Suomen valtion default 2030-luvulla

[finWeazel]

Jälkiviisaana tämä olisi pitänyt toteuttaa kuten jenkkien 401K jossa jokainen säästää oman eläkkeensä ja sit jos sitä ei säästä tai sen kaiken käyttöön niin ei muuta kuin takas töihin että saa maksettua kulunsa.

Jenkeissä on myös sosiaaliturvapohjainen palkkoihin perustuva eläkejärjestelmä ihan kuten suomessa. Palkasta menevälle sosiaaliturvamaksulle on katto mistä seuraten eläkkeelle myös on katto. 401k on normieläkkeen päälle tuleva vapaaehtoinen järjestelmä. Osa työnantajista ylläpitää omaa vapaaehtoista härdelliä 401k + ssa:n lisäksi mistä syntyy juttua tyyliin "oon postimies, koska posti maksaa hyvän eläkkeen". Palkkatuloa pitää olla 10v ajalta(40 krediittiä) että sosiaaliturvapohjaista eläkettä saa.

Keskivertoeläke jenkeissä hyvin samankokoinen kuin suomessa. Jenkeissä 1900$/kk. Suomessa keskiarvoeläke about 1900e/kk.

The estimated average amount changes monthly. For example, the estimated average monthly Social Security retirement benefit for January 2024 is $1,907.

What is the average monthly benefit for a retired worker?

faq.ssa.gov

 

[Lämpöpumppu]

voisi myös joustavoittaa sitä järjestelmää. Tiedän monia, kenelle olisi erityisesti tässä tilanteessa parempi maksaa vaikkapa talolainaa pois kuin jotain isoa eläkemaksua. Kuitenkin se oma talo/asunto on siellä eläkkeelläkin aika iso turva ja vähentää kuukausittaisia kuluja kun ei tarvitse maksaa vuokraa.

Toisaalta asuntolainan maksamista kannattaa pitkittää mahdollisimman paljon ja taas eläkettä kannattaa kerryttää mahdollisimman paljon inflaation takia. Tietenkin korkomenot ovat ylimääräistä kulua asunnon ostajalle ja tämän takia nopeampi maksaminen vähentää maksettujen korkojen määrää ja siksi houkuttelee.

 

[Manuu]

voisi myös joustavoittaa sitä järjestelmää. Tiedän monia, kenelle olisi erityisesti tässä tilanteessa parempi maksaa vaikkapa talolainaa pois kuin jotain isoa eläkemaksua. Kuitenkin se oma talo/asunto on siellä eläkkeelläkin aika iso turva ja vähentää kuukausittaisia kuluja kun ei tarvitse maksaa vuokraa.

Ja se eläkemaksun määrä on vuositasolla merkittävä. Jos vaikka työnantajan maksamasta panoksesta 30% on niitä eläkemaksuja, se tekee jo aika reilusti jos vaikka työnantaja maksaa 40 000 euroa vuositasolla jostain työntekijästä.

Ei se omakotitalon omistaminen ilmaista ole... Helposti maksaa yli 4€ vuodessa, kun otetaan vesi, sähkö ja lämmitys huomioon ja tämä ei ota edes huomioon mahdollisia remontteja, joihin kymppitonni on usein pikkuraha.

Jos vuokra on pieni, niin ei siinä valttämättä jää voitolle paljoa, jos ollenkaan verrattanu omakotitaloon.

Näin omakotitalojen asumiskustannukset vaihtelevat eri kunnissa: Ero jopa 1178 €

Kotitalouksien asumiskustannukset vaihtelevat yli kolmanneksella kuntien välillä.

www.is.fi

 

[inexcess]

YLE:n artikkeli puhuu Suomeen tulleesta 45-vuotiaasta Sri Lankalaisesta miehestä, jolla on liikkeenjohdon koulutus ja kokemusta myynnistä, projektijohtamisesta ja hallintotyöstä. Mies tuli Suomeen vaimonsa ja perheensä perässä.

Mies on hakenut kaikenlaisia töitä pikaruokapaikan kassasta lähtien. Lähes kaikki työ kelpaa, kunhan siitä saa 2000 euron bruttopalkan. Mutta mihinkään hän ei ole onnistunut työllistymään. Mies arvelee syyksi ulkomaalaistaustaansa ja suomen kielen osaamattomuuttaan. Mies kertoo, että moni Sri Lankasta Suomeen muuttanut korkeakoulutettu on onnistunut parhaimmillaan työllistymään lyhytkestoisiin pätkätöihin.

Mielestäni tämä tilanne kertoo enemmän siitä, että Suomen "työvoimapula" (TM) on illuusio, jota ei ole oikeasti olemassa. Jos Suomessa olisi todellinen työvoimapula, niin tällainen mies todennäköisesti työllistyisi jonnekin. Jos esimerkiksi miehen myyntitaidot ja lontoon-murre ovat oikeasti hallussa, niin luulisi että halvalle miehelle löytyisi paikka esimerkiksi ulkomaan myynnissä. Siivouksessakaan ei usein suomenkieltä tarvitse.

Jos kerran näille ihmisille ei ole täällä työtä, niin miksi heitä otetaan Suomeen mitä erilaisimmilla syillä? Jutussa mainittu vaimokaan ei tullut Suomeen töihin, vaan opiskelemaan uutta tutkintoa korkeakouluun.

Edes pikaruokaketju ei palkkaa korkeakoulutettua – EK:n asiantuntija: ”Jos saamme jonkun tänne houkuteltua, täytyy pitää kiinni”

Jos Suomi haluaa lisää työntekijöitä, heidät pitää saada ulkomailta. Työnhakijan todellisuus on kuitenkin usein karu.

yle.fi

 

[B12]

YLE:n artikkeli puhuu Suomeen tulleesta 45-vuotiaasta Sri Lankalaisesta miehestä, jolla on liikkeenjohdon koulutus ja kokemusta, myynnistä projektijohtamisesta ja hallintotyöstä. Mies tuli Suomeen vaimonsa ja perheensä perässä.

Mies on hakenut kaikenlaisia töitä pikaruokapaikan kassasta lähtien. Lähes kaikki työ kelpaa, kunhan siitä saa 2000 euron bruttopalkan. Mutta mihinkään hän ei ole onnistunut työllistymään. Mies arvelee syyksi ulkomaalaistaustaansa ja suomen kielen osaamattomuuttaan. Mies kertoo, että moni Sri Lankasta Suomeen muuttanut korkeakoulutettu on onnistunut parhaimmillaan työllistymään lyhytkestoisiin pätkätöihin.

Mielestäni tämä tilanne kertoo enemmän siitä, että Suomen "työvoimapula" (TM) on enemmänkin illuusio, jota ei ole oikeasti olemassa. Jos Suomessa olisi todellinen työvoimapula, niin tällainen mies todennäköisesti työllistyisi jonnekin. Jos esimerkiksi miehen myyntitaidot ja lontoon-murre ovat oikeasti hallussa, niin luulisi että halvalle miehelle löytyisi paikka esimerkiksi ulkomaan myynnissä. Siivouksessakaan ei usein suomenkieltä tarvitse.

Jos kerran näille ihmisille ei ole täällä työtä, niin miksi heitä otetaan Suomeen mitä erilaisimmilla syillä? Jutussa mainittu vaimokaan ei tullut Suomeen töihin, vaan opiskelemaan uutta tutkintoa korkeakouluun.

