Suomen valtion default 2030-luvulla

[Poppamies]

Yksi budjetoinnin kankeus. Jos kaikkea varattua rahaa ei laiteta projektiin, kukaan ei hyödy mitään mutta toimittaja saa vähemmän.
Toinen ratkaisujen kankeus. Esimerkiksi Senaattikiinteistöt tekee niin viimeisen päälle, että seinistä tulee aivan järkyttävän hintaisia. Esim poliisin raha menee kiinteistöihin.
Kolmas vastuut. Jos asia X palvelisi muita kuin minun organisaatiota, emme voi sitä samalla ratkaisulla saattaa muiden saataville koska vastuut.
Neljäs roolit: Jos teen asian X virastolle A, niin en voi tehdä sitä virastolle B, koska olen töissä virastossa A. Vaikka siis tein sen jo ja osaan sen niin virasto B on omillaan ja aloittaa alusta.
Viides: Tiedon jako ja sen validointi muille, esimerkkinä turvallisuusselvitykset: SUPO:n rahasampo on tehdä eri tasoiset turselit valtavalle määrälle ihmisiä siivoojista virkamiehiin. Ja arvasitte oikein, turseli tehtynä organisaatiolle A ei käy organisaatiolle B, C D tai E. Ne eivät ole edes täysin määrämuotoisia, joten työn määrä on... riittävä.
Kuudes: hankintojen vaikeus. Pitää olla huippu ammattilaiset tekemässä hankintoja ja silti lopputulos voi olla että saadaan muuta kuin halutaan. Nämä Hyvinkään jumppakepit vain pahentaa tilannetta, perseillään ja kustaan kaikkien muroihin kun pitää TAAS tehdä asiat vaikeammaksi.

Yksi konkreettinen ehdotus: jos virkamies/nainen on suorittanut asian X, hänen "CV" täyttyy tuolla asialla. Tämän jälkeen mikä tahansa virasto, keskus, ministeriö, laitos voi "tilata" tällaisen henkilön tekemään heille tällaisen määrämuotoisena keikkana.
Esimerkkinä: hankinta, integraatiot, konsultaatio määrämuotoisesta tai hallittavasta kokonaisuudesta yms...

 

[taski]

Kyllähän tämä Suomen verotus tehokkaasti tappaa työtelijäiden ihmisten mielenkiinnon. Itselläni ja muutamalla tutulla on palkka siinä tasossa että lisätienesti ei mitenkään korvaa enää menetettyä aikaa, kun veroprosentti nousee niin järkyttäväksi jo suhteellisen pienelläkin palkan lisäyksellä. Päin vastoin tässä näin keski-ikäisenä alkaa enemminkin pohtia sitä että mitä jos saisikin tuhatlappusen vähemmän kuussa bruttona ja vapaa-aikaa jäisi paljon enemmän.

Edit: näin filosofisesti voidaan todeta, että kun olen painanut 20 vuotta persereikä 10l ämpärin kokoisena niska limassa hommia kun on ollut pakko "tienata" - niin mitä jos olisinkin painanut vähän vähemmän, käytännössä missään se työnteon määrä ei näy, kun verot syö siitä niin suuren osan.

 

[Hair]

Tästä haastattelusta on 10v.
Paperin investoinnit meni vähän metsään, mutta muuten asiaa.
Karmeaa kuunneltavaa.

 

[pulatunnus]

Maanrakennusfirma, joka yleisesti tiedettiin ko kaupungin hovihankkijaksi jopa maanrakennuspiirien ulkopuolella, tuli ja vei urakkakilpailun alhaisimmalla tarjouksella. Se on helppo ottaa osaa urakkakilpailuun vaikka tappiollisella hinnalla, kun tietää että joka ikinen urakan aikana kirjoitettu lisälasku menee läpi.

Ei ole yhden toimialanjuttu, jos urakkakilpailu on tiukkaa niin osaava vakavarainen tarjoaja pystyy laskemaan tiukemman tarjouksen, missä osaaminen arvioida lisätyöt ovat tärkeää. Varsinkin silloin jos pärjätäkseen perustarjous menisi "tappiolla".

Paikallistuntemus helpottaa ja voi kuvitella että maanrakennusalalla erittäin tärkeää tuntea kohde. (*

Lisätyötkin pitää osata hinnoitella. Tilaaja voi myös riskiä tuupata muille, mutta sekin maksaa ja eikä siltikään ole tilaajalle riskitöntä.

(*
Kokenut pystyy laskemaan tiukan pienemmällä riskillä.

 

[AlkuVaikeaa]

Niino jos nykysellä tuloksella ja koolla pärjää hyvin, niin mitäs suotta?

Juurikin noin. Mutta kansantalous taas vaatisi kasvua.

Kasvu tulisi kahdesta asiasta: kasvu sillä että tarvitaan lisää tekijöitä eli syntyy uusia työpaikkoja, ja aivan erityisesti kasvu joka syntyy tuottavuuden kasvulla.

Kun yritykset ovat tyytyväisiä nollakasvuun ollaan rajuissa ongelmissa, jossa polku on vaan kurjistaa kaikki. Ei toimi, ja johtaa sotaan tai sisällissotaan.

Nuorista parhaita erityisesti softassa kannustan verkostoitumaan ja perustamaan startupeja Suomeen, jotka toimivat paljon terveemmin, kuin muut yritykset Suomessa.

 

[Malovis]

Kasvu tapahtuu jos olosuhteet ovat sen mukaiset. Aika harvat, eteenkin yrittäjät, jättävät rahan huvikseen pöydälle. Ei makrotalous oikein toimi toitottomalla "yrittäkää nyt hei pliis enemmän". Yksittäisen yrityksen onnistuminen ei oikein taas määritä mitään, ellei joku yhtäkkiä rakenna uutta Nokiaa.

 

[AlkuVaikeaa]

Kasvu tapahtuu jos olosuhteet ovat sen mukaiset. Aika harvat, eteenkin yrittäjät, jättävät rahan huvikseen pöydälle. Ei makrotalous oikein toimi toitottomalla "yrittäkää nyt hei pliis enemmän". Yksittäisen yrityksen onnistuminen ei oikein taas määritä mitään, ellei joku yhtäkkiä rakenna uutta Nokiaa.

Asiahan menee niin, että jos on jälkeenjäänyt niin paras mihin pystyy on seurata ja toivoa, että almuja tippuisi. Jos on jotain annettavaa niin sitten on, ja ihan sama mikä lama on päällä niin kysyntää pukkaa. Valintakysymys.

 

[Malovis]

Asiahan menee niin, että jos on jälkeenjäänyt niin paras mihin pystyy on seurata ja toivoa, että almuja tippuisi. Jos on jotain annettavaa niin sitten on, ja ihan sama mikä lama on päällä niin kysyntää pukkaa. Valintakysymys.

Asialla ei ole mitään merkitystä makrotaloudessa. Keskiarvoa voi kuitenkin lainsäädännöllä nostaa ja ainoastaan tällä on merkitystä.

 

[pulatunnus]

Asiahan menee niin, että jos on jälkeenjäänyt niin paras mihin pystyy on seurata ja toivoa, että almuja tippuisi. Jos on jotain annettavaa niin sitten on, ja ihan sama mikä lama on päällä niin kysyntää pukkaa. Valintakysymys.

Jälkeenjäänyt ? Siis tarkoitatko ette yritys ole kilpailukykyinen, jos yritys ei ole kilpailukykyinen, niin se sitten häviää kilpailussa paremmin pärjääville. Se vähän niinkuin homman idea.

Jälkeenjäänyt vähän sanana sellainen mikä tuo mieleen monenlaista, tyyliin metsuri pokasahalla, metsuri moottorisahalla, metsuri motolla. Kaksi ensimmäistä jääneet aikapäiviä sitten jälkeen, mutta "moottorisaha" metsurei yrittäjällikkin on vielä tilausta, mutta vähän eri tontilla.

Yritän sanoa että ollakseen kilpailukykyinen ei se tarkoita että joka alalla pitää olla käytössä viimeiset AI jutut tai että jokaisen firman pitää olla siinä kärjessä, kyse myös ajoituksesta, kisassa ei automaattisesti pärjää ne jotka menee ensimmäisenä, vaan voittajat voi olla myöhemmissä aalloissa tulevat.

 

[AlkuVaikeaa]

Asialla ei ole mitään merkitystä makrotaloudessa. Keskiarvoa voi kuitenkin lainsäädännöllä nostaa ja ainoastaan tällä on merkitystä.

