Suomen valtion default 2030-luvulla

[pulatunnus]

Onhan se mielenkiintoinen uutinen, että Viro hakkaa ostovoimassa Uusimaan ulkopuolella asuvat suomalaiset 4-0.

Tähän varmaan jotain kovaa lähdettä. Muuten jää olo että noita autojen ensirekisterointitilastoja luet.

 

[Seese]

Ei siinä kai kukaan vihreää valoa antanut. Toimittiin olemassa olevan ohjeistuksen varassa. Olisi pitänyt tajuta, että nyt menee tyhmästi ja muuttaa ohjeistusta ja toimia uuden ohjeistuksen mukaan. Tämä lienee oiva esimerkki julkisen puolen osaamattomuudesta, tehottomuudesta ja byrokratiasta mitä pitäs perkata. Osaamatonta kun ei kyseenalaistettu ohjeistusta. Tehottomuutta ja byrokratiaa varmaan myös, kun ohjeistuksen muuttaminen on prosessi jossa on useita osapuolia virkamiehistä poliitikkoihin.

En tiedä miten tuo menee edes "osaamattomuuden" piikkiin, kun kyllä kellä tahansa tavan pulliaisellakin pitäisi soida hälytyskellot päässä kun naaman eteen lyödään työtehtävä jossa käsketään antamaan varmat negatiiviset miljardilainat pois.

 

[finWeazel]

En tiedä miten tuo menee edes "osaamattomuuden" piikkiin, kun kyllä kellä tahansa tavan pulliaisellakin pitäisi soida hälytyskellot päässä kun naaman eteen lyödään työtehtävä jossa käsketään antamaan varmat negatiiviset miljardilainat pois.

En mä keksinyt parempaakaan sanaa kuin osaamattomuus kuvaamaan sitä, että toimittiin tyhmän ohjeen mukaan. Ohjeen vastaisesti ei virkamies mun käsityksen mukaan saa toimia(virkavirhe?). Olisi pitänyt lähteä nostamaan asia pinnalle ja muuttamaan ohjeistusta joka ilmeisesti säädetään poliitikkojen toimesta. Herra ties millainen prosessi on uuden ohjeistuksen valmisteleminen ja läpi ajaminen.

 

[Tommy Goldfish]

Edellisessä viestissäni olisi kyseessä tilastovääristely, jos olisin jättänyt sanomatta että vertailuarvoissa jätän Uusimaan pois.

Se että kerrot vääristeleväsi tilastoja ja kerrot tavan jolla sen teet, jotenkin tarkoittaa ettei sitä lasketa?

 

[AlkuVaikeaa]

Kysehän näissä on usein optimointifunktiosta. Mitä optimoidaan ja kenelle.

Helppo ymmärtää täysin älyttömätkin päätökset, kun muistaa, että hyvin harvoinpa sitä kansan kokonaishyvinvointia optimoida yritetään.

 

[inexcess]

Asuntosijoittamista harjoittava henkilö avasi minulle, miksi uusien ja uudehkojen taloyhtiöiden konkursseja ei olla vielä nähty Suomessa, vaikka niitä povattu kuluneen vuoden aikana. Ilmiö saattaa tulla ajankohtaiseksi tänä tai ensi vuonna sellaisessa mittakaavassa, että valtio joutuu puuttumaan siihen tavalla tai toisella.

Taloyhtiöiden lainat on tyypillisesti otettu kiinteällä tasaerällä, eli taloyhtiö on kerännyt asukkailta joka kuukausi samansuuruista rahoitusvastiketta, jolla on sitten lyhennetty taloyhtiölainaa pankille samansuuruisena könttinä. Taloyhtiön vuosilyhennys on voinut olla esimerkiksi 120.000 euroa, jolla laina on lyhentynyt suunnitellusti matalien korkojen aikana. Tällaisissa taloyhtiöissä asukkaiden maksama rahoitusvastike pysyi entisen suuruisena myös viime vuonna, vaikka taloyhtiölainasta maksettava korko on pompasi 1 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin.

Valitettavasti matalien korkojen aikaan tehty 25 vuoden takaisinmaksusuunnitelma venyy vajaan 4% korkotasolla yli 45 vuoteen. Pankit eivät voi hyväksyä näin pitkiä taloyhtiölainoja, minkä vuoksi ne ovat ruvenneet vaatimaan alkuperäisessä maksuaikataulussa pysymistä nykyiseen lainsäädäntöön vedoten.

Näin ollen monessa taloyhtiössä rahoitusvastikkeita ollaan nostamassa vasta nyt. Esim 2h kerrostalokämpässä rahoitusvastike voi pompata 300 euroa kuukaudessa, mikä ei ole useimmille omistusasujille täysin ylipääsemätön ongelma. Asuntovuokraaja ei kuitenkaan pysty viemään tällaista hintakorotusta kokonaisuudessaan vuokriin, joten esimerkin vuokrakämppä vaatii asuntosijoittajalta joka kuukausi 200-250 euron rahoitusta vaikka siinä on vuokralainen.

Jos asuntosijoittajalla on useampi sijoitusasunto, voi rahoituskyky loppua ja korttitalo romahtaa. Mikäli taloyhtiössä on useita tällaisia sijoittajia tai yksi suuri sijoittaja, joutuu taloyhtiö mahdottoman eteen näiden lopettaessa rahoitusvastikkeiden ja yhtiövastikkeiden maksamisen.

 

[inexcess]

En mä keksinyt parempaakaan sanaa kuin osaamattomuus kuvaamaan sitä, että toimittiin tyhmän ohjeen mukaan. Ohjeen vastaisesti ei virkamies mun käsityksen mukaan saa toimia(virkavirhe?). Olisi pitänyt lähteä nostamaan asia pinnalle ja muuttamaan ohjeistusta joka ilmeisesti säädetään poliitikkojen toimesta. Herra ties millainen prosessi on uuden ohjeistuksen valmisteleminen ja läpi ajaminen.

Niin... miksi edes yrittää nostaa kissaa pöydälle, koska se aiheuttaa vain työtä. Kissan nostaminen pyödälle myös aiheuttaa riskin jonkun varpaille astumisesta, mikä saattaa vaikeuttaa henkilökohtaista urakehitystä.

Näin ollen on paljon järkevämpää nauttia kampaviineristä pitkien kahvitaukojen ajan ja lähteä kotiin 3 tunnin tehollisen työpäivän jälkeen. +5000 euron kuukausipalkka juoksee joka tapauksessa, eikä irtisanomisen pelkoa ole. Onhan kyseessä suomalainen virkamies, maailman suojelluin nisäkäs.

 

[pulatunnus]

Taloyhtiölainoista on puhuttu pitkään, ja muutenkin asuntolainoituksesta. Niiden kiristäminen on ollut hidasta (tähän liittyy myös lainojen verotuskäsittely), vaikka useita riskitekijöitä niissä nähty, kuumissa kasvukeskuksissa lisäksi vuokratontit.

Jos asuntosijoittajalla on useampi sijoitusasunto, voi rahoituskyky loppua ja korttitalo romahtaa. Mikäli taloyhtiössä on useita tällaisia sijoittajia tai yksi suuri sijoittaja, joutuu taloyhtiö mahdottoman eteen näiden lopettaessa rahoitusvastikkeiden ja yhtiövastikkeiden maksamisen.

Osa asuntosijoitusyhtiöistä joutu vaikeuksiin jo vuosia sitten, voisi ehkä sanoa että onneksi.
Velkavivulla sijoittaneille voinut tulla kassakriisin poikasta, kun kustannukset nousseet, korot nousseet ja niitä ei ole voinut siirtää vuokriin, osa sitten joutunut myymään. Pakkaa sekoittaa lisäksi se että gryndereillä voi olla isoja asuntomassoja, mutta edellisen finanssikriisin aikaan ne ei lähteneet sekoittaan markkinaa polkumyynnillä, vaa pitivät asuntoja, jopa vuosia. Konkurssipesät oma lukunsa.

