Suomen valtion default 2030-luvulla

[jefreitteri]

Ei se eroa tilanteesta etta se koulu olisi rakennettu kunnan budjetista. Ei niita kouluja kukaan osta jos kunnan tarve loppuu.

Nimenomaan. Eli sitä säästöä ei kovin helposti pääse syntymään. Korkeintaan kiinteistön ylläpitokulut jos rakennus puretaan.

 

[hkultala]

Ei se eroa tilanteesta etta se koulu olisi rakennettu kunnan budjetista. Ei niita kouluja kukaan osta jos kunnan tarve loppuu.

Todellakin eroaa.

Jos se on vuokrattu, vuokra on hinnoiteltu siten, että se sisältää esim. lämmityksen täysimääräisen käytön mukaan siihen n. 20 aste lämpötilaan.

Jos sitten tila on tyhjillään, kunta voi säästää lämmittämällä tilaa vain sen verran että se pysyy kunnossa, ei sen mukaan, että siellä on mukava oleskella.

Samoin voidaan säästää joistain ei-akuuteista kunnostustöistä.

Kunta voi myös pilkkoa koulun ja rempata sen asunnoiksi ja vuokrata/myydä asunnot ulos, mutta tätä ei voi tehdä vuokratulle kiinteistölle.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jonkun se koulu pitäisi ensin rakentaa. Kuka sellaisen viitsii edes tehdä kun ei ole mitään varmuutta, että sitä vuokraa saadaan edes sitä 20 vuotta. Tai sitten se sopimus tehdään niin, että vuokra juoksee vaikka tila olisi tyhjänä, näitäkin on nähty.

Jos uutta koulurakennusta rakennetaan, voidaan se toki mitoittaa ja suunnitella tulevaisuuden väestökehitystä silmällä pitäen. Tehdään siis esim. hieman liian pieni nykytarpeeseen, jotta tilat täsmää paremmin tulevaisuuden tarpeeseen.

Toisekseen voihan sen suunnitella muuhunkin käyttöön muunnettavissa olevaksi.

 

[chrisekh]

Kunta voi myös pilkkoa koulun ja rempata sen asunnoiksi ja vuokrata/myydä asunnot ulos, mutta tätä ei voi tehdä vuokratulle kiinteistölle.

Tapahtuuko tata? Itselleni tutumpi ilmio on etta kunnat purkavat alle 20 vuotiaita kouluja koska sisailman ongelmat.

 

[hkultala]

Tapahtuuko tata? Itselleni tutumpi ilmio on etta kunnat purkavat alle 20 vuotiaita kouluja koska sisailman ongelmat.

Koulujen myynti asuntokäyttöön on todella yleistä lakkautettujen pikkukoulujen kohdalla.


Mutta vielä siihen, että kun rakennetaan uutta:

Siinä, että siihen kunnan käyttämiin kiinteistöihin otetaan yksityinen kiinteistöyhtiö välistävetäjäksi ei vaan ole mitään järkeä. Se yksityinen firma vaan vetää välistä, ja ainoa hyöty mitä kunta saa on että sen ei tarvi miettiä sen rakentamisen rahoitusta, koska kustannuksia rakentamisesta ei tarvi maksaa heti vaan ne maksetaan moninkertaisina viivästetysti.

Yliopistomaailmassa tuli seurattua sitä kuinka yliopistojen kiinteistöt yksityiostetttiin suomen yliopistokiinteistöt(SYK) Oy:lle, joka oli kaikkien yliopistojen yhteisomistuksessa. SYK sitten otti yliopistoilta vuokraa näiden omien tilojen käytöstä.

Käytännössä tämä johti siihen, että kaikki yliopistot vuorotellen halusivat rakentaa uuden hienon päärakennuksen tai edustusrakennuksen tms. koska sen pystyi rakentamaan ilman suurta lovea sen vuoden budjetissa. Mutta SYK:n piti sitten jostain kerätä rahat tähän rakentamiseen, joten jo olemassaolevien vanhojen rakennusten vuokria korotettiin.

No, mites yliopistot sitten reagoivat vuokrien korotuksiin: jättivät uusimatta vuokrasopimuksia vanhemmista rakennuksista ja mm. ahtoivat opetushenkilökunnan ahtaampiin tiloihin, SYK:lle jäi vanhoista rakennuksista käsiin paljon tyhjää tilaa josta eivät saaneet vuokraa, ja yliopistolle jäi käteen vähemmän käyttökelpoista tilaa.


Julkisen talouden tehokkuusongelman perinmäinen syy on se, että maksaja, käyttäjä ja tilaaja ovat eri tahoja.

Tämä ongelma ei yleensä parane sillä, että kuvioon otetaan mukaan yksi välistävetäjä lisää joka vie näitä entistä kauemmaksi toisistaan, se vaan pahentaa ongelmaa esim tällaisten kiinteistöjuttujen kanssa.

 

[chrisekh]

Koulujen myynti asuntokäyttöön on todella yleistä lakkautettujen pikkukoulujen kohdalla.

Nahdakseni naissa tapauksissa puhutaan sellaisista yli 50 vuotiasta rakennuksista.