Tottakai asialla on merkitystä makrotaloudessa. Suomen musk voisi vaikka kehittää raketin, joka käy louhimassa kultaa avaruudesta. Sitten ihmisillä olisi enemmän kultaa.

Kun Suomessa on perusasiatkin ihan hukassa, niin ei ole ihme ettei talous kasva.

Kun puhutaan oikeastaan osaamisesta isolla O:lla puhutaan yrityksistä, joilla ei globaalistikaan oikeastaan edes ole kilpailua.

 

[pulatunnus]

Juurikin noin. Mutta kansantalous taas vaatisi kasvua.

Kasvu tulisi kahdesta asiasta: kasvu sillä että tarvitaan lisää tekijöitä eli syntyy uusia työpaikkoja, ja aivan erityisesti kasvu joka syntyy tuottavuuden kasvulla.

Kun yritykset ovat tyytyväisiä nollakasvuun ollaan rajuissa ongelmissa, jossa polku on vaan kurjistaa kaikki. Ei toimi, ja johtaa sotaan tai sisällissotaan.

Kaikki ei halua nostaa elintasoa, tosin nyky tilanteessa tarvitaan kasvua että se jo saavutettu elintaso voidaan kuitata. Toki valtio toimillaan siihen pyrkii.

Tuottavuutta voidaan nostaa monintavoin, riippumatta siitä mitä tarkemmin ajatellen haetaan.

Mutta ilmeisesti haet nyt myös osaajia, niin se toki vaatii sitä että niitä saadaan myös mailmalta houkuteltua ja pidettyä. Toki olemassaolevienkin tuottavuutta voidaan nostaa, jos haetaan sitä kuinka paljon yksilö voi tehdä hyvää, niin miettiä miten kannustaa, ja miten saada pysymään täällä. Jos yksilö on tyytyväinen, arvostaa enemmän vapaa-aikaa, niin siinä ideointia miten kannustaa, jotkut ehdostaa että kurjistetaan, mutta tänäpäivänä yksilö voi häppäistä muualle.

Työantajan kannattaa toki teettää osaajalla töitä joissa voi hyödyntää hänen osaamisen parhaiten, sinänsä simppelli, mutta työantaja miettii myös sitä että mitä se maksaa. Jos osaajalla kannattaa teettää vähemmän vaativiakin juttuja, niin ei ehkä korjattavaa on muuallakkin kuin työpaikalla.

Vähemmän vaativissa jutuissa tuottavuutta haetaan toki investoimmalla, tehostamalla, ravintola-alalla automaatiota itsepalvelua. Itsepalvelu tuo mieleen sen että jos osaajan kannattaa tilata matkaliput, matkalaskut, tehdä itse ravintoa tilaus ja nouto, vs että joku muu tekisi, niin mistä johtuu.

Kun yritykset ovat tyytyväisiä nollakasvuun ollaan rajuissa ongelmissa, jossa polku on vaan kurjistaa kaikki. Ei toimi, ja johtaa sotaan tai sisällissotaan.

Näinä aikoina osalla aloja ja yrityksiä on tilanne että ihan oikeasti voi olla tyytyväinen nollakasvuun. Se ei vielä tarkoita että se johtaisi sotaan, tai sisällisotaan. Esim rakennus alalle isot suhdanne vaihtelut ovat "normaalia", huimia kasvuaikoja on seurannut kuopat, joista seurannut kuplata. jne. Kuopissa kovia kokoneet kaikkia, eikä välttämättä vähiten ne jotka kiivaimmin hakeneet kasvua, mutta riskihallinta / ajoitus mennyt vähän pieleen.

Yritysten perus ajatukseen kuitenkin kuuluu se kasvun tavoittelu. Jos ei puhuta ns yksiyrittäjistä joilla kyse enemmänkin itsensä työllistämisestä, mutta osassa heistä on sitä potenttiaali että kasvuhaluja, mutta se on iso riski, jotain taasen yhteiskunta yrittää helpottaa.

 

[AlkuVaikeaa]

Mutta ilmeisesti haet nyt myös osaajia, niin se toki vaatii sitä että niitä saadaan myös mailmalta houkuteltua ja pidettyä. Toki olemassaolevienkin tuottavuutta voidaan nostaa, jos haetaan sitä kuinka paljon yksilö voi tehdä hyvää, niin miettiä miten kannustaa, ja miten saada pysymään täällä. Jos yksilö on tyytyväinen, arvostaa enemmän vapaa-aikaa, niin siinä ideointia miten kannustaa, jotkut ehdostaa että kurjistetaan, mutta tänäpäivänä yksilö voi häppäistä muualle.

Näen että Suomessa on osaamista aivan tarpeeksi. Pullonkauloina surkeat yritykset, ja aneeminen myyntiosaaminen.

Insinöörejä tyhjäpyöritetään nollakasvuttamassa yrityksissä, joilla ei ole kunnon visiota siitä mihin haluavat.

 

[pulatunnus]

Näen että Suomessa on osaamista aivan tarpeeksi. Pullonkauloina surkeat yritykset, ja aneeminen myyntiosaaminen.

Insinöörejä tyhjäpyöritetään nollakasvuttamassa yrityksissä, joilla ei ole kunnon visiota siitä mihin haluavat.

En nyt tiedä mistä ajatuksesi kumpuaa.
Suomessa on tapahtunut huima kehitys 70 luvulta tähän päivään, jos nyt mietit Nokia harppausta 80-90 luvulla, niin silloin oli työväkeä, ja siitä ns Nokia sektorista vapautua 2000-> valtavasti kokenutta osaamista, jotka synnyttivät lukuisia uusia yrityksiä. ja monesti motivaatia "isosti", voitto tai ei mitään. Nyt työvoimasta on kovaa kilpailua.

Osaajia vie myös ns minimi vaatimukset, eli on tehtäviä jotka ei ehkä tunnut tuottavilta, mutta niissä pitää olla se osaajaa kuitenkin. jos palkka on pienempi, niin ehkä ne paikat eivät vie niitä innokkaimpia ja tuottavampia yksilöitä.

Mutta joka tapauksessa edelleen tänäpäivänä näkyvän toiminnan lisäksi on paljon sitä toimintaa missä tavoitteet korkealle. toki nyt pieni korkojen nousu tappoi moni, mutta tällä kertaa moni sai jatkaa.

Sitä voi toki miettiä että miten saada iäkkäämmät kohtuu osaajat nuorempien yrittäjien tueksi, mutta muistettava että tänäpäivänä tässä maassa on lukuisia, lukuisia aiemminmenestyneitä osaajia jotka isolla kädellä auttavat muita menestymään. Mutta muistettava että me olemme nuori kehittynyt maa, jolla vasta nyt alkanut sitä pääomaa kiertymään. Ja se että se pysyyä maassa, niin yhteiskunna pitää varmistaa että pysyy luottamus.

 

[AlkuVaikeaa]

En nyt tiedä mistä ajatuksesi kumpuaa.
Suomessa on tapahtunut huima kehitys 70 luvulta tähän päivään, jos nyt mietit Nokia harppausta 80-90 luvulla, niin silloin oli työväkeä, ja siitä ns Nokia sektorista vapautua 2000-> valtavasti kokenutta osaamista, jotka synnyttivät lukuisia uusia yrityksiä. ja monesti motivaatia "isosti", voitto tai ei mitään. Nyt työvoimasta on kovaa kilpailua.

Höpöä. Otetaan esimerkki kielimallit koodauksessa. Miksi ihmeessä ei ole jo vuosi sitten tapahtunut työn tuottavuuden suurloikka softa-alalla? Vastaus: yrityksiltä puuttuu olennainen, eli liiketoimintamalli, jolla otetaan uudesta teknologiasta mahdollisuudet työn tuottavuuden nostolla irti.

Muissa maissa talous kasvaa. Muut maat ovat erilaisia kuin Suomi vaikka kansainvälisesti täällä on paljon kovaa osaamista.

 

[pulatunnus]

Höpöä. Otetaan esimerkki kielimallit koodauksessa. Miksi ihmeessä ei ole jo vuosi sitten tapahtunut työn tuottavuuden suurloikka softa-alalla? Vastaus: yrityksiltä puuttuu olennainen, eli liiketoimintamalli, jolla otetaan uudesta teknologiasta mahdollisuudet työn tuottavuuden nostolla irti.

Muissa maissa talous kasvaa. Muut maat ovat erilaisia kuin Suomi vaikka kansainvälisesti täällä on paljon kovaa osaamista.