Kasvukeskuksissa uudiskohteissa jotka valmistuneet ja myyty aikananaan niin, yhtiölle voi tulla kassahaasteita, mutta jos osakkaalla menee kuppinurin, niin ne osakkeet ei mene arvottomaksi, pahin tilanne on muuttotappioalueilla vanhoilla yhtiöillä, jossa yhtiö ei saa lainaa, ja jos osakkaat ei panosto, niin sellaiset yhtiö kaatuu. Se voi olla kovapaikka yksittäiselle osakkaalle ja kunnalle, jos purku ym kaatuu sen niskaan. Mutta alueen asuntomarkkinaa keskipitkällä tähtäimellä tervehyttää. Poliittisesti ym mahdotonta, mutta muuttotappioaleuilla jos yhteisin varoin lunastettaisiin ja purettu osa asunto kannasta pois. niin joku ynnäilyt että voisi olla alueille hyväksi.

Toinen riskipaikka on nämä mainitut suurelta osin myymättömät uudiskohteet, jossa grynderi tekee konkan. Samalla usein menee rakentajakin, niin ne voi olla muille osakkaille raskaita. Riippuu isosta minkälaista asuntoa on.

Kasvukeskuksissa asuntosijoittaminen vuokramarkkinoille, niin asunnoille on kysyntää ja nyt kun uudisrakentamine on kyykännyt, niin ei paniikka, jos kassan saa pysyyn kunnossa.

 

[pulatunnus]

Niin... miksi edes yrittää nostaa kissaa pöydälle, koska se aiheuttaa vain työtä. Kissan nostaminen pyödälle myös aiheuttaa riskin jonkun varpaille astumisesta, mikä saattaa vaikeuttaa henkilökohtaista urakehitystä.

Huoh.
Piensijoittajaa ja isompiakin neuvottu tekemään toimintasuunnitela ja noudattaan sitä. Yksi idea on se että pienennetään riskejä. niihin vahvasti kuuluu se että tehdään suunnitelman mukaan, vaikka se ei hetkessä tunnut järkevältä. Joskus voi tulla takkiin. Isoijen kuprujen, epäonnistumisien takana usein on toiminta joka ei ole noudattannut suunnitelmaa tai suunnitelmaa ei ole ollut.

Ne joiden tontille kuuluu suojaukset yms., niin jos tapahtuu jotain , niin sen jälkeen sitten syytellään, joka suojauksen puute on virhe, tai suojautuminen on virhe.

Jos jokin toimintamalli on ollut käytössä pitkään, niin ei ole hedelmällistä tarkastella yhdessä hetkessä.

 

[finWeazel]

Huoh.
Piensijoittajaa ja isompiakin neuvottu tekemään toimintasuunnitela ja noudattaan sitä. Yksi idea on se että pienennetään riskejä. niihin vahvasti kuuluu se että tehdään suunnitelman mukaan, vaikka se ei hetkessä tunnut järkevältä. Joskus voi tulla takkiin. Isoijen kuprujen, epäonnistumisien takana usein on toiminta joka ei ole noudattannut suunnitelmaa tai suunnitelmaa ei ole ollut.

Ne joiden tontille kuuluu suojaukset yms., niin jos tapahtuu jotain , niin sen jälkeen sitten syytellään, joka suojauksen puute on virhe, tai suojautuminen on virhe.

Jos jokin toimintamalli on ollut käytössä pitkään, niin ei ole hedelmällistä tarkastella yhdessä hetkessä.

Haluatko avata missä tilanteessa pitkäaikaisen nollakorkoisen lainan vaihtaminen vaihtuvakorkoiseen on fiksu ajatus? Nollakorkoinen käytännössä ilmainen laina, kun korkokulut ... nolla ...

 

[tietokonerikki]

Asuntosijoittamista harjoittava henkilö avasi minulle, miksi uusien ja uudehkojen taloyhtiöiden konkursseja ei olla vielä nähty Suomessa, vaikka niitä povattu kuluneen vuoden aikana. Ilmiö saattaa tulla ajankohtaiseksi tänä tai ensi vuonna sellaisessa mittakaavassa, että valtio joutuu puuttumaan siihen tavalla tai toisella.

Taloyhtiöiden lainat on tyypillisesti otettu kiinteällä tasaerällä, eli taloyhtiö on kerännyt asukkailta joka kuukausi samansuuruista rahoitusvastiketta, jolla on sitten lyhennetty taloyhtiölainaa pankille samansuuruisena könttinä. Taloyhtiön vuosilyhennys on voinut olla esimerkiksi 120.000 euroa, jolla laina on lyhentynyt suunnitellusti matalien korkojen aikana. Tällaisissa taloyhtiöissä asukkaiden maksama rahoitusvastike pysyi entisen suuruisena myös viime vuonna, vaikka taloyhtiölainasta maksettava korko on pompasi 1 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin.

Valitettavasti matalien korkojen aikaan tehty 25 vuoden takaisinmaksusuunnitelma venyy vajaan 4% korkotasolla yli 45 vuoteen. Pankit eivät voi hyväksyä näin pitkiä taloyhtiölainoja, minkä vuoksi ne ovat ruvenneet vaatimaan alkuperäisessä maksuaikataulussa pysymistä nykyiseen lainsäädäntöön vedoten.

Näin ollen monessa taloyhtiössä rahoitusvastikkeita ollaan nostamassa vasta nyt. Esim 2h kerrostalokämpässä rahoitusvastike voi pompata 300 euroa kuukaudessa, mikä ei ole useimmille omistusasujille täysin ylipääsemätön ongelma. Asuntovuokraaja ei kuitenkaan pysty viemään tällaista hintakorotusta kokonaisuudessaan vuokriin, joten esimerkin vuokrakämppä vaatii asuntosijoittajalta joka kuukausi 200-250 euron rahoitusta vaikka siinä on vuokralainen.

Jos asuntosijoittajalla on useampi sijoitusasunto, voi rahoituskyky loppua ja korttitalo romahtaa. Mikäli taloyhtiössä on useita tällaisia sijoittajia tai yksi suuri sijoittaja, joutuu taloyhtiö mahdottoman eteen näiden lopettaessa rahoitusvastikkeiden ja yhtiövastikkeiden maksamisen.

Hyvä huomio, meillä on muutamia vuosia puhuttu noiden taloyhtiölainojen vaarallisuudesta, kun kämpän on voinut ostaa tosiasiassa hyvin pienellä rahoituksella. Pääosan hinnasta muodostuessa taloyhtiölainasta. Löytyykö niihin sitten vuokralaisia, jotka voivat maksaa talon hoitokulut ja lyhennykset niiden tyhjinä olevienkin osalta.
Halpa korko on innostanut rakentamaan "turhaa" luxusta, mikä nostaa hintaa.

 

[pulatunnus]

Haluatko avata missä tilanteessa pitkäaikaisen nollakorkoisen lainan vaihtaminen vaihtuvakorkoiseen on fiksu ajatus? Nollakorkoinen käytännössä ilmainen laina, kun korkokulut ... nolla ...

No ei kai se ole se jutto onko se prosentti 5% vai 0% tai jotain muuta.

 

[finWeazel]

No ei kai se ole se jutto onko se prosentti 5% vai 0% tai jotain muuta.

