Minä yritin vain verrata mainitsemasi 2gigasen yhtiökaistan kokonaishintaa kuluttajapuolen hintoihin. Vaikka se nyt ei suoraan ole mahdollista koska kuluttajille ei vielä edes tuommoisia nopeuksia ole.
Minusta tuntuu, että et edelleenkään ymmärtänyt sitä, mitä yritin sanoa.
Ymmärrän kyllä että esimerkiksi kerrostaloissa kaistan jako tapahtuu alakerrassa, johon tulee joku tietty kaista. Minkä kokonen kaista tässä DNA:n tapauksessa taloon tulee jaettavaksi?
Ei, mutta harva yksityinen henkilö muutenkaan kytkeytyy omalla kuidullaan vaikkapa Ficixiin. Ei tässä @Eikkas in mallissa ole mitään käytännön eroa perinteiseen toteutukseen muualla kuin tuotteistuksessa. Normaalisti operaattori tuo vaikka sen 2Gbps rungon kytkimeensä, josta jokainen saa vaikka 10M yhteyden. Rahalla sitten saa ostettua 1Gbps yhteyden vaikkapa talon kaikki 100 asukasta, runko on silti 2Gbps eikä se käytännön nopeuksiin vaikuta. Tässä tapauksessa vaan perusnopeus on se 1Gbps mitä Gigabit Ethernet antaa eikä asukkaita rahasteta lisänopeuksista erikseen.
Mielestäni tässä yritetään väittää, että sillä dna kaistalla saa jotain parempaa. Ei sillä saa.
Toisaalta taas voi miettiä, että kuinka moni tuostakin 115 asunnon taloyhtiöstä oikeasti käyttää niin paljon kaistaa, etteikö pärjäisi tuollaisella 10/10 Mbps perustuotteella. Mutta onhan tuossa jaetussa mallissa se hyvä puoli, että voi keulia intternetissä halvalla nopealla yhteydellä (vaikka sitten muiden osakkaiden kustannuksella). Myös vertailu FTTH-liittymien hintoihin on ihan turhaa ja tämänkin keskustelun oikea osoite olisi tuolla taloyhtiö-topikissa.
Minusta tälläinen vertailu on aika typerää. Tässä on optimoitui kaikkien edut ja kaikki saa nopeata kaistaa halvemmalla, kuin sitä saataisiin "kuluttajamarkkinoilta".
Ei tässä nyt ollut missään vaiheessa kaistan loppumisesta keskustelua vaan puhtaasti vertailua hinnoissa. Onko näin että näissä perinteisissä taloyhtiöneteissä tulee tuo sama 2gigaa alakertaan ja se sitten jaetaan rakennuksen kesken?
Molemmat kytkimet on kytketty operaattorin alueverkkoon samalla lailla. Eli ei eroa mitenkään. Jos on omaa verkkoa, niin kannattaa kytkimiin tuoda suoraan se 10Gbps yhteys, kun ei se hintaan vaikuta. Vuokraverkoissa taas optimoidaan 1-10Gbps väliltä sopiva nopeus, kuten Eeron tapauksessa, ja sitä voi ruuvata tarvittaessa suuntaan tai toiseen kustannukset optimoiden.
Jos minä tämän yksinkertaistan tosi simppelisti, niin tässä voidaan sanoa, että minä maksan nopeammasta netistä vähemmän kuin "kuluttajamarkkinoilla" maksaa.
Noista reittioptimoinneista en ole kauheasti edes jaksanut keskustella. Olen luottanut, että suht iso asiakas saa palvelua josta se on tyytyväinen, jos ei ole niin se katoaa
(asiakkuus).Tuo on sinun näkökulmasi. Jonkin toisen ihmisen näkökulma voi olla toinen. Sinä et jostain syystä pysty näkemään isommassa kuvassa asioita, vaan vain se "oma" taloyhtiötoteutuksesi on ainoa oikea ja kaikki muu on väärin.
Niin, olisihan tässä toki voitu ottaa DNA, mutta valitettavasti sen tarjonta ei oikeastaan kohtaa sitä mitä halutaan. Toimiva netti on näin korona aikana kaikkien etu.