Mihin tilastoihin nojaat väitteesi ?
Suomessa on monia monikansallisia yrityksiä, en tiedä miten suomalaisten ulkolaisten yritysten välillä kielimallien hyödyntämisen määrä koodauksessa eroaa, pienellä pintaraapauksella niin ulkolaisuus ei tarkoita että käytetään, ja suomalaisuus ei tarkoita etteikö käytettäisi. (*
Ja varmaan ihan perusteltua ajatella että se missä vaiheessa kannattaa aloittaa niin vaihtelee tapauskohtaisesti. Jos ihan mietit tilannetta 2020, vs 2024. Eli tässä ehkä vähän myös sitä että kaikkien ei kannata olla ensimmäisessä aallossa.

Muta siis pienellä mutulla varsinkin ei siellä ei niin osaajissa jo vaikuttanut paljon tuottavuuteen.


Mutta olin kyllä aiemmin ajatuksissa perus duunin sijaan vähän muissa jutuissa.


(*
Se ihan tiedossa olevaa että myös suomalaisissa(kin) yrityksissä tiukasti panostettu jo useampi vuosia ja tiettävästi jo valunnut ihan sinne perus työhön, jos siis uskotaan mitä suut puhuneet.

 

[AlkuVaikeaa]

Mihin tilastoihin nojaat väitteesi ?

Talouskasvu on ainoa mittari.

Miettien ketkä sen talouskasvun tekevät. Joukko on kohtuu pieni osa koko väestöstä. Suurin osa on ihan liikaakin, mutta pitkälti syystä kiinni tekemisessä, joka ei tule kakkua kasvattamaan. Eli putkimies tekee työnsä, ja ainoa millä tuottavuus merkittävämmin kasvaa on jos joku muu innovoi uutta alaan.

Tuo pieni joukko perseilee Suomessa rajusti verraten muihin maihin. Talous ei kasva.

 

[ElReino]

Edit: näin filosofisesti voidaan todeta, että kun olen painanut 20 vuotta persereikä 10l ämpärin kokoisena niska limassa hommia kun on ollut pakko "tienata" - niin mitä jos olisinkin painanut vähän vähemmän, käytännössä missään se työnteon määrä ei näy, kun verot syö siitä niin suuren osan.

Kyllä se työnteon määrä näkyy kuitenkin eläkepalkassa ja sosiaaliturvassa. Sen kertymiseen ei sovelleta ainakaan vielä negatiivista progressiota samalla tavalla kuin ansiotulojen verotuksessa. Ylityö kerryttää eläkepalkkapottia samalla tavalla kuin vähäisempikin perustyö.

 

[pulatunnus]

Talouskasvu on ainoa mittari.

Miettien ketkä sen talouskasvun tekevät. Joukko on kohtuu pieni osa koko väestöstä. Suurin osa on ihan liikaakin, mutta pitkälti syystä kiinni tekemisessä, joka ei tule kakkua kasvattamaan. Eli putkimies tekee työnsä, ja ainoa millä tuottavuus merkittävämmin kasvaa on jos joku muu innovoi uutta alaan.

Tuo pieni joukko perseilee Suomessa rajusti verraten muihin maihin. Talous ei kasva.

Tuota, siis meinaat "kielimallit koodauksessa", hyödyntämisen voi päätellä Suomen talouskasvusta ?

Jos tsekkaa toimialat joissa jyrkin lasku, niin en ihan heti usko että johtuu nimenomaan kielimalleista.

Ne firmat joissa koodauksella on jotain merkitystä, niin menee vähän kirjavaksi. (joista joku mutu käsitys onko "kielimalleja koodauksessa" vai ei)

Edit.
Ja siis olen toki siinä käsityksessä että jotkin firma ovat vahvassa uskossa että ovat niiden avulla säästämässä tai jopa säästäneet / tehostaneet. Mutta tämä nyt kai enemmän sitä perusduuni ja enemmän sen duunin optimointia, kuin se mistä juttu lähti liikkelle, laajemmasta innovoinnista ja toiminnan tehostamisesta muutekin.

Se toki totta että nyt kaikki huutaa AI, ja uskon että aikaa myöten tehostaa paljon monia tehtäviä, siis muutakin kuin koodarin hommia ja tuossa kyllä monet nuoret, monet vanhat, monet johdoto jo pitkään tuntumalla, ja toistan sitä että ajoitus tärkeää.

Edit2
Siis se milloin investoida, eikä vain investoida hypessä.

 

[AlkuVaikeaa]

Ne firmat joissa koodauksella on jotain merkitystä, niin menee vähän kirjavaksi. (joista joku mutu käsitys onko "kielimalleja koodauksessa" vai ei)

Näen asian niin, että kaikissa toimialoista olisi hyötyä koodauksesta, ja ainoa mikä estää on huono yritysjohto. Esimerkki: Wolt on optimointiyritys.

Kansainvälisesti kannattaisi olla kärkijoukkoa. Perässähiihtämällä ei tule koskaan talouskasvua.

 

[pulatunnus]

Näen asian niin, että kaikissa toimialoista olisi hyötyä koodauksesta, ja ainoa mikä estää on huono yritysjohto. Esimerkki: Wolt on optimointiyritys.

Siis onko Wolt nyt esimerkki hunosta johtamista, epäonnistuneesta koodamisesta.

Näen asian niin, että kaikissa toimialoista olisi hyötyä koodauksesta,

Siis tarkoitatko että kaikilla toimialoilla yritysten pitäisi itse koodata ? vai sitä että kaikilla toimialoilla käytetään ohjelmistoja.

Jos jälkimmäistä, niin joo, se Woltti yrittäjä käyttää ohjelmistoja työssään. kuten käytännössä kaikki yritykset. saa käyttää mielikuvutsta ettei.

Jos siis meinaat ensimmäistä, niin en pidä mitenkään järkevänä että yritykset itse koodaisivat, jos se koodaminen ei ole ydinosaamista (+ jotain muita syitä). Ei sitä tee edes kaikki ne yritykset joiden tuotteet/palvelut sinänsä pyörii "oman" koodinpäällä.

 

[AlkuVaikeaa]

Siis onko Wolt nyt esimerkki hunosta johtamista, epäonnistuneesta koodamisesta.

Wolt on esimerkki yrityksestä, joka koodaili itsensä miljardiluokkaan.

Mutta ydinasia on se, että kun talous ei kasva pitäisi osoittaa sormella syyllisiä. Ei mumista, kuinka onhan se vaikeaa hengittäkin niin nyt ei niin jaksa hakea kasvua.

 

[Neuvostoliitto]

Talouskasvu on ainoa mittari.

Miettien ketkä sen talouskasvun tekevät. Joukko on kohtuu pieni osa koko väestöstä. Suurin osa on ihan liikaakin, mutta pitkälti syystä kiinni tekemisessä, joka ei tule kakkua kasvattamaan. Eli putkimies tekee työnsä, ja ainoa millä tuottavuus merkittävämmin kasvaa on jos joku muu innovoi uutta alaan.

Tuo pieni joukko perseilee Suomessa rajusti verraten muihin maihin. Talous ei kasva.

Työntekoon pitää olla motivaattori. Se on raha. Kun putkimies painaa pitkää päivää niin kyllähän siinä eläke kertyy ja brutto nousee. Mutta kun verottaja vie liian suuren kakun ja samaan aikaan kaikkein hädänalaisimmilla on koko elämä ilmaista, niin ei kannata tehdä kuin minimit millä tulee toimeen ja loput pimeänä.

 

[pulatunnus]

Wolt on esimerkki yrityksestä, joka koodaili itsensä miljardiluokkaan.

Suomalainen yritys ?

Mutta ydinasia on se, että kun talous ei kasva pitäisi osoittaa sormella syyllisiä. Ei mumista, kuinka onhan se vaikeaa hengittäkin niin nyt ei niin jaksa hakea kasvua.

Jep, kielimalli ei pelastanut, eikä aiheuttanut. Se ja muut AI jutut lähitulevaisuudessa aiheuttaa murrosta, siinä Suomessa vahvaa hyödyntämistä, mutta myös riskejä. (osa riskeistä ehkä sivu juonne).

Itse koodamiseen se ehkä enemmän iskee puhtaisiin koodausfirmoihin, mutta AI termin liippaa paljon isomaa joukkoa ja leveästi eri toimialoja ja amattija.

 

[AlkuVaikeaa]

Suomalainen yritys ?


Jep, kielimalli ei pelastanut, eikä aiheuttanut. Se ja muut AI jutut lähitulevaisuudessa aiheuttaa murrosta, siinä Suomessa vahvaa hyödyntämistä, mutta myös riskejä. (osa riskeistä ehkä sivu juonne)

Suomen osalta on helppo nähdä tuleva. Mikään ei kasva. Ei kasva kun ongelma on rakenteellinen. Muut maat kasvaa.

