Suomi - kuituyhteyksien kehitysmaa

[pulatunnus]

100 euroa on aika "standardi" lukuisilla seutuverkoilla. Näitä on ollut jo kauan, ja ilmeisesti ensi kesänäkin tulee taas uusia vastaavalla liittymishinnalla.
Takkiintuloja maksetaan sitten pitkällä aikavälillä korkeampina kuukausimaksuina. Eli ei mitään rakettitiedettä.

Missähän ne kuituliitymän perustamiskustannukset olisi muka luokkaa 20000 euroa per liittymä? Silloin kun vedetään yksittäinen kuitu yhdelle lapin korvessa yksinään olevalle mökille?

Oman kesämökin (saaressa ihan maaseudulla pirkanmaalla) valokuidun kustannus oli 2000 euroa omasta pussista maksettua rahaa ja melko sama suuruusluokka/käsittääkseni hiukan vähemmän tukirahaa.

Markkinaehtoisesti on edullisiakin liittymiä, mutta tyypillisesti 2000-4000€ liittymät on kohtuu tiheällä taajama ja joissa todellisia tilaajia riittävän tiheästi.

Haja-astusu alueet, muutaman kesämäkin saaret, jos kustannus paritonnia, niin haiskahtaa siltä että oma rahoitus on vain murto-osa ns perustamiskustannuksista.

Tiettävästi pirkanmaalla on tehty myös tuettuja hankkeita, toki myös kaupallisia hankkeita, sähkön maakapelinnin yhteydessä on myös vedytty kuitua, jossa paremaa kusannustehokkuutta.(en tunne kuinka hyvin noissa voi sähkönsiirron siirtomaksuihin leipoa kuidunvetoa)

Suomessa on EU, valtio, Kunta , jne rahoitteisia tuettuja "seutu" verkkoja joissa se kustannus on ollut kymmenen kertaa sen mitä tilaaja on maksanut suoralla laskulla, ketjussa juttua kunnista jotka on joutuneet rahoitus haasteisiin kuituhankkeiden takia, vaikka niihin kuituhankkeisiin on tullut huomattavasti rahaa valtiolta/EUlta.

Eli jos asikas ei halua maksaa kuitua omalla rahalla, ei edes vahvasti tuettuna, niin ei se sitä halua, toki se ottaa jos hän se joka tapauksessa joutuu maksamaan, mutta ei se satasen kuitu ole satasen kuitu, jos oikeesti maksanut tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Jos omalle kiinteistölle tulee tarjolla kohtuuhintaista kuitua, vaikka tuettuna, niin kannatan toki sen ottamista (yleistäen).

Jatkossa valtiontukea saa ainoastaan kiinteille laajakaistahankkeille, sillä uuden asetuksen mukaisesti tukea ei voisi hakea 5G-projekteihin alueilla, joissa on jo 4/5G peittoa. Lisäksi vähimmäisnopeuksiksi tuetuille liittymille asetettaisiin 300/100 Mbps (lataus/lähetysnopeus).

Koskee siis vain valtiontukea ?

Se ei olisi tervettä että tuoetaan hankkeita jotka toteutuu ihan markkinaehotisesti. Tosin jos alueella 4G peittoa, niin ei se tarkoita että siellä olisi markkinaehtosiesti tulossa tukevaa 5G laajakaista palvelua.


Mutta tuosta ymmärsin että jos alueella on laajakaista palveluita, esim 5Gllä, niin se ei estäisi valtiota tukemasta kuituhankketta.

Ei sillä, kuituhanke voi olla järkevä ja vähän tukea vaativa, vaikka alueella olisi muilla fyysisillä tekniikoilla perus palvelua tarjolla.

Mutta ei se kuitu korvaa laaduaksta 5G palvelua.

 

[Johtaja_Jurmu]

Jatkossa valtiontukea saa ainoastaan kiinteille laajakaistahankkeille, sillä uuden asetuksen mukaisesti tukea ei voisi hakea 5G-projekteihin alueilla, joissa on jo 4/5G peittoa. Lisäksi vähimmäisnopeuksiksi tuetuille liittymille asetettaisiin 300/100 Mbps (lataus/lähetysnopeus).

Laajakaistarahaa vain kiinteisiin yhteyksiin - 5G-tuki loppuu - Uusiteknologia.fi

Suomessa tullaan tulevaisuudessa jakamaan valtiontukea vain kiinteiden laajakaistojen rakentamiseen eikä langattomiin verkkotekniikoihin kuten tähän asti. Hallitus on antanut jo eduskunnalle lakiesityksen, jolla tukea koskevaa lakia muutettaisiin. Samalla lain nimi muuttuisi laiksi kiinteän...

www.uusiteknologia.fi

Lisäksi on ilahduttavaa huomata, että operaattoreiden kattojärjestön FiComin ajama alimman yhteysnopeuden poisto asetuksesta tai sen asettaminen 50/5 megaan ei mennyt läpi. Nimittäin lausuntokierroksessa FiCom yritti saada nopeusrajoja läpi perustellen niiden olevan “erinomaisia nopeuksia” ja niillä “pystytään toteuttamaan kaikki kotitalouksien tarvitsemat palvelut”.

FiComin lausunto laajakaistatukilaista - FiCom

Teleyritykset investoivat verkkorakentamiseen joka vuosi noin puoli miljardia euroa, josta kiinteisiin yhteyksiin investoidaan yli puolet.

www.ficom.fi

Onneksi tuo hulluus ei mennyt läpi.

Ficom on kyllä sellainen jarrumafia että oksat pois.
Onneksi hallituksen aiempi hairahdus kumotaan viimeinkin.

Toissijaisesti vähimmäisnopeuksia tulisi alentaa siten, että asetuksessa luovuttaisiin ruuhka-aikaolosuhteesta ja määriteltäisiin vähimmäisnopeudeksi esimerkiksi saapuvalle liikenteelle 50 Mbit/s ja lähtevälle liikenteelle 5 Mbit/s. Nämä ovat erinomaisia nopeuksia, ja niillä pystytään toteuttamaan kaikki kotitalouksien tarvitsemat palvelut.

 

[Gobi]

Mutta ei se kuitu korvaa laaduaksta 5G palvelua.

Avaatko tätä vähän, mikä on parempaa laadukkaassa 5G-palvelussa jos verrataan kuituliittymään?

 

[Johtaja_Jurmu]

Avaatko tätä vähän, mikä on parempaa laadukkaassa 5G-palvelussa jos verrataan kuituliittymään?

Minäkin hieman naurahdin sille viimeiselle lauseelle

Kumpaakin tarvitaan, mutta vain toinen riittää kaikille, kaikkeen mahdolliseen käyttöön kiinteässä käyttäpaikassa kuten kotona.

 

[pulatunnus]

Avaatko tätä vähän, mikä on parempaa laadukkaassa 5G-palvelussa jos verrataan kuituliittymään?

Kuitu on kiinteä, yhden käyttöpaikan juttu, rajatuille käyttäjille.

Jos on heikko mobiil ja varsinkin heikko sisäkuuluvuus, niin omaan käyttöön voi sillä laadukkaalla kiinteällä jossain määrin paikata rakentamalla paikalle kunnollista Wi-Fi verkkoa.
Se ei yleensä auta muita, eikä muiden vastaavat auta itseä. (joo voi rakennella avoimia, tai liittyä johonkin jakavaan verkostoon).

Kiinteä on vähän selainen lankapuhelin, toimii hyvin siinä yhdessä paikkaa, jos hankkii DECT luurin, niin voi vähän liikkua lyhyellä säteellä. Mutta postilaatikolle kävely voi olla jo liikaa.

 

[topiv]

Kuitu on kiinteä, yhden käyttöpaikan juttu, rajatuille käyttäjille.
...

Kiinteä on vähän selainen lankapuhelin, toimii hyvin siinä yhdessä paikkaa, jos hankkii DECT luurin, niin voi vähän liikkua lyhyellä säteellä. Mutta postilaatikolle kävely voi olla jo liikaa.