Edes pikaruokaketju ei palkkaa korkeakoulutettua – EK:n asiantuntija: ”Jos saamme jonkun tänne houkuteltua, täytyy pitää kiinni”

Jos Suomi haluaa lisää työntekijöitä, heidät pitää saada ulkomailta. Työnhakijan todellisuus on kuitenkin usein karu.

yle.fi

Joroisissa Järvikylän kartanolla on liuta Sri Lankalaisia töissä. Puhuvat ymmärrettävää Suomea, ostaneet omat asunnot, ihan keskiluokkaiset autot jne. Loistavasti integroituneet ja viihtyvät Suomessa. Ostattelevat isän kotipaikkaa kesäasunnoksi.

 

[inexcess]

Joroisissa Järvikylän kartanolla on liuta Sri Lankalaisia töissä. Puhuvat ymmärrettävää Suomea, ostaneet omat asunnot, ihan keskiluokkaiset autot jne. Loistavasti integroituneet ja viihtyvät Suomessa. Ostattelevat isän kotipaikkaa kesäasunnoksi.

Minulla ei ole sinänsä mitään Sri Lankalaisia vastaan. En vain pidä järkevänä sitä, että ulkomailta haalitaan ihmisiä Suomeen työreserviin ja kuihtuvan keskiluokan elätettäväksi. Meillä ei ole oikeasti varaa tällaiseen.

Artikkelin ja monen muunkin lähteen perusteella saa kuvan, että ulkomaalaisille oikeasti koulutetuille ihmisille on haastavaa työllistyä Suomessa. He eivät tahdo päästä edes niin kutsuihin pashaduuneihin, koulutustaan vastaavasta työstä puhumattakaan.

YLE:n artikkeli luonnollisesti kaataa koko ongelman suomalaisten yritysten ylitsevuotavan rasismin syyksi: ulkomaalaisia ei haluta palkata, koska monimuotoista työyhteisöä pelätään. Kätevästi sivuutetaan se tosiasia, että korkeasti koulutetuista puhuttaessa Suomeen tulee se aines, joka ei päässyt mihinkään järkevämpään länsimaahan. Kuka tervejärkinen todellinen huippuosaaja haluaa tulla alipalkattujen ja yliverotettujen toimihenkilöiden paratiisiin?

Toinen asia on, että Suomessa ei oikeasti ole työtä paria hassua alaa lukuunottamatta. Olen seurannut monen irtisanotun tutun työllistymisyrityksiä ja urakehitystä potkujen jälkeen. Valitettavasti haastavaa on, varsinkin jos ikä alkaa lähestyä 5-kymmentä. Jos kerran tällaiset jampat ei tahdo työllistyä, niin miten sitten joku Sri Lankasta muuttanut ja suomea osaamaton kaveri(?).

 

[3dfx]

monimuotoinen työyhteisö voi olla omalta osaltaan rikkaus, mutta se edellyttää erityisen hyvää kielitaitoa jokaiselta yrityksen sisällä olevalta. Pelkkä formaalien asioiden hoito ei yleensä riitä jos halutaan saada kehittävä ja vapautunut kulttuuri, sillä kielimuurit ovat kommunikaation esteenä. Itse pystyn hoitamaan muodolliset asiat englanniksi, mutta jos pitäisi jotain watercooler- talkkia höpistä niin ei onnistu vieraalla kielellä ex tempore. Siten usein ne ihmiset jäävät hyvin etäiseksi, jotka eivät osaa suomea.

Tääkin toki on itsestä kiinni, mutta kaikkia suomalaisia ei voi edellyttää lähes natiivitason kielitaitoa (ja kaikki eivät halua käyttää aikaansa sellaisen hankkimiseen) vain sen vuoksi, että saadaan jotain ulkomaalaisia työllistettyä.

 

[B12]

Duunaritöissä työntekijöillä ja työjohdolla amispohjalla harvoin on mikään hyvä kielitaito. Pikemminkin päinvastoin. Samoin jos amispohjainen ulkomaalainen puhuu vain omaa kieltään tai erittäin huonoa englantia, se aiheuttaa uskomattoman paljon säätöä, väärinkäsityksiä ja kommunikaatiovaikeuksia. Tavat ja kulttuurierot siihen päälle. Kielivaikeudet työpaikalla on ihan hitonmoinen riesa sellaisessa työpaikassa, jossa ollaan koko ajan tekemisissä työkavereiden kanssa ja tehdään yhdessä asioita. Jossakin omassa kopissa tietokoneen hakkaaminen on ihan eri asia.

Tuossa meidän lähellä Myanmarilaiset ostaneet pari omakotitaloa ja töissä käyvät. Kiinteistöhuoltoa ja vastaavaa perusduunarihommaa. Järvikylän Sri Lankalaisetkin sanoivat, että Suomalaisille ei kelpaa työt (salaatteja ym kasvihuonetöitä) niin pienellä palkalla ja heille se riittää hyvin. Hyvin monet työhaluiset ulkomaalaiset työllistyvät juuri noihin matalamman palkan duunariammatteihin. Senkin edellytyksenä on halu oppia kieli. Kukaan tekoälyguru ei Suomeen tule. Ei täällä ole töitä sellaisille. Tai mihinkään toimihenkilöhommiin, koska ilman Suomen kielen taitoa on hyvin vaikeaa tai mahdotonta hoitaa asioita työyhteisön ja sidosryhmien kanssa.

 

[No Future]

Itse oon tehnyt työelämässä täyden ympyrän raksalta raksalle tässä 30 vuoden aikana, ja on kyllä hämmentävää kuinka heikolla kielitaidolla nuoretkin täällä operoi ihan koulutusasteesta (amk, DI) riippumatta. Samaan aikaan työntekijöistä iso osa puhuu ainoastaan venäjää tai vastaavaa. Yllättäen toi aiheuttaa ongelmia kun työssä tosiaan pitäisi pystyä kommunikoimaan päivittäin siellä työmaatasolla. Positiivisena yllätyksenä viime vuosina on tullut filippiiniläiset duunarit, ketkä melkein kaikki osasivat edes kohtuullisesti englantia.

Muutenkin kyllä rakennusalan todellisuus siellä työmaatasolla on jäänyt pahasti jälkeen mistään kehityksestä, ennemminkin osaaminen ja laatu on romahtanut kun suunnittelu/martela-osasto ei millään lailla elä samassa todellisuudessa missä vuokratyövoimalla pyörivät työmaat. Ihan sama mimmosia exceleitä ja käppyröitä siellä Manskun pääkonttorissa tai Etelärannassa ja muualla pyöritellään.

 

[Joku_242]

Duunaritöissä työntekijöillä ja työjohdolla amispohjalla harvoin on mikään hyvä kielitaito. Pikemminkin päinvastoin. Samoin jos amispohjainen ulkomaalainen puhuu vain omaa kieltään tai erittäin huonoa englantia, se aiheuttaa uskomattoman paljon säätöä, väärinkäsityksiä ja kommunikaatiovaikeuksia. Tavat ja kulttuurierot siihen päälle. Kielivaikeudet työpaikalla on ihan hitonmoinen riesa sellaisessa työpaikassa, jossa ollaan koko ajan tekemisissä työkavereiden kanssa ja tehdään yhdessä asioita. Jossakin omassa kopissa tietokoneen hakkaaminen on ihan eri asia.