Suomessa vaihdettiin nollakorkoisia pitkäaikaisia lainoja vaihtuvakorkoisiin. Lainanhoitokulut pompsahti ylöspäin. Korot on maksettava velkojille. Useampi miljardi tänä vuonna tulee lainojen koroista maksettavaa.

 

[Cereal killah]

Suomessa käytännössä joka vuosi joku omistusoikeusministeri, Marinin tai Kataisen urakehitys, valtion virkamiehet tms. aiheuttaa 5-10 miljardia persnettoa jostain yksittäisestä asiasta veronmaksajille. Muutenkin ennestään helvetin budjettialijäämäinen valtio ja siihen kerran-pari vuodessa joku "no hupsista saatana" 7 miljardia niin noita on kiva kumuloida.

 

[asddsa]

Tässä varmaan yksi esimerkki siitä, miten rahaa todennäköisesti hukkuu paljon myös kaikenlaiseen tehottomuuteen. Eihän tuollainen nyt kuulosta kovin järkevältä, että työteho on käytännössä tippunut puoleen kaikenlaisten tietojärjestelmien parissa nysväämisen takia.

Terveyskeskuslääkäri Jarno Käsnänen ehtii ottaa vastaan puolet vähemmän potilaita kuin uransa alussa kymmenen vuotta sitten.

Aikaa varsinaiselta hoitotyöltä vievät kömpelöt potilastietojärjestelmät ja se, että samoja tietoja joutuu kirjaamaan järjestelmään moneen kertaan.

Terveyskeskuslääkärin aika tuhraantuu koneen näpyttelyyn – laskimme, montako klikkausta vaaditaan reseptin uusimiseen

Jarno Käsnäsen uran aikana potilasmäärät ovat vähentyneet päivittäisestä 10–12 potilaasta noin kuuteen. Hänen mukaansa tietojärjestelmiä kehitettäessä ei ole mietitty potilasta.

yle.fi

 

[Simplemind]

Ennen lääkärillä oli vain nauhuri, johon tuomio saneltiin nopeasti vaatimatta mitään tietoa alivalikoista tai ATK:sta. Nopeampi ja edullisempi sihteeri naputteli nauhan potilastietoihin. Kalliimman lääkärin aikaa ei tuhlattu turhaan näpyttelyyn edes 70-luvulla.

 

[Seese]

Ennen lääkärillä oli vain nauhuri, johon tuomio saneltiin nopeasti vaatimatta mitään tietoa alivalikoista tai ATK:sta. Nopeampi ja edullisempi sihteeri naputteli nauhan potilastietoihin. Kalliimman lääkärin aikaa ei tuhlattu turhaan näpyttelyyn edes 70-luvulla.

AI voisi tuossa toimia modernina nauhurina, joka naputtelee tiedot järjestelmiin.

 

[pulatunnus]

Suomessa vaihdettiin nollakorkoisia pitkäaikaisia lainoja vaihtuvakorkoisiin. Lainanhoitokulut pompsahti ylöspäin. Korot on maksettava velkojille. Useampi miljardi tänä vuonna tulee lainojen koroista maksettavaa.

Joo, siitä tämä keskustelu lähti kun joku postasi ketjuun aiheesta. Ja niitä vaihdettiin linkin mukaan ihan pitkäaikaisen toimintamallin mukaan.

 

[Tonnin Seteli]

AI voisi tuossa toimia modernina nauhurina, joka naputtelee tiedot järjestelmiin.

Kun sekin järjestelmä hankitaan samalla osto-osaamisella kuin tavanomaiset järjestelmät, voin kuvitella miten laadukas toteutus saadaan. Tietoturva aina enemmän kuralle, lisää työajan haaskausta, potilasturvallisuuden vaarantamista kun computer says no. Varmaan lääkärit itse jälkitarkastavat kirjallisia tuotoksia ja suodattavat sieltä välistä chatbotin lisäämiä latviankielisiä pätkiä, eroottisia haikuja, Punk in Finland -quoteja ja kasinomainoksia, lisäten sitten varajärjestelmään vastaanoton aikana kirjatusta tiedosta puuttuvat asiat. Mielellään järjestelmän legacyosan kautta telnet-yhteydellä.

 

[D`Walker]

AI voisi tuossa toimia modernina nauhurina, joka naputtelee tiedot järjestelmiin.

Tällainen systeemi on jo käytössä ainakin HUS:issa ja VarHalla. Lääkäri sanelee koneelle ja puheentunnistussofta näyttää kirjallisen tuotoksen heti lääkärin näytölle. Lääkäri voi samassa korjata saneluvirheet minkä lisäksi systeemi oppii myös itse korjaamaan virheitä. Kun kertomus on kunnossa painetaan vaan ok ja näin lausunto on heti saatavilla järjestelmässä.

Harvoja asioita mitä Apotissa meni putkeen, sillä tuohan suoraviivaistaa systeemiä hitosti kun ei enää tarvita sihteereitä kirjoittamaan näitä puhtaaksi ja heille jää enemmän aikaa muihin hommiin. Lisäksi potilasturvallisuus varmaan paranee, kun lääkäri itse voi välittömästi korjata tunnistus- tai ajatusvirheen.

Hus: Puheentunnistus on ollut yksi Apotin selvimmistä onnistumisista

Jo yli 80 prosenttia lääkäreistä on siirtynyt käyttämään puheentunnistusta, kertoo Hus.

www.mediuutiset.fi

 

[AlkuVaikeaa]

Joo, siitä tämä keskustelu lähti kun joku postasi ketjuun aiheesta. Ja niitä vaihdettiin linkin mukaan ihan pitkäaikaisen toimintamallin mukaan.

Tämä perustunee väärinymmättykseen. Kun taho myy negatiivisen koron lainaa markkinaan, jossa on positiivinen korko on kyseisen arvopaperin hinta kasvanut. Suomeksi: kerrankin voi silloin suomalaisena sanoa valehtelematta, että hei me tienataan tällä. Muutoin olisin suosinut hillitöntä velanottoa, ja niiden parkkeerausta johonkin myöhempää tarvetta vastaan, mutta poliitikot tietäen tuosta tulisi heti jakovaraa.

Tosin riemu on turhaa, koska Suomi joutui tietysti ottamaan suuren määrän ja vähän päälle kun täällä tykätään velkaelvistelystä vaihtuvakorkoista tilalle, joten kulut vaan hävittiin, joka on normaalia pienempi tappio.

 

[Don Stupido]

Nuo yle jutut on niin pähkinöitä verrattuna paljon sitä rahaa tarvii säästää.
Suomi on jotenkin niin velkaa vetänyt että seuraavat 20v. kannattaa olla nätisti.
En vaan ymmärrä tätä paskaa. Onneksi ei ole lapsia niin tarvii niille selittää miksi ajettiin valtio konkkaan.

Niin entäs sitten? Vai onko tämän jutun logiikkana, että vain erittäin isolta tilikirjoissa näyttävistä summista voi leikata? Sillä jos näin on niin silloinhan paras tapa välttää kulloinkin itselle epämieluisat leikkaukset on uudelleenjärjestellä itselle mieluisat kohteet mahdollisimman pieniin ja spesifeihin eriin.

Joka tapauksessa kuten tässäkin ketjussa on jo aiemmin sanottu Yle veron tuottoa leikkaamalla esim. sellaiset 100-150 miljoonaa voitaisiin vastaavasti jotain muuta veroa nostaa ja näin saada rahoitusta niihin valtion tärkeimpiin tehtäviin. Vaikka toki onhan sekin arvovalinta, jos mieluummin leikataan esim. terveyden- ja vanhustenhuollosta, koulutuksesta tai yleisestä sosiaaliturvan tasosta, kun valtion pyhään jatkuvasti kasvavaan propagandatuuttiin ei uskalleta koskea oli taloustilanne sitten mitä hyvänsä.