 

[pulatunnus]

Suomen osalta on helppo nähdä tuleva. Mikään ei kasva. Ei kasva kun ongelma on rakenteellinen. Muut maat kasvaa.

Ei pidä vaipua pessimismiin. Nyt kuitekin kova yritys muuttaa suuntaa. Ja tällä hetkelläkkin on toimialoja missä on toiveikkaat näkemykset. On kuitenkin ymmärrys että valtiontalous pitää saa kuosiin, mutta näkemys että talouskin ja investointi halut pitää pitää yllä. Virheitä varmasti valtio johdossa tekevät, mutta ainakin yrittävät.

Kannattaa lyhyessä välissä huomata että niskassa, korona, putinin sekoilut, korkojen nousu, kustannus inflaatio, ja silti yrityksissä on usko huomiseen. Osa toki näkee synkkyyden ja tuhon, osalta on mennyt iso siivu businkesta ja huominen epävarmaa, mutta heistäkin moni rohkesti katsonuut uusiin suuntiin. osa kaatunut ja tekijät hakevat uusia juttuja.

 

[AlkuVaikeaa]

Ei pidä vaipua pessimismiin. Nyt kuitekin kova yritys muuttaa suuntaa. Ja tällä hetkelläkkin on toimialoja missä on toiveikkaat näkemykset. On kuitenkin ymmärrys että valtiontalous pitää saa kuosiin, mutta näkemys että talouskin ja investointi halut pitää pitää yllä. Virheitä varmasti valtio johdossa tekevät, mutta ainakin yrittävät.

Kannattaa lyhyessä välissä huomata että niskassa, korona, putinin sekoilut, korkojen nousu, kustannus inflaatio, ja silti yrityksissä on usko huomiseen. Osa toki näkee synkkyyden ja tuhon, osalta on mennyt iso siivu businkesta ja huominen epävarmaa, mutta heistäkin moni rohkesti katsonuut uusiin suuntiin. osa kaatunut ja tekijät hakevat uusia juttuja.

Nuo on kaikki tekosyitä. Pitäisi vaipua realismiin.

 

[91danger91]

Ei pidä vaipua pessimismiin. Nyt kuitekin kova yritys muuttaa suuntaa. Ja tällä hetkelläkkin on toimialoja missä on toiveikkaat näkemykset. On kuitenkin ymmärrys että valtiontalous pitää saa kuosiin, mutta näkemys että talouskin ja investointi halut pitää pitää yllä. Virheitä varmasti valtio johdossa tekevät, mutta ainakin yrittävät.

Kannattaa lyhyessä välissä huomata että niskassa, korona, putinin sekoilut, korkojen nousu, kustannus inflaatio, ja silti yrityksissä on usko huomiseen. Osa toki näkee synkkyyden ja tuhon, osalta on mennyt iso siivu businkesta ja huominen epävarmaa, mutta heistäkin moni rohkesti katsonuut uusiin suuntiin. osa kaatunut ja tekijät hakevat uusia juttuja.

Nuo on kaikki tekosyitä. Pitäisi vaipua realismiin.

Ehkäpä tästä voisi hakea vähän realismia? Kysely ei paljasta sitä, miksi suomalaisten työmotivaatio on heikolla tasolla ja ollaan Serbian tasolla työmotivaatiossa. Viekö työmotivaatiota työnkuva, verotus, huono johtaminen vai joku muu? Vaikuttaako työmotivaatioon se, että hampaat irvessä tai gonahtaneena tehdään töitä. Kansallisessa mentaliteetissa taitaa olla joku kyllä pielessä, ainakin tämän tutkimuksen mukaan.

Työelämä | Kysely: suomalaisten työmotivaatio on läntisen Euroopan heikoimpia

Henkilöstöalan yrityksen kyselyssä kuusi kymmenestä suomalaisesta koki työnsä henkisesti vaativaksi tai stressaavaksi.

www.hs.fi

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattuna tyytymättömiä työhönsä. Suomalaisten motivaatio ja intohimo ovat Euroopan heikoimmasta päästä: ainoastaan Serbiassa työntekijät ovat vähemmän motivoituneita työhönsä.

SD Worx -henkilöstöalan yrityksen teettämän kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista kokee olevansa motivoituneita työssään.

Eurooppalaisten työntekijöiden keskiarvo on 65 prosenttia. Heikointa motivaatio on Serbiassa, jossa se oli 51 prosentin tasolla.

Kaikista motivoituneempia työntekijät ovat Alankomaissa (76 prosenttia), Romaniassa (74 prosenttia) ja Itävallassa (72 prosenttia).

 

[samsungaaja]

Ehkäpä tästä voisi hakea vähän realismia? Kysely ei paljasta sitä, miksi suomalaisten työmotivaatio on heikolla tasolla ja ollaan Serbian tasolla työmotivaatiossa. Viekö työmotivaatiota työnkuva, verotus, huono johtaminen vai joku muu? Vaikuttaako työmotivaatioon se, että hampaat irvessä tai gonahtaneena tehdään töitä. Kansallisessa mentaliteetissa taitaa olla joku kyllä pielessä, ainakin tämän tutkimuksen mukaan.

Työelämä | Kysely: suomalaisten työmotivaatio on läntisen Euroopan heikoimpia

Henkilöstöalan yrityksen kyselyssä kuusi kymmenestä suomalaisesta koki työnsä henkisesti vaativaksi tai stressaavaksi.

www.hs.fi

Työttömyysturvan heikennykset, lakkoilun rajoitukset, potkujen pelko. Onhan noita

 

[sonof]

Nämä hallituksen kosmeettisen pienet leikkaukset tukiin ja lähes kokonaan puuttuvat leikkaukset valtion virkamieskoneistoon ovat saaneet kovat haukut ja valitukset oppositiolta ja kansalta. Se on huvittavaa kun miettii, millaiset ajat ja pakkoleikkaukset meillä on lähivuosina edessä vielä voimakkaasti heikkenevän huoltosuhteen vuoksi.

Aivan uskomattoman lyhytnäköistä on demarien ja vasemmiston politiikka, missä vaihtoehtobudjeteissa ei ollut juuri mitään leikattavaa, mutta uusia menoja oli kasa lisää.

Oikeasti tarvitaan mielettömän suuret sääntöjenpurkutalkoot. Se taitaa olla ainoa keino A) pystyä vähentää byrokraatteja, jotka valvovat ja toimeenpanevat sääntöjä ja lakeja sekä B) luoda mitään edellytyksiä taloudellisen toimeliaisuuden ja yritteliäisyyden kasvattamiseksi, mikä on ainoa keino yrittää päästä tästä ojasta, mitä on kohta 20 vuotta kaivettu.

Huoltosuhde heikentyy, mutta emme ole pohjalla vielä. Huoltosuhde on nyt yli 55%. Se heikkenee 2040-vuotta kohti mentäessä 65% tasolle.

Tällä hetkellä n. 100 ihmistä tekee Suomessa töitä 130 huollettavaa kohden. Ennusteessa seuraavan 15 vuoden aikana 25 ihmistä vaihtaa leiriä.

Vuonna 2040 meillä on 75 työläistä 155 huollettavaa kohden.

Eli erittäin karkeasti ottaen 25% vähemmän tuloja, mutta 20% enemmän kuluja.

Valtion tämän vuoden budjettiesitys oli 11,5 miljardia alijäämäinen. Tasapainoinen valtion budjetti olisi 77 miljardia euroa.

Jos ollaan optimistisia ja oletetaan, että alijäämä saadaan leikattua pois ja sitten tasapainoisesta budjetista vähennetään huoltosuhteen heikentämä tulopuoli pois, niin jäljelle jää nykyrahassa 57,75 miljardia euroa valtion tuloja vuodelle 2040.

Tukien vastaanottajapuoli kuitenkin kasvaa 20%. Kustannukset olisivat suoraan skaalattuna 92 miljardia. Kustannusten nousu olisi todellisuudessa oletettavasti hillitympää, koska ne kohdistuu enemmän sotepalveluihin, mutta puolustusmenot yms. pysyisivät ennallaan. Sanotaan, että puolet mainitusta kuitenkin nousisi eli yhteensä 85,5 miljardia. Erotusta lähes 28 miljardia, vaikka tarkastellaan optimistisesti! Jos nykyinen alijäämä säilyisi niin lisävelkaa tarvittaisiin vuodessa lähes 40 miljardia euroa.