Tuossa meidän lähellä Myanmarilaiset ostaneet pari omakotitaloa ja töissä käyvät. Kiinteistöhuoltoa ja vastaavaa perusduunarihommaa. Järvikylän Sri Lankalaisetkin sanoivat, että Suomalaisille ei kelpaa työt (salaatteja ym kasvihuonetöitä) niin pienellä palkalla ja heille se riittää hyvin. Hyvin monet työhaluiset ulkomaalaiset työllistyvät juuri noihin matalamman palkan duunariammatteihin. Senkin edellytyksenä on halu oppia kieli. Kukaan tekoälyguru ei Suomeen tule. Ei täällä ole töitä sellaisille. Tai mihinkään toimihenkilöhommiin, koska ilman Suomen kielen taitoa on hyvin vaikeaa tai mahdotonta hoitaa asioita työyhteisön ja sidosryhmien kanssa.

IT-alalla ulkkarityöntekijät näyttää pärjäävän ihan hyvin englannillakin. Toki joku asiakaspalveluhomma on eri juttu, tai sitten jos englantikin on todella huonoa.

 

[Purulumi]

Kukaan tekoälyguru ei Suomeen tule. Ei täällä ole töitä sellaisille. Tai mihinkään toimihenkilöhommiin, koska ilman Suomen kielen taitoa on hyvin vaikeaa tai mahdotonta hoitaa asioita työyhteisön ja sidosryhmien kanssa.

Isommilla (lue: kansainvälisillä) työpaikoilla joissa pääkieli on englanti, voi hyvinkin työllistyä. Itse olin pari vuotta töissä Bangladeshista kotoisin olevan esihenkilön tiimissä ja juuri nyt on Intiasta kotoisin oleva esihenkilö (eri yritys). Kumpikaan ei puhu suomea.

 

[brainsurgery]

Ainakin osalle IT-konsulttifirmoista julkkariasiakkaat ovat isoja asiakkaita ja sieltä julkkariasiakkaiden puolelta tulee vaatimus kielitaidosta. Sen takia se heijastaa myös kotimaisia kieliä osaamattomille vaikeampaa rekrytointia.

Ihan turha näissäkin asioissa syyllistää yrityksiä kun itse ongelma on siellä valtion/kuntien puolella.

 

[BongisKhan]

Itse olin yliopistolla pitkän pätkän töissä ja vaikka siellä oli vähintään kolmasosa tutkijoista ulkkareita ja suomalaisetkin kaikki korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia, niin kyllä siellä silti vähän kielen mukaan homma tapasi klikkiytyä varsinkin ns. kavhipöytäkeskusteluissa. Työhommat tietysti hoitui englanniksi, mutta yllättävän paljon ruikutusta tuli tohtorisihmisiltä siitä, että pitäisi muka muissa epävirallisemmissakin yhteyksissä jaksaa englantia molottaa. Olin kahdessa kokonaan eri tiedekunnassa ja molemmissa tämä johti käytännössä siihen, että suomalaiset väänsi keskenään savvoo hiljaa ja kovvoo, sit ulkkikset ja pari hullua suomalaista keskenään englantia.

Et ei se koulutustasokaan mikään autuaaksi tekevä juttu ole.

 

[3dfx]

Itse olin yliopistolla pitkän pätkän töissä ja vaikka siellä oli vähintään kolmasosa tutkijoista ulkkareita ja suomalaisetkin kaikki korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia, niin kyllä siellä silti vähän kielen mukaan homma tapasi klikkiytyä varsinkin ns. kavhipöytäkeskusteluissa. Työhommat tietysti hoitui englanniksi, mutta yllättävän paljon ruikutusta tuli tohtorisihmisiltä siitä, että pitäisi muka muissa epävirallisemmissakin yhteyksissä jaksaa englantia molottaa. Olin kahdessa kokonaan eri tiedekunnassa ja molemmissa tämä johti käytännössä siihen, että suomalaiset väänsi keskenään savvoo hiljaa ja kovvoo, sit ulkkikset ja pari hullua suomalaista keskenään englantia.

Et ei se koulutustasokaan mikään autuaaksi tekevä juttu ole.

itselläni englannin molotus vie kaikki mehut muustakin tekemisestä ja sellaiset päivät ovat todella raskaita missä pitää koko päivä jauhaa englantia ihmisten kanssa. Eli ymmärrän kyllä miksi sitä vastustetaan, kahvipöytäjutustelun ei pitäisi olla raskasta. Myöskin monesti voisi kommentoida jotain mutta sanojen saaminen päähän vie liian kauan.

Työjutut menee ja keskustelu jonkun tarkasti rajatun kontekstin sisällä, mutta niitä näitä jutustelu on voimia vaativaa.

 

[inexcess]

Edellisistä kommenteista näkee, että ulkomaalaisten suomea osaamattomien tulo työpaikalle aiheuttaa haasteita ja suuria haasteita. Sitten on vielä se tosiasia, että suuri osa tulijoista ei edes työllisty, koska maassamme ei ole työvoimapulaa.

Kaikesta huolimatta ulkomaalaistaustaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä rikkoo uusia ennätyksiä. Vaikka EU-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opiskelu muuttui paperilla maksulliseksi vuonna 2017, niin tosiasiassa korkeakoulut perustivat kaikessa hiljaisuudessa massiivisia stipendijärjestelmiä verovaroilla. YLE:n mukaan "valtaosa niistä opiskelijoista, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan, ovat juuri niitä, joille stipendi on myönnetty".

Ja ketä tänne Suomen korkeakouluihin sitten tulee? No kaikki ne, joilla ei ole varaa mennä muualle opiskelemaan. Suomessa iloinen veronmaksaja maksaa viulut.

Ulkomaalaisia opiskelee stipendien turvin, mutta järjestelmää ollaan muuttamassa – Suomen kilpailuetu voi hiipua

Korkeakoulujen vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat halutaan kattamaan koulutuksensa kustannukset itse.

yle.fi

 

[hkultala]

Edellisistä kommenteista näkee, että ulkomaalaisten suomea osaamattomien tulo työpaikalle aiheuttaa haasteita ja suuria haasteita. Sitten on vielä se tosiasia, että suuri osa tulijoista ei edes työllisty, koska maassamme ei ole työvoimapulaa.

Työvoimapula on hyvin alakohtainen asia.

Esim. digitaalisuunnittelijoista Suomessa on viime vuosina ollut pulaa kun tämän alan koulutusta ajettiin reilut kymmenisen vuotta sitten selvästi alas kun ajateltiin että jatkossa kaikki käyttää vaan intelin, AMDn ja ARMin prossuja ja AMDn ja nVidian näyttiksiä yms., ja tietotekniikan koulutuksessa keskityttiin lähinnä softapuoleen.

Esim Tampereen teknillisellä yliopistolla oli aiemmin digitaalitekniikan laitos, jolla suuri määrä digitaalisuunnitteluaiheisia kursseja, se kymmenisen vuotta sitten fuusioitettiin osaksi tietotekniikan laitosta, ja suurin osa noista digitaalisuunnitteluaiheisista kursseista on lakkautettu.

