Ei suuret sanat suuta halkaise, sanoo sananlasku tarkoittaen, että suurien puhuminen on helpompaa kuin lupauksen pitäminen. Tämä pitää paikkansa erityisesti laajakaistamarkkinoilla, jossa luvataan paljon, mutta yhteyden todellinen suorituskyky saattaa jäädä vaatimattomaksi. Eri tekniikan nettiyhteyksiä kaupataan toistaan hurjemmilla nopeuslupauksilla, mutta tosipaikassa totuus voi olla toinen. Miksi kuituliittymä on joukon kuningas, joka pitää lupauksensa?
Mobiilitekniikka ja sen rajoitukset
Langattomia mobiiliyhteyksiä markkinoidaan nykyään näkyvästi. Lyhenne 4G on tullut varmasti tutuksi kaikille TV:tä katsoville tai nettiä käyttäville suomalaisille. Tehokkaimpien 4G-liittyminen maksiminopeuden luvataan olevan jopa 300 Mbit/s, ja niin se voi ollakin – ihanneoloissa.
Mobiiliyhteyden nopeutta rajoittavat useat tekijät. Yhden 4G-tukiaseman siirtokapasiteetti on tyypillisesti 80 Mbit/s, ja se jaetaan kaikkien tukiasemaa käyttävien asiakkaiden välillä. Nykyiset 4G-modeemit, mokkulat ja mobiilireitittimet, osaavat kyllä käyttää useampia tukiasemia tai jopa eri taajuuksia samanaikaisesti, mutta se ei merkittävästi auta, kun muillakin tukiasemilla on jo paljon muita käyttäjiä.
Tukiasemien rakentaminen on aina iso kuluerä, joten isotkaan operaattorit eivät voi rajattomasti investoida tukiasemiin, ja yleensä niitä rakennetaankin eniten vain suurten kaupunkien ytimessä.
Mobiiliyhteyksiä markkinoidaan tietyllä nopeudella, mutta pienellä fontilla kerrotaan todellinen, melko suuri vaihteluväli. Aiemmin mainitun 300 Mbit/s yhteyden nopeuden
luvataan olevan 4G-verkon alueella 5-300 Mbit/s, 3G-verkon alueella heikoimmillaan vain 0,4 Mbit/s. Harvaan asutulla maaseudulla ja ruuhka-aikojen ulkopuolella todellinen nopeus voi olla lähellä lupauksia, mutta väestökeskittymissä yhteys hidastelee erityisesti ilta-aikaan.
Mobiilitekniikka kehittyy ja tulossa ovat 700 MHz -taajuusalue sekä 5G-tekniikka, mutta pankkia nekään eivät räjäytä, ainakaan heti. Netin käyttötavat ja kapasiteetin tarve ovat muuttuneet jyrkästi.
Yli puolet suomalaisista käyttää viihdettä netin kautta toimivilla palveluilla kuten Netflix, Ruutu, Katsomo, Areena jne. HD-tason kuva vaatii jopa 21 Mbit/s kapasiteettia per ruutu. Usein perheen nuoriso katsoo samaan aikaan omia sisältöjään – ja tietysti aina samaan aikaan kuin naapurit. Viihteen lisäksi mm. kodin älylaitteet kuluttavat nettiä huomaamatta, etätöitä tehdään myös entistä enemmän. Tulevaisuudessa nettiliikenne ei ainakaan vähene, päinvastoin.
Miten kuituliittymä voi tarjota luvatun nopeuden?
Kuituliittymässä jokaisella asiakkaalla on oma yhteys, omakotitaloissa usein asuntoon asti. Kuidun kapasiteetti on kaapelin osalta lähes
rajaton, joten päinvastoin kuin mobiilissa, naapureiden nettiaktiivisuus ei vaikuta yhteyteen. Kysynnän kasvaessa saadaan käyttöön lisää nopeutta päätelaitteita päivittämällä.
Valokuituyhteys pohjautuu myös runkoverkossa jaettuun kapasiteettiin, mutta jaettavaa on valtavasti verrattuna mobiiliin, ja kapasiteettia voidaan helposti nostaa. Verkossamme on automaattinen palvelutason seuranta, johon voimme reagoida, jos jossain kapasiteetti täyttyisi. Näin ei ole vielä käynyt, sillä mitoitamme verkkomme etukäteen kasvua silmällä pitäen.
Myös Lounean kuituliittymässä on luvattu
nopeusvaihteluväli, esim. 100/50 Mbit nettiyhteydellä vaihteluvälit ovat 90–100 Mbit/s lataus ja 45 – 50 Mbit/s lähetys. Tämän verran kapasiteettia löytyy kuitupäätteen ethernet-portista, eli verkkokaapelilla. Hyvälaatuinen WLAN-reititin kuitupäätteeseen kytkettynä voi tarjota lähes saman nopeuden jos muutkin olosuhteet ovat
kunnossa.
Valokuituyhteys toimii näin lähes 24/7/365, verkkomme käytettävyys on yli 99%. Myös valokuituverkkoa täytyy huoltaa, joten kuukausittain, arkiyön pikkutunneilla pidämme ennalta ilmoitetun
huoltokatkon, jonka aikana palveluissa voi olla paikallisia, lyhyitä katkoksia.