Suomen valtion default 2030-luvulla

[AlkuVaikeaa]

Mikä ongelma palaisi ja mille perusteella? Kaikille tulisi olemaan enemmän palveluita ja ihmisten tuottamaa materiaa tästä tulevaisuuteen.

Kun tehtäisiin enemmän työtunteja kyseessä olisi kertaluontoinen hyppäys talouskasvussa.

Kun taas talous vaatii jatkuvaa kasvua. Se on mahdollista uusia teknologioita hyödyntämällä. Ilman talouskasvua käy niin, että lopulta sitten leikataan rajusti ihan kaikilta, jollei pahempaa.

 

[Timo 2]

Kiitos Suomen verotuksen, minun ja lukion lehtorin nettopalkan ero on noin 500 euroa/kk, vaikka bruttopalkkojen ero on moninkertaisesti tätä rahamäärää suurempi

Palkansaajien marginaaliverotaulukosta katsoin eron olevan 2x, eli 6 000 € nettolisätienestit vaatii 12 000 bruttolisätienestit.

Palkansaajan veroprosentit 2025

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

Ei sillä etteikö tuo 50 % marginaalivero ole paljon, mutta että ei se ero nyt kuitenkaan ole tuon enempää, niinkuin itse käsitin kun sanoit eron olevan moninkertaisesti.

 

[finWeazel]

Itsehän tässä olen jo kohta viikon odotellut lähteitä sille väitteelle miten suuret tuloerot tukee talouskasvua. Mutta eipä täällä tunnu samat säännöt kaikkia koskevan.

Mahdollisuus ansaita enemmän tukee sitä, että tehdään kovempaa ja pidempää päivää johtaen parempaan lopputulokseen. Parempi lopputulos tuo asiakkailta rahaa sisään eli talouskasvua. Jos taas nettotuloa ei ole mahdollista juurikaan kasvattaa optimoidaan työnteko nettotulon mukaan joka voi johtaa työntekoon mallia minimi(mä oon vaan täällä töissä, 16:00 tipahtaa hanskat). Johtaa siihen että asiakkailta tulee vähemmän rahaa sisään ja talous ei kasva.

Toisella tapaa sama asia, että perustat startupin viroon, koska siellä asiat hoituvat paremmin kuin suomessa. Talouskasvu menikin viroon eikä suomeen

Tuloerot on hyvä asia, ne rohkaisevat tekemiseen. Missä kohtaa tuloero muuttuu negatiiviseksi asiaksi? Se on varmaan jonkin toisen ketjun asia selvittää.

 

[Dääm]

Kun tehtäisiin enemmän työtunteja kyseessä olisi kertaluontoinen hyppäys talouskasvussa.

Kun taas talous vaatii jatkuvaa kasvua. Se on mahdollista uusia teknologioita hyödyntämällä. Ilman talouskasvua käy niin, että lopulta sitten leikataan rajusti ihan kaikilta, jollei pahempaa.

Miksi pitää leikata jos meillä on tarpeeksi työntekijöitä tuottamaan tarpeelliset materiat ja palvelut? Ja miksi siis nimenomaan niistä materiasta ja palveluista pitää leikata? Numerot tilillä eivät minua kiinnosta.

 

[AlkuVaikeaa]

Miksi pitää leikata jos meillä on tarpeeksi työntekijöitä tuottamaan tarpeelliset materiat ja palvelut? Ja miksi siis nimenomaan niistä materiasta ja palveluista pitää leikata? Numerot tilillä eivät minua kiinnosta.

Siksi, ettei Suomi ole omavarainen maa. Täällä ei kaikkea pystytä tuottamaan itse. Muut eivät ole Suomen sosiaalitoimistoksi ryhtymässä. Eli yksilön tasolla Samsung ei anna taulutelevisiotaan ilmaiseksi.

 

[Rullis]

Mahdollisuus ansaita enemmän tukee sitä, että tehdään kovempaa ja pidempää päivää johtaen parempaan lopputulokseen. Parempi lopputulos tuo asiakkailta rahaa sisään eli talouskasvua. Jos taas nettotuloa ei ole mahdollista juurikaan kasvattaa optimoidaan työnteko nettotulon mukaan joka voi johtaa työntekoon mallia minimi(mä oon vaan täällä töissä, 16:00 tipahtaa hanskat). Johtaa siihen että asiakkailta tulee vähemmän rahaa sisään ja talous ei kasva.

Toisella tapaa sama asia, että perustat startupin viroon, koska siellä asiat hoituvat paremmin kuin suomessa. Talouskasvu menikin viroon eikä suomeen

Tuloerot on hyvä asia, ne rohkaisevat tekemiseen. Missä kohtaa tuloero muuttuu negatiiviseksi asiaksi? Se on varmaan jonkin toisen ketjun asia selvittää.

Ymmärrätkö mitä sana lähde tarkoittaa? Jos nää sun tarinat olis mitenkään tosia, niille olis varmaan mahdollista edes se yksi tutkimus löytää väitteitä tukemaan. Vai kuinka selität sen, että mä löydän tutkittua tietoa aiheesta, mutta sinä ja @hkultala ette?

 

[tietokonerikki]

Lopeta nyt jo tämä paskanpuhuminen.