Jos kuitenkin joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan leikkaamme ensin tuon koko nykyisen vuosittaisen lisävelan 11,5 miljardin lisäksi 1,8 miljardia euroa kuluja vuodessa niin vuonna 2040 tulot ja menot on tasapainossa. Tämä tarkoittaa kuitenkin joka vuosi matokuuria. Yhtä ainutta demarivetoista hallitusta ei saisi tulla tuhlaamaan kansalaisten rahoja vuoteen 2040 asti. Tämä ei kuulosta realistiselta, joten taas yksilön kannattaa tehdä omat johtopäätökset ja suojaustoimenpiteet henkilökohtaisen talouden turvaamiseksi.

Yllä esitetty malli on tietysti erittäin karkea, mutta kuvastaa sitä todellisuutta, missä olemme: lakeja on höllennettävä, kansalaisille annettavaa palvelutasoa karsittava ja jäljellä olevista työntekijöistä saatava kaikki teho irti ilman, että verotus tai tuet kannustavat valitsemaan työttömyyden tai vapaa-ajan työnteon vaihtoehtona.

 

[samsungaaja]

Nämä hallituksen kosmeettisen pienet leikkaukset tukiin ja lähes kokonaan puuttuvat leikkaukset valtion virkamieskoneistoon ovat saaneet kovat haukut ja valitukset oppositiolta ja kansalta. Se on huvittavaa kun miettii, millaiset ajat ja pakkoleikkaukset meillä on lähivuosina edessä vielä voimakkaasti heikkenevän huoltosuhteen vuoksi.

Aivan uskomattoman lyhytnäköistä on demarien ja vasemmiston politiikka, missä vaihtoehtobudjeteissa ei ollut juuri mitään leikattavaa, mutta uusia menoja oli kasa lisää.

Oikeasti tarvitaan mielettömän suuret sääntöjenpurkutalkoot. Se taitaa olla ainoa keino A) pystyä vähentää byrokraatteja, jotka valvovat ja toimeenpanevat sääntöjä ja lakeja sekä B) luoda mitään edellytyksiä taloudellisen toimeliaisuuden ja yritteliäisyyden kasvattamiseksi, mikä on ainoa keino yrittää päästä tästä ojasta, mitä on kohta 20 vuotta kaivettu.

Huoltosuhde heikentyy, mutta emme ole pohjalla vielä. Huoltosuhde on nyt yli 55%. Se heikkenee 2040-vuotta kohti mentäessä 65% tasolle.

Tällä hetkellä n. 100 ihmistä tekee Suomessa töitä 130 huollettavaa kohden. Ennusteessa seuraavan 15 vuoden aikana 25 ihmistä vaihtaa leiriä.

Vuonna 2040 meillä on 75 työläistä 155 huollettavaa kohden.

Eli erittäin karkeasti ottaen 25% vähemmän tuloja, mutta 20% enemmän kuluja.

Valtion tämän vuoden budjettiesitys oli 11,5 miljardia alijäämäinen. Tasapainoinen valtion budjetti olisi 77 miljardia euroa.

Jos ollaan optimistisia ja oletetaan, että alijäämä saadaan leikattua pois ja sitten tasapainoisesta budjetista vähennetään huoltosuhteen heikentämä tulopuoli pois, niin jäljelle jää nykyrahassa 57,75 miljardia euroa valtion tuloja vuodelle 2040.

Tukien vastaanottajapuoli kuitenkin kasvaa 20%. Kustannukset olisivat suoraan skaalattuna 92 miljardia. Kustannusten nousu olisi todellisuudessa oletettavasti hillitympää, koska ne kohdistuu enemmän sotepalveluihin, mutta puolustusmenot yms. pysyisivät ennallaan. Sanotaan, että puolet mainitusta kuitenkin nousisi eli yhteensä 85,5 miljardia. Erotusta lähes 28 miljardia, vaikka tarkastellaan optimisesti! Jos nykyinen alijäämä säilyisi niin lisävelkaa tarvittaisiin vuodessa lähes 40 miljardia euroa.

Jos kuitenkin joka vuosi seuraavan 15 vuoden ajan leikkaamme ensin tuon koko nykyisen vuosittaisen lisävelan 11,5 miljardin lisäksi 1,8 miljardia euroa kuluja vuodessa niin vuonna 2040 tulot ja menot on tasapainossa. Tämä tarkoittaa kuitenkin joka vuosi matokuuria. Yhtä ainutta demarivetoista hallitusta ei saisi tulla tuhlaamaan kansalaisten rahoja vuoteen 2040 asti. Tämä ei kuulosta realistiselta, joten taas yksilön kannattaa tehdä omat johtopäätökset ja suojaustoimenpiteet henkilökohtaisen talouden turvaamiseksi.

Yllä esitetty malli on tietysti erittäin karkea, mutta kuvastaa sitä todellisuutta, missä olemme: lakeja on höllennettävä, kansalaisille annettavaa palvelutasoa karsittava ja jäljellä olevista työntekijöistä saatava kaikki teho irti ilman, että verotus tai tuet kannustavat valitsemaan työttömyyden tai vapaa-ajan työnteon vaihtoehtona.

Nythän irtisanotaan kuulemma tuhansia virkamiehiä? Ei pidä itkeä sitten kun palveluissa kestää tai niitä ei ole, sattuu sairastumaan, jäämään työttömäksi ja pitää pärjäillä hiluilla leikattuja tukia odotellessa jne

 

[antti-x]

Aina välillä tulee jänniä juttuja vastaan kun nopeasti etsii vastausta kysymyksiin. Tuli mieleen että paljonko jenkeillä menee rahaa valtionvelan korkoihin. Vastaus on 870 miljardia dollaria tämän vuoden ennuste. Eli yli 2500$ per kansalainen. Yhden vuoden korkomenot. Suomen korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa, eli reilu 500€ per nuppi. U.S. interest payments on its debt are set to exceed defense spending. Should we be worried?


Ja tässä kuvassa on US liittovaltion tulot ja menot 2023. Nopeasti laskien 1,7 biljoonan dollarin rako tuossa tulojen ja menojen välissä. Eli sellaiset 5000$ lisää velkaa per kansalainen vuodessa.

Mutta jenkeillä on yksityinen varallisuus ihan eri tasolla Suomeen verrattuna, 138 biljoonaa nettona 2022 lopulla. Suomalaisilla on yhteensä noin biljoona dollareiksi muutettuna. Ja sitten se tuottavuus on eri tasolla kanssa. Ja kun miettii paljonko 138 biljoonaa on, niin S&P 500 indeksissä on USA:n 500 suurinta firmaa (Microsoft, Google, Facebook, GM, Nvidia jne). Niiden 500 isoimman markkina-arvo on yhteensä alle 42 biljoonaa. Ja liittovaltion velka on 34,7 biljoonaa dollaria. Sekin on sinänsä jännää että isoja teknologiafirmoja pidetään ihan valtavina. Noh, jenkeillä on velkaa enemmän kuin 10-20 maailman suurimman firman arvot yhteensä.


Unohdin mikä on pointti kun hypnoottisia järjettömiä lukuja tuli vastaan, mutta ainakin se että raha tulee rahan luo ja järjetön itseluottamus tuntuu toimivan. Valtion taholla voi ja pitää säästää jossain tilainteissa eikä Suomi voi toimia kuin USA, mutta noin muuten yksityisten ja yritysten pitää rohkeasti käyttää rahaa tehdäkseen lisää rahaa.

 

[3dfx]

Ehkäpä tästä voisi hakea vähän realismia? Kysely ei paljasta sitä, miksi suomalaisten työmotivaatio on heikolla tasolla ja ollaan Serbian tasolla työmotivaatiossa. Viekö työmotivaatiota työnkuva, verotus, huono johtaminen vai joku muu? Vaikuttaako työmotivaatioon se, että hampaat irvessä tai gonahtaneena tehdään töitä. Kansallisessa mentaliteetissa taitaa olla joku kyllä pielessä, ainakin tämän tutkimuksen mukaan.

Työelämä | Kysely: suomalaisten työmotivaatio on läntisen Euroopan heikoimpia

Henkilöstöalan yrityksen kyselyssä kuusi kymmenestä suomalaisesta koki työnsä henkisesti vaativaksi tai stressaavaksi.

www.hs.fi

paska palkka ainakin on yksi mikä ei motivoi. Ja työnantajien outo kommunistiajattelu ettei työntekijälle pidä maksaa mitään. jollon on ihan sama mitä siellä töissä tekee vai tekeekö mitään kun joka tapauksessa saa saman surkeen läsnäoloon perustuvan palkan. Eli ihan normal ryssämeininki.