Kyllä, käytän raskaasti yhdessä paikassa Internet-yhteyttä ja en tarvitse sitä kun käyn postilaatikolla (nykyisin kerran viikossa). Perustelusi ei oikein toimi, kun en keksi mihin yhteyttä tarvitaan postilaatikolla käydessä?

 

[Johtaja_Jurmu]

Kuitu on kiinteä, yhden käyttöpaikan juttu, rajatuille käyttäjille.

Kiinteä on vähän selainen lankapuhelin, toimii hyvin siinä yhdessä paikkaa, jos hankkii DECT luurin, niin voi vähän liikkua lyhyellä säteellä. Mutta postilaatikolle kävely voi olla jo liikaa.

No hei, se on vähän niinku sen ajatuskin
Liikkuvan mobiilikaistan ajatus on sitten se liikkuvuus. Eli parasta, mitä saa liikkuvaan käyttöön.

 

[JiiPee]

Mutta en lähtisi yleistämään että yksittäisen liittymän hinta esim 300m matkalle olisi luokkaa 18000

No mutta en lähtisi yleistämään myöskään että sen yksittäisen liittymän hinta 300m olisi 100€. Sillä hinnalla ei vielä hitsata edes molempia päitä siitä kuidusta.

 

[Johtaja_Jurmu]

No mutta en lähtisi yleistämään myöskään että sen yksittäisen liittymän hinta 300m olisi 100€. Sillä hinnalla ei vielä hitsata edes molempia päitä siitä kuidusta.

Sekoitat nyt hieman asioita.
Sen voi saada tietyillä alueilla 100 eurolla ennen verkon rakentamista.
Kun verkko on valmistunut, ja haluaa liittyä jälkikäteen, markkinaehtoinen liittymishinta voi olla tällainen, kuten täällä:

alle 50m 995 €
50 – 100m 1490 €
100 – 150m 1890€
yli 150m Pyydä tarjous!

 

[JiiPee]

Sekoitat nyt hieman asioita.
Sen voi saada tietyillä alueilla 100 eurolla ennen verkon rakentamista.
Kun verkko on valmistunut, ja haluaa liittyä jälkikäteen, markkinaehtoinen liittymishinta voi olla tällainen, kuten täällä:

alle 50m 995 €
50 – 100m 1490 €
100 – 150m 1890€
yli 150m Pyydä tarjous!

No ei saa ennen eikä jälkeen. Jo koneitten siirtokustannukset pelkästään on ton 100€. Itse kuidun sillä 100€ tuohon ehkä jo kustantaa, mutta jos 100€ myydään liittymää niin sitten sinä maksat siitä korkeampaa kuukausimaksua vuosien ajan, tai sitten "jokumuu" maksaa sen sinun puolesta, mutta se on selvää että 100€ ei vedetä kyllä 300m kuitua missään olosuhteissa. Tainoh, 20v sitten ruottissa oltiin edelläkävijöitä kuidun kanssa ja siellä taajamissa rakennettiin kuitua talkootöinä, siellä tuo 100€/300m on voinu toteutua kun työt on tehty käytännössä ilmaiseksi.

 

[pulatunnus]

Kyllä, käytän raskaasti yhdessä paikassa Internet-yhteyttä ja en tarvitse sitä kun käyn postilaatikolla (nykyisin kerran viikossa). Perustelusi ei oikein toimi, kun en keksi mihin yhteyttä tarvitaan postilaatikolla käydessä?

Postilaatikolla käynnillä kuvasin sitä kiinteä yhteyden rajallisuutta, vaikka wlanilla sitä jatkaisi.

En tiedä sinun tarpeita, enkä siihen ottanut kantaa, vaan vähän yleisemmin, joillekkin riittää se kiinteä puhelin, mutta monet siirty mobiiliin jo kauan ennen kuin kiinteitä puhelinyhteyksiä aletettiin operaattorin puolelta purkaan.

Eli se tarve ei ole enään kiinteä, vaan tärkeätä on että yhteydet toimii muuallakkin kuin siinä talon nurkalla, liikkuessa, ja eri kohteissa ollessa. Kiinteällä ei niitä voi korvata. Sillä kiinteällä voi ainostaan jossain määrin paikata heikkoa mobiilia paikalisesti.

Koska nyt oli puhe valtiontuen kohdentamisesti, jos idea on taata palvelut myös maantieteellisesti alueille joihin markkinaehtoisesti sitä ei kannata rakentaa, niin on syytä pohtia onko järkevää tukea yksittäisiä kiinteistön omistajia maksamalle heille omaan privaatti käyttöön laajakaista yhteys, vai vaihtoehtoisesti tukea laadukaampia laajakaista yhteyksiä kaikille alueella tarvitseville, myös ne edellä mainitut.

Se kiinteä yhteys ei hyödytä kuin sitä kiinteistsönomistajaa/haltijaa ja se ei siitä hyödy kuin siinä talon/hallin kulmalla. Mobiilista se hyötyisi paljon laajemmin.

Jos ei olisi kustannuksista kiinni ja valtion, kunnan pitäisi valita mitä ajavat, laadukas kiinteä vai laadukas mobiili, niin jälkimmäinen.


Kannatta huomata että sillä mobiililla voi toteuttaa yhteyksi myös kiinteisiin käyttöpaikkoihin, eli ei se sitä poissulje.

Tosimailma on toki monisyisempi. Ja en tarkoita lainkaan sitä että mobiilin tukeminen olisi alkuunkaan oikea valinta, vaan ennemmin luottaa siihen että se toteutuu lähinnä markkinaehtoisti "riittävällä" tasolla jota vauhdittaa epäsuorilla "tukitoimilla". Jos alueella oikeasti kysyntää kuituun joita voisi vauhdittaa sopivasti tukemalla, niin se voi olla myös muidekin etu kuin sen liittymän ottajien.

Se miksi vähän kritisoin.

joissa on jo 4/5G peittoa. Lisäksi vähimmäisnopeuksiksi tuetuille liittymille asetettaisiin 300/100 Mbps (lataus/lähetysnopeus).

En lähtökohtaisesti kannata sitä että tukirahoilla lähdetään sekoittaan toimivaa markkinaa.

Mutta tämä rajous, jos on 4G, niin se ei vielä kerro että alueella olisi laadukas laajakaista jolla palvelut rullaa. Eikä se tarkoita että kaikkille 4G alueille tulee laadukas nopea 5G, todennäköisesti 5G tulee.

Jos tuo kortti olisi pidetty voimissaan, niin olisi speksattu niin että olisi ollut vaihto millä olisi voitu tarjota vaikka ns kiinteitä 5G yhteyksiä joissa minimi vaatimukset olisi ollut tukevat. Siinä sivussa olisi myös tullut infraa sille laadukkaammalle liikkuvalle 5Glle.

Tuki kilpailussa olisi sitten käytetty kaavaa, kuitu 25v investointi, 5G 5v.

 

[pulatunnus]

No mutta en lähtisi yleistämään myöskään että sen yksittäisen liittymän hinta 300m olisi 100€. Sillä hinnalla ei vielä hitsata edes molempia päitä siitä kuidusta.

Jep, satasella ei kiinteistön sillä vedetä kouruun kuin tehdas valmis "laitekaapeli."

Ja harvoin siinä muutaman sadanmetrin päässä mitään liityntä pistettä on tarjolla, tai jos on (passiivinen) niin kuituoperaattori on sen sinne aiemmin rakentanut ja vetänyt sen kilomertin tai useamman pituisen ylimääräisen kuidun (no nykyään niitä ajettuja tekniikoita).

Täyskuitu nimellä taisi yksi operaattori markkinoida kuituliittymiä, joissa liittyminen taisi parhaimillaan olla 150€ nurkilla, hyvillä ehdoilla ja alkaen kk maksut palveluineen kohtuullisella tasolla. En tiedä onko kaikki olleet markkinahtoisia vai tuettuja. Ilman tukea ei niitä pitkin saviteitä ole vedetty muutamaa savua varten.

