattorilla A on edulliset DID numerot mutta kalliit soittohinnat Suomeen, mutta halvemmat esim. USA:n, ja operaattori B tarjoaa taas edullisemmat puhelut Suomeen, niin voi ottaa DID:n operaattorilta A ja reitittää ulosmenevät USA puhelut sen kautta mutta käyttääkin operaattoria B Suomeen soitettaessa.

Ulossoitto-operaattoria valitessa kannattaa tarkistaa CallerID:n määrittelymahdollisuudet, erityisesti jos käyttää esim. samanaikainen sointi -toimintoa matkapuhelimelle ja sisääntulevat puhelut tulee eri operaattorin kautta. Kaikki operaattorit ei anna vapaasti lähettää CallerID:tä, vaan se pitää ennakkoon määritellä.

 

[mölyä]

Hesarissa taas rummutusta suomalaisten mobiilidatan käytön ensiluokkaisuudesta:
Suomalainen käyttää mobiilidataa hurjat 11 gigatavua kuussa – määrä on moninkertainen muihin maihin verrattuna (maksumuuri mutta ei-tilaajille pitäisi näkyä incognito-tilassa)

Hienosti tuossa operaattoritkin vaan paukuttelevat henkseleitään eivätkä yhtään mieti että olisikohan kolikolla jokin kääntöpuoli?

 

[WanhaPatu]

Aika kevyttä käyttöä tuo 11 gigatavua kuukaudessa. Omalla liittymälläni on kertynyt vähimmillään 121 GB/kk, ennätys viimekuulta 231 GB/kk.

 

[kjns]

Aika kevyttä käyttöä tuo 11 gigatavua kuukaudessa. Omalla liittymälläni on kertynyt vähimmillään 121 GB/kk, ennätys viimekuulta 231 GB/kk.

Keskiarvot on pirullisia. Mulla oli viime kuussa netinkäyttö liittymässä 3,89 Gt ja sitä edellisessä kuussa 2,45 Gt... Ei ole varmaan koskaan mennyt yli 6 gigan. Taidetaan olla vähän eri päädyissä skaalaa

 

[WanhaPatu]

Keskiarvot on pirullisia. Mulla oli viime kuussa netinkäyttö liittymässä 3,89 Gt ja sitä edellisessä kuussa 2,45 Gt... Ei ole varmaan koskaan mennyt yli 6 gigan. Taidetaan olla vähän eri päädyissä skaalaa

Juu, tämän liittymän kautta kulkee neljän tietokoneen ja osittain parin puhelimenkin liikenne. Etätyö, pelit, youtubet ja netflixit jne. Kyllähän siinä kertyy.

Kännykässä olevalla liittymällä saan kulumaan vain 1-4 gigaa kuukaudessa.

 

[Pakana]

Onko maailmalla kovinkin yleistä että mobiilinetti on se kodin ainoa ja päänettiyhteys, kuten suomessa operaattorit suosittelevat? Kyllä mullakin menee kiinteän läpi normaalisti jotain 100-200Gt/kk.