 

[Jeesbox]

[...] lakeja on höllennettävä, kansalaisille annettavaa palvelutasoa karsittava ja jäljellä olevista työntekijöistä saatava kaikki teho irti ilman, että verotus tai tuet kannustavat valitsemaan työttömyyden tai vapaa-ajan työnteon vaihtoehtona.

Tai sit lisää maahanmuuttoa.

Edit. ...jonka edellytyksiä nykyhallitus vähentää.

 

[antti-x]

paska palkka ainakin on yksi mikä ei motivoi. Ja työnantajien outo kommunistiajattelu ettei työntekijälle pidä maksaa mitään. jollon on ihan sama mitä siellä töissä tekee vai tekeekö mitään kun joka tapauksessa saa saman surkeen läsnäoloon perustuvan palkan. Eli ihan normal ryssämeininki.

Mitkä menestyvät firmat eivät välitä siitä saavatko työntekijät mitään aikaan vaan maksavat kaikille huonosti seuraamatta mitenkään työn tuottavuutta? Voisit mainita pari. Itsellä tulee lähinnä tuollaisesta mieleen julkinen sektori silloin kuin se ei toimi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Aina välillä tulee jänniä juttuja vastaan kun nopeasti etsii vastausta kysymyksiin. Tuli mieleen että paljonko jenkeillä menee rahaa valtionvelan korkoihin. Vastaus on 870 miljardia dollaria tämän vuoden ennuste. Eli yli 2500$ per kansalainen. Yhden vuoden korkomenot. Suomen korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa, eli reilu 500€ per nuppi. U.S. interest payments on its debt are set to exceed defense spending. Should we be worried?


Ja tässä kuvassa on US liittovaltion tulot ja menot 2023. Nopeasti laskien 1,7 biljoonan dollarin rako tuossa tulojen ja menojen välissä. Eli sellaiset 5000$ lisää velkaa per kansalainen vuodessa.

Mutta jenkeillä on yksityinen varallisuus ihan eri tasolla Suomeen verrattuna, 138 biljoonaa nettona 2022 lopulla. Suomalaisilla on yhteensä noin biljoona dollareiksi muutettuna. Ja sitten se tuottavuus on eri tasolla kanssa. Ja kun miettii paljonko 138 biljoonaa on, niin S&P 500 indeksissä on USA:n 500 suurinta firmaa (Microsoft, Google, Facebook, GM, Nvidia jne). Niiden 500 isoimman markkina-arvo on yhteensä alle 42 biljoonaa. Ja liittovaltion velka on 34,7 biljoonaa dollaria. Sekin on sinänsä jännää että isoja teknologiafirmoja pidetään ihan valtavina. Noh, jenkeillä on velkaa enemmän kuin 10-20 maailman suurimman firman arvot yhteensä.


Unohdin mikä on pointti kun hypnoottisia järjettömiä lukuja tuli vastaan, mutta ainakin se että raha tulee rahan luo ja järjetön itseluottamus tuntuu toimivan. Valtion taholla voi ja pitää säästää jossain tilainteissa eikä Suomi voi toimia kuin USA, mutta noin muuten yksityisten ja yritysten pitää rohkeasti käyttää rahaa tehdäkseen lisää rahaa.

USA:lla on eri tilanne, koska ne lainaa rahaa erityisesti itseltään ja rahapainosta tulee kätevästi lisää dollareita.

Ja ulkomaisetkin luotottajat on ihan sen saman rahapainon armoilla...

 

[3dfx]

Mitkä menestyvät firmat eivät välitä siitä saavatko työntekijät mitään aikaan vaan maksavat kaikille huonosti seuraamatta mitenkään työn tuottavuutta? Voisit mainita pari. Itsellä tulee lähinnä tuollaisesta mieleen julkinen sektori silloin kuin se ei toimi.

yllättävän monet. En yhtään ihmettele omiin kokemuksiin peilaten suomalaisista firmoista tuota linkin tulosta. Nuo on sellasia luottamuspulan tekemiä jumeja ja niitä alkaa Suomi olemaan täynnä. Työntekijä ei voi olettaa että saisi mitään palkankorotusta jos tekee enemmän. Työnantaja ei voi olettaa että työntekijä tekisi palkankorotuksen jälkeen enemmän joten sellaisia ei tehdä. Lopputulos kenellekään ei makseta juuri mitään eikä kukaan tee juuri mitään.

Voisin mainita mutten mainitse mihinkään nettiin mitään tuollaista tietoa.

 

[inexcess]

Tästä haastattelusta on 10v.
Paperin investoinnit meni vähän metsään, mutta muuten asiaa.
Karmeaa kuunneltavaa.

Olen aikoinaan kuunnellut tämän 10 vuotta sitten tehdyn Kalle Isokallion haastattelun. Kuuntelin sen nyt uudestaan ja monessa kohtaa tuntui siltä, kuin äänitys olisi tehty eilen.

Isokallion mukaan Ahon (26.4.1991 - 13.4.1995) ja Lipposen I (13.4.1995 - 15.4.1999) hallitukset olivat viimeiset hallitukset, joissa osattiin tehdä järkevää ja tiukkaa hallituspolitiikkaa.
Jo Lipposen II hallituksessa ( 15.4.1999 - 17.4.2003), jossa siis Demarit ja Kokoomus pääpuolueina, mopo karkasi käsistä. Nokia-huuman innoittamana luultiin, että Suomella on varaa kaikkeen ja julkisella sektorilla rahaa alettiin kylvämään sinne ja tänne.

Isokallio mainitsee haastatteluhetkellä vallassa olleesta Kataisen sateenkaarihallituksesta (22.6.2011 - 24.6.2014), että touhu on holtitonta rahat jakamista ja toiminta tähtää ainoastaan hallituksen pystyssä pysymiseen ja ministerivakanssien säilyttämiseen.

Kaikenkaikkiaan lopputuloksena Suomeen on synnytetty julkinen sektori, johon tällä maalla ei ole ikinä varaa. Isokallion mukaan ainoastaan 25% suomalaisista on todellisia nettoveronmaksajia ja loppuosa 75% syö kuormasta vähintään sen mitä tuottaa. Tämän vuoksi vallitsevaa tilannetta on mahdotonta korjata demokraattisilla vaaleilla valitulla hallituksella. Valtaan ei pääse, jos lupaa tehdä edes puolet siitä, mitä Suomen taloudelle pitäisi tehdä.

Isokallion mukaan olemme (oltiin siis 2013 haastattelun tekohetkellä) tilanteessa, jota ei voi enää korjata. Suomen talous tullaan ajamaan täysin kiville.

 

[inexcess]

Yllättävän vähälle huomiolla Suomen uutisvirrassa on jäänyt julkisen sektorin yksiköiden kassavirta-analyyseihin erikoistuneen liikkeenjohdon konsultin Riku Lehtisen analyysi hyvinvointialueiden hallinnosta.

Lehtisen tekemän selvityksen mukaan hyvinvointialueiden hallintoon menee kaksi miljardia euroa vuodessa. Sote-organisaatioissa istuu 10 000–15 000 sosiaali- ja pelastusalan ammattilaista, hoitajaa sekä lääkäriä erilaisissa hallinnollisissa päällikkö- ja johtajaviroissa. Lehtinen ehdottaa ratkaisuksi hyvinvointialueiden keskijohdon vähentämistä ja organisaatioiden madaltamista, mikä parantaisi tehokkuutta, tuloksentekokykyä ja jopa työilmapiiria.

Vaan mitä tekee hyvinvointialueet? No lakkauttelee terveyskeskuksia, päivystyksiä, you-name-it ja siirtävät kustannuksia Sote-alueen budjetista Kelan budjettiin räjähtäneiden taksikustannusten kautta. Ainuttakaan johtajaa ei vastentahtoisesti irtisanota tai laiteta oikeisiin suorittaviin töihin.