Sitten noita alle tonnin haja-astus hankkeita, niin niissä se todellinen liittymän kustannusta on ollut haarukassa 5000-20000 euroa, rakentamis vaiheessa.

 

[Johtaja_Jurmu]

No ei saa ennen eikä jälkeen. Jo koneitten siirtokustannukset pelkästään on ton 100€. Itse kuidun sillä 100€ tuohon ehkä jo kustantaa, mutta jos 100€ myydään liittymää niin sitten sinä maksat siitä korkeampaa kuukausimaksua vuosien ajan, tai sitten "jokumuu" maksaa sen sinun puolesta, mutta se on selvää että 100€ ei vedetä kyllä 300m kuitua missään olosuhteissa. Tainoh, 20v sitten ruottissa oltiin edelläkävijöitä kuidun kanssa ja siellä taajamissa rakennettiin kuitua talkootöinä, siellä tuo 100€/300m on voinu toteutua kun työt on tehty käytännössä ilmaiseksi.

Kyllä saa. Ja kuten ketjussa on jo moneen kertaan mainittu, niin halpaa liittymishintaa maksetaan sitten korkeammalla kuukausimaksulla takaisin.
Ei tämä edelleenkään mitään rakettitiedettä ole.

Yrittäkää nyt edes lukea ne viestit.

 

[Johtaja_Jurmu]

Eli se tarve ei ole enään kiinteä, vaan tärkeätä on että yhteydet toimii muuallakkin kuin siinä talon nurkalla, liikkuessa, ja eri kohteissa ollessa. Kiinteällä ei niitä voi korvata. Sillä kiinteällä voi ainostaan jossain määrin paikata heikkoa mobiilia paikalisesti.

Taasko se ikiliikkuja lähti uudelle kierrokselle
Liikkuvaan käyttöön on se mobiili, siihen joutuu tyytymään liikkuvassa käytössä, tai voi sen niinkin muotoilla, että se on parasta mitä siihen liikkuvaan käyttöön saa.
Useimmille on tänä päivänä tärkeää, että kodissa on yhteydet on kunnossa. Näitä kotien mobiiliyhteyksiä on juurikin korvattu paljon valokuidulla, siellä missä sitä on tarjottu.

 

[Gobi]

No ei saa ennen eikä jälkeen. Jo koneitten siirtokustannukset pelkästään on ton 100€. Itse kuidun sillä 100€ tuohon ehkä jo kustantaa, mutta jos 100€ myydään liittymää niin sitten sinä maksat siitä korkeampaa kuukausimaksua vuosien ajan, tai sitten "jokumuu" maksaa sen sinun puolesta, mutta se on selvää että 100€ ei vedetä kyllä 300m kuitua missään olosuhteissa. Tainoh, 20v sitten ruottissa oltiin edelläkävijöitä kuidun kanssa ja siellä taajamissa rakennettiin kuitua talkootöinä, siellä tuo 100€/300m on voinu toteutua kun työt on tehty käytännössä ilmaiseksi.

Kyllä saa. Ja kuten ketjussa on jo moneen kertaan mainittu, niin halpaa liittymishintaa maksetaan sitten korkeammalla kuukausimaksulla takaisin.
Ei tämä edelleenkään mitään rakettitiedettä ole.

Yrittäkää nyt edes lukea ne viestit.

Mikä sitten on korkea kuukausimaksu? Oma KSVVn liittymä maksoi 99€, päälle 24kk soppari 59,90€/kk 1000/1000-liittymästä. Koko potti 1 536,60€, minusta ihan kohtuullinen hinta 2 vuoden ajalta, tuohon kuului 125m aurausta kahdella kaivinkoneella, sisäveto 15m ja päätelaitteen kytkentä. 2 vuoden jälkeen voin tiputtaa nopeutta, tosin hinnatkin tulevat jossain vaiheessa alaspäin.

 

[Johtaja_Jurmu]

Mikä sitten on korkea kuukausimaksu? Oma KSVVn liittymä maksoi 99€, päälle 24kk soppari 59,90€/kk 1000/1000-liittymästä. Koko potti 1 536,60€, minusta ihan kohtuullinen hinta 2 vuoden ajalta, tuohon kuului 125m aurausta kahdella kaivinkoneella, sisäveto 15m ja päätelaitteen kytkentä. 2 vuoden jälkeen voin tiputtaa nopeutta, tosin hinnatkin tulevat jossain vaiheessa alaspäin.

Tämä on täysin suhteellinen käsite, tai siis riippuu alueen luonteesta ja yhtiöstä. Mutta se on selvää, että jos sadalla eurolla rakennetaan liittymiä, niin se näkyy korottavasti kuukausimaksuissa.

 

[tavallinen viikari]

Koti ja työpaikka ovat ne paikat, jossa ainakin minä tarvitsen kunnolliset yhteydet. Luulisin että aika moni muukin viettää aika paljon tai jopa suurimman osan ajastaa näissä paikoissa.

Auto tulee kyllä kieltämättä nykyisin kolmossijalla tietoliikenneyhteyksien tarpeessa. Sinne on vähän vaikea kiinteää kuitua vetää..

 

[Subv1sa]

Tuossa mitä ne tarjos joskus luhankaan 99€

 

[pulatunnus]

Tämä on täysin suhteellinen käsite, tai siis riippuu alueen luonteesta ja yhtiöstä. Mutta se on selvää, että jos sadalla eurolla rakennetaan liittymiä, niin se näkyy korottavasti kuukausimaksuissa.

Vavhasti tietuissa hankkeissa se liittymä on ensisijaisesti maksettu tukirahoilla, osa voi sitten olla osamaksulla, tai kk maksuihin leivottu. Jälkimmäisiä myös kaupallisissa hankkeissa.

Useimmille on tänä päivänä tärkeää, että kodissa on yhteydet on kunnossa.

Toki, ei toista kai ole väitetty.
Vaan sitä että ne liikkuvat yhteydet on tärkeitä, ja sitä että kiinteät ei korvaa liikkuvia.

Näitä kotien mobiiliyhteyksiä on juurikin korvattu paljon valokuidulla, siellä missä sitä on tarjottu.

Jos laadukas mobiili tarjolla, niin maksuhalukkuus kuidusta laskee.

Jos ei laadukasta mobiilia tarjolla, niin maksuhalukkuus kuidusta nousee, mutta jos keskinkertainenkin mobiili, alkaa edullinen parintonnin kuitukin viiden kympin kk maksulla monelle oleen liikkaa.

Tuossa mitä ne tarjos joskus luhankaan 99€

Liittymiskustannukset taidettu rahoittaa julkisella rahalla + julkisella rahoitukselle, josta sitten pieni osa leivottu kk maksuihin.
Tuossa alkaa kk maksut oleen hyvällä mobiilialueella jo sellaisia että menee osalta hinta pitkäksi vs hyöty.
Jos alueella ei vaihtoehtoja, niin onha tuo silloin halpaa, jos toimivan yhteyden haluaa.

Mutta jos tuolla rahalla saa kuidun tontille ilman sitoumusta, niin ehtottomasti suosittelen harkitseen , kiinteistölle kuin kiinteistölle, vaikka ei sähköjä olisi.

 

[Gobi]

Tämä on täysin suhteellinen käsite, tai siis riippuu alueen luonteesta ja yhtiöstä. Mutta se on selvää, että jos sadalla eurolla rakennetaan liittymiä, niin se näkyy korottavasti kuukausimaksuissa.

Näinhän se on, itsellä tuo kuukausihinnan kipuraja olisi ollut 100€/kk. Mutta selvisin halvemmalla.