Kyllä se nykyään on valitettavasti niin että ainakin kolmen ison kohdalla jos asiakkaan kokonaiskuukausimaksujen summa on alle viisinumeroinen niin silloin ei kuitenkaan asiakkaana ole mitenkään erityinen operaattorille.Noista reittioptimoinneista en ole kauheasti edes jaksanut keskustella. Olen luottanut, että suht iso asiakas saa palvelua josta se on tyytyväinen, jos ei ole niin se katoaa
Eero
Vuonna 2016, kun tätäkin asiaa alettiin pohtimaan niin DNA:lla suurin upload nopeus oli siis 1000M liittymässä 100M.
Yritätkö nyt sanoa, että muiden palveluntarjoajien netit eivät toimi näin koronan vuonna 2021? Kerrotko samalla myös, että miten sen C-rapun Pekka Peruskäyttäjän osalta on palvelutasossa eroa, oli se toteutus sitten SuomiComin taloyhtiökaista vs jonkun muun operaattorin taloyhtiötuote. Sinun omien tarpeiden osalta selkeästi on eroa.
Koko keskusteluhan lähti kun @Eikkas pastesi jostain saamansa DNA:n hinnat ja nopeusluokat, joissa on symmetriset nopeudet. Tilanne on ollut toinen pari vuotta takaperin. Silloin myös yleinen hintataso on ollut korkeampi.
Käytössä on kiinteät osoitteet niille, jotka niitä halusivat, muille dhcp julkisellä osoitteella. Kaikki toiminnallisuus on ulkoistettu teleoperaattorille paitsi käyttäjien omien laitteiden ylläpito.
Paljonko tarvitsee yhtiössä olla asuntoja, että sinun yritysratkaisu tulee halvemmaksi kuin kuluttajaratkaisut? Kokonais kuukausihinnasta se olisi helppo laskea
Tässä yhtiössä on 115 asuntoa ja tuossa pienemmässä niitä on 90 asuntoa.
Karkeesti aiemman perusteella 115 asuntoa ja 9 e/as/kk = 1035e/kk. Tuolla hintatasolla alkaa sellanen 50 asuntoa tai alle olla jo kuluttajahinnoissa tai yli.
On. Intenon uuden mallin wlan on todella huono.
Pitänee siis odotella sellaista ruuhkatilannetta. Ehkä tässä pitäisi vaan suosiolla nostaa liittymän nopeus 10G:ksi, niin tämäkin spekulointi loppuisi. Tehdään se sitten, kun kapasiteetti oikeasti mittauksien mukaan on loppu.
Eli ei ookkaan ihan jokaselle fiksu valinta. Kovasti täällä selität omasta kuukausimaksusta ja annat ihmisten ymmärtää että he maksavat kuiduistaan liikaa kiertelemällä kysymykset. Sinun halpa hintasi perustuu puhtaasti isoon käyttäjämäärän, eli monen ihmisen tapauksessa se ei olisikaan niin halpa, vaikka täällä joka toinen päivä kirjotat jollekkin vastaukseksi "minun gigaseni maksaa 9€/kk" selittämättä tilannetta. Ainoa mitä annat ymmärtää on, että "sinä maksat netistä liikaa ja minä en"
Jos mielestäsi teidän perheen maksuosuus vähenee sillä, että jaat sen perheenjäsenien kesken, niin tämähän voisi kuulostaa samalta kuin se delikoitu giga, joka sinulla mielestäsi äsken oli olemassa.
Komentoimasi nimimerkin yhteys oli tuotteistettu niin että taloyhtiölle oli otettu liittymä joka sitten jaettu asuntoihin, tuote markkinoitu asuntoihin samalla nopeudella kuin taloyhtiöön tuleva liittymä.
Tuota en kiistä.
Suomessa? Ei kai. Ihmettelisin jos kuituyhteydet loppupäässä niin ylimyytyjä olisivat. Paitsi jos tarkoitit rajoitettua upload nopeutta, mutta se ei ole kapasiteetin takia rajoitettua.
Sori, jäi rivienväliin.
Paljonko siellä taloyhtiössä luvataan netin nopeudeksi loppukäyttäjälle? Se tässä on oleellinen asia, täyttyykö lupaus vai ei.