Siinä, että siihen kunnan käyttämiin kiinteistöihin otetaan yksityinen kiinteistöyhtiö välistävetäjäksi ei vaan ole mitään järkeä.

Onhan se hienoa kun saat myos sen kaiken huollon ja valvonnan myos siirrettya ulos. Kunta saa keskittya siihen ydinliiketoimintaansa eli opettamiseen ilman etta taytyy murehtia kiinteiston huollosta ja korjauksista.

 

[jefreitteri]

Se yksityinen firma vaan vetää välistä, ja ainoa hyöty mitä kunta saa on että sen ei tarvi miettiä sen rakentamisen rahoitusta, koska kustannuksia rakentamisesta ei tarvi maksaa heti vaan ne maksetaan moninkertaisina viivästetysti.

Ja sitten kun siihen rakennukseen pitää tehdä jotain muutoksia niin se toki maksetaan erikseen ja tämän johdosta vuokra nousee koska tiloja on kehitetty.

 

[Iså]

Kuntapuolella pitäisi siirtyä jonkinasteiseen tulos/bonus palkkiojärjestelmään. En tiedä miten sen pystyisi järjestämään puolueettomasti, mutta se auttaisi siihen että kuntapuolella skarpattaisiin tekemisessä, koska silloin pystyisi vaikuttamaan omaan ansiotasoon ja kuntapuolelle saataisiin pätevämpiä tekijöitä. Nyt henkilön palkka on sama vaikka saat jonkun hyvän idean ja kunta säästää 100 000e tai kunta menettää löysäilysi takia 100 000e.

 

[asddsa]

mulla on omat rahat kyseessä, kunnalla ei ole. Julkinen sektori ei ole analoginen mihinkään yksityiseen kulutukseen. Se tarttee ihan omat toimintamallit.

No tämähän se juuri on ehkä suurin ongelma kaikissa ylenpalttisen sosialistisissa järjestelmissä, että kenelläkään ei ole mitään insentiivejä toimia tehokkaasti ja järkevästi. Ja lopputulos on monesti sen mukaista.

 

[firage]

Hyvätuloisten verotuksen keventämiseen on yhä ollut varaa, niin ehtii tuon budjetin tasapainon korjaamisen vissiin seuraavakin hallitus hoitamaan.

 

[asddsa]

Hyvätuloisten verotuksen keventämiseen on yhä ollut varaa, niin ehtii tuon budjetin tasapainon korjaamisen vissiin seuraavakin hallitus hoitamaan.

Pari sivua sitten oli hyvä esimerkki siitä, miten liika verotus voi olla haitallista ja kääntyä itseään vastaan.

Progression ihannoinnin kanssa kannattaa muistaa että se toimii myös toiseen suuntaan tehokkaasti ja kannustaa downshiftaamaan. Viikonloppuna juuri oli hesarissa juttu että Pohjoispohjanmaan hyvinvointialueen terveyskeskuslääkäreistä nykyään yli puolet tekee osa-aikaista työtä ja mietitty että minkälaisia bonareita pitäisi porukalle maksaa että suostuttaisiin täyttä päivää tekemään.

Jos ajattelee että pitäisi nelipäiväisestä siirtyä viiteen työpäivään niin tarkoittaa että 25% nousee työn määrä samalla kun nettopalkka nousee joku 10% niin ei kovin moni tuohon lähde jos sillä neljän päivän palkallakin pärjää. Tuossa lääkäreiden tilanteessa yhteiskunnan kannalta monellakin tapaa äärimmäisen haitallinen tilanne, mutta verotuksen kanssa kun on sanonta että sitä saa mihin kannustaa.

 

[Maxxi]

Hyvätuloisten verotuksen keventämiseen on yhä ollut varaa, niin ehtii tuon budjetin tasapainon korjaamisen vissiin seuraavakin hallitus hoitamaan.

Tätä järjettömän kovaa progressiota on nyt kokeiltu jo aika pitkään ja hyvin on voitu todeta että sillä ei kauhean hyviä vaikutuksia ole saatu aikaiseksi kun katsotaan talouskasvua. Tuloveroja pitäisi laskea massiivisesti niin että kaikille jäisi enemmän rahaa käteen, myös niille hyvätuloisille. On naurettavaa kuunnella keskustelua kasvavista tuloeroista tässä maassa kun oikeasti täällä ei juurikaan tuloeroja ole, kiitos tämän järjettömän progression.

Sen päivän kun näkisi että tässä maassa olisi hallitus mikä lähtisi kokeilemaan tuota että lasketaan veroja reilusti ja katsotaan mitä tapahtuu. Valtio ei ole paras toimija kun puhutaan rahankäytöstä koska sille se raha on "loppumaton luonnonvara" joten sen käyttö on myös sillä tasolla. Ja kun tässä maassa on niin vahvana se kulttuuri että "maksetaan 100€ että naapuri ei saa 50€" ja jos naapurilla on hienompi auto kuin itsellä niin todetaan että se on väärin ja "minä haluan myös" ilman että ollaan valmiita laittamaan tikkua ristiin että päästäisiin siihen samaan tilanteeseen.