 

[demu]

Tuossa mitä ne tarjos joskus luhankaan 99€

Tuosta KSVV:stä on aika paljon keskusteltu.
Ei tullaisilla rakennuskustannuksilla ole mahdollista toteuttaa kannattavaa liiketoimintaa, eikä KSVV käsittääkseni sellaiseen olekaan pyrkinyt.
Lähinnä kai on rakennettu valtavasti, jotta saadaan valtion / EU:n tukirahoja, ja sitten kun homma kaatuu niin jätetään kustannukset kuntien vastuulle.

Laajakaistasekoilussa vaihtoehdot vähenevät

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös laajakaista-asiassa 22.

www.ksml.fi

Hiljattain tiedustelin 8 tonnin pienkaivinkoneen tuntihintoja, niin
- Pelkkä kaivinkoneen kuljetus 89€/suunta.
- Jos teitä kaivetaan auki niin tarvitaan tilapäissiltoja ojan yli (kuorma-auto -toimitus n. 100€/suunta), siltojen vuokra, asennus ym. työ päälle
- Asfalttikoneen & jyrän toimittaminen: satanen/suunta ei riitä alkuunkaan, kun tarvitaan vähän raskaampaa kuljetuskalustoa.
- Sitten se varsinainen työtuntien / konetuntien hinta, kuitukaapeli/suojaputki/ ym.materiaalit, kuidun veto- ja hitsaustyöt ne.

Pelkkä sfb liitin maksaa sellaiset 20€, valokuitukytkin n. 100€, eli maksavat enemmän kuin tuo kytkentämaksu (saavat toki vähän halvemmalla isoissa erissä)

Tähän ei käy vanha sanonta: Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.
Tässähän tilanne on aivan päinvastoin.

 

[pete874]

Tuosta KSVV:stä on aika paljon keskusteltu.
Ei tullaisilla rakennuskustannuksilla ole mahdollista toteuttaa kannattavaa liiketoimintaa, eikä KSVV käsittääkseni sellaiseen olekaan pyrkinyt.
Lähinnä kai on rakennettu valtavasti, jotta saadaan valtion / EU:n tukirahoja, ja sitten kun homma kaatuu niin jätetään kustannukset kuntien vastuulle.

Laajakaistasekoilussa vaihtoehdot vähenevät

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös laajakaista-asiassa 22.

www.ksml.fi

Hiljattain tiedustelin 8 tonnin pienkaivinkoneen tuntihintoja, niin
- Pelkkä kaivinkoneen kuljetus 89€/suunta.
- Jos teitä kaivetaan auki niin tarvitaan tilapäissiltoja ojan yli (kuorma-auto -toimitus n. 100€/suunta), siltojen vuokra, asennus ym. työ päälle
- Asfalttikoneen & jyrän toimittaminen: satanen/suunta ei riitä alkuunkaan, kun tarvitaan vähän raskaampaa kuljetuskalustoa.
- Sitten se varsinainen työtuntien / konetuntien hinta, kuitukaapeli/suojaputki/ ym.materiaalit, kuidun veto- ja hitsaustyöt ne.

Pelkkä sfb liitin maksaa sellaiset 20€, valokuitukytkin n. 100€, eli maksavat enemmän kuin tuo kytkentämaksu (saavat toki vähän halvemmalla isoissa erissä)

Tähän ei käy vanha sanonta: Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.
Tässähän tilanne on aivan päinvastoin.

Joo 100eurolla ei enää tilaajien määrä pelasta vaikka niitä olisi alueen kaikki talot, vaan miinusta tulee sitä enemmän mitä enemmän tilaajia on, jos otetaan pelkkä 100euron alotusmaksu huomioon.

 

[Nocknet]

Pelkkä sfb liitin maksaa sellaiset 20€, valokuitukytkin n. 100€, eli maksavat enemmän kuin tuo kytkentämaksu (saavat toki vähän halvemmalla isoissa erissä)

Ei nyt kuitenkaan liiotella. SFP:t maksavat sen vitosen kipale, päätelaitteita on tarjolla 10-30€ hintahaarukassa useilta valmistajilta. Nämä hinnat yksittäin ostettuina, isommat erät neuvotellaan erikseen.

 

[Nocknet]

Joo 100eurolla ei enää tilaajien määrä pelasta vaikka niitä olisi alueen kaikki talot, vaan miinusta tulee sitä enemmän mitä enemmän tilaajia on, jos otetaan pelkkä 100euron alotusmaksu huomioon.

Nämä satasen liittmät toimivat vain ja ainoastaan, jos ne sidotaan määräaikaisuuteen, minkä puitteissa koko liittymäkustannus maksetaan.

 

[Subv1sa]

Tuosta KSVV:stä on aika paljon keskusteltu.
Ei tullaisilla rakennuskustannuksilla ole mahdollista toteuttaa kannattavaa liiketoimintaa, eikä KSVV käsittääkseni sellaiseen olekaan pyrkinyt.
Lähinnä kai on rakennettu valtavasti, jotta saadaan valtion / EU:n tukirahoja, ja sitten kun homma kaatuu niin jätetään kustannukset kuntien vastuulle.

Laajakaistasekoilussa vaihtoehdot vähenevät

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös laajakaista-asiassa 22.

www.ksml.fi

Hiljattain tiedustelin 8 tonnin pienkaivinkoneen tuntihintoja, niin
- Pelkkä kaivinkoneen kuljetus 89€/suunta.
- Jos teitä kaivetaan auki niin tarvitaan tilapäissiltoja ojan yli (kuorma-auto -toimitus n. 100€/suunta), siltojen vuokra, asennus ym. työ päälle
- Asfalttikoneen & jyrän toimittaminen: satanen/suunta ei riitä alkuunkaan, kun tarvitaan vähän raskaampaa kuljetuskalustoa.
- Sitten se varsinainen työtuntien / konetuntien hinta, kuitukaapeli/suojaputki/ ym.materiaalit, kuidun veto- ja hitsaustyöt ne.

Pelkkä sfb liitin maksaa sellaiset 20€, valokuitukytkin n. 100€, eli maksavat enemmän kuin tuo kytkentämaksu (saavat toki vähän halvemmalla isoissa erissä)

Tähän ei käy vanha sanonta: Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.
Tässähän tilanne on aivan päinvastoin.

Jep tähän itelle nyt ehkä tulossa kuitu ja sen pitäisi maksaa jotain 2-2.5k jos ely keskuksen hakemus menee läpi ja elmonet sen sitten kanssa rakentaa.
Hieman pessimistinen olen että tuleeko kun niin kauan jo kärvistellyt paskojen yhteyksien kanssa.
Elisan tarjous oli kun kysyin 43400€

 

[Nocknet]

Ja en tarkoita lainkaan sitä että mobiilin tukeminen olisi alkuunkaan oikea valinta, vaan ennemmin luottaa siihen että se toteutuu lähinnä markkinaehtoisti "riittävällä" tasolla jota vauhdittaa epäsuorilla "tukitoimilla".

Mobiiliin on valtion täysin turha syytää rahaa, missään muodossa. 4G:n väestönpeittovaatimus on 99%. 5G:ssä 60%.

Mobiililaajakaistan tarve saadaan tyydytettyä suoraan lupaehtoja noudattamalla. Mikäli 5G-mobiililaajakaistalle ilmenee todellinen, perusteltu tarve, voidaan lisätoimista keskustella. Kiinteiden yhteyksien korvaaminen 5G:llä ei ole todellinen tarve. Rajalliset 5G-radiotaajuudet tulee varata vain ja ainoastaan liikkuvaan käyttöön.

Valtion ensisijainen tapa edistää 5G:n yleistymistä tulee olla väestöpeittovaatimuksen kasvattaminen, esimerkiksi uusia radiotaajuuksia jaettaessa tai toimilupia uusittaessa.

Mitään erityisiä ponnistuksia 5G:n edistämiseksi valtion toimesta ei tarvita. 5G tulee yleistymään omalla painollaan, viimeistään siinä vaiheessa kun tukiasemia päivitetään.