 

[Ihmemies MacGyver]

YLE on yksi todella suuri yksittäinen kulu köyhän maan budjetissa.
Sitten on vaikka kuinka paljon yksittäisiä kuluja, säätiöitä ja kotoutumis kerhoja, joista yhdessä tulee niin suuri erä että sillä paikkaisi lääkäri ja hoitajavaeen helposti

 

[peltoelvis]

Kaikenlaisia turhia käsien heiluttelijoita löytyy myös täältä sivukyliltä, missä on aikoinaan tehty kuntaliitoksia ja sen myötä koulutuskuntaliitoksia. Vaimo on opettaja ja täytyy kyllä ihmetellä välillä sitä menoa ja järjetöntä tehottomuutta, mitä noissa kouluissa on. Noiden liitosten seurauksena kaikille pienemmille ja isommille johtajille on kuitenkin löytynyt tekemistä , vaikka päällekkäisiä virkoja ja toimia on ollut. Täysin epäpätevät ihmiset kouluttaa opettajia esim. tietotekniikkaan liittyvissä jutuissa ja raportteja kirjoitellaan ja tarkistellaan joka välissä. Tietotekniikkaa ei osata hyödyntää ja tehdään samoja asioita moneen kertaan. Jos jostain säästetään, niin vähennetään siivoajia, koulunkäyntiavustajia, keittäjiä ym.
Toinen juttu on talousasiat mallia 70-luvun neuvostoliitto. Esim. tyky-toiminnan rahaa on jäänyt parikymppiä / opettaja. Keksimällä keksitään mihin rahan voisi käyttää vaikka sitä on niin vähän. Ratkaisuna tietenkin joku halpa retki jonnekin ja loput pitää maksaa itse.
Rahaa ei voi säästää tai siirtää jollekin muulle litteralle kun se kerran on tuohon budjetoitu.
Hyvä tuttu on kunnalla hommissa ja siellä on samoja vaivoja.

 

[pulatunnus]

Kaikenlaisia turhia käsien heiluttelijoita löytyy myös täältä sivukyliltä, missä on aikoinaan tehty kuntaliitoksia ja sen myötä koulutuskuntaliitoksia. ...

Kuntaliitoksissa, sotealueissa ym yhdistelmissä menee aikansa ennenkuin tehostamiseen pääsee kunnolla kiinni, varsinkin työvoimanosalta.
Perusopetuksen puolella on ollut paljon muutakin mistä syntynyt työkuormaa ja koulutustarvetta henkilökunnalle.

 

[Erkki_erikeepperi]

Turun ratahanke tuntuu kyllä täysin käsittämättömältä projektilta tässä taloustilanteessa, hintalappu jotain 3,4 miljardia vai mitä lie...

Suomen tieverkossakin olisi kunnostamista ja sen pitäisi olla prioriteetti.

 

[hkultala]

Kaikenlaisia turhia käsien heiluttelijoita löytyy myös täältä sivukyliltä, missä on aikoinaan tehty kuntaliitoksia ja sen myötä koulutuskuntaliitoksia. Vaimo on opettaja ja täytyy kyllä ihmetellä välillä sitä menoa ja järjetöntä tehottomuutta, mitä noissa kouluissa on. Noiden liitosten seurauksena kaikille pienemmille ja isommille johtajille on kuitenkin löytynyt tekemistä , vaikka päällekkäisiä virkoja ja toimia on ollut. Täysin epäpätevät ihmiset kouluttaa opettajia esim. tietotekniikkaan liittyvissä jutuissa ja raportteja kirjoitellaan ja tarkistellaan joka välissä. Tietotekniikkaa ei osata hyödyntää ja tehdään samoja asioita moneen kertaan. Jos jostain säästetään, niin vähennetään siivoajia, koulunkäyntiavustajia, keittäjiä ym.
Toinen juttu on talousasiat mallia 70-luvun neuvostoliitto. Esim. tyky-toiminnan rahaa on jäänyt parikymppiä / opettaja. Keksimällä keksitään mihin rahan voisi käyttää vaikka sitä on niin vähän. Ratkaisuna tietenkin joku halpa retki jonnekin ja loput pitää maksaa itse.
Rahaa ei voi säästää tai siirtää jollekin muulle litteralle kun se kerran on tuohon budjetoitu.
Hyvä tuttu on kunnalla hommissa ja siellä on samoja vaivoja.

Syynä tähän epätehokkuuteen on se, että kuntaliitosten ehtoina on nimenomaan ollut, että ketään niitä kunnan virkamiehiä ei ole saanut potkia pihalle.

Eli niille on pitänyt keksimällä keksiä tekemistä, jolloin on perustettu näitä uusia tyhjäntoimittajavirkoja.

Tässä tosiaan ei ole mitään järkeä, koska koko kuntaliitosten pointti pitäisi olla, että sadaan sitä hallintoa karsittua, mutta nyt nämä säästöt eivät ole toteutuneet.

Sen sijaan ollaan sitten haettu säästäjä siitä, että on käytännössä karsittu niiden syrjäkylien hyödyllisistä palveluista, oikeasta tekevästä portaasta, mikä taas on sitten käytännössä mm. lisännyt kustannuksia kunnan syrjäkylilläasuville ihmisille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan kuin mitä kunnalle tai sote-alueelle on tullut säästöjä.

Kun yksi syrjäkylän terveyskeskus meni kiinni, säästettiin ehkä pikkusen kiinteistökustannuksissa, mutta käytännössä:
1) kaikki sitä syrjäkylän terveyskeskusta käyttävät ihmiset joutuvat ajamaan paljon pidemmän matkan sinne kauempana olevaan terveyskeskukseen ja kokonaiskustannukset autolla ajamisesta ja ajanhukasta moninkertaiset asukkaille.
2) KELA makselee syrjäseutujen huonokuntoisille vanhuksille yhteiskunnan pussista kalliita kela-taksikyytejä kauempana olevaan terveyskeskukseen moninkertaisesti suuremmalla rahamäärällä kuin mitä säästettiin sulkemalla terveyskeskus. Mutta raha menee KELAlta eikä kunnalta tai sote-alueelta.

 

[D`Walker]

Turun ratahanke tuntuu kyllä täysin käsittämättömältä projektilta tässä taloustilanteessa, hintalappu jotain 3,4 miljardia vai mitä lie...

Suomen tieverkossakin olisi kunnostamista ja sen pitäisi olla prioriteetti.

En välttämättä lähtisi itsekkään tuohon, mutta siihen saa EU-tukea reippaasti, jos vain tahtoa on. Jotain tuon tärkeän välin yhteydelle pitää silti tehdä. Rantarata on ruokottomassa kunnossa ja ei paremmaksi mene. En tiedä oletko matkustanut tuota väliä ruuhka-aikoina, mutta yleensä junat ovat loppuunmyydyt. Jos tuosta välistä saisi pois sen 30min "Tunnin junalla" ja edelleen se rantarata on olemassa niille joilla ei ole kiirettä, niin hetihän se lähentäisi ja parantaisi yhteyksiä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan työssäkäyntialueille. Kannatan toki myös ehdotusta, jossa rantarata korjataan kunnolla kaksiraiteiseksi ja että juna voi siellä ajaa sen 220kmh eikä madella paikoitellen 80kmh, koska rata ei kestä. Molempiin menee rahaa hitosti, nyt pitää vain päättää kumpi tehdään.

Lisäään vielä, että "Tunnin junaa" puoltaa se, että Salo-Espoo -välin rata mahdollistaa lähijunaliikenteen pk-seudulla niille paikkakunnille joihin se ei aiemmin ollut mahdollista. Joukkoliikenne paranee ja vielä sähköisesti päästöneutraalisti.