Ja nyt ollaan taas tilanteessa, että kun Mooren laki on selvästi hidastunut, lisää suorituskykyä tai energiatehokkuutta ei saakaan automaattisesti uudella valmistustekniikalla, vaan pitää oikeasti taas kehittää uusia parempia (mikro)arkkitehtuureja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ja meillä virallisena työkielenä on Englanti niin se, että meille tulee töihin lisää Suomea osaamattomia ei aiheuta mitään suuria haasteita.

Ja meillä tosiaan työporukasta vain n. 40% on syntyperäisiä suomalaisia, ja myös käytännössä melkein kaikki kahvipöytäkeskustelut käydään englanniksi, ei ole mitään klikkiytymistä. Toki asiaan voi hiukan vaikuttaa se, että työporukan sosiaalisin henkilö on jenkki.

Ja ketä tänne Suomen korkeakouluihin sitten tulee? No kaikki ne, joilla ei ole varaa mennä muualle opiskelemaan. Suomessa iloinen veronmaksaja maksaa viulut.

Tänne tulee paljon esim. Iranilaisia joilla on vaikeuksia esim. saada viisumia USAan. Tosiasiassa Iranilaiset ovat keskimäärin fiksua ja hyvin länsimaihin integroituvaa ja sekulaaria porukkaa.

 

[inexcess]

Työvoimapula on hyvin alakohtainen asia.

Esim. digitaalisuunnittelijoista Suomessa on viime vuosina ollut pulaa kun tämän alan koulutusta ajettiin reilut kymmenisen vuotta sitten selvästi alas kun ajateltiin että jatkossa kaikki käyttää vaan intelin, AMDn ja ARMin prossuja ja AMDn ja nVidian näyttiksiä yms., ja tietotekniikan koulutuksessa keskityttiin lähinnä softapuoleen.

Esim Tampereen teknillisellä yliopistolla oli aiemmin digitaalitekniikan laitos, jolla suuri määrä digitaalisuunnitteluaiheisia kursseja, se kymmenisen vuotta sitten fuusioitettiin osaksi tietotekniikan laitosta, ja suurin osa noista digitaalisuunnitteluaiheisista kursseista on lakkautettu.

Ja nyt ollaan taas tilanteessa, että kun Mooren laki on selvästi hidastunut, lisää suorituskykyä tai energiatehokkuutta ei saakaan automaattisesti uudella valmistustekniikalla, vaan pitää oikeasti taas kehittää uusia parempia (mikro)arkkitehtuureja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ja meillä virallisena työkielenä on Englanti niin se, että meille tulee töihin lisää Suomea osaamattomia ei aiheuta mitään suuria haasteita.

Ja meillä tosiaan työporukasta vain n. 40% on syntyperäisiä suomalaisia, ja myös käytännössä melkein kaikki kahvipöytäkeskustelut käydään englanniksi, ei ole mitään klikkiytymistä. Toki asiaan voi hiukan vaikuttaa se, että työporukan sosiaalisin henkilö on jenkki.

Tänne tulee paljon esim. Iranilaisia joilla on vaikeuksia esim. saada viisumia USAan. Tosiasiassa Iranilaiset ovat keskimäärin fiksua ja hyvin länsimaihin integroituvaa ja sekulaaria porukkaa.

Olet aivan oikeassa siinä, että Suomeen pitäisi saada kovan tason tuotekehittäjiä, jotka kantavat vaativia projekteja. Mutta valitettavasti tällaiset henkilöt eivät tule Suomeen vaan he menevät muualle. Kun olen katsellut hieman toisenlaista tuotekehitystä kuin mainitsemasi digitaalisuunnittelu, niin kyllä se konkreettinen tekeminen lepää valitettavan vahvasti länsimaisten asiantuntijoiden harteilla. Toki yksittäistapauksia kolmansista maista löytyy aina.

Edellisen kirjoitukseni pääpointti oli, että miksi Suomi korkeakouluttaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja suurelta osin kolmansien maiden opiskelijoita? Suurelle osalle heistä ei ole koulutusta vastaavaa työtä, eikä suurehko osa yrityksistä ole edes halukkaita rekrytoimaan heitä muuten kuin juhlapuheissa.

Vuonna 2022 Suomessa oli 26.000 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa. Diplomi-insinöörin koulutus maksaa tänä päivänä luultavasti yli 50.000 euroa (maksoi 44.000 euroa vuonna 2010). Jos tällä summalla lasketaan, niin sisällä olevien ulkomaalaisten koulutus maksaa 26.000 * 50.000 = 1,3 miljardia euroa. Tähän päälle maksetaan stipendeillä kolmansista maista tulevien asuminen ja eläminen Suomessa.

Suuria rahasummia, joista ei voi säästää, vaikka valtio on faktisesti menossa konkurssiin.

 

[_j03_]

IT-alalla ulkkarityöntekijät näyttää pärjäävän ihan hyvin englannillakin. Toki joku asiakaspalveluhomma on eri juttu, tai sitten jos englantikin on todella huonoa.

Asiasta kolmanteen, parissakin ravintolassa tullut jo vastaan tarjoilijoita jotka ei osaa kuin englantia. Sinällään erikoista kun eipä nuo voi palvella heti kun asiakkaaksi tulee joku vähän vanhempi.

 

[No Future]

Asiasta kolmanteen, parissakin ravintolassa tullut jo vastaan tarjoilijoita jotka ei osaa kuin englantia. Sinällään erikoista kun eipä nuo voi palvella heti kun asiakkaaksi tulee joku vähän vanhempi.

Ravintoloissa omasta mielestä suurempi ongelma on suomenkin wannabe-fine dining skeneen yleistynyt tapa että ruokalistat on vain englanniksi. Viimeksi vastaan tuli jo melkein pelkkää italiaa oleva menu, ja ihan suomalaisten kokkien mestassa.

Itse toki puhun sujuvaa englantia, mut kaikki ruoka-alan erikoisuudet ei ole todellakaan hallussa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ravintoloissa omasta mielestä suurempi ongelma on suomenkin wannabe-fine dining skeneen yleistynyt tapa että ruokalistat on vain englanniksi. Viimeksi vastaan tuli jo melkein pelkkää italiaa oleva menu, ja ihan suomalaisten kokkien mestassa.

Itse toki puhun sujuvaa englantia, mut kaikki ruoka-alan erikoisuudet ei ole todellakaan hallussa.

Eikös joissain ravintoloissa ole menty vielä pidemmälle, eikä ole ruokalistoja enää millään kielellä vaan pelkkä QR-koodi, joka pitäisi skannata puhelimella. Näin on alan miehet kertoneet.

 

[Seese]

Ravintoloissa omasta mielestä suurempi ongelma on suomenkin wannabe-fine dining skeneen yleistynyt tapa että ruokalistat on vain englanniksi. Viimeksi vastaan tuli jo melkein pelkkää italiaa oleva menu, ja ihan suomalaisten kokkien mestassa.

Itse toki puhun sujuvaa englantia, mut kaikki ruoka-alan erikoisuudet ei ole todellakaan hallussa.

S-marketissakin on ihan viime viikkoina vaihtunut englantiin kaikki halpatuotteet. Esim. ennen hyvin kuvaava "kuorrutetut lohkoperunat valkosipuli" on nyt joku "wedges"

 

[Erkki_erikeepperi]

S-marketissakin on ihan viime viikkoina vaihtunut englantiin kaikki halpatuotteet. Esim. ennen hyvin kuvaava "kuorrutetut lohkoperunat valkosipuli" on nyt joku "wedges"

Liittyisikö siihen, että Rainbow poistuu ja Coop tulee tilalle?