Omia näkemyksiä miten tuloverojen (reilu) lasku vaikuttaisi talouteen positiivisesti:
- Palkasta jää enemmän käteen ilman että yritysten kulut kasvavat (ei painetta koville palkankorotuksille ja sitä kautta yritysten kustannusten nousulle joka aiheuttaa lopputuotteen hinnannousun joka taas aiheuttaa kovenevaa inflaatiota)
- Kun palkasta jää enemmän käteen -> kulutus kasvaa -> saadaan lisää myyntiä -> saadaan lisää uusia työpaikkoja/yrityksiä
- Kun palkasta jää enemmän käteen, voidaan sijoittaa/säästää enemmän joka taas kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä
- Kun palkasta jää enemmän käteen, se motivoi tekemään enemmän, pääsemään uralla eteenpäin, ottamaan vastaan uusia työtehtäviä paremmalla palkalla, tekemään lisätyötä jne.

Sitä voi aina miettiä näin, kumpi on parempi vaihtoehto?
- Vaihtoehto A: Henkilö tekee 60% työaikaa 4000€/kk palkalla josta veroja valtiolle syntyy ~1200€ (karkea arvio sisältäen tuloverot + sivukulut)

• Nettopalkka tässä tapauksessa noin 2800€/kk

- Vaihtoehto B: Henkilö tekee 100% työaikaa 6000€/kk palkalla josta veroja valtiolle syntyy ~1600€ (jos tuloveroja laskettaisiin). Edelleen valtio saisi enemmän kuin tällä hetkellä ja tämä kannustaisi henkilöä joko tekemään enemmän töitä/lisätöitä tai menemään eteenpäin urallaan. Tällä hetkellä tästä palkasta maksetaan veroja ja sivukuluja reilu 2200€. Eli 2000€ palkankorotus tässä tuloluokassa tarkoittaa sitä että nousseesta palkasta maksetaan yli 50% veroja valtiolle.

Niin kauan kun tässä maassa ei ymmärretä muuta kuin naapurikateutta ja kannatetaan valtion oikeutta verottaa kaikki kuoliaaksi niin minkäänlaista kasvua ei tulla näkemään. Ja nekin liiketoiminnat mitkä lähtee nousuun ja on kannattavia niin joko siirretään Suomalaisten toimesta ulkomaille tai myydään suoraan ulkomaisille sijoittajille.

 

[surseenpeti]

Tätä järjettömän kovaa progressiota on nyt kokeiltu jo aika pitkään ja hyvin on voitu todeta että sillä ei kauhean hyviä vaikutuksia ole saatu aikaiseksi kun katsotaan talouskasvua. Tuloveroja pitäisi laskea massiivisesti niin että kaikille jäisi enemmän rahaa käteen, myös niille hyvätuloisille. On naurettavaa kuunnella keskustelua kasvavista tuloeroista tässä maassa kun oikeasti täällä ei juurikaan tuloeroja ole, kiitos tämän järjettömän progression.

Sen päivän kun näkisi että tässä maassa olisi hallitus mikä lähtisi kokeilemaan tuota että lasketaan veroja reilusti ja katsotaan mitä tapahtuu. Valtio ei ole paras toimija kun puhutaan rahankäytöstä koska sille se raha on "loppumaton luonnonvara" joten sen käyttö on myös sillä tasolla. Ja kun tässä maassa on niin vahvana se kulttuuri että "maksetaan 100€ että naapuri ei saa 50€" ja jos naapurilla on hienompi auto kuin itsellä niin todetaan että se on väärin ja "minä haluan myös" ilman että ollaan valmiita laittamaan tikkua ristiin että päästäisiin siihen samaan tilanteeseen.

Omia näkemyksiä miten tuloverojen (reilu) lasku vaikuttaisi talouteen positiivisesti:
- Palkasta jää enemmän käteen ilman että yritysten kulut kasvavat (ei painetta koville palkankorotuksille ja sitä kautta yritysten kustannusten nousulle joka aiheuttaa lopputuotteen hinnannousun joka taas aiheuttaa kovenevaa inflaatiota)
- Kun palkasta jää enemmän käteen -> kulutus kasvaa -> saadaan lisää myyntiä -> saadaan lisää uusia työpaikkoja/yrityksiä
- Kun palkasta jää enemmän käteen, voidaan sijoittaa/säästää enemmän joka taas kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä
- Kun palkasta jää enemmän käteen, se motivoi tekemään enemmän, pääsemään uralla eteenpäin, ottamaan vastaan uusia työtehtäviä paremmalla palkalla, tekemään lisätyötä jne.

Sitä voi aina miettiä näin, kumpi on parempi vaihtoehto?
- Vaihtoehto A: Henkilö tekee 60% työaikaa 4000€/kk palkalla josta veroja valtiolle syntyy ~1200€ (karkea arvio sisältäen tuloverot + sivukulut)

• Nettopalkka tässä tapauksessa noin 2800€/kk

- Vaihtoehto B: Henkilö tekee 100% työaikaa 6000€/kk palkalla josta veroja valtiolle syntyy ~1600€ (jos tuloveroja laskettaisiin). Edelleen valtio saisi enemmän kuin tällä hetkellä ja tämä kannustaisi henkilöä joko tekemään enemmän töitä/lisätöitä tai menemään eteenpäin urallaan. Tällä hetkellä tästä palkasta maksetaan veroja ja sivukuluja reilu 2200€. Eli 2000€ palkankorotus tässä tuloluokassa tarkoittaa sitä että nousseesta palkasta maksetaan yli 50% veroja valtiolle.