Ikävä totuus vaan on, että investoinnit kannattaa tehdä sinne missä ihmiset asuvat, kulkevat ja missä työpaikat ovat. Eli Turku-Tampere-Helsinki -kolmio.

 

[Erkki_erikeepperi]

En välttämättä lähtisi itsekkään tuohon, mutta siihen saa EU-tukea reippaasti, jos vain tahtoa on. Jotain tuon tärkeän välin yhteydelle pitää silti tehdä. Rantarata on ruokottomassa kunnossa ja ei paremmaksi mene. En tiedä oletko matkustanut tuota väliä ruuhka-aikoina, mutta yleensä junat ovat loppuunmyydyt. Jos tuosta välistä saisi pois sen 30min "Tunnin junalla" ja edelleen se rantarata on olemassa niille joilla ei ole kiirettä, niin hetihän se lähentäisi ja parantaisi yhteyksiä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan työssäkäyntialueille. Kannatan toki myös ehdotusta, jossa rantarata korjataan kunnolla kaksiraiteiseksi ja että juna voi siellä ajaa sen 220kmh eikä madella paikoitellen 80kmh, koska rata ei kestä. Molempiin menee rahaa hitosti, nyt pitää vain päättää kumpi tehdään.

Lisäään vielä, että "Tunnin junaa" puoltaa se, että Salo-Espoo -välin rata mahdollistaa lähijunaliikenteen pk-seudulla niille paikkakunnille joihin se ei aiemmin ollut mahdollista. Joukkoliikenne paranee ja vielä sähköisesti päästöneutraalisti.

Ikävä totuus vaan on, että investoinnit kannattaa tehdä sinne missä ihmiset asuvat, kulkevat ja missä työpaikat ovat. Eli Turku-Tampere-Helsinki -kolmio.

Joo mutta joku tolkku voisi olla rahamäärissä mitä survotaan yhteen rajattuun väylähankkeeseen.

Kun nyt kuitenkin muistetaan, että meidän taloustilanne on anuksesta, eikä meillä oikeasti ole varaa näihin.

Ja sitten tuon rahan voisi suhteuttaa siihen, miten paljon sillä saisi aikaan esimerkiksi tieverkon kunnostamisessa ja parantamisessa. Siitä puheenollen, Turkuun valmistui tällä vuosituhannella viimeisen päälle kallis ja hieno moottoritie, joten ei voi todellakaan sanoa, että sitä ilmansuuntaa olisi laiminlyöty ja etteikö olisi hyvät yhteydet olemassa! Vaikka nyt sitten junarata olisikin heikompitasoinen kuin voisi olla.

Itse en ole junalla matkustanut kuin yhden(1) kerran tällä vuosituhannella, joten todellakaan rantarata ei ole tuttu. Ja meitä on aika paljon, jotka ei junia harrastele.

Jos toi oikeasti maksaa yli 3 miljardia, niin sillä pyörittäisi esimerkiksi Yleisradiota kuusi vuotta! Ja jokainen suomalainen maksaisi tätä pikku ratapätkää 200 euron edestä joka vuosi kuuden vuoden ajan, jos suhteutetaan YLE-veroon... Ikäänkuin meillä ei olisi rahalle muutakin käyttöä tai ikäänkuin meillä olisi varaa edes näihin nykyisiinkään menoihin..

Mutta ei siinä, eikö Helsingissä ole rakennettu metrorataa tms. miljardien edestä? Jotenkin ihan uskomatonta. Ja sitä keskustatunnelia ne ei millään saa aikaan kuitenkaan (autoja varten).

 

[inexcess]

Syynä tähän epätehokkuuteen on se, että kuntaliitosten ehtoina on nimenomaan ollut, että ketään niitä kunnan virkamiehiä ei ole saanut potkia pihalle.

Eli niille on pitänyt keksimällä keksiä tekemistä, jolloin on perustettu näitä uusia tyhjäntoimittajavirkoja.

Tässä tosiaan ei ole mitään järkeä, koska koko kuntaliitosten pointti pitäisi olla, että sadaan sitä hallintoa karsittua, mutta nyt nämä säästöt eivät ole toteutuneet.

Sen sijaan ollaan sitten haettu säästäjä siitä, että on käytännössä karsittu niiden syrjäkylien hyödyllisistä palveluista, oikeasta tekevästä portaasta, mikä taas on sitten käytännössä mm. lisännyt kustannuksia kunnan syrjäkylilläasuville ihmisille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan kuin mitä kunnalle tai sote-alueelle on tullut säästöjä.

Kun yksi syrjäkylän terveyskeskus meni kiinni, säästettiin ehkä pikkusen kiinteistökustannuksissa, mutta käytännössä:
1) kaikki sitä syrjäkylän terveyskeskusta käyttävät ihmiset joutuvat ajamaan paljon pidemmän matkan sinne kauempana olevaan terveyskeskukseen ja kokonaiskustannukset autolla ajamisesta ja ajanhukasta moninkertaiset asukkaille.
2) KELA makselee syrjäseutujen huonokuntoisille vanhuksille yhteiskunnan pussista kalliita kela-taksikyytejä kauempana olevaan terveyskeskukseen moninkertaisesti suuremmalla rahamäärällä kuin mitä säästettiin sulkemalla terveyskeskus. Mutta raha menee KELAlta eikä kunnalta tai sote-alueelta.

Koulun keittiöhenkilönä ikänsä toiminut nainen kommentoi, että takavuosina koulukeittiöllä oli itsellä valta ja budjetti ostaa raaka-aineet kouluruokiin. Jonkinsortin keittiömestari hoiteli tilaukset suomalaisilta tuottajilta muiden hommiensa ohessa.

Sitten kunta rupesi "säästämään", minkä seurauksena kunnan keskitetty hankinta alkoi ostamaan kaikki raaka-aineet ja tarvikkeet. Koulukeittiöt joutuivat aloittamaan jatkuvan laaturaportoinnin, että oliko se liettulainen kakkoslaadun peruna pashaa vaikko täyttä pashaa. Jos se oli täyttä pashaa, niin sitten hankinta voi pitkän harkinnan jälkeen tilata virolaista sentin/kilo kalliimmalla. Allekirjoittanut arvaa, että siihenkin päätökseen tarvitaan parin tunnin palaveri jonkun hankintapäällikön kanssa.

Tokkopa kukaan on aikuisten oikeasti laskenut, että säästetäänkö näillä vartavasten palkatuilla ostajilla, laatuihmisillä ja esimiehillä, sekä heidän ulkomailta tilaamilla aineksilla, oikeasti jotakin vai palaako rahaa jopa enemmän.

 

[D`Walker]

Joo mutta joku tolkku voisi olla rahamäärissä mitä survotaan yhteen rajattuun väylähankkeeseen.

Kun nyt kuitenkin muistetaan, että meidän taloustilanne on anuksesta, eikä meillä oikeasti ole varaa näihin.

Ja sitten tuon rahan voisi suhteuttaa siihen, miten paljon sillä saisi aikaan esimerkiksi tieverkon kunnostamisessa ja parantamisessa. Siitä puheenollen, Turkuun valmistui tällä vuosituhannella viimeisen päälle kallis ja hieno moottoritie, joten ei voi todellakaan sanoa, että sitä ilmansuuntaa olisi laiminlyöty ja etteikö olisi hyvät yhteydet olemassa! Vaikka nyt sitten junarata olisikin heikompitasoinen kuin voisi olla.

Itse en ole junalla matkustanut kuin yhden(1) kerran tällä vuosituhannella, joten todellakaan rantarata ei ole tuttu. Ja meitä on aika paljon, jotka ei junia harrastele.