Analyysi: Hyvinvointialueilla on yli 10 000 hoitajaa ja lääkäriä hoitamassa potilaiden sijasta hallintoa

”Vuokrahenkilöstöäkään ei tarvittaisi nykyistä määrää, mikäli henkilöstöä pystyttäisin siirtämään kirjoituspöytien ääreltä asiakas-, potilas- ja vanhustöihin”, sanoo liikkeenjohdon konsultti Riku Lehtinen.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Päätoimittajalta | Hyvinvointialueiden hallinto syö hoitajat ja lääkärit

Sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kuluneella viikolla, että yli 10 000 hoitajaa ja lääkäriä hoitaa potilaiden sijasta hallintoa hyvinvointialu...

www.ita-savo.fi

 

[3dfx]

No, Isokalliostakin ja hänen osaamisestaan voi olla montaa mieltä. Pankkiliiketoiminta ei tainnu häneltä sujua ja Nokian hallitukseen pääsi lähinnä jonkun kaveri tms. suhteen kautta ja aika äkkiä sieltä lensi pellolle jollain ihan överieduilla. Sen jälkeen ollut lähinnä telkkarissa höpöttämässä ja mielipideautomaattina. Ahon hallitus omalta osaltaan syvensi lamaa pitäytymällä niin pitkään kuin mahdollista typerässä vahvan markan politiikassa ja tekemällä norsu posliinikaupassa- tyyppisiä paniikkileikkauksia kuitenkin ollen melko avokätinen pankeille antamissaan niin suorissa tuissa kuin Arsenalissa (?) minkä kautta varastettiin myös niiden omaisuutta ketkä eivät olleet täysin maksukyvyttömiä ja ylivelkaantuneita. Mopo karkasi pankkien hyysäämisessä jo tuossa kohtaa käsistä samaan tapaan kun Kreikan paniikkiluotottamisessakin. Paniikki kun on tehokkain lobbauskeino aina.

Niin Aho kuin Lipponen jätti tekemättä millaistakaan strategiaa Suomelle ja paskoi vaan sitä vanhaa millä täällä asiat oli hoidettu tekemättä uutta tilalle. Laman ongelmat jätettiin vaan hoitamatta ja työttömyys jäi korkeelle ja ihmiset syrjäytymään. Paljoa eivät sitäkään miettineet miten esimerkiksi suomen työmarkkinarakenteet on mitenkään yhteensopivia yhteisvaluutan tai EU:n kanssa. Nyt rupee olemaan 30 vuotta noista paskojista ja edelleen mietitään että miten täällä tulisi pärjätä ja miksei mikään toimi saati edes työmarkkinoilla tiedetä mikä asia millekkin instanssille kuuluu...Nää on sellasia asioita, mitkä olisi pitäny Ahojen ja Lipposten hoitaa ennen reformejaan. Nyt sitte maksetaan tätä.

Voi myös miettiä mistä Isokallio repii näitä "nettoveronmaksaja"- juttuja. Suoraan tulotilastosta sitä kun ei pysty lukemaan kun siellä on kaikenlaista kovapalkkaista virkamiestä, sote-johtajaa sun muuta suoraan julkiselta palkkansa saavia tai jonkun ulkoistuksen myötä firmansa kautta julkiselle työtä tekevää, keikkalääkäriä jne. ketkä eivät ole millään järjenjuoksulla nettoveronmaksajia koska saavat kaiken tulonsa julkiselta sektorilta. Muutenkin tollanen "ei ole korjattavissa" on ihme huomionkerjuuta, kaikki on korjattavissa kunhan ne vaan päätetään korjata. Isokallion korjattavissa tuskin on mikään.

 

[91danger91]

No, Isokalliostakin ja hänen osaamisestaan voi olla montaa mieltä. Pankkiliiketoiminta ei tainnu häneltä sujua ja Nokian hallitukseen pääsi lähinnä jonkun kaveri tms. suhteen kautta ja aika äkkiä sieltä lensi pellolle jollain ihan överieduilla. Sen jälkeen ollut lähinnä telkkarissa höpöttämässä ja mielipideautomaattina. Ahon hallitus omalta osaltaan syvensi lamaa pitäytymällä niin pitkään kuin mahdollista typerässä vahvan markan politiikassa ja tekemällä norsu posliinikaupassa- tyyppisiä paniikkileikkauksia kuitenkin ollen melko avokätinen pankeille antamissaan niin suorissa tuissa kuin Arsenalissa (?) minkä kautta varastettiin myös niiden omaisuutta ketkä eivät olleet täysin maksukyvyttömiä ja ylivelkaantuneita. Mopo karkasi pankkien hyysäämisessä jo tuossa kohtaa käsistä samaan tapaan kun Kreikan paniikkiluotottamisessakin. Paniikki kun on tehokkain lobbauskeino aina.

Niin Aho kuin Lipponen jätti tekemättä millaistakaan strategiaa Suomelle ja paskoi vaan sitä vanhaa millä täällä asiat oli hoidettu tekemättä uutta tilalle. Laman ongelmat jätettiin vaan hoitamatta ja työttömyys jäi korkeelle ja ihmiset syrjäytymään. Paljoa eivät sitäkään miettineet miten esimerkiksi suomen työmarkkinarakenteet on mitenkään yhteensopivia yhteisvaluutan tai EU:n kanssa. Nyt rupee olemaan 30 vuotta noista paskojista ja edelleen mietitään että miten täällä tulisi pärjätä ja miksei mikään toimi saati edes työmarkkinoilla tiedetä mikä asia millekkin instanssille kuuluu...Nää on sellasia asioita, mitkä olisi pitäny Ahojen ja Lipposten hoitaa ennen reformejaan. Nyt sitte maksetaan tätä.

Voi myös miettiä mistä Isokallio repii näitä "nettoveronmaksaja"- juttuja. Suoraan tulotilastosta sitä kun ei pysty lukemaan kun siellä on kaikenlaista kovapalkkaista virkamiestä, sote-johtajaa sun muuta suoraan julkiselta palkkansa saavia tai jonkun ulkoistuksen myötä firmansa kautta julkiselle työtä tekevää, keikkalääkäriä jne. ketkä eivät ole millään järjenjuoksulla nettoveronmaksajia koska saavat kaiken tulonsa julkiselta sektorilta. Muutenkin tollanen "ei ole korjattavissa" on ihme huomionkerjuuta, kaikki on korjattavissa kunhan ne vaan päätetään korjata. Isokallion korjattavissa tuskin on mikään.

Kyllä tyyppi puhui monessa mielessä asiaa. Hän avasi ihan hyvin että myös julkisella puolella työskentelevät ovat nettosaajia koska saavat tulonsa veronmaksajilta. Nettoveronmaksajia ovat siis käytännössä yksityisellä sektorilla työskentelevät, jotka sitten rahoittavat julkisen sektorin, joka puolestaan tarjoaa koulutuksen ja terveydenhuollon jne.

 

[3dfx]

Kyllä tyyppi puhui monessa mielessä asiaa. Hän avasi ihan hyvin että myös julkisella puolella työskentelevät ovat nettosaajia koska saavat tulonsa veronmaksajilta. Nettoveronmaksajia ovat siis käytännössä yksityisellä sektorilla työskentelevät, jotka sitten rahoittavat julkisen sektorin, joka puolestaan tarjoaa koulutuksen ja terveydenhuollon jne.

yksityiselläkin puolella työskentelevä voi olla nettosaaja jos asiakkaana on julkinen sektori. Nää nettosaaja/nettomaksaja- kysymykset taitaa olla yhtä vaikeita nykyisin selvittää kuin se paljonko julkisella sektorilla tosiasiassa on työntekijöitä.

 

[pulatunnus]

yksityiselläkin puolella työskentelevä voi olla nettosaaja jos asiakkaana on julkinen sektori. Nää nettosaaja/nettomaksaja- kysymykset taitaa olla yhtä vaikeita nykyisin selvittää kuin se paljonko julkisella sektorilla tosiasiassa on työntekijöitä.

Isokallio on kolumnisti mikä tuo vähän vapauksia heitellä juttuja joiden tarkoitus olla keskustelua herättäviä, tai puhtaasti provoilla, ei niinkään tiukkaa asiaa, saati faktaa, vaikka niihin sitä usein sekoitetaan.

Se onko julkisella puolella töissä ei nettosaaja/maksa veronmaksaja jutussa ole oleellista, vaan ihan se paljonko yksilötasolla rahoittaa vs kuluttaa julkisesti tuotettuja asioita.

Aikoinaan on ollut artikkeleita joissa on laskeskusteltu oliko esim espoolaisten netto saamisia ja muistinvaraisesti noin yleistäen keskiluokkainen on elinkaarensa aikana nettosaaja, (jo keskiluokkainen, keskituloinen on leveä käsite).

Sitä en pitäisi tärkeänä onko henkilö julkisenpuolella töissä, vai yksityisellä puolella töissä, jos on hammaslääkäri, niin on hammaslääkäri ja tekee työtä missä ei nyt ole pointti onko palveluntarjoaja julkinen vai yksityinen puoli.

yksityiselläkin puolella työskentelevä voi olla nettosaaja jos asiakkaana on julkinen sektori.

