#Puheenaiheen haastattelema Mika Maliranta on hyvä esimerkki taloustieteilijästä, jota valtaa pitävät poliitikot ja virkamiehet mielellään kuuntelevat. Viesti on tiivistettynä se, että Suomen talous on huonossa tilassa ulkoisten shokkien vuoksi, ei Suomen omien poliittisten päätösten vuoksi. Kun ulkoisista shokeista, kuten esimerkiksi Ukrainan sodasta, päästään eroon, on Suomen taloudella vahvat edellytykset kasvulle. Eli mitään suurempia liikkeitä ei tarvitse tehdä, asiat korjaantuvat ajanmyötä itsestään.
Malirannan mukaan vuonna 2008 alkanut Suomen talouden heikkeneminen johtuu ensisijaisesti Nokian romahduksesta ja paperiteollisuuden notkahduksesta. Hän jättää kätevästi huomioimatta, että vuoden 2008 lama tosiasiallisesti paljasti Suomen talouden kilpailukyvyttömyyden: teollisuudesti lähti laman jälkimainingeissa yli 100.000 työpaikkaa, eikä suuri osa tullut koskaan takaisin.
Suomen julkisen sektorin kokoa arvioitaessa Maliranta toteaa, että Suomen julkisen sektorin työtunnit suhteessa yksityissektorin työtunteihin ovat linjassa Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin verrattaessa. Tässä ei kuitenkaan huomioida sitä, että viimeisen 15 vuoden aikana Suomen julkistaloudesta on "yksityistetty" valtava määrä toimintoja "yrityksille", jotka toimivat suurelta osin, tai täysin, verorahoitteisesti. On "yksityistettyä" siivousta, suurtalouskeittiötä, ruokatoimituksia, taloushallintoa, palkanlaskentaa jne jne. Olisi ollut toivottavaa, että Maliranta olisi verrannut myös tätä näkökulmaa valitsemiinsa vertailumaihin.