Niin kauan kun tässä maassa ei ymmärretä muuta kuin naapurikateutta ja kannatetaan valtion oikeutta verottaa kaikki kuoliaaksi niin minkäänlaista kasvua ei tulla näkemään. Ja nekin liiketoiminnat mitkä lähtee nousuun ja on kannattavia niin joko siirretään Suomalaisten toimesta ulkomaille tai myydään suoraan ulkomaisille sijoittajille.

Pitkälti näin. Yleensä kun kuulee että ei ole "varaa" veronkevennyksiin niin unohdetaan että talous ja verotus ei ole nollasummapeliä. Aina kun kakkua jaetaan uusiksi niin sen kokonais koko myös pienenee, vrt. taloudellinen toimeliaisuus pienenee ja tehokkuus laskee.

Korkeimmat veroprosentit eivät tuo verotuottoja
Tuossa on esimerkiksi juttua ja lukuja solidaarisuusveron osalta ja miksi sen poistaminen todennäköisesti ennemmin lisää kuin vähentää valtion verotuloja. Hyvä esimerkki että ollaan jo Lafferin käyrän väärällä puolen mitä tulee ansiotuloverotukseen korkeammilla tuloluokilla.

Siihen liittyen: Ruotsi laski yli 80 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta – Näin kävi
Ruotsi päätynyt että pienentämällä ylimpien tuloluokkien verotusta saadaan talouskasvua niin paljon että tuo enemmän rahaa kuin vie. Suomessa sitten on kovempi progressio joten samat vaikutukset todennäköisesti vielä suuremmat.

 

[3dfx]

No tämähän se juuri on ehkä suurin ongelma kaikissa ylenpalttisen sosialistisissa järjestelmissä, että kenelläkään ei ole mitään insentiivejä toimia tehokkaasti ja järkevästi. Ja lopputulos on monesti sen mukaista.

on ongelma kaikissa julkisissa toiminnoissa. Kummaa silti, että nämä "ylenpalttisen sosialistiset" järjestelmät kuitenkin on pärjänneet vertailuissa aika hyvin vs. markkinavetoisemmat.

Tätä järjettömän kovaa progressiota on nyt kokeiltu jo aika pitkään ja hyvin on voitu todeta että sillä ei kauhean hyviä vaikutuksia ole saatu aikaiseksi kun katsotaan talouskasvua.

Millä aikavälillä tätä on "kokeiltu"? 90- luvun laman jälkeen veropainoa on koko ajan siirretty tuloveroista kulutusveroihin ja madallettu progressiota. Minusta ei ole toiminut.

 

[Zacksa]

on ongelma kaikissa julkisissa toiminnoissa. Kummaa silti, että nämä "ylenpalttisen sosialistiset" järjestelmät kuitenkin on pärjänneet vertailuissa aika hyvin vs. markkinavetoisemmat.

Millä aikavälillä tätä on "kokeiltu"? 90- luvun laman jälkeen veropainoa on koko ajan siirretty tuloveroista kulutusveroihin ja madallettu progressiota. Minusta ei ole toiminut.

Progressio jyrkkeni edellisellä hallituskaudella, ja se jyrkkenee tällä hallituskaudella. Tuleeko mieleen joku hallituskausi näitä ennen jolloin se olisi loiventunut?

 

[surseenpeti]

Millä aikavälillä tätä on "kokeiltu"? 90- luvun laman jälkeen veropainoa on koko ajan siirretty tuloveroista kulutusveroihin ja madallettu progressiota. Minusta ei ole toiminut.

Laitatko vielä jonkun lähteen tuolle että progressiota madallettu kun sellaista tietoa en missään ole nähnyt.

Ainakin kansainvälisen palkkavertailun mukaan viime vuonna oltiin vielä marginaaliverossa suurituloisimpien osalta kolmanneksi korkein koko vertailujoukossa Belgian ja Italian jälkeen ja kokonaisveroasteellakin vuonna 2022 OECD-maista neljänneksi korkeimmalla.

 

[asddsa]

on ongelma kaikissa julkisissa toiminnoissa. Kummaa silti, että nämä "ylenpalttisen sosialistiset" järjestelmät kuitenkin on pärjänneet vertailuissa aika hyvin vs. markkinavetoisemmat.

Missä ne ovat pärjänneet paremmin? Neuvostoliittokin kaatui pitkälti sen takia, että talous oli niin tehoton.

 

[3dfx]

Progressio jyrkkeni edellisellä hallituskaudella, ja se jyrkkenee tällä hallituskaudella. Tuleeko mieleen joku hallituskausi näitä ennen jolloin se olisi loiventunut?