Julkinenpuoli on vuosien aikana kasvattannut palveluiden tarjoamisessa, myös aloilla missä aiemin tarjonta ollut yksityitä markkinaehtoista. Julkinen puoli tilaa ja yksityinen puoli tuottaa entistä enemmän, eli noita työntekijä jotka ovat yksityisellä työantajalla tekemässä niitä julkisen puolen tarjoamia palveluita. Julkinen puoli on myös yhtiöittänyt ja yksityistänyt omia "tuottajiaan". Bussi kuski ajaa linjaa bussiyhtiöllä jonka palvelun ostaa kunta, joka sitten myy kyytejä kansalaisille. Ja hyvin usein julkinenpuoli enemmän tai vähemmän suurimman osan matkan kustannuksista.

Julkisella puolella on myös toimintaa joka ei ole verovaroin tuettua, vaan räikemillään toisinpäin.

 

[asddsa]

Ehkä on vähän turhaa alkaa yksilötasolla jakamaan ihmisiä nettomaksajiin ja nettosaajiin. Menee äkkiä hirveän monimutkaiseksi kun pitäisi ottaa huomioon kaikki kulutetut julkiset palvelutkin yms., enkä tiedä että mitä sillä lopulta saavutettaisiin. Mutta isossa kuvassa suurempi osa ihmisistä pitäisi ehkä saada julkisen puolen sijaan töihin esim. vientiteollisuuteen.

 

[pulatunnus]

Ehkä on vähän turhaa alkaa yksilötasolla jakamaan ihmisiä nettomaksajiin ja nettosaajiin. Menee äkkiä hirveän monimutkaiseksi kun pitäisi ottaa huomioon kaikki kulutetut julkiset palvelutkin yms., enkä tiedä että mitä sillä lopulta saavutettaisiin. Mutta isossa kuvassa suurempi osa ihmisistä pitäisi ehkä saada julkisen puolen sijaan töihin esim. vientiteollisuuteen.

Yksilötasolla vähän turhaa, eikä siihen kannata keskustelua viedä, vaan pysyä yleisemmällä tasolla, mikä on ajankohtaista ja tärkeää.

Eli se koetaan ongelmaksi että kansa, keskiluokka on nettosaaja, yhteiskunnassa missä ei ole sitä taikaseinää, taikaporaa missä pulppuaa vastikkeetonta jaettavaa.

 

[pulatunnus]

Aina välillä tulee jänniä juttuja vastaan kun nopeasti etsii vastausta kysymyksiin. Tuli mieleen että paljonko jenkeillä menee rahaa valtionvelan korkoihin. Vastaus on 870 miljardia dollaria tämän vuoden ennuste. Eli yli 2500$ per kansalainen. Yhden vuoden korkomenot. Suomen korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa, eli reilu 500€ per nuppi. U.S. interest payments on its debt are set to exceed defense spending. Should we be worried?


Ja tässä kuvassa on US liittovaltion tulot ja menot 2023. Nopeasti laskien 1,7 biljoonan dollarin rako tuossa tulojen ja menojen välissä. Eli sellaiset 5000$ lisää velkaa per kansalainen vuodessa.

Mutta jenkeillä on yksityinen varallisuus ihan eri tasolla Suomeen verrattuna, 138 biljoonaa nettona 2022 lopulla. Suomalaisilla on yhteensä noin biljoona dollareiksi muutettuna. Ja sitten se tuottavuus on eri tasolla kanssa. Ja kun miettii paljonko 138 biljoonaa on, niin S&P 500 indeksissä on USA:n 500 suurinta firmaa (Microsoft, Google, Facebook, GM, Nvidia jne). Niiden 500 isoimman markkina-arvo on yhteensä alle 42 biljoonaa. Ja liittovaltion velka on 34,7 biljoonaa dollaria. Sekin on sinänsä jännää että isoja teknologiafirmoja pidetään ihan valtavina. Noh, jenkeillä on velkaa enemmän kuin 10-20 maailman suurimman firman arvot yhteensä.


Unohdin mikä on pointti kun hypnoottisia järjettömiä lukuja tuli vastaan, mutta ainakin se että raha tulee rahan luo ja järjetön itseluottamus tuntuu toimivan. Valtion taholla voi ja pitää säästää jossain tilainteissa eikä Suomi voi toimia kuin USA, mutta noin muuten yksityisten ja yritysten pitää rohkeasti käyttää rahaa tehdäkseen lisää rahaa.

Korko prosentti tai dollarimäärä ei anna koko kuvaa, pieni ei välttämättä ole parempi jos verrataan toiseen talouteen, valuuttaan.

Meillä on takana samoja haasteita, korona, korkojen nousu, mutta meillä on lisänä putinin sekoilut ja sen seuraukset. ja meiltä puuttuu se kasvu, ja meillä tilapäisten menojen lisäksi syntynyt pysyviä menoja.

Meillä on toki euro joka helpottaa paljon, mutta ei Euro ja EU ole niin vahva kuin Jenkkit dollareineen. On maita jotka yrittää kamemta jenkkien asemaa, mutta viimeaikoina tehokkaimmin jenkkien asemaa rapautaneet jenkit ihan itse, mutta uskotaan että luotto pysyy.

 

[3dfx]

Isokallio on kolumnisti mikä tuo vähän vapauksia heitellä juttuja joiden tarkoitus olla keskustelua herättäviä, tai puhtaasti provoilla, ei niinkään tiukkaa asiaa, saati faktaa, vaikka niihin sitä usein sekoitetaan.

En itse henkilökohtaisesti tykkää siitä asenteesta että joku asia ei ole korjattavissa. Tuolla asenteella pitäisi Isokallionkin ymmärtää, että hänen kolumneillaan ja höpinöillään eikä oikeastaan millään ole mitään merkitystä jos tosiaan mitään ei ole tehtävissä ja kaikki tulee romahtamaan ja sitä ja tätä.

 

[3dfx]

Meillä on toki euro joka helpottaa paljon, mutta ei Euro ja EU ole niin vahva kuin Jenkkit dollareineen. On maita jotka yrittää kamemta jenkkien asemaa, mutta viimeaikoina tehokkaimmin jenkkien asemaa rapautaneet jenkit ihan itse, mutta uskotaan että luotto pysyy.

Eurojärjestelmä on mielestäni yksi iso ongelma erityisesti Suomelle. Tanskalla on esimerkiksi kiinteä kurssinen järjestelmä, ja Tanskan finanssipolitiikan pitää perustua kiinnityksen uskottavuuden säilyttämiseen. Jos asiat hoidetaan miten sattuu, ei kiinnityksellä ole uskottavuutta ja valuutta järjestelmä romahtaa. Ruotsilla taas on oma rahapolitiikka ja homma on perustui pitkään oman valuutan aliarvostamiseen millä pyrittiin hakemaan kasvua. Suomella on euro, minkä insentiivit lähinnä ohjaa olemaan eniten velkaantunein, koska heidät bail outataan. Eurokriisiin Suomi meni ajatellen, että ketään ei bail outata ja kunhan hoidetaan jotenkin omat asiamme niin homma OK. No siitä on opittu, että omat asiat kannattaa hoitaa mahdollisimman huonosti jotta seuraavilla kerroilla oltaisiin saamapuolella eikä aina vaan ikuisesti maksajana.

Persutkin on unohtaneet euroeron kokonaan.

 

[AlkuVaikeaa]

En itse henkilökohtaisesti tykkää siitä asenteesta että joku asia ei ole korjattavissa. Tuolla asenteella pitäisi Isokallionkin ymmärtää, että hänen kolumneillaan ja höpinöillään eikä oikeastaan millään ole mitään merkitystä jos tosiaan mitään ei ole tehtävissä ja kaikki tulee romahtamaan ja sitä ja tätä.

Juuri noin. Se onko korjattavissa riippuu ihmisistä. Kun kuuntelee 5 min suomalaisia poliitikkoja, ja johtajia huomaa ettei heistä ole korjaamaan mitään. Hyvä kun saavat horjuvan korttitalonsa pysymään hikisesti hetken pystyssä.

Pilalle hemmotellut kakarat henkiseltä iältään.

 

[pulatunnus]

Eurojärjestelmä on mielestäni yksi iso ongelma erityisesti Suomelle.

Jos mietit etuja ja haittoja, niin edut on isoja ja sen ansiosta meillä ei ole isonluokan kriisiä.
Toki se totta että euron takia ongelmiimme ei ole ajoissa ollut pakottavaa tarvetta puuttua.

 

[samsungaaja]

Jos mietit etuja ja haittoja, niin edut on isoja ja sen ansiosta meillä ei ole isonluokan kriisiä.
Toki se totta että euron takia ongelmiimme ei ole ajoissa ollut pakottavaa tarvetta puuttua.

Avaatko näitä isoja etuja, kusessahan Suomi on nyt joka tapauksessa ja uhkaillaan EU:n tekevän leikkaukset jos me emme tee..