Jos toi oikeasti maksaa yli 3 miljardia, niin sillä pyörittäisi esimerkiksi Yleisradiota kuusi vuotta! Ja jokainen suomalainen maksaisi tätä pikku ratapätkää 200 euron edestä joka vuosi kuuden vuoden ajan, jos suhteutetaan YLE-veroon... Ikäänkuin meillä ei olisi rahalle muutakin käyttöä tai ikäänkuin meillä olisi varaa edes näihin nykyisiinkään menoihin..

Mutta ei siinä, eikö Helsingissä ole rakennettu metrorataa tms. miljardien edestä? Jotenkin ihan uskomatonta. Ja sitä keskustatunnelia ne ei millään saa aikaan kuitenkaan (autoja varten).

Valtatie 1 eli osa E18-tietä on yksi Suomen tärkeimmistä tieliikenneväylistä ja kuuluu EU:n TERN-tieverkkoon. Ihan luonnollista että siihen pistettiin euroja aikoinaan joissa EU myös oli osallinen. Lisäksi nykyisten päätösten mukaan pistetään rahaa vielä lisää Raisio-Naantali -välille että rahti kulkee sujuvasti. Näitä päätöksiä ajatellaan pidemmälle kuin se, että joku pikkutie on huonossa kunnossa.

En väheksy mitenkään sitä, että tiestö Suomessa on paskassa kunnossa ja korjausvelkaa on miljardeja. Tässä pitää vaan suhteuttaa asiat. Jos rataa pitkin tehdään 2 miljoonaa matkaa vuodessa tai siinä viimeisen pääl oleval moottoritiel ajaa 50k autoa päivässä yhdessä risteyksessä kun samaan aikaan jossain toisaalla autoja mene se tuhat vuodessa, niin ei ole vaikea valinta mihin investointi tehdään.

Ps. Yle-veroa toki voisi pienentää reippaasti ja samalla korottaa vastaavalla määrällä jotain muuta veroa, jolloin asia olisi verotuksellisesti kustannusneutraali. Ei ratkaise toki mitään.

 

[Don Stupido]

Valtatie 1 eli osa E18-tietä on yksi Suomen tärkeimmistä tieliikenneväylistä ja kuuluu EU:n TERN-tieverkkoon. Ihan luonnollista että siihen pistettiin euroja aikoinaan joissa EU myös oli osallinen. Lisäksi nykyisten päätösten mukaan pistetään rahaa vielä lisää Raisio-Naantali -välille että rahti kulkee sujuvasti. Näitä päätöksiä ajatellaan pidemmälle kuin se, että joku pikkutie on huonossa kunnossa.

En väheksy mitenkään sitä, että tiestö Suomessa on paskassa kunnossa ja korjausvelkaa on miljardeja. Tässä pitää vaan suhteuttaa asiat. Jos rataa pitkin tehdään 2 miljoonaa matkaa vuodessa tai siinä viimeisen pääl oleval moottoritiel ajaa 50k autoa päivässä yhdessä risteyksessä kun samaan aikaan jossain toisaalla autoja mene se tuhat vuodessa, niin ei ole vaikea valinta mihin investointi tehdään.

Ps. Yle-veroa toki voisi pienentää reippaasti ja samalla korottaa vastaavalla määrällä jotain muuta veroa, jolloin asia olisi verotuksellisesti kustannusneutraali. Ei ratkaise toki mitään.

Mutta sillä toki ratkaistaan paljon, että tuhlataan se 3 miljardia siihen että turkulaiset ja helsinkiläiset pääsee junailemaan jopa 30 minuuttia (?) nopeammin kaupunkien väliä suuntaansa? Hirveet dynaamiset vaikutukset kato jne. Ei tosin ihme että maan talous on tässä tilassa, kun miljardeja heitellään vaan kevein perustein milloin mihinkin kuluihin. Nytkin esim. täysin ilman tietoa siitä mitä pelkkä nykyisen radan mahdollinen korjaus maksaisi.

 

[AlkuVaikeaa]

Eikös Turussa junat lopeta nykyään Kupittaalle? Siinä jo menee sitten menee pääosa puolesta tunnista, kun pyrkii sieltä ihmisten ilmoille.

Toki matka-ajat tippuu niin, että Helsingin rautatieasema on jatkossa Helsingin rautatieasemat sijaiten tasan tarkkaan kaupungin rajalla.

 

[Rehvessori]

Jos toi oikeasti maksaa yli 3 miljardia, niin sillä pyörittäisi esimerkiksi Yleisradiota kuusi vuotta! Ja jokainen suomalainen maksaisi tätä pikku ratapätkää 200 euron edestä joka vuosi kuuden vuoden ajan, jos suhteutetaan YLE-veroon... Ikäänkuin meillä ei olisi rahalle muutakin käyttöä tai ikäänkuin meillä olisi varaa edes näihin nykyisiinkään menoihin..

Rataan kantaa ottamatta, tuo että Yleisradiota pyörittäisi 3 miljardilla 6 vuotta, pisti silmään ja aivoon asti. Ei jumalauta, miten hullua. Tuolla pitäisi pyörittää sitä sata vuotta.
Tässä tilanteessa pitäisi suorittaa valtion hallittu alasajo ja sen jälkeen mietittävä alusta asti uutta järjestelmää, jotta saadaan kaikki turhat toiminnot ja puliveivarit pois ja pidettyä poissa jatkossakin.

 

[10YG]

Itse en ole junalla matkustanut kuin yhden(1) kerran tällä vuosituhannella, joten todellakaan rantarata ei ole tuttu. Ja meitä on aika paljon, jotka ei junia harrastele.

Jos toi oikeasti maksaa yli 3 miljardia, niin sillä pyörittäisi esimerkiksi Yleisradiota kuusi vuotta! Ja jokainen suomalainen maksaisi tätä pikku ratapätkää 200 euron edestä joka vuosi kuuden vuoden ajan, jos suhteutetaan YLE-veroon... Ikäänkuin meillä ei olisi rahalle muutakin käyttöä tai ikäänkuin meillä olisi varaa edes näihin nykyisiinkään menoihin.

Ei näytä olevan rata-asiat tiedossa. Orpon hallitus ei ole rakentamassa koko Länsirataa yli kolmella miljardilla. Tarkoitus on aloittaa Espoo-Lohja-oikoradan ja Turku-Salo-kaksoisraideyhteyksien rakentaminen ja lähijunaliikenteen mahdollistaminen molemmilla radoilla. Lohja-Salo-väli jää seuraavien hallituksien päätösten varaan. Tämän on selitetty useasti medioissa. Orpo tästä viimeksi puhui sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla.

Jos tuota uutta yhteyttä ei rakenneta, pitää rantarata kuitenkin peruskorjata miljardeilla euroilla. Länsiradan suurimmat vastustajat näyttävät olevan kepulaiset ja rantaruotsalaiset. Kepu haluaa siirtää rahat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ruotsinkieliset haluavat kehittää omien alueidensa kautta kulkevaa rantarataa.

 

[pulatunnus]

Ei näytä olevan rata-asiat tiedossa. ...

Lisäksi katsotaan ihan vääriä lukuja mistä seuraa sitten se että arviot hankkeesta menee ihan pieleen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tarkoitus on aloittaa Espoo-Lohja-oikoradan ja Turku-Salo-kaksoisraideyhteyksien rakentaminen ja lähijunaliikenteen mahdollistaminen molemmilla radoilla.

Mutta miksi ja millä rahoilla?

Espoo-Lohja ja Turku-Salo -väleillä menee erinomainen moottoritie. Meillä on nyt oikeistohallitus, jota luulisi kiinnostavan vasemmistolainen rahantuhlaus vähemmän kuin vasemmistohallituksia...