 

[hkultala]

Olet aivan oikeassa siinä, että Suomeen pitäisi saada kovan tason tuotekehittäjiä, jotka kantavat vaativia projekteja. Mutta valitettavasti tällaiset henkilöt eivät tule Suomeen vaan he menevät muualle.

Kyllä tällaisia henkilöitä tulee huomattavasti Suomeen.

Kun olen katsellut hieman toisenlaista tuotekehitystä kuin mainitsemasi digitaalisuunnittelu, niin kyllä se konkreettinen tekeminen lepää valitettavan vahvasti länsimaisten asiantuntijoiden harteilla. Toki yksittäistapauksia kolmansista maista löytyy aina.

Suomi ei ole ainoa länsimaa. Melkoista maalitolppien siirtelyä ensin puhua "ulkomaalaisista" ja sitten rajata kaikki "länsimaiset" "ulkomaalaisten" ulkopuolelle.

Edellisen kirjoitukseni pääpointti oli, että miksi Suomi korkeakouluttaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja suurelta osin kolmansien maiden opiskelijoita?

Koska (erityisesti tekniikan alalla) suuri osa heistä jää Suomeen töihin maksamaan suomalaisia veroja ja hyödyttämään suomalaisia yrityksiä.

Suurelle osalle heistä ei ole koulutusta vastaavaa työtä

Pätee vain humanisteihin, ei päde tekniikan alalla. Tekniikan alalla töitä heille löytyy hyvin.

, eikä suurehko osa yrityksistä ole edes halukkaita rekrytoimaan heitä muuten kuin juhlapuheissa.

Toki joku "paven ja kallen konepaja ky" ei ehkä halua rekrytoida, mutta vähän suuremmat yritykset joissa muutenkin on työkieli englanti rekryävät senkin edestä.
"suurin osa palkkaavista yrityksistä" on täysin eri asia kuin "suurin osa avoimista työpaikoista" kun yksi iso firma palkkaa muutenkin kymmeniä kertoja enemmän porukkaa kuin se paven ja kallen konepaja ky.

Vuonna 2022 Suomessa oli 26.000 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa. Diplomi-insinöörin koulutus maksaa tänä päivänä luultavasti yli 50.000 euroa (maksoi 44.000 euroa vuonna 2010). Jos tällä summalla lasketaan, niin sisällä olevien ulkomaalaisten koulutus maksaa 26.000 * 50.000 = 1,3 miljardia euroa. Tähän päälle maksetaan stipendeillä kolmansista maista tulevien asuminen ja eläminen Suomessa.

Nyt menee laskelmat pieleen ja lasketaan muutenkin ihan vääriä asioita.

Ensinnäkin, tuo 50000 on koulutus tyhjästä (ylioppilaasta) DI:ksi.

Hyvin monet ulkomaalaisista opiskelevat synnyinmaassaan kandiksi ja tulevat sitten Suomeen maisterivaiheessa.

Ja se maisterivaihe maksaa todennäköisesti alle 20000.

Ja tuo 1.3 miljardia vuotta on monen vuoden aikana, ei yhden vuoden aikana. Toki saadaan isoja lukuja kun samaan summaan ynnätään monen vuoden kustannukset, mutta se ei ole järkevä asia laskea.

Tämä "lasketaan sisässäolevien kokonaishinta" on vaan typerä tapa laskea.

Fiksua on laskea se, kuinka kauan sen DIn pitää maksaa veronsa Suomeen, että pääsee plussalle.

Mikäli henkilö tulee suomeen kandivaiheessa ja hänet koulutetaan maisteriksi 20000 eurolla, 60000 euron vuosituloilla hän jo vuoden suomessa työllistymällä makselee suurin piirtein yhtä paljon veroja+veroluonteisia maksuja kuin mitä hänen koulutuksensa maksoi.

Toki hänestä koituu jonkin verran kustannuksia mutta jos hänen terveyspalvelunsa yms. kustannukset Suomelle on vaikka noin puolet hänen veroistaan, hän tulee jo kahdessa vuodessa kannattavaksi Suomen yhteiskunnalle.

Mikäli taas hänet koulutetaan tyhjästä DI:ksi 50000 eurolla, silloin hän on viidessä vuodessa näillä oletuksilla plussalla.

Ja keskimäärin ne kandi=>DI-koulutettavat jäävät Suomeen töihin paljon pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi, ja keskimäärin ne ylioppilas=>DI-koulutettavat jäävät myös töihin pidemmäksi aikaa kuin viideksi vuodeksi.

Suuria rahasummia, joista ei voi säästää, vaikka valtio on faktisesti menossa konkurssiin.

Tekniikan alan osalta hyviä investointeja, jotka tuottavat monin verroin hintansa takaisin.

 

[Gespard]

S-marketissakin on ihan viime viikkoina vaihtunut englantiin kaikki halpatuotteet. Esim. ennen hyvin kuvaava "kuorrutetut lohkoperunat valkosipuli" on nyt joku "wedges"

Huomasin saman. Jotain brittiroskaa ilmeisesti tullut tilalle. Näin ne ajat muuttuu.

 

[_j03_]

S-marketissakin on ihan viime viikkoina vaihtunut englantiin kaikki halpatuotteet. Esim. ennen hyvin kuvaava "kuorrutetut lohkoperunat valkosipuli" on nyt joku "wedges"

OT mutta eikös tämä ole ihan vaan se Rainbow -> coop muutos.

 

[Iså]

Tänne muuttotappioalueelle ainakin tarvittaisiin ulkomailta hoitajia, siivoojia, metallityöntekijöitä (vientiyrityksiin), puutarhatyöntekijöitä jne. paikkaamaan vapaana olevia työpaikkoja kun paikallinen väestö eläköityy. Palkalla tulee toimeen paremmin kuin isoissa keskuksissa mutta varmaan ulkkareiden sosiaalinen elämä voi olla vaikeaa jos ei osaa Suomea.

 

[Lomittaja]

Tänne muuttotappioalueelle ainakin tarvittaisiin ulkomailta hoitajia, siivoojia, metallityöntekijöitä (vientiyrityksiin), puutarhatyöntekijöitä jne. paikkaamaan vapaana olevia työpaikkoja kun paikallinen väestö eläköityy. Palkalla tulee toimeen paremmin kuin isoissa keskuksissa mutta varmaan ulkkareiden sosiaalinen elämä voi olla vaikeaa jos ei osaa Suomea.

Eikö teillä siellä ole työttömiä työnhakijoita?

 

[chrisekh]

Eikö teillä siellä ole työttömiä työnhakijoita?

Ovat liian kalliita

 

[Lomittaja]

Ovat liian kalliita

Niin kai sitten. Itse olen luullut, että muuttotappioalue syntyy sen takia ettei ole työpaikkoja, mutta se onkin näköjään siitä kiinni ettei ole tekijöitä.