Mutta tämä rajous, jos on 4G, niin se ei vielä kerro että alueella olisi laadukas laajakaista jolla palvelut rullaa. Eikä se tarkoita että kaikkille 4G alueille tulee laadukas nopea 5G, todennäköisesti 5G tulee.

Mikäli jollain alueella on heikko 4G-peitto, ei asiaa tule korjata syytämällä rahaa mobiilioperaattoreille, vaan valvomalla sitä, että 4G-toimilupaehdot täyttyvät. Mikäli toimilupa- ja väestönpeittovaatimukset täyttyvät ja tästä huolimatta 4G-palvelukokemus on heikko, ainoa oikea ratkaisu on tiukentaa määräyksiä mobiililaajakaistan minimilaatuvaatimuksista.

Raha ei siis ole se ainoa ratkaisukeino, eikä tässä tapauksessa missään nimessä se oikea.

 

[Nocknet]

Ficom on kyllä sellainen jarrumafia että oksat pois.

Onneksi Ficomin rivit rakoilevat. Sekä Cinia että Finnet-yhtiöt irtisanoituivat Ficomin lausunnosta ja jättivät omat, järkevät vastineensa.

 

[Nocknet]

Vaikka siitä talon läheltä menisi kuitukaapeli, ei siinä välttämättä ole vapaita kuituja yksittäisen liittymän rakentamiseen.

Tämä. Erittäin paljon tämä.

Kuituun kun kuituun saa kyllä hitsattua haaroituksen, jos vaan haluaa. Kaksi jatkosta, kuitukieppi väliin ja avot!

Se ei kuitenkaan paljoa auta, jos kaikki kuidut ovat käytössä ja/tai varattuja runkoyhteyksille.

 

[Nocknet]

Eri kaivuutoimijoillahan on nykyään velvollisuus ilmoittaa, milloin katu kaivetaan auki, jotta muutkin toimijat (sähkö/vesi/operaattorit/kontiaiset) saavat samaan kaivantoon putkensa / värkkinsä samalla kertaa.
Mutta kun se ensimmäinen kaivaja perii muilta kaivantoon tulevilta tarjokkailta lähes sen koko kaivuutyön hinnan kaivannon käyttöoikeudesta, niin eipä kukaan muu toimija viitsi sellaisella tavalla kilpailijaa tukea.

Vika ei ole aina edes välttämättä urakan tilaajassa, vaan urakoitsijassa. Heti kun toinen taho on tulossa samaan kaivantoon, urakoitsija haistaa rahan ja pyrkii hinnoittelemaan lisätyöt toisesta kaapelista melkein saman hintaiseksi kun alkuperäisen urakan. Tällaisen ahneuden edessä tulijat nostavat kädet pystyyn ja toteavat, että pitäkää tunkkinne.

Ongelman ydin on kordinoinnin puute. Ensimmäinen valitsee reitin ja urakoitsijan. Muut tulijat ovat sitten pakkonaimisissa tämän urakoitsijan kanssa, joka tietysti hyväksikäyttää tilannetta.

Oikea ratkaisu olisi tietysti kordinoida kaikki alueen kaivuutyöt ja kilpailuttaa ne kokonaisuuksina. Näin saataisiin kokonaisedullisin lopputulos ja voitaisiin jakaa kustannukset oikeudenmukaisesti.

Joissain kaupungeissa ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan yhteisillä suunnitteluryhmillä ja kaivuukielloilla, jolloin kaikkien halukkaiden pitää ilmoittautua, sillä samaan paikkaan ei pääse kaivaman katua auki vähään aikaan.

Tukholmassa operaattoreiden pelleilyyn kyllästyttiin kokonaan ja kaivuut kiellettiin heiltä kokonaan. Asiaa hoitaa nyt kaupungin kuituyhtiö, jolta kaikki halukkaat saavat vuokrata kuituja käyttöönsä samoilla ehdoilla. Kuidut on kaivettu suunnitelmallisesti ja melkein kaikkiin kiinteistöihin tulee kuitu.

 

[snw]

Kuitu on kiinteä, yhden käyttöpaikan juttu, rajatuille käyttäjille.

Jos on heikko mobiil ja varsinkin heikko sisäkuuluvuus, niin omaan käyttöön voi sillä laadukkaalla kiinteällä jossain määrin paikata rakentamalla paikalle kunnollista Wi-Fi verkkoa.
Se ei yleensä auta muita, eikä muiden vastaavat auta itseä. (joo voi rakennella avoimia, tai liittyä johonkin jakavaan verkostoon).

Kiinteä on vähän selainen lankapuhelin, toimii hyvin siinä yhdessä paikkaa, jos hankkii DECT luurin, niin voi vähän liikkua lyhyellä säteellä. Mutta postilaatikolle kävely voi olla jo liikaa.

Eikös se operaattoreiden mainostama kuidun korvike ja "lähes kuitumaisiin nopeuksiin" pystyvä 5G FWA ole ihan samalla lailla yhden käyttöpaikan juttu? Ei sitäkään nyt ihan helposti viitsi mökille mukaan ottaa tosielämässä. Teoriassa toki helpommin kuljetettavissa mukana kuin kuitu.

 

[kurkimies]

Minua rupesi ottamaan kaaliin tuo 4G:een pätkiminen yms.... nopeudenvaihdot ja pistin tilaukseen Lounealta 100/100Mbit/s valokuituyhteyden. Olisi saanut heti avattua liittymän, mutta avautuu seuraavana päivänä automaattisesti sitten, kun Telian 4G-mobiililiittymä irtisanoutuu edellisenä päivänä. Tarvittaessa sinne 1/1Gbit/s asti nopeusvaihtoehdot.

 

[demu]

Tämä. Erittäin paljon tämä.

Kuituun kun kuituun saa kyllä hitsattua haaroituksen, jos vaan haluaa. Kaksi jatkosta, kuitukieppi väliin ja avot!

Se ei kuitenkaan paljoa auta, jos kaikki kuidut ovat käytössä ja/tai varattuja runkoyhteyksille.

Totta kai saa hitsattua. Aika useinkin noita tehdään - silloin kun kaivinkoneet kaivavat kuituyhteyksiä poikki.

Jos tähän kuitujen katkomiseen jostakin syystä lähdettäisiin, niin edessä voi olla vaikka tällainen kaapeli:

(Tässä kuvan kaapelissa on vain 48 kuitua, mutta saattaa sieltä kaivannosta löytyä vaikka 144 kuituinen runkokuitukaapelikin.

Ja tuoko vain poikki, jatkolenkki ja haaroitys yhdestä kuidusta (jos sen tuosta nipusta niin kovin helposti ojan pohjalla räntäsateessa löytää), + 2x40-2x144 kuituhitsausoperaatota, että Pekka saisi kuituyhteyden?
Siinä samalla lakkaavat tuota kuituyhteyttä käyttävien cittarin ja prisman kassat toimimasta, 120 tukiasemayhteyttä kolmelta eri operaattorilta kaatuu, terveyskeskusten, pankkien, yritytysten yhteydet menevät poikki.
(Ajatelkaas, jos facebook kaatuu tai Alkon kassatkin lakkaavat toimimasta - siitähän syttyy vallankumous)

Onhan toki langattomia varayhteyksiä olemassa?
No, langattomat varayhteydet katkeavat ylensä sen saman kuitukatkoksen yhteydessä (tukiasemayhteydet kaatuvat) joten se siitä.

Pitäisihän runkoyhteyksien olla kahdennettuja ja datayhteyden lähteä automaattisesti reitittymään?
Pitäisi. Usein toimivatkin, mutta valitettavasti eivät aina. Ei joka kuituveron haaraan niitä kahdennettuja yhteyksiä valitettavasti ole. Ja vaikka sattuisikin olemaan, totuus on (aika usein) vähän raadollisempi.

Tämän jälkeen rohkeasti vain operaattorilta lapio kourassa kyselemään tyyliin: 'Kaivoin tuohon teidän kuitukaapelin viereen ojan pihaltani. Pistättekö kaapelin poikki että saisin sen kuidun kämppääni'.