Holkeri, Aho, Lipponen 1 ja 2, Vanhanen 1 ja 2 nyt ainakin tulisi mieleen. Taisi sipiläkin loiventaa. Tuloverojen osuus verotuloista on pienentynyt tuona aika aika paljon, mikä myös vähentää kokonaisverotuksen progressiota, mikä loppuviimein on tärkeämpi mitä jonkun yksittäisen veroluokan progressio. Piiprogressio on tuloveroissa ollut jotain 0.13 joskus 80- luvun lopulla ollen 0.095 joskus 2000- luvun lopulla, eli progressio on vähentynyt myös pelkkää tuloveroa tarkastellessa.

Sen jälkeen ei juuri mitään kovin merkityksellistä ole tapahtunut. Tuloverojen osuus kokonaisverotuksesta on myös vähentynyt, pääomatulotkin oli pitkään tasaverotetussa asteikossa, nytkin progressio on erittäin loiva. Ennen 90- lukua ne oli samassa tuloveroasteikossa missä ansiotulotkin. Jos verotuksesta väkisin jotain "ongelmaa" voisi hakea, on tuloverotuksen osuuden pienentäminen ehkä yksi. Perspektiiviä kannattaa vähän pidentää tästä ja edellisestä hallituksesta pidemmälle. 80- luvun loppu ja 90- luvun alku on ollut nivelkohta monessa asiassa.

Laitatko vielä jonkun lähteen tuolle että progressiota madallettu kun sellaista tietoa en missään ole nähnyt.

Näitä tän tyyppisiä selvityksiä on tehty aika paljon tossa nyt kaksi ekaa googlen tulosta aiheesta.

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/A46.pdf

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/B59.pdf

Missä ne ovat pärjänneet paremmin? Neuvostoliittokin kaatui pitkälti sen takia, että talous oli niin tehoton.

Vaikka peruspalveluiden järjestämisessä esim. terveydenhuolto. Jenkit markkinasysteeminsä kanssa on tossa suhteessa peränpitäjänä ihan suorin kustannuksinkin mitattuna, eli jätetään kaikki usan terveydenhuoltojärjestelmän luomien opioidi riippuvuuksien kustannukset ja vastaavat vielä ulkopuolelle. Terveydenhuolto ei ole myöskään ainut, jos suhteelliselle köyhyydelle annetaan jokin arvo, niin tälläisilläkin mittareilla nuo kaikenlaiset markkinasysteemit on aika heikoilla. Neuvostoliittoon on aika turha verrata juurikaan mitään, Suomi ei ole mikään suunnitelmatalous vaikka sellaisena jotkut poliittiset ryhmät tämän maan haluaa esittää.

Eniten ehkä painottaisin suomessa sitä, että valitaan joku suunta, joko sinne perinteiseen hyvinvointivaltioon päin korkeilla veroasteilla laajoin julkisin palveluin tai sitten markkinaliberaaliin malliin päin matalilla veroasteilla maalammilla julkisilla palveluilla. Sinällään sama kumpi suunta, kunhan on joku suunta. Nyt joka toinen hallitus vie toiseen suuntaan ja joka toinen toiseen ja älyttömät tehottomuudet tulee kun kippaillaan rahaa ämpärikaupalla johonkin tiettyyn asiaan ja sitten taas kiristetään täysillä, kunnes taas kaadetaan sangoissa rahaa...ei tälläistä mikään systeemi kestä vaikka kuinka joustava olisi. Vähän kuin brittien terästeollisuuden yksityistämis-kansallistamis-yksityistämis- vemputus tuhosi kaiken.

Yksikään merkittävä puolue ei ole esittänyt mielestäni uskottavaa suunnitelmaa mihinkään suuntaan, pelkästään jotain olematonta.

 

[Zacksa]

Holkeri, Aho, Lipponen 1 ja 2, Vanhanen 1 ja 2 nyt ainakin tulisi mieleen. Taisi sipiläkin loiventaa. Tuloverojen osuus verotuloista on pienentynyt tuona aika aika paljon, mikä myös vähentää kokonaisverotuksen progressiota, mikä loppuviimein on tärkeämpi mitä jonkun yksittäisen veroluokan progressio. Piiprogressio on tuloveroissa ollut jotain 0.13 joskus 80- luvun lopulla ollen 0.095 joskus 2000- luvun lopulla, eli progressio on vähentynyt myös pelkkää tuloveroa tarkastellessa.

Sen jälkeen ei juuri mitään kovin merkityksellistä ole tapahtunut. Tuloverojen osuus kokonaisverotuksesta on myös vähentynyt, pääomatulotkin oli pitkään tasaverotetussa asteikossa, nytkin progressio on erittäin loiva. Ennen 90- lukua ne oli samassa tuloveroasteikossa missä ansiotulotkin. Jos verotuksesta väkisin jotain "ongelmaa" voisi hakea, on tuloverotuksen osuuden pienentäminen ehkä yksi. Perspektiiviä kannattaa vähän pidentää tästä ja edellisestä hallituksesta pidemmälle. 80- luvun loppu ja 90- luvun alku on ollut nivelkohta monessa asiassa.


Näitä tän tyyppisiä selvityksiä on tehty aika paljon tossa nyt kaksi ekaa googlen tulosta aiheesta.