 

[Cereal killah]

Suomalaisille kyllä sopisi jos voisi olla kuin Qatar että kaikki paikalliset olisi joko vapaaherroina (ja kotiäiteinä) tai näennäisissä käsienheiluttelu/korruptio- duuneissa, ja jostain Intiasta/Nepalista/Filippiineiltä hommattaisiin palvelusektori.
Harmi vaan että luonnonvarat meni hieman ohi eli Norjaan Nyt vähän tuntuu että Suomi yrittää samaa mutta ilman öljyä tai muita luonnonvaroja, ja lopputuloksen voi lukea esim. tästä ketjusta

 

[ElReino]

Tänne muuttotappioalueelle ainakin tarvittaisiin ulkomailta hoitajia, siivoojia, metallityöntekijöitä (vientiyrityksiin), puutarhatyöntekijöitä jne. paikkaamaan vapaana olevia työpaikkoja kun paikallinen väestö eläköityy. Palkalla tulee toimeen paremmin kuin isoissa keskuksissa mutta varmaan ulkkareiden sosiaalinen elämä voi olla vaikeaa jos ei osaa Suomea.

Kyllä se työntekokin voi olla vaikeaa, jos ei osaa suomea. Ainakin hoitajana.

 

[_j03_]

Palkalla tulee toimeen paremmin kuin isoissa keskuksissa mutta varmaan ulkkareiden sosiaalinen elämä voi olla vaikeaa jos ei osaa Suomea.

Eipä tuokaan ole niin mustavalkoista että tuijotetaan vaan asumisen kustannuksia. PK seutu toki asia erikseen järjettömillä vuokrilla (lähes tonnin yksiöt jne).

 

[inexcess]

Kyllä tällaisia henkilöitä tulee huomattavasti Suomeen.

Suomi ei ole ainoa länsimaa. Melkoista maalitolppien siirtelyä ensin puhua "ulkomaalaisista" ja sitten rajata kaikki "länsimaiset" "ulkomaalaisten" ulkopuolelle.

Koska (erityisesti tekniikan alalla) suuri osa heistä jää Suomeen töihin maksamaan suomalaisia veroja ja hyödyttämään suomalaisia yrityksiä.

Pätee vain humanisteihin, ei päde tekniikan alalla. Tekniikan alalla töitä heille löytyy hyvin.

Toki joku "paven ja kallen konepaja ky" ei ehkä halua rekrytoida, mutta vähän suuremmat yritykset joissa muutenkin on työkieli englanti rekryävät senkin edestä.
"suurin osa palkkaavista yrityksistä" on täysin eri asia kuin "suurin osa avoimista työpaikoista" kun yksi iso firma palkkaa muutenkin kymmeniä kertoja enemmän porukkaa kuin se paven ja kallen konepaja ky.

Nyt menee laskelmat pieleen ja lasketaan muutenkin ihan vääriä asioita.

Ensinnäkin, tuo 50000 on koulutus tyhjästä (ylioppilaasta) DI:ksi.

Hyvin monet ulkomaalaisista opiskelevat synnyinmaassaan kandiksi ja tulevat sitten Suomeen maisterivaiheessa.

Ja se maisterivaihe maksaa todennäköisesti alle 20000.

Ja tuo 1.3 miljardia vuotta on monen vuoden aikana, ei yhden vuoden aikana. Toki saadaan isoja lukuja kun samaan summaan ynnätään monen vuoden kustannukset, mutta se ei ole järkevä asia laskea.

Tämä "lasketaan sisässäolevien kokonaishinta" on vaan typerä tapa laskea.

Fiksua on laskea se, kuinka kauan sen DIn pitää maksaa veronsa Suomeen, että pääsee plussalle.

Mikäli henkilö tulee suomeen kandivaiheessa ja hänet koulutetaan maisteriksi 20000 eurolla, 60000 euron vuosituloilla hän jo vuoden suomessa työllistymällä makselee suurin piirtein yhtä paljon veroja+veroluonteisia maksuja kuin mitä hänen koulutuksensa maksoi.

Toki hänestä koituu jonkin verran kustannuksia mutta jos hänen terveyspalvelunsa yms. kustannukset Suomelle on vaikka noin puolet hänen veroistaan, hän tulee jo kahdessa vuodessa kannattavaksi Suomen yhteiskunnalle.

Mikäli taas hänet koulutetaan tyhjästä DI:ksi 50000 eurolla, silloin hän on viidessä vuodessa näillä oletuksilla plussalla.

Ja keskimäärin ne kandi=>DI-koulutettavat jäävät Suomeen töihin paljon pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi, ja keskimäärin ne ylioppilas=>DI-koulutettavat jäävät myös töihin pidemmäksi aikaa kuin viideksi vuodeksi.

Tekniikan alan osalta hyviä investointeja, jotka tuottavat monin verroin hintansa takaisin.

Miksi vääristelet ja tarkoituksellisesti väärinymmärrät tekstiäni? En ole missään vaiheessa väittänyt, että ulkomaalaisten korkeakouluttaminen maksaisi 1,3 miljardia euroa vuodessa. Esitin ainoastaan esimerkkilaskelman, paljonko tällä hetkellä sisällä olevien kouluttaminen voisi maksaa käyttäen laskemassa DI:n koulutuskustannusta.

Joka tapauksessa satoja miljoonia euroja palaa joka vuosi ulkomaalaistenopiskelijoiden kouluttamiseen ja stipendi-oppilaiden elättämiseen. Tämä on fakta.

Sinä väität, että ulkomaalaisten korkeakouluttaminen maksaa itsensä takaisin ja käytät esimerkkinä tekniikan aloja. Kai ymmärrät, että noiden 26.000 ulkomaalaisen korkeakoulutettavan joukossa on läjäpäin muiden aineiden opiskelijoita kuin insinöörejä/DI:tä?

Jos korkeakoulutettu oikeasti työllistyy Suomessa koulutustaan vastaavaan työhön, niin hän maksaa suomalaisten veronmaksajien investoinnin takaisin verojen ja kasvaneen tuottavuuden muodossa. Jos taas korkeakoulutettu ei työllisty, tai jää mäkkärin kassalle, tai häipyy heti paperit saatuaan maasta (kuten moni tekee), niin pers'netolle meni ja raakasti.

Jos ulkomaalaiset korkeakoulutetut imaistaan työmarkkinoilla helposti yrityksiin, niin miksi saamme lukea uutisia, joiden mukaan ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa on haastavaa ja vihjaillaan ongelman johtuvan rasismista?

Jostakin kummallisesta syystä Suomessa ei haluta laskea, kuinka kannattavaa tämä oikeasti on: kuinka moni korkeakoulutetuista oikeasti jää Suomeen koulutusta vastaavaan työhän ja maksamaan veroja. Jos jotakin tutkimuksia tehdäänkin, niin TEM:n tyyliin lasketaan jokainen euronkin vuoden aikana tienannut mamu kannattavaksi investoinniksi Suomen yhteiskunnalle.

 

[inexcess]

Jatkan vielä...

Jokaisessa liiketalouden periaatteilla toimivassa organisaatiossa selvitettäisiin satoja miljoonia euroja vuosittain maksava ulkomaalaisten korkeakoulutus ja leikattaisiin sieltä pois kaikki, mikä ei tuota voittoa. Esimerkiksi, me emme akuutisti tarvitse pakistainilaisia filosofian maistereita emmekä kongolaisia kasvatustieteen tohtoreita. Mutta tätä(kään) ei olla tekemässä, vaikka Suomen tilanne on mikä on.