En nyt lähde arvioimaan, tuleeko tuohon ojantäyttöön 75kg ylimääräistä biomassaa täytteeksi, mutta saattaa tuollainenkin vaihtoehto tulla jollekin mieleen.

 

[Algron28]

Totta kai saa hitsattua. Aika useinkin noita tehdään - silloin kun kaivinkoneet kaivavat kuituyhteyksiä poikki.

Jos tähän kuitujen katkomiseen jostakin syystä lähdettäisiin, niin edessä voi olla vaikka tällainen kaapeli:

(Tässä kuvan kaapelissa on vain 48 kuitua, mutta saattaa sieltä kaivannosta löytyä vaikka 144 kuituinen runkokuitukaapelikin.

Ja tuoko vain poikki, jatkolenkki ja haaroitys yhdestä kuidusta (jos sen tuosta nipusta niin kovin helposti ojan pohjalla räntäsateessa löytää), + 2x40-2x144 kuituhitsausoperaatota, että Pekka saisi kuituyhteyden?
Siinä samalla lakkaavat tuota kuituyhteyttä käyttävien cittarin ja prisman kassat toimimasta, 120 tukiasemayhteyttä kolmelta eri operaattorilta kaatuu, terveyskeskusten, pankkien, yritytysten yhteydet menevät poikki.
(Ajatelkaas, jos facebook kaatuu tai Alkon kassatkin lakkaavat toimimasta - siitähän syttyy vallankumous)

Onhan toki langattomia varayhteyksiä olemassa?
No, langattomat varayhteydet katkeavat ylensä sen saman kuitukatkoksen yhteydessä (tukiasemayhteydet kaatuvat) joten se siitä.

Pitäisihän runkoyhteyksien olla kahdennettuja ja datayhteyden lähteä automaattisesti reitittymään?
Pitäisi. Usein toimivatkin, mutta valitettavasti eivät aina. Ei joka kuituveron haaraan niitä kahdennettuja yhteyksiä valitettavasti ole. Ja vaikka sattuisikin olemaan, totuus on (aika usein) vähän raadollisempi.

Tämän jälkeen rohkeasti vain operaattorilta lapio kourassa kyselemään tyyliin: 'Kaivoin tuohon teidän kuitukaapelin viereen ojan pihaltani. Pistättekö kaapelin poikki että saisin sen kuidun kämppääni'.

En nyt lähde arvioimaan, tuleeko tuohon ojantäyttöön 75kg ylimääräistä biomassaa täytteeksi, mutta saattaa tuollainenkin vaihtoehto tulla jollekin mieleen.

Kyllähän ne oikeasti tärkeät yhteydet on reittivarmistettu mutta muuten on hinnaltaa sellainen paukku tuo paksuun kaapeliin liittyminen ettei sitä helpolla tehdä. Suomessa paksuimmat kuidut mitä käytössä tiedän on 384 kuituisia mutta noiden viankorjaus on niin työlästä valtavan kuitumäärän takia ettei niitä oikein operaattorit suosi.

 

[Nocknet]

Jos tähän kuitujen katkomiseen jostakin syystä lähdettäisiin, niin edessä voi olla vaikka tällainen kaapeli:

(Tässä kuvan kaapelissa on vain 48 kuitua, mutta saattaa sieltä kaivannosta löytyä vaikka 144 kuituinen runkokuitukaapelikin.

Kyllähän tuollainen nyt vielä menee, mutta ei kyllä naurattaisi jos tällaisen narun vetäisi poikki: 6912-fiber count cable
Jokseenkin käsittämätöntä, että tuossa kaapelissa on metrissä melkein 7 kilometriä kuitua.

Ja tuoko vain poikki, jatkolenkki ja haaroitys yhdestä kuidusta (jos sen tuosta nipusta niin kovin helposti ojan pohjalla räntäsateessa löytää), + 2x40-2x144 kuituhitsausoperaatota, että Pekka saisi kuituyhteyden?

Se on vain kuule tahdon asia

Ei niitä kuituja lähtökohtaisesti siellä ojassa hitsata, vaan pakussa. Tämä nyt ei kuitenkaan ollut se pointti, vaan se, että taloudellisessa mielessä olisi usein halvempaa kolvata ne kaksia jatkoa, haaroitus ja kieppi siellä tontin reunalla kun kaivaa 29k€:lla, mutta se ei välttämättä ole topologisesti mahdollista, jos ja kun ne siinä lähteltä menevät kuidut ovat kaikki käytössä ja/tai runkoverkkoyhteyksiä varten varattuja.

(Ajatelkaas, jos facebook kaatuu tai Alkon kassatkin lakkaavat toimimasta - siitähän syttyy vallankumous)

Tätähän kokeiltiin jos Naamakirjan osalta. Taitaa kuitenkin se Alkon kassojen toimimattomuus olla vakavampi paikka.

 

[Nocknet]

Kyllähän ne oikeasti tärkeät yhteydet on reittivarmistettu mutta muuten on hinnaltaa sellainen paukku tuo paksuun kaapeliin liittyminen ettei sitä helpolla tehdä. Suomessa paksuimmat kuidut mitä käytössä tiedän on 384 kuituisia mutta noiden viankorjaus on niin työlästä valtavan kuitumäärän takia ettei niitä oikein operaattorit suosi.

Ovat varmennettuja, kunnes eivät ole. Tässäkin ketjussa on ihmetelty sitä Valtorin sekoilua kun kaikki oli alhaalla kun ilmeni että pää- ja varayhteydet oli siirretty samaan kouruun. Elisallakin taisi olla koko verkko alhaalla jossain vaiheessa kun yksi kaapeli oli poikki.

 

[DaKyy]

Lisäksi runkoyhteyksiin ei kaivata mitään ylimääräisiä vaimennuksia, eli ei sinne ihan heti tosiaan mitään Pekan nettiyhteyksiä hitsata.

Mutta noista yhteiskaivuiden ongelmista on turha urakoitsijoita syyttää. Usein tilanne on ennemminkin se, että toisen operaattorin mukaan tullessa urakoitsijan pitää maksaa hyvitys tälle ojaisännälle. Eli urakoitsija saa rahan x toiselta operaattorilta, ja joutuu maksamaan rahan y ojaisännälle. Joskus tuo erotus on niin pieni, että urakoitsija jää pahimmassa tapauksessa maksumieheksi jos ei nosta hintaa tälle toiselle operaattorille.

 

[Nocknet]

Mutta noista yhteiskaivuiden ongelmista on turha urakoitsijoita syyttää. Usein tilanne on ennemminkin se, että toisen operaattorin mukaan tullessa urakoitsijan pitää maksaa hyvitys tälle ojaisännälle. Eli urakoitsija saa rahan x toiselta operaattorilta, ja joutuu maksamaan rahan y ojaisännälle. Joskus tuo erotus on niin pieni, että urakoitsija jää pahimmassa tapauksessa maksumieheksi jos ei nosta hintaa tälle toiselle operaattorille.

Näitä tilanteita on moneen lähtöön. Eräässä tapauksessa ojaisäntä ei ollut ottamassa mitään hintaa, toivotti tervetulleeksi ja kehotti kääntymään urakoitsijan puoleen asian järjestämiseksi. Ko. urakoitsija sitten katsoi tilanteen ja hinnoitteli monopoliaseman mukaisesti. Jäi yhteiskaivuut tekemättä.

Joskus menee paremmin, joskus huonommin.

 

[kurkimies]

Kyllähän ne oikeasti tärkeät yhteydet on reittivarmistettu mutta muuten on hinnaltaa sellainen paukku tuo paksuun kaapeliin liittyminen ettei sitä helpolla tehdä. Suomessa paksuimmat kuidut mitä käytössä tiedän on 384 kuituisia mutta noiden viankorjaus on niin työlästä valtavan kuitumäärän takia ettei niitä oikein operaattorit suosi.