Tätä on odotettavissa monissa ns. seutuverkoissa.
Jonkin matkaa oli lukematta tätä ketjua ja tuossa kyllä tiivistyi oikein mainiosti ajatus, joka lukiessa syntyi.
Sitähän ei ole selvinnyt missään kohtaa ainakaan selvästi, millä tasolla asioista on sovittu. Vain se, miten ylivoimainen toteutus on. Sopimusteknisestä puolesta taas ei tarvitse edes kovin suuresti mitään tietää, lukee vaikka normaalin liittymän ehdot. Tekstiä on ns riittävästi ja varmuudella lakiosaston laatimaa. Vaikka mittakaava hieman eri, on sadoissa laskettava määrä asuntoja kuitenkin sellainen massa, jota ei toivottavasti kukaan toteuta ilman kunnollisia ehtoja ja sopimuksia.
Kyselin Siikaverkolta, että jos talossa on heidän VDSL2 100/100Mbit/s, niin eivät nosta heille nopeuksia vaan aika "vähäistä" käyttö kuulemma
Tuo sopii kyllä yhteyksien kehitysmaan merkiksi monessa paikassa. Siis VDSL2 ja se, miten niin monessa paikassa et saa symmetristä, etkä oikeastaan mitään järkevää paluukaistaa. Mitäpä sellaisia, kyllä se vuoden kivi ja kirves tuotteistus on ehdottomasti edelleen oikein. Siis siitä riippumatta, että monessa VDSL2-kohteessa on kuitu "metriä vajaa eteisessä"-tyylisiä toteutuksia.
Siikaverkon kommenttina: VDSL2 on meillä käytössä yksinomaan taloyhtiöiden omana sisäverkkona (jolloin DSLAMit ovat talojakamoissa). Oma verkkomme on kokonaisuudessaan kuidulla toteutettu. On siis taloyhtiöistä kiinni, millaisen sisäverkkototeutuksen ne haluavat omalla ylläpitovastuullaan olevaan verkkoon.
Kai te nyt kuitenkin kuparinkin samalla vedätte kun kuidun ym. tapauksissa?
Väärin. Jos siellä on toimiva puhelinsisäverkko, niin sinne ei ole pakko vetää yleiskaapelointia.
Ja lisää asiaan
Mitä väärin?
Mitä hyötyä kuparin vetämisestä olisi?
Toki on myös operaattorin etu, että sisäverkko toimii hyvin. Jos uudistamiseen on tarvetta, yksinkertaisinta ja edullisinta on ilman muuta toteuttaa se samalla kun liittymä ulospäin. Uuden sisäverkon ylläpitohan ei juuri maksa, mutta kertainvestointikin on toisinaan kynnyskysymys. Perimmäinen päätöksentekovastuu on kuitenkin sisäverkon haltijalla.
Ja käytännössä tähän se Siikaverkon/Marttilan vastaus juuri nojaa sisäverkon osalta. Ihan samaa se Louneakin on useamman vuoden tehnyt useampaan taloyhtiöön ja omassakin taloyhtiössä on puhelinsisäverkko sekä tuotu valokuitu huoneistoon saakka. Muutama vuosi sitten valmistunut rivitalo, johon tulee valokuitu huoneistoon eli ei ole ulkoa tulevaa puhelinkaapelia, antennikaapelia tai ethernettiä ja huoneiston sisällä tähteen kytketty antenni/ethernet.
Kuitu voi tuoda kilpailuetua, eli siksi ei ehkä kannata markkinoida kuparinvetämistä, ja "sästyneet" kympit käyttää ko operaattorin kuitumuuntimeen...
Lähinnä se että halpaa olemassaolevaa rautaa.
Se on totta kyllä, lähinnä mietin että jos kuitu kerran tuodaan, niin se kupari on siinä lisäkustannus.
On, ja sillä kuparinhinnalla saa kuitumuuntimen, tosin jos kuparilla pärjäisi 10v, niin ehkä kupari kilpailukykyinen. (muuntimen elinkaari, ylläpito, operaattorin hinnoittelu, vs kupari), eikä se kupari välttämättä satasella lisä rahalla tule. (työ, tila, kaapeli).