 

[hkultala]

Mutta miksi ja millä rahoilla?

mm. jotta Veikkolan, Lohjan ja Salon suunnasta pääsisi kätevästi junalla Helsinkiin tai Espooseen töihin.

Espoo-Lohja ja Turku-Salo -väleillä menee erinomainen moottoritie.

... jota ajaminen kuluttaa huomattavasti (ulkomailta ostettavaa) polttoainetta ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä, eikä auton ratissa voi työskennellä.

Junassa istumisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat paremmat kuin auton ratissa istumisen.

Lisäksi se junayhteys voi mahdollistaa esim. sen, että jostain Veikkolasta tai Lohjalta voi ajokortiton teini käydä vaikka Helsingissä jossain erikoislukiossa.

Meillä on nyt oikeistohallitus, jota luulisi kiinnostavan vasemmistolainen rahantuhlaus vähemmän kuin vasemmistohallituksia...

Ideana lienee myös se, että se tienrakentaminen toimii elvytyksenä, tulee maanrakennusfirmoille töitä. Tätä vaan haittaa se, että EUn kilpailusäädökset kieltää suosimasta kotimaista näissä hankkeissa.

Mutta toki osaltaan kyse on myös turkulaisen Petteri Orpon siltarumpupolitiikasta.

 

[pulatunnus]

Mutta miksi ja millä rahoilla?

Espoo-Lohja ja Turku-Salo -väleillä menee erinomainen moottoritie. Meillä on nyt oikeistohallitus, jota luulisi kiinnostavan vasemmistolainen rahantuhlaus vähemmän kuin vasemmistohallituksia...

Lainarahalla (tai mikä rahoitusmalli sitten onkaan), jos haluat perustella hankkeen heikkoa kannattavuutta, niin sitten pitäisi pureutua hankkeen kananttavuus arvioihin. ja kritisoida niitä.

 

[Erkki_erikeepperi]

... jota ajaminen kuluttaa huomattavasti (ulkomailta ostettavaa) polttoainetta ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä, eikä auton ratissa voi työskennellä.

Junassa istumisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat paremmat kuin auton ratissa istumisen.

Lisäksi se junayhteys voi mahdollistaa esim. sen, että jostain Veikkolasta tai Lohjalta voi ajokortiton teini käydä vaikka Helsingissä jossain erikoislukiossa.

Niin mutta kun suurin osa ihmisistä ei HALUA istua junassa, vaan haluavat ajaa suoraan kotipihalta suoraan kohteeseen juuri silloin kuin haluavat, ilman ylimääräistä kylmässä värjöttelyä, kävelemistä ja ajan viettoa huonossa seurassa.

Kokonaisajallisesti koko kuvio voi olla aika +-0, riippuen että mistä menee ja mihin tarkalleen ottaen.

Ja mitä tulee hiilidioksidipäästöihin, niin sähköllä ne autotkin yhä enemmän kulkee kuten junatkin... Lisäksi meillä on nyt OIKEISTOHALLITUS, jonka ei luulisi olevan niin rähmällään noihin ilmastoasioihin kuin aiemman hallituksen.

Auton ratissa ei voi (juurikaan) työskennellä välineillä, mutta omissa ajatuksissaan voi kaikessa rauhassa tehdä mitä haluaa, joko chillata tai pohtia työjuttuja, ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Etenkin hyvällä moottoritiellä.

 

[hkultala]

Niin mutta kun suurin osa ihmisistä ei HALUA istua junassa, vaan haluavat ajaa suoraan kotipihalta suoraan kohteeseen juuri silloin kuin haluavat, ilman ylimääräistä kylmässä värjöttelyä, kävelemistä ja ajan viettoa huonossa seurassa.

Vaikka 51% haluaa jotain niin silti pitää huomioida myös ne loput 49%.

Ja moni ihminen ei myöskään halua värjötellä kylmässä raaputtamassa sen auton laseja puhtaiksi ja lapioimassa sitä autoa esille lumikasan alta. Käveleminen asemalle on todennäköisesti useimmille aika paljon sitä mukavampaa.

Ja itsekin ajan mielummin omilla kulkuneuvoilla, mutta ymmärrän, että kaikki eivät ole kuin minä itse.

Ja mitä tulee hiilidioksidipäästöihin, niin sähköllä ne autotkin yhä enemmän kulkee kuten junatkin...

Junan energiankulutus matkustajaa kohden on paljon pienempi kuin sähköauton, johtuen ihan siitä että autolla suurin osa energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen mutta junassa kulkee satoja ihmistä poikki-pinta-alalla joka on vain muutama kertaa auton poikki-pinta-alaa suurempi.

 

[pulatunnus]

Junan energiankulutus matkustajaa kohden on paljon pienempi kuin sähköauton, johtuen ihan siitä että autolla suurin osa energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen mutta junassa kulkee satoja ihmistä poikki-pinta-alalla joka on vain muutama kertaa auton poikki-pinta-alaa suurempi.

Voi olla että sekoitain nimimerkkejä, mutta veikkaan että tässä hän miettii tilannetta jossain ihan muualla Suomea missä henkilöauto, sähköauto on erittäin tehokas tapa liikkua. Missä järkevää investoida siihen tieinfraan/kunnossapitoon eikä kiskoihin.

Mutta tässä Rantaradassa(?) pitää miettiä nimenomaan paikallisesti, kannattavuutta. Ennustetut matkustajamäärät riittää.
Se Pirkanmaanrata kuopattiin sen takia ettei se ollut kannattava.

 

[Erkki_erikeepperi]

Vaikka 51% haluaa jotain niin silti pitää huomioida myös ne loput 49%.

Ja moni ihminen ei myöskään halua värjötellä kylmässä raaputtamassa sen auton laseja puhtaiksi ja lapioimassa sitä autoa esille lumikasan alta. Käveleminen asemalle on todennäköisesti useimmille aika paljon sitä mukavampaa.

Ja itsekin ajan mielummin omilla kulkuneuvoilla, mutta ymmärrän, että kaikki eivät ole kuin minä itse.

Junan energiankulutus matkustajaa kohden on paljon pienempi kuin sähköauton, johtuen ihan siitä että autolla suurin osa energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen mutta junassa kulkee satoja ihmistä poikki-pinta-alalla joka on vain muutama kertaa auton poikki-pinta-alaa suurempi.

Pikaisen googletuksen mukaan henkilöautojen osuus kaikista kotimaan henkilömatkoista olisi noin 80%.

Turku-HKI -välillä uusi rata voi toki innostaa hieman tasapuolisempiinkin prosentteihin, mutta kääntöpuolena onhan siellä erittäin laadukas moottoritie myös.

Lähtökohtaisesti se, että junamatkailusta maalaillaan jotain supersuosittua tulevaisuuden liikkumismuotoa perustuu enemmänkin utopistisiin, vihervasemmistolaisiin höpöhöpö-luuloihin kuin todelliseen todellisuuteen.

Ja toi "ikkunoiden raaputtelu" on kyllä aika väsynyt argumentti. Autotallit ja sisätilalämmittimet on keksitty, ja lisäksi se raaputtelu on aika pieni vaiva verrattuna siihen, että pitää kävellä johonkin pysäkille ties mihin, seisoskella ja odotella arvon julkista kulkuvälinettä saapuvaksi ja sitten hengailla siellä huonossa seurassa. Juu ei. EI KOSKAAN!!!!! Jos se sitä vaatisi, niin mieluummin sitten jää tukien varaan elämään ja chillaa kotona kaiket päivät. Ei tarvitse osallistua pakkoruotsin lisäksi vielä tällaiseenkin natsifasismiin.