Suomessa paksuimmat valokaapelit ovat 864 kuituinen kaapeli ja sekin Espoon metron luona

Nestor Cablesin suurikuituiset valokaapelit uudella metroreitillä - Nestor Cables Oy

 

[JiiPee]

Kyllä saa. Ja kuten ketjussa on jo moneen kertaan mainittu, niin halpaa liittymishintaa maksetaan sitten korkeammalla kuukausimaksulla takaisin.
Ei tämä edelleenkään mitään rakettitiedettä ole.

Yrittäkää nyt edes lukea ne viestit.

No jos haluat ittelles valehdella että 100€ saa kuidun niin siitä vaan.

Minäkin voin tuolla logiikalla ruveta valehtelemaan että sain kuidun ilmaiseksi kun nimen paperiin kirjoitin enkä maksanut mitään. Todellisuudessa maksan kerran vuodessa jotakuinkin 240€, 10v ajan, eli noin 2400€.

Ja tuoko vain poikki, jatkolenkki ja haaroitys yhdestä kuidusta (jos sen tuosta nipusta niin kovin helposti ojan pohjalla räntäsateessa löytää), + 2x40-2x144 kuituhitsausoperaatota, että Pekka saisi kuituyhteyden?

Sen takia niitä kaivoja on matkanvarrella että sinne on jätetty varausta niin jotta se kuitu voidaan kuoria ja katkaista vain yksi pari jos on tarvista jonnekin haara vetää. Ei tartte koko nippua pistää poikki. Näin ainakin täällä on toteutettu.

 

[Satelite]

Totta kai saa hitsattua. Aika useinkin noita tehdään - silloin kun kaivinkoneet kaivavat kuituyhteyksiä poikki.

Jos tähän kuitujen katkomiseen jostakin syystä lähdettäisiin, niin edessä voi olla vaikka tällainen kaapeli:

(Tässä kuvan kaapelissa on vain 48 kuitua, mutta saattaa sieltä kaivannosta löytyä vaikka 144 kuituinen runkokuitukaapelikin.

Ja tuoko vain poikki, jatkolenkki ja haaroitys yhdestä kuidusta (jos sen tuosta nipusta niin kovin helposti ojan pohjalla räntäsateessa löytää), + 2x40-2x144 kuituhitsausoperaatota, että Pekka saisi kuituyhteyden?
Siinä samalla lakkaavat tuota kuituyhteyttä käyttävien cittarin ja prisman kassat toimimasta, 120 tukiasemayhteyttä kolmelta eri operaattorilta kaatuu, terveyskeskusten, pankkien, yritytysten yhteydet menevät poikki.
(Ajatelkaas, jos facebook kaatuu tai Alkon kassatkin lakkaavat toimimasta - siitähän syttyy vallankumous)

Onhan toki langattomia varayhteyksiä olemassa?
No, langattomat varayhteydet katkeavat ylensä sen saman kuitukatkoksen yhteydessä (tukiasemayhteydet kaatuvat) joten se siitä.

Pitäisihän runkoyhteyksien olla kahdennettuja ja datayhteyden lähteä automaattisesti reitittymään?
Pitäisi. Usein toimivatkin, mutta valitettavasti eivät aina. Ei joka kuituveron haaraan niitä kahdennettuja yhteyksiä valitettavasti ole. Ja vaikka sattuisikin olemaan, totuus on (aika usein) vähän raadollisempi.

Tämän jälkeen rohkeasti vain operaattorilta lapio kourassa kyselemään tyyliin: 'Kaivoin tuohon teidän kuitukaapelin viereen ojan pihaltani. Pistättekö kaapelin poikki että saisin sen kuidun kämppääni'.

En nyt lähde arvioimaan, tuleeko tuohon ojantäyttöön 75kg ylimääräistä biomassaa täytteeksi, mutta saattaa tuollainenkin vaihtoehto tulla jollekin mieleen.

Omalla seudulla oli hilkulla käydä maakaapelin kaivajilla moka mutta onneksi kaapelitutkaäijä oli hereillä. Oli jäänyt kaivuusuunnittelijalta merkkaamatta kahden ison paikkakunnan välinen runkokuitu karttaan. Alkoivat selvittää että mikä maan alla on niin sit tuli tyypit merkkaa että missä kuitu sijaitsee ja kuinka syvällä. En tiedä saiko mokan tehnyt pitää duuninsa, sitä en tullut ikinä kuulleeksi.

 

[Algron28]

Suomessa paksuimmat valokaapelit ovat 864 kuituinen kaapeli ja sekin Espoon metron luona

Nestor Cablesin suurikuituiset valokaapelit uudella metroreitillä - Nestor Cables Oy

Tuo metrotunneli asennus lienee tuollaiselle suurikuituiselle ihanteellinen ympäristö koska todennäköisesti ei ainakaan kaivamisen takia rikkoonnu.

 

[Nocknet]

Sen takia niitä kaivoja on matkanvarrella että sinne on jätetty varausta niin jotta se kuitu voidaan kuoria ja katkaista vain yksi pari jos on tarvista jonnekin haara vetää. Ei tartte koko nippua pistää poikki. Näin ainakin täällä on toteutettu.

Ei sillä että se muuttaisi varsinaista pääpointtia, mutta nykyään ne kaivotkin voivat olla aika harvassa kun käytetään mikroputkia ja puhalluskuituja. Parhaimmillaan puhallusetäisyydet ovat kilometrejä. Tässä hypoteettisessa tilanteessa kun oli tavoitteena välttää sitä kallista kaivuuta.

 

[Nocknet]

Omalla seudulla oli hilkulla käydä maakaapelin kaivajilla moka mutta onneksi kaapelitutkaäijä oli hereillä.

Itselle kävi kerran päinvastaisesti. Kaivinkonekuskille oli näytetty mistä kaapeli menee ja kehotettu olemaan kaivamatta siitä. No arvaa mistä se kaivoi?

Jotkut kaivinkonekuljettajat ovat kyllä sellaisia velikultia, ettei niitä saisi päästää koskaan silmistään.

 

[Nocknet]

Tuo metrotunneli asennus lienee tuollaiselle suurikuituiselle ihanteellinen ympäristö koska todennäköisesti ei ainakaan kaivamisen takia rikkoonnu.

Kaivinkonekuljettaja: "Challenge accepted!"

 

[puik]

Mikä sitten on korkea kuukausimaksu? Oma KSVVn liittymä maksoi 99€, päälle 24kk soppari 59,90€/kk 1000/1000-liittymästä. Koko potti 1 536,60€, minusta ihan kohtuullinen hinta 2 vuoden ajalta, tuohon kuului 125m aurausta kahdella kaivinkoneella, sisäveto 15m ja päätelaitteen kytkentä. 2 vuoden jälkeen voin tiputtaa nopeutta, tosin hinnatkin tulevat jossain vaiheessa alaspäin.

Tämä on täysin suhteellinen käsite, tai siis riippuu alueen luonteesta ja yhtiöstä. Mutta se on selvää, että jos sadalla eurolla rakennetaan liittymiä, niin se näkyy korottavasti kuukausimaksuissa.

60e/kk kuukausimaksusymmetrisestä gigan liittymästä on hyvin kohtuullista 100e liittymismaksulla. Kuitunen kun ottaa sen 2400e liittymästä ja 1000/100M liittymä maksaa saman kuukaudessa.

 

[pulatunnus]

Eikös se operaattoreiden mainostama kuidun korvike ja "lähes kuitumaisiin nopeuksiin" pystyvä 5G FWA ole ihan samalla lailla yhden käyttöpaikan juttu? Ei sitäkään nyt ihan helposti viitsi mökille mukaan ottaa tosielämässä. Teoriassa toki helpommin kuljetettavissa mukana kuin kuitu.

Jep, mobiilitekniikoita voidaan käyttää myös kiinteissä käyttöpaikoissa.