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/A46.pdf

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/B59.pdf

Vaikka peruspalveluiden järjestämisessä esim. terveydenhuolto. Jenkit markkinasysteeminsä kanssa on tossa suhteessa peränpitäjänä ihan suorin kustannuksinkin mitattuna, eli jätetään kaikki usan terveydenhuoltojärjestelmän luomien opioidi riippuvuuksien kustannukset ja vastaavat vielä ulkopuolelle. Terveydenhuolto ei ole myöskään ainut, jos suhteelliselle köyhyydelle annetaan jokin arvo, niin tälläisilläkin mittareilla nuo kaikenlaiset markkinasysteemit on aika heikoilla. Neuvostoliittoon on aika turha verrata juurikaan mitään, Suomi ei ole mikään suunnitelmatalous vaikka sellaisena jotkut poliittiset ryhmät tämän maan haluaa esittää.

Eniten ehkä painottaisin suomessa sitä, että valitaan joku suunta, joko sinne perinteiseen hyvinvointivaltioon päin korkeilla veroasteilla laajoin julkisin palveluin tai sitten markkinaliberaaliin malliin päin matalilla veroasteilla maalammilla julkisilla palveluilla. Sinällään sama kumpi suunta, kunhan on joku suunta. Nyt joka toinen hallitus vie toiseen suuntaan ja joka toinen toiseen ja älyttömät tehottomuudet tulee kun kippaillaan rahaa ämpärikaupalla johonkin tiettyyn asiaan ja sitten taas kiristetään täysillä, kunnes taas kaadetaan sangoissa rahaa...ei tälläistä mikään systeemi kestä vaikka kuinka joustava olisi. Vähän kuin brittien terästeollisuuden yksityistämis-kansallistamis-yksityistämis- vemputus tuhosi kaiken.

Yksikään merkittävä puolue ei ole esittänyt mielestäni uskottavaa suunnitelmaa mihinkään suuntaan, pelkästään jotain olematonta.

tuossa lyhyemmässäkin on 170 sivua....

kahden alimmaisen ja kahden ylimmäisen palkkatulodesiilin verotuksen suhde ja kehitys 30 vuoden aikana kyllä kiinnostaa, mutta ei niin paljon että alkaisin tuota kahlata läpi.

marginaalivero on oleellisin tieto. Tästä keskusteltiin jo aiemmin

Tässä mielestäni melko selkeä kuvaaja josta näkee kuinka alimman ja muiden erotus kasvaa hitaasti ja varmasti. Sitten on vielä ne päivähoitomaksut jotka alkaa potkia päähän....

 

[3dfx]

tuossa lyhyemmässäkin on 170 sivua....

kahden alimmaisen ja kahden ylimmäisen palkkatulodesiilin verotuksen suhde ja kehitys 30 vuoden aikana kyllä kiinnostaa, mutta ei niin paljon että alkaisin tuota kahlata läpi.

Nii i, helpompaa on vaan heittää päästä jotain "faktoja" kokoaikaisesta progression kiristymisestä ja muusta kun tutustua edes pinnallisesti aiheeseen ja valtion tulopuolen rakenteeseen sekä sen muuttumiseen ajassa.

marginaalivero on oleellisin tieto. Tästä keskusteltiin jo aiemmin

Joo niin keskusteltiin ja se on ihan yksi tieto muiden joukossa. Progressiota voi mitata muillakin tavoilla ja yleisesti pitäisi tarkastella koko verojärjestelmää eikä jotain yksittäistä (koko ajan pienemmässä roolissa) olevaa veroa. Esimerkiks se pii progressio on pienentyny, eli verofunktion keskimääränen muutos.

Jos nyt rajaveroasteitakin aletaan katsomaan, niin esim. linkkaamani uudemman dokumentin sivulla 116 on vertailu ja nekin ovat laskeneet aika reilusti vrt. 89 vuoteen siten miten ikinä ne tuossa selvityksessä on laskettu molemmille vuosille.

Yksi lähde on ihan lakikirjoitukset, mikä ei tosin ota vähennyksiä huomioon, mutta voidaan niitä tuloverotaulukoiden rakenteita silläkin katsella.

Esim.1069/1987

Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:

		Vero alarajan
	Vero alarajan	ylittävästä
Verotettava tulo	kohdalla	tulon osasta
mk	mk	%
15 900-22 200	10	6
22 200-27 500	388	13
27 500-32 800	1 077	19
32 800-42 400	2 084	23
42 400-54 000	4 292	28
54 000-78 000	7 540	29
78 000-104 000	14 500	33
104 000-162 000	23 080	38
162 000-270 000	45 120	45
270 000-485 000	93 720	50
485 000-	201 220	51

Nämä oli vielä yhtenäisverotus pääoma ja ansiotuloille, verouudistuksen 1993 jälkeen:
V 1994 (1560/1993)

Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:

Verotettava	Vero alarajan	Vero alarajan
ansiotulo	kohdalla	ylittävästä
		tulon osasta
mk	mk	%
41 000- 57 000	50	7
57 000- 71 000	1 170	17
71 000-100 000	3 550	21
100 000-157 000	9 640	27
157 000-280 000	25 030	33
280 000-	65 620	39