Sen sijaan niin kutsuttu oikeistohallitus suunnittelee ongelman korjaamiseksi verokorotuksia, vaikka meillä on jo ennestään maailman toiseksi kovin verotus. Ainoastaan Tanskassa verojen osuus BTK:sta on Suomea suurempi.

Hallitus pohtii verojen nostoa – Olisitko valmis kiristämään kulutuksen tai työn verotusta? Vastaa ja katso mitä muut ajattelevat

Hallitus saattaa päättää verojen nostamisesta kevään aikana. Olisitko valmis kiristämään verotusta ja mitä veroja olisit valmis nostamaan?

www.talouselama.fi

 

[hkultala]

Esimerkiksi, me emme akuutisti tarvitse pakistainilaisia filosofian maistereita

Juuri mitään ei akuutisti aivan pakosti tarvita. Mutta hyvin moni asia joka ei ole aivan välttämättä tarpeellinen voi silti olla hyödyllinen.

Täällä opiskellut Pakistanilainen filosofian maisteri todennäköisesti työllistyy täällä koodariksi.

Tietojenkäsittelytieteestä nimittäin tyypillisesti valmistutaan filosofian maisteriksi.

 

[Timo 2]

Tietojenkäsittelytieteestä nimittäin tyypillisesti valmistutaan filosofian maisteriksi.

Myös moni muu kovaa tiedettä opiskellut valmistuu filosofian maisteriksi. Muistan koulusta erään kemian open joka oli filosofian maisteri.

 

[inexcess]

Juuri mitään ei akuutisti aivan pakosti tarvita. Mutta hyvin moni asia joka ei ole aivan välttämättä tarpeellinen voi silti olla hyödyllinen.

Täällä opiskellut Pakistanilainen filosofian maisteri todennäköisesti työllistyy täällä koodariksi.

Tietojenkäsittelytieteestä nimittäin tyypillisesti valmistutaan filosofian maisteriksi.

Lähes kaiken pystyy perustelemaan tarpeelliseksi/hyödylliseksi, ja tämä on juuri sitä mikä parhaillaan tapahtuu julkisessa debatissa. Se pakistanilainen filosofian maisteri voi olla vaikka tuleva Bill Gates ja kongolainen kasvatustieteen tohtori vaikka tuleva Jeff Bezos. Kaikki on hyödyllistä/tarpeellista/välttämätöntä/ihmisoikeuksien ja perustulain vaatimaa/kansainvälisissä sopimuksissa mainittua, sen vuoksi mistään julkisen sektorin toiminnosta ei voi leikata.

Siispä korotamme entisestään veroja ja lopulta kuitenkin tapahtuu se, mistä tämän threadin topic kertoo.

 

[No Future]

Jatkan vielä...

Jokaisessa liiketalouden periaatteilla toimivassa organisaatiossa selvitettäisiin satoja miljoonia euroja vuosittain maksava ulkomaalaisten korkeakoulutus ja leikattaisiin sieltä pois kaikki, mikä ei tuota voittoa. Esimerkiksi, me emme akuutisti tarvitse pakistainilaisia filosofian maistereita emmekä kongolaisia kasvatustieteen tohtoreita. Mutta tätä(kään) ei olla tekemässä, vaikka Suomen tilanne on mikä on.

Sen sijaan niin kutsuttu oikeistohallitus suunnittelee ongelman korjaamiseksi verokorotuksia, vaikka meillä on jo ennestään maailman toiseksi kovin verotus. Ainoastaan Tanskassa verojen osuus BTK:sta on Suomea suurempi.

Hallitus pohtii verojen nostoa – Olisitko valmis kiristämään kulutuksen tai työn verotusta? Vastaa ja katso mitä muut ajattelevat

Hallitus saattaa päättää verojen nostamisesta kevään aikana. Olisitko valmis kiristämään verotusta ja mitä veroja olisit valmis nostamaan?

www.talouselama.fi

Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on selkeästi suurin luonnontieteiden, tekniikan ja tietotekniikan/tietojenkäsittelytieteen aloilla.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa

Ulkomaalaisella tutkinto-opiskelijalla tarkoitetaan ulkomaan kansalaista, joka on kirjoilla suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnonsuorittajana. Luvut sisältävät sekä perus- että jatkotutkintoa opiskelevat.

www.oph.fi

 

[3dfx]

Suomalaisille kyllä sopisi jos voisi olla kuin Qatar että kaikki paikalliset olisi joko vapaaherroina (ja kotiäiteinä) tai näennäisissä käsienheiluttelu/korruptio- duuneissa, ja jostain Intiasta/Nepalista/Filippiineiltä hommattaisiin palvelusektori.
Harmi vaan että luonnonvarat meni hieman ohi eli Norjaan Nyt vähän tuntuu että Suomi yrittää samaa mutta ilman öljyä tai muita luonnonvaroja, ja lopputuloksen voi lukea esim. tästä ketjusta

suomessa on luonnonvaroja, mutta sääntely niiden käyttöön on kehitysmaa tasoa: varat voi jalostamatta viedä täältä pois olemattoman pienellä veroprosentilla ja jättää paskat tänne. Norjasta voisi ottaa mallia.

 

[3dfx]

tupla

 

[3dfx]

Edellisistä kommenteista näkee, että ulkomaalaisten suomea osaamattomien tulo työpaikalle aiheuttaa haasteita ja suuria haasteita. Sitten on vielä se tosiasia, että suuri osa tulijoista ei edes työllisty, koska maassamme ei ole työvoimapulaa.

Kaikesta huolimatta ulkomaalaistaustaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä rikkoo uusia ennätyksiä. Vaikka EU-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opiskelu muuttui paperilla maksulliseksi vuonna 2017, niin tosiasiassa korkeakoulut perustivat kaikessa hiljaisuudessa massiivisia stipendijärjestelmiä verovaroilla. YLE:n mukaan "valtaosa niistä opiskelijoista, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan, ovat juuri niitä, joille stipendi on myönnetty".

Ja ketä tänne Suomen korkeakouluihin sitten tulee? No kaikki ne, joilla ei ole varaa mennä muualle opiskelemaan. Suomessa iloinen veronmaksaja maksaa viulut.

Ulkomaalaisia opiskelee stipendien turvin, mutta järjestelmää ollaan muuttamassa – Suomen kilpailuetu voi hiipua

Korkeakoulujen vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat halutaan kattamaan koulutuksensa kustannukset itse.

yle.fi

olen aika skeptinen nykyisessä maailmantilassa sen suhteen että tänne kannattaisi ottaa mitään opislelijoita mistään despoottimaista.

 

[Lämpöpumppu]

Sen sijaan niin kutsuttu oikeistohallitus suunnittelee ongelman korjaamiseksi verokorotuksia, vaikka meillä on jo ennestään maailman toiseksi kovin verotus. Ainoastaan Tanskassa verojen osuus BTK:sta on Suomea suurempi.