Mobiililaajakaistan tarve saadaan tyydytettyä suoraan lupaehtoja noudattamalla. Mikäli 5G-mobiililaajakaistalle ilmenee todellinen, perusteltu tarve, voidaan lisätoimista keskustella. Kiinteiden yhteyksien korvaaminen 5G:llä ei ole todellinen tarve. Rajalliset 5G-radiotaajuudet tulee varata vain ja ainoastaan liikkuvaan käyttöön.Raha ei siis ole se ainoa ratkaisukeino, eikä tässä tapauksessa missään nimessä se oikea.

Jos halutaan paikallisesti lupaehtoja parempaa palvelua, mutta asiakkailla ei ole maksuhalukkuutta, niin silloin tuki on yksivaihtoehtoa, siitähän näissä laajakaista tukijutuissa on kyse. Tuen mahdollisuus tosin vähentää markkinaehtoista tarjontaa.

5G tegnologia on yksi vaihtoehto tuoda myös kiinteille käyttöpaikoille yhteyksiä, "tukialueilla" ei niinkään kyse taajuuspulasta, vaan maksajista. 4G aikaan kyse myös säädöksistä jotka rajoitti laadukkaamman palvelun tarjontaa.

Mitään järkeä ei ole tukea jos ilman tukeakin palvelut syntyy.

Valtion ensisijainen tapa edistää 5G:n yleistymistä tulee olla väestöpeittovaatimuksen kasvattaminen, esimerkiksi uusia radiotaajuuksia jaettaessa tai toimilupia uusittaessa.

Tämä on yksi konsti, tukea sekin on tukialueille. Tosin ei tuo tässä vaiheessa ole edes vaihtoehto, mutta kolkytluvulla varmaan pohditaan ehtoja.

Pientä hiomista vaatii myös se että millainen velvoite ja miten se käytännössä toteutetaa.

Jos ajatus että kiinteään käyttöpaikkaan pitää saada "kohtuuhintaan" minimissään 300/100 liittymä (no silloin kun luvat uusitaan minimi sitten ihan jotain muuta), niin lupa ajatuksessa se että operaattori sen maksaa, mutta kuka operaattori, jos siis luvan haltijoita on useampi?

Mikä on kohtuuhinta, varmaan nykyrahassa joku paritonnia, max 36kk määräaikaisuus, alle 100€ kk maksu ? Näissä sitten se vaara että niistä tulee myös hintoja ohjaava.

Lisäksi säädösten pitäisi olla sellaisia että operaattori voi teknisesti tuollaisia tuotteita tarjota.


"tukimuotona" tuo toki vähän parempi, koska siitä hyötyy muutkin kuin vain sen yksittäisen kiinteistön omistaja. (jos uskotaan että se pakottaa operaattori investoimaan alueella -> parempaa palvelua kaikille)


(Edelleen olen kuidun "kannattaja" jos jollekkin on tarjolla omaan kiinteistöön kohtuuhintaista kuitua niin suositan tosissaan harkisteen sen ottamista.)

 

[MOS6510]

Sen takia niitä kaivoja on matkanvarrella että sinne on jätetty varausta niin jotta se kuitu voidaan kuoria ja katkaista vain yksi pari jos on tarvista jonnekin haara vetää. Ei tartte koko nippua pistää poikki. Näin ainakin täällä on toteutettu.

Ei runkokuituja ole tarkoitettu pätkittäväksi ja sellaisen varrelle ei todellakaan tehdä huvin vuoksi kaivoja. Ja tuohon Demun ansiokkaaseen kuvaukseen vielä lisäksi mainintana, että kuorittu ja sivuotettu kuitunippu on myös aina vikaherkempi kuin ehjä kuitunippu, jonka kuoreen ei ole puututtu. Runkokuituihin ei pitäisi koskaan mennä sorkkimaan ilman erittäin hyvää syytä. Yksittäisen omakotiasujan kuitukuume ei todellakaan ole tällainen syy.

 

[Mustang243]

Kuitu on kiinteä, yhden käyttöpaikan juttu, rajatuille käyttäjille.

Jos on heikko mobiil ja varsinkin heikko sisäkuuluvuus, niin omaan käyttöön voi sillä laadukkaalla kiinteällä jossain määrin paikata rakentamalla paikalle kunnollista Wi-Fi verkkoa.
Se ei yleensä auta muita, eikä muiden vastaavat auta itseä. (joo voi rakennella avoimia, tai liittyä johonkin jakavaan verkostoon).

Kiinteä on vähän selainen lankapuhelin, toimii hyvin siinä yhdessä paikkaa, jos hankkii DECT luurin, niin voi vähän liikkua lyhyellä säteellä. Mutta postilaatikolle kävely voi olla jo liikaa.

Itsekään en ymmärrä miksi kukaan ostaisi omaa asunto tai omakotitaloa. Asuntoauto/-vaunu on paljon kätevämpi kun ei ole sidottuna yhteen ja samaan paikkaan ja voi tarpeen tullen siirtyä lähemmäs sitä mastoa sitten kun alkaa mobiiliyhteys pätkiä.

 

[Nocknet]

Ja tuohon Demun ansiokkaaseen kuvaukseen vielä lisäksi mainintana, että kuorittu ja sivuotettu kuitunippu on myös aina vikaherkempi kuin ehjä kuitunippu, jonka kuoreen ei ole puututtu.

Ei sillä, että olisin asiasta varsinaisesti eri mieltä, mutta jottei tulisi sellaista kuvaa, että kuitujatkos olisi todella vikaherkkä, kerrottakoot seuraava anekdootti:

Yhteen aliurakoitsijan tekemään maajatkokseen olen käynyt tiivisteet vaihtamassa, kun se alkoi vuotamaan. Yhteydet eivät olleet siinä vaiheessa vikaantuneet, mutta korjatahan se piti, sillä ei se vesi sinne jatkoksen sisälle kuulu. Itse tekemiin jatkoksiin ei jälkikäteen ole ollut tarvetta tehdä korjauksia. Tämä siis viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, eli harvemmin ne jatkokset itsestään vikaantuvat.

Edellyttää tietysti, että kotelot on tehty asianmukaisesti ja ammattitaidolla. Yleenä vikaantumiselle tarvitaan ulkoinen tekijä, kuten esim. kaivinkonekuljettaja. Tai sopimattoman jatkoskotelon käyttö. Tässä esimerkki:

 

[Nocknet]

Tämä on yksi konsti, tukea sekin on tukialueille.

Ei nyt ihan auennut, että miten lupaehtojen kiristäminen olisi tukea.

Pientä hiomista vaatii myös se että millainen velvoite ja miten se käytännössä toteutetaa.

Jos ajatus että kiinteään käyttöpaikkaan pitää saada "kohtuuhintaan" minimissään 300/100 liittymä (no silloin kun luvat uusitaan minimi sitten ihan jotain muuta), niin lupa ajatuksessa se että operaattori sen maksaa, mutta kuka operaattori, jos siis luvan haltijoita on useampi?

Tässä nyt sekoitetaan laajakaistan yleispalveludirektiivi ja hallituksen esitys laajakaistatuista. Yleispalveludirektiivi määrittelee, että jokaisella suomalaisella on oikeus viestinnän peruspalveluihin. Laajakaistan osalta vähimmäisnopeus oli alunperin 1 Mbps, se taidettiin hiljan nostaa johonkin 5 Mbps tietämille. Tästä peruslaajakaistasta huolehtii alueen HMV-operaattori. Peruslaajakaistan saa toteuttaa mobiililaajakaistalla. Peruslaajakaistan osalta Suomessa ei ole saatavuusongelmaa.

Se on sitten täysin eri asia, halutaanko tulevaisuudessa lipsua nykyisestä linjauksesta olematta tukematta 5G-laajakaistaa. Toivottavasti ei.

Lisäksi säädösten pitäisi olla sellaisia että operaattori voi teknisesti tuollaisia tuotteita tarjota.

Käsittääkseni varsinaisia teknisiä esteitä ei ole. Kitinä tulee siitä, että se maksaa.