2010 vastaava (22.12.2009/1250)

Verotettava ansiotulo,	Vero alarajan kohdalla,	Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,
euroa	euroa	%
15 200–22 600	8	6,5
22 600–36 800	489	17,5
36 800–66 400	2 974	21,5
66 400–	9 338	30,0

Vuoden 2024 vastaava 1193/2023)

Verotettava ansiotulo, euroa	Vero alarajan kohdalla, euroa	Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
0	0	12,64
20 500	2 591,20	19
30 500	4 491,20	30,25
50 400	10 510,95	34
88 200	23 362,95	42
150 000	49 318,95	44

käytännössä tuossa on vain lisätty "solidaarisuusvero"- asteet, mitkä marinin hallitus taisi saada aikaseksi.

Silti ollaan vielä verrattaen kaukana vuoden 88 51% tuloveron korkeimmasta tuloluokasta. Varallisuusvero häipyi 2000- luvun alussa jossain Tupo järjestelmän tekohengityksessä, sekään ei ollut loppuvaiheessa yhtä ankara, mitä 88 vuoden varallisuusvero, olisiko ollut jotain 1% luokkaa, 88 oli 1,7% korkeimmassa tuloluokassa. Pääomatulovero on ollut 20-30% muistaakseni 2000- luvulla, eli verrattaen pieni jos vuoden 88 taulukkoon vertaa ja sen korkeimpaan veroluokkaan. Pääomatuloja keventää vielä ne oudot verohuojennukset, mitä saa kun kasaa vaan nettovarallisuutta.

en oikein näe evidenssiä progression jatkuvasta kiristämisestä.

 

[Timo 2]

käytännössä tuossa on vain lisätty "solidaarisuusvero"- asteet, mitkä marinin hallitus taisi saada aikaseksi.

Solidaarisuusvero tuli sinipunan aikaan ja se on ollut siitä asti määräaikainen vero, jota on jatkettu seuraavillakin hallituskusilla.

 

[3dfx]

Tässä mielestäni melko selkeä kuvaaja josta näkee kuinka alimman ja muiden erotus kasvaa hitaasti ja varmasti. Sitten on vielä ne päivähoitomaksut jotka alkaa potkia päähän....

Ylempi kuvaaja lähinnä kertoo sen, että mitään kovinkaan oleellista ei tuloverotuksessa ole tapahtunut tuona ajanjaksona. prosentin kymmenesosien vaihtelua en pidä kovinkaan merkityksellisenä progression painopisteen muutoksena, kun 90- luvulla laskettiin korkeimpien tuloluokkien verotusta luokkaa 20%-y+ annettiin pääomatuloille oma tasavero.

Alempi kuvaaja kertoo, että progression merkitys verotuksessa on pienentynyt tuona ajanjaksona aika paljonkin 2010- luvulle saakka, sen jälkeen melko suoraa viivaa. Eli ei juurikaan kerro sitä tarinaa, että progressiota olisi kasvatettu havaintovälillä, jos se ainut vähänkään voimakkaasti progressiivisen veron merkitys on laskenut.

Solidaarisuusvero tuli sinipunan aikaan ja se on ollut siitä asti määräaikainen vero, jota on jatkettu seuraavillakin hallituskusilla.

Oliskohan sinipunan veroporras tuo 2020 näkyvä 34%, tuohon päälle ilmeisesti marin teki jotain lisäportaita, koska vuonna 2020 ei noita ole.

 

[hkultala]

Nahdakseni naissa tapauksissa puhutaan sellaisista yli 50 vuotiasta rakennuksista.



Onhan se hienoa kun saat myos sen kaiken huollon ja valvonnan myos siirrettya ulos. Kunta saa keskittya siihen ydinliiketoimintaansa eli opettamiseen ilman etta taytyy murehtia kiinteiston huollosta ja korjauksista.

Tätä varten ei tarvi siirtää koko omistusta ulos. Suomessa on kymmeniätuhansia yksityisiä taloyhtiöitä, joilla on ulkoistettu isännöitsijä, ja suomessa lienee varmaan myös satoja tai tuhansia kiinteistönhuoltoyhtiöitä. Mikään ei tietääkseni estä kuntaa ostamasta isännöintipalveluja omistamilleen kouluille yksityiseltä isännöitsijältä ja tilaamalla huoltotoimenpiteitä yksityisiltä kiinteistyönhuoltofirmoilta.

 

[Timo 2]

suomessa on kymmeniä tai satoja kiinteistönhuoltoyhtiöitä.

Veikkaanpa että on reippaasti enemmän. Ota huomioon kaikki mikroyritykset, niin eiköhän puhuta tuhansista tai jopa kymmenistä tuhansista.

 

[Zacksa]

Ylempi kuvaaja lähinnä kertoo sen, että mitään kovinkaan oleellista ei tuloverotuksessa ole tapahtunut tuona ajanjaksona. prosentin kymmenesosien vaihtelua en pidä kovinkaan merkityksellisenä progression painopisteen muutoksena, kun 90- luvulla laskettiin korkeimpien tuloluokkien verotusta luokkaa 20%-y+ annettiin pääomatuloille oma tasavero.