Vaikka itse toivoisin paljonkin työn verotuksen keventämistä, niin nämä nykyiset prosentin desimaalien viilaukset sieltä sun täältä ovat tehottomia. Mitään suurempaa mielihyvää hiiren verran lasketusta veroprosentista jengi ei saa, eikä se juurikaan paranna työllisyystilannetta ja vaikeuttaa valtiontaloutta. Komppaan Wahlroosia siinä, että veron kevennykset pitäisi olla paljon kapeammin kohdistetumpia mutta radikaalimpia. Ja yksi parhaista kohteista tähän olisi yhteisöveron reilu pudotus. Yhteisöverolla on merkittävä vaikutus yritysten tuloksentekokykyyn ja omistajat katsovat kuitenkin investoinneissa lähtökohtaisesti sitä, mitä viivan alle jää. Se olisi porkkana sekä yrittäjille että yrityksille (ja niihin sijoittaville). Ja toivottavasti myös yrittäjyyttä ajatteleville, sillä niitä tämä maa kaipaa. Tällaisella verotuksen täsmätoimella olisi kääntöpuolena tietenkin tuloerojen kasvu, mutta maailman pienimpien tuloerojen maassa, jossa pienimmän ja suurimman tulodesiilin ero nettotuloissa on parin tonnin luokkaa, on muutenkin suuria ongelmia päästä lentoon.

 

[chrisekh]

Olisikohan tasavero liian brutaali idea? Lopettaisivat hyvat tuloiset sen keventamisen ja verosuunnittelun ja alkaisivat painamaan taas 60 tunnin paivia nostamaan suomea ylos.

 

[Erkki_erikeepperi]

Olisikohan tasavero liian brutaali idea? Lopettaisivat hyvat tuloiset sen keventamisen ja verosuunnittelun ja alkaisivat painamaan taas 60 tunnin paivia nostamaan suomea ylos.

Toimii Virossa mutta ei toimi Suomessa, koska syyt A, B ja C.

 

[Liverbox2.0]

Olisikohan tasavero liian brutaali idea? Lopettaisivat hyvat tuloiset sen keventamisen ja verosuunnittelun ja alkaisivat painamaan taas 60 tunnin paivia nostamaan suomea ylos.

Olisi ja naurettava myös. Tuohan olisi todella raju pienituloisille ja hyvätuloiset eivät todellakaan alkaisi tekemään 60 h viikkoja.

 

[allunteri]

Olisi ja naurettava myös. Tuohan olisi todella raju pienituloisille ja hyvätuloiset eivät todellakaan alkaisi tekemään 60 h viikkoja.

Eli mitään ei voi ikinä tehdä tai muuttaa, koska jotain kautta pienituloiset ja huono-osaiset kärsisivät? Ihmekään kun maa on menossa konkurssiin.

Suomessa juuri pitäisi kannustaa siihen, että ihmiset voisivat oikeasti rikastua. Minua ei ainakaan haittaisi, vaikka meillä olisi miljonäärejä enemmän suomessa, miksei vaikka miljardöörejä. Miksei, kateellinenko niille pitäisi olla? Moni tuntuu kuvittelevan, että kun ihminen rikastuu, niin hänestä tulee joku Roope Ankka, joka laskee jokaisen pennin ja kasvattaa vaan omaisuuttaan. Ehkä joku näin tekisikin, mutta varmasti niiden rikkaiden joukossa olisi myös ihmisiä, joita kiinnostaisi tehdä muutakin. Kuluttaisivat toki enemmän kuin tavan tallaaja, mutta ehkä jollain löytyisi mielenkiintoa ja intoa myös sijoittaa ihmisten ideoihin ja yrityksiin. Vähän semmoiseen Leijonan luola-tyyliin. Harvasta ideasta tulee mikään hitti, mutta jos rahan määrän lisääntyessä yhä useampi idea kasvaisi pelkästä ideasta tuottavaksi yritykseksi, niin kyllä sieltä nyt ennemmin tai myöhemmin jotain positiivistakin tulisi. Ei tarvi olla mitään uutta Nokiaa, mutta jo kymmeniä tai satoja ihmisiä työllistävä yritys on kuitenkin merkittävä lisä talouteen. Näitä kun tupsahtelisi sinne tänne, niin eihän siitä seuraisi kuin hyvää. Lisäksi jos rahaa olisi enemmän Suomessa, niin ehkä isompi osa yrityksistä pysyisi suomalaisessa omistuksessa ja raha pysyisi suomessa, eikä valuisi ulkomaille.

Ennemmin tai myöhemmin sitä rahaa riittäisi jaettavaksi enemmän myös pienituloisilla ja huono-osaisille. Toki parempi olisi, jos pienituloisia (töissäkäyviä) ei ylipäätänsä olisi niin paljoa, vaan palkkataso kasvaisi siedettäväksi myös monilla matalapalkka-aloilla. Tyyliin Sveitsissä ravintolatyöntekijätkin tienaa ihan ok - se tarkoittaa, että ravintolassa syöminen on kallista, mutta korkean palkkatason takia ihmisillä on varaa maksaa siitä.

Ja ihan varmasti löytyisi enemmän niitä hyvätuloisia, jotka jaksaisivat paiskia 60h viikkoja jos siitä jäisi enemmän käteen. Joillain olisi varmasti kunnianhimoa myös rikastua kunnolla, jolloin olisi sitä rahaa laittaa myös vähän riskialttiimpiin sijoituksiin jne. Osa varmasti jäisi sille "mukava elämä"-tasolle ja hölläisivät työntekoa, mutta jos vaihtoehtona olisi, että sykkii töissä vaikka 10-15 vuotta ja jää sitten jo eläkkeelle, niin saisihan se varmasti miettimään myös tuota vaihtoehtoa.

Ja ei, en ole hyvätuloinen, en lähellekään.

 

[Erkki_erikeepperi]

Muutokset kyllä tulee aikanaan, kun ne on pakko tehdä, mutta toki selvittäisiin helpommalla kun ne toteutettaisiin jo ennen ehdotonta pakkoa...

 

[chrisekh]

hyvätuloiset eivät todellakaan alkaisi tekemään 60 h viikkoja.

Aikalailla yleinen konsensus on kaikilla etta kesolomarahat lomina kun veroittaja ne kuitenkin lahes kaikki vie. Harvemmin kuulen kenenkaan yli 40 vuotiaan painavan ylitoita rahan perassa vaan yleisemmin kuulen etta vaihtoivat 4 paivaiseen viikkoon. Mutta jos jotain tutkimuksia niin kuuntelen taman kaiken mutuilun keskella.

 

[chrisekh]

Muutokset kyllä tulee aikanaan, kun ne on pakko tehdä, mutta toki selvittäisiin helpommalla kun ne toteutettaisiin jo ennen ehdotonta pakkoa...

Se on nattia olla 2035 Kreikan asemassa missa rahaa lainataan vain jos annetaan satamia pantiksi.

 

[Liverbox2.0]

Aikalailla yleinen konsensus on kaikilla etta kesolomarahat lomina kun veroittaja ne kuitenkin lahes kaikki vie. Harvemmin kuulen kenenkaan yli 40 vuotiaan painavan ylitoita rahan perassa vaan yleisemmin kuulen etta vaihtoivat 4 paivaiseen viikkoon. Mutta jos jotain tutkimuksia niin kuuntelen taman kaiken mutuilun keskella.

No se on ihan sun ikälopun lähipiirin ongelma jos ei raha kelpaa. Itse vastaanotan mielelläni +3k bruttona ja sen puolet tuosta nettona. Sitten jos tuollainen 1,5k hanskaan ei tunnu miltään, niin voisi ehkä olla ihan tyytyväinen omaan taloudelliseen tilanteeseen.