 

[hkultala]

Pikaisen googletuksen mukaan henkilöautojen osuus kaikista kotimaan henkilömatkoista olisi noin 80%.

mm. koska suurimpaan osaan kylistä sitä junarataa ei mene tai jos menee, niin juna ei niissä pysähdy.

Esim. oman vanhan kotikylän läpi kyllä rata menee, mutta lähin asema on yli 15km päässä. Mikähän mahtaa olla se suurin syy siihen, että siellä ei sitä junaa käytetä paikalliseen liikkumiseen?

Todella typerää olla rakentamatta junarataa sen takia, että junaa ei ole käytetty ennen kun junarataa tai asemaa ei ole ollut.

Turku-HKI -välillä uusi rata voi toki innostaa hieman tasapuolisempiinkin prosentteihin, mutta kääntöpuolena onhan siellä erittäin laadukas moottoritie myös.

Lähtökohtaisesti se, että junamatkailusta maalaillaan jotain supersuosittua tulevaisuuden liikkumismuotoa perustuu enemmänkin utopistisiin, vihervasemmistolaisiin höpöhöpö-luuloihin kuin todelliseen todellisuuteen.

Katsopas nyt peiliin höpöhöpösi kanssa, melkoista olkiukkoilua nimittäin suollat.

Esim. eräs hyvin konservatiivinen kaverini, perussuomalaisia äänestävä ja isomoottorisen bemarin omistava (ja sitä bemariaan hyvin innokkaasti puunaava) isomman kaupungin keskustassa töissä käyvä kaverini osti juuri ennen koronaa talon n. 40km päästä työpaikastaan maaseudun pikkukaupungin juna-aseman vierestä että voi kulkea työmatkansa junalla (muutti siis sinne 40km päähän koska asunnot olivat siellä paljon halvempia, mutta ei ostanut taloa isompaan kaupunkiin menevän tien läheltä vaan aseman läheltä, vaikka muuten oli hyvin auto-orientoitunut ihminen)

Ja toi "ikkunoiden raaputtelu" on kyllä aika väsynyt argumentti. Autotallit ja sisätilalämmittimet on keksitty,

Väsynyttä on ainoastaan höpinä jostain "väsyneistä argumenteista". Se tuntuu nousevan esille silloin, kun mitään oikeaa vasta-argumenttia ei ole.

Esim. kerrostaloissa asuvilla ihmisillä ei ole mitään mahdollisuuksia rakentaa omaa autotallia sen kerrostalon pihaan.

Minulle tuo lasien raaputtaminen on arkipäivää autolla johonkin lähtiessäni.

ja lisäksi se raaputtelu on aika pieni vaiva verrattuna siihen, että pitää kävellä johonkin pysäkille ties mihin,

On kyllä melkoisen onneton tapaus jos käveleminen on joku ongelma. Kannattaisi ehkä pitää kunnostaan vähän parempaa huolta - esim. kävelemällä vähän enemmän.

Mutta toki tässäkin on kyse asennevammasta, tietyllä tavalla asennevammaisille vain autoliikenne on oikeaa liikennettä ja aikuisen miehen ei kuulu käyttää lihaksiaan mihinkään muuhun kuin halkojen hakkaamiseen.

seisoskella ja odotella arvon julkista kulkuvälinettä saapuvaksi ja sitten hengailla siellä huonossa seurassa. Juu ei. EI KOSKAAN!!!!! Jos se sitä vaatisi, niin mieluummin sitten jää tukien varaan elämään ja chillaa kotona kaiket päivät. Ei tarvitse osallistua pakkoruotsin lisäksi vielä tällaiseenkin natsifasismiin.

"huonossa seurassa"

Sitä huonoa seuraa voi löytyä myös peilistä.



Ja omaa kyllä melkoiset psykoosit, jos junaradan rakentamista pitää natsifasismina. Kannattaa ehkä katsoa peiliin, että kuka sitä vihervasemmistolaista retoriikkaa oikein viljelee, nuo älyttömät natsismi- ja fasismisyytökset on nimenomaan sitä.

 

[taski]

Ja moni ihminen ei myöskään halua värjötellä kylmässä raaputtamassa sen auton laseja puhtaiksi ja lapioimassa sitä autoa esille lumikasan alta. Käveleminen asemalle on todennäköisesti useimmille aika paljon sitä mukavampaa.

Nykyään on kuitenkin keksitty lohkolämppärit ja webastot etc.
Ja en kyllä ilman niitäkään keksi että missä ihmeen todellisuudessa nähdään lasin raappaaminen ja auton lasien harjaus ikävämpänä kuin julkisten käyttö Ehkä sellaisiakin ihmisiä on olemassa, mutta en ole kyllä tainnut tällaisista vielä kuulla.

Kuinka moni edes asuu kävelymatkan päässä juna-asemasta?
Keskustoissa asuvat ihmiset jotka on keskustassa töissä?

 

[KeljuK]

Kuinka moni edes asuu kävelymatkan päässä juna-asemasta?
Keskustoissa asuvat ihmiset jotka on keskustassa töissä?

Hiton moni suomalainen asuu alueella jossa julkisen liikenteen käytöllä pystyy väistämään parkkikulut, ruuhkat ja työmatka on jopa nopeampi julkisilla. Osa siitä voi tosiaan olla vartin kävely johonkin suuntaan, tai liittymäliikenne. Mutta edelleen se on todella monelle se halvin ja nopein vaihtoehto. Lisäksi toki se että mitä vähemmän tuolla on autoja radalla, sen nopeampi liikenne on niille joilla auto on ainut vaihtoehto.

Eikä tartte olla kävelymatka juna-asemasta, vaan sinne siirrytään joko bussilla tai sitten omalla autolla. Juna on kuitenkin melkoisen nopea ja kaikista vikapäivistään huolimatta myös halpa.

Ja tosiaan, nyt kun sitä etätyötä opetellaan käyttämään, niin junassa pystyy tekemään osan työpäivästään. Autossa ei ellei ole kuskia.

 

[taski]

Joo-o, no taas kerran pätee ehkä niihin jotka asuu kaupunkien keskustoissa. Kyllä itselle olisi melkoista syöpää lähteä käyttämään julkisia, asun kuitenkin Tampereen välittömässä läheisyydessä ja työpaikka on Tampereella. Silti täältä asuen en ilman autoa alle 1,5h per suunta pääsisi mitenkään töihin. Autolla 30min. Veikkaan että se säästetty aika on järkevämpää käyttää vaikka työntekoon siellä työmaalla kuin yrittää siellä junassa jotain näprätä. Siinä olet kyllä hyvinkin oikeassa että mitä enemmän julkisten käyttäjiä, niin sitä enemmän on autobaanalla tilaa.

 

[Joku_242]

Nykyään on kuitenkin keksitty lohkolämppärit ja webastot etc.
Ja en kyllä ilman niitäkään keksi että missä ihmeen todellisuudessa nähdään lasin raappaaminen ja auton lasien harjaus ikävämpänä kuin julkisten käyttö Ehkä sellaisiakin ihmisiä on olemassa, mutta en ole kyllä tainnut tällaisista vielä kuulla.

Mitä ikävää julkisten käytössä on, olettaen että niitä edes on järkevällä vuorovälillä? Syrjäseutu on toki asia erikseen.

 

[asddsa]

Julkiseen liikenteeseen olisi kyllä hyvä panostaa enemmän, mutta onko tämä tunnin juna nyt sitten taas kovin kustannustehokas ratkaisu? Saattaisi löytyä tehokkaampiakin tapoja kehittää julkista liikennettä.

 

[Markkanen]

Miksi tieverkostoon ei voisi laittaa tuota pottia mikä menee tunnin junaan?