Alempi kuvaaja kertoo, että progression merkitys verotuksessa on pienentynyt tuona ajanjaksona aika paljonkin 2010- luvulle saakka, sen jälkeen melko suoraa viivaa. Eli ei juurikaan kerro sitä tarinaa, että progressiota olisi kasvatettu havaintovälillä, jos se ainut vähänkään voimakkaasti progressiivisen veron merkitys on laskenut.


Oliskohan sinipunan veroporras tuo 2020 näkyvä 34%, tuohon päälle ilmeisesti marin teki jotain lisäportaita, koska vuonna 2020 ei noita ole.

Alempi kuvaaja kertoo ihan selkeästi että progressio on kiristynyt viimeisen 30 vuoden aikana tasaiseen tahtiin, eikä siinä oteta edes kaikkea huomioon. Voit naputella luvut exceliin ja huomata ylimmän ja alimman viivan välin kasvavan jos et sitä silmillä näe.

Mitä vähemmän lisätyöstä jää käteen, sitä vähemmän lisätyö kiinnostaa, kuten sinulle on jo moneen kertaan kerrottu.

 

[3dfx]

Alempi kuvaaja kertoo ihan selkeästi että progressio on kiristynyt viimeisen 30 vuoden aikana tasaiseen tahtiin, eikä siinä oteta edes kaikkea huomioon. Voit naputella luvut exceliin ja huomata ylimmän ja alimman viivan välin kasvavan jos et sitä silmillä näe.

Tuo Etlan selvitys ja valtion verotaulukot eivät tätä väittämääsi tue. Ainoa merkityksellinen muutos kuvaajassasi on tuloverojen osuuden pieneneminen veronalaisesta tulosta kaikissa tuloryhmissä, mitä tukee myös muut lähteet.

Mitä vähemmän lisätyöstä jää käteen, sitä vähemmän lisätyö kiinnostaa, kuten sinulle on jo moneen kertaan kerrottu.

jos progressiivisen tuloveron osuutta verotuloista on vähennetty (ts. progressiota koko verojärjestelmässä) ja progressiota loivennettu tuloveron sisällä esim. piiprogressio on pienentynyt ja verotaulukoista katsottunakin progressio on vähentynyt selvästi veroluokissa, kuten myös rajavero on pienentynyt niin eikö nyt ole sitten kaikki niinkun haluutkin?

Eikö marmatus veroista pitäisi lopettaa kun olet saanut just toivomiasi asioita poliitikoilta?

 

[inexcess]

Hallitusneuvotteluissa Kokoomus vaati hallitusohjelmaan kirjauksen, jossa ihmisiä kannustetaan käyttämään yksityisiä lääkäripalveluita korottamalla valtion maksamaa Kela-korvausta. Hallituskauden aikana Kela-korvausten nostamiseen käytetään vähintään 500 miljoonaa euroa.

Taannoin uutisoitiin, että Kela-korvausten nosto ei ole lisännyt yksityislääkärillä käyntiä juuri ollenkaan.

Tänään uutisoidaan, että yksityiset lääkärifirmat nostivat hinnoitteluaan sen jälkeen kun korotus Kela-korvauksiin tuli (ja yllättyneitä olivat ?). Hallitus nosti Kela-korvausta 22 eurolla lääkärikäyntiä kohden. Pihlajalinna nosti hintojaan siten, että alimmissa hintaluokissa käynti halpeni tuen kasvamisen jälkeen vain yhdeksän euroa. Terveystalossa ylimmissä hintaluokissa käynnit halpenivat vain kolme euroa. Tämän lisäksi kumpikin firma nosti toimistomaksun osuutta, joka ei ole Kela-korvauksen piirissä.

Homma ei toimi millään tasolla, mutta miten reagoi Kykypuolue jonka kuningasidea koko Kela-korvauksen nosto oli? No tietenkin nostaa Kela-korvausta entisestään 20 eurolla.

Pääkirjoitus: Huoli kävi toteen – Kansalaiselle luvattu 30 euroa muuttui 3 euroksi

Kela-korvausten korotuksen piti lyhentää hoitojonoja. Toisin kävi, ja veroeurot valuvat lääkärifirmojen taskuun, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

www.iltalehti.fi

Kela-korvaukset nousivat – Terveysfirmoilta kovat korotukset

Kansalaisten kukkarossa nousseet Kela-korvaukset eivät juuri näy, koska terveyspalveluyhtiöt ovat nostaneet hintojaan. Tämä on vastoin Orpon hallituksen tavoitteita.

www.iltalehti.fi

 

[Janishell]

Ei kellään perustuloisella ole varaa yksityiseen lääkäriin ilman vakuutuksia, jos pitkään sairastaa.

 

[brainsurgery]

Ei kellään perustuloisella ole varaa yksityiseen lääkäriin ilman vakuutuksia, jos pitkään sairastaa.

Ei ole kyllä keskituloisellakaan.

Edit: luin väärin. Kirjoitit perustuloisella joka kattaa kyllä keskituloisetkin.