Suomessa käytännössä kaikissa menestyvissä firmoissa yritysjohto noudattaa lakia, mikä ulkomailla ei ole itsestäänselvyys; Monissa muissa maissa monet yritysjohtajat tarvitsevat henkivartijoita, koska ovat perseilleet sen verran paljon että ovat hankkineet vihamiehiä jotka haluavat tappaa heidät, tai koska paikalliseen yrityskulttuuriin kuuluu että esim. yritysten kaappaamisiin kuuluu väkivalta.

Suomessa ollaan todella kaukana tällaisesta.



Asukaslukuun nähden Suomi on maailman ehdottomia kärkimaita uuden teknologian kehittämisen kanssa. Olemme alle promille maailman väkiluvusta, mutta todella suuri määrä tekniikka mitä maailmalla käytetään on suomalaista.

Tässä jotain esimerkkejä:

* Edelleen Nokian matkapuhelinpuolen romahtamisen jälkeenkin Suomalaislähtöinen käyttisydin on > 70% kaikista puhelimista, samoin suurimmassa osassa palvelimista käytetään samaa suomalaislähtöistä käyttisydintä
* Suomalainen salausprotokolla on hyvin tärkeässä asemassa turvaamassa internetin liikennettä koneiden välisissä etäyhteyksissä
* Yli viidesosa kaikista viime vuosina myydyistä matkapuhelinten tukiasemista on suomalaisia
* Suomalainen firma toi muutama vuosi sitten ensimmäisenä markkinoille siviilikäyttöön tarkoitetut SAR-tutkatekniikkaan perustuvat valvonta- ja kuvaussateliitit
* Sykemittarikello on suomalainen keksintö, ja edelleen suomessa on kaksi näitä tekevää firmaa
* Suomessa on aina tehty paljon tietokonepelejä ja suomen peliteollisuus on myynyt ulkomaille todella paljon. Rovio, Supercell, Remedy, Colossal Order, Futuremark, HypeHype jne.

Että lopeta nyt tämä paskapuhe.

Suomen älykkäät ihmiset on hyödynnetty erittäin tehokkaasti uuden teknologian kehittämiseen, käytännössä tehokkaammin kuin suurin piirtein missään muussa maassa. Sitä porukkaa jolla sitä älykkyyttä näihin juttuihin ei vaan Suomesta riitä paljoa enempää.


Suomen ongelma on se, että näiden lisäksi meillä on
1) suuri määrä porukkaa, jotka kuvittelevat, että koska he asuvat Suomessa, heillä tulee olla paljon parempi elintaso kuin puolassa tai virossa asuvalla ihmisellä joka tekee heitä enemmän ihan vastaavia töitä.
2) suuri määrä turhia paperinpyörittäjiä julkisissa viroissa tekemässä itsestään tärkeitä keksimällä lisää tuottamatonta ja ihmisten elämää ja yritystoimintaa haittaavaa byrokratiaa. sote-uudistus oli taas suuri askel lisää tähän suuntaan.



Ei. Ignoraat ne oikeat syyt jotka edellisessä viestissäni listasin, koska haluat valittaa ja syyllistää jotain kuvitteellista yritysjohtajien mafiaa, jota ei todellisuudessa ole olemassa.

Ja toisekseen tuo kasvu on muutenkin typerä mittari, koska se näyttää suurempaa jos lähtötilanne oli huonompi; Se, että suomi osasi hyödyntää älykkäät ihmisensä erinomaisesti jo 15 vuotta sitten ei ole huono asia.

Kyllä meillä on eläkeyhtiöiden kautta muodostunut porukka, joka koostuu hemmoista jotka istuvat välillä joko toimitusjohtajina ja sitten usean eri yhtiön yhtiössä hallituksessa. Ja ovat mm. nostaneet palkkaansa (ja keksineet mistä saa lisäpalkkioita) toinen toisilleen . Siitä on muodostunut suhteiden verkosto.
Surullisein esimerkki lienee Toi Fortumin johdon palkitseminen, vaikka tekivät miljardeittain tappioata.

Toki meillä on paljon yrityksiä, jotka ovat jonkun suvun hallussa olleet pitkää ja se päätäntävalta on paremmin yksissä käsissä.

Eli ns. yhtä totuutta ei ole.
Mutta paljon on yrityksiä siirretty ulkomaille mm. Kiinaan, sen takia että on saatu työ halvemmalla. Siinä on vaan käynyt niin, että kun se täällä vuosikausia tehty
kehitystyö on saatu kohdemaassa haltuun aletaankin kilpailla sitä sinne siirtynyttä yritystä vastaan.

Mm. ennen olimme maailman johtavia jäänmurtajien rakentajia TTK:n vuosikymmeniä tekemän koulutus ja tutkimustyön ansiosta, emme enää.
Aikoinaan valtio satsasi n. 2 miljardia markkaa Wärtsilän telkakkaan ja ei mennyt kauan kun myytiin kohtalaisen halvalla

 

[finWeazel]

Olen ollut pitkään piilaaksossa töissä. Piilaakson isojenkin firmojen työkulttuuri muistuttaa paljon samaa kuin suomalaisen motivoituneen startupin työntekeminen. Tehdään kovaa töitä, kelloa ei katsota ja toivotaan työtä vastaavaa tai isompaa kompensaatiota(optiot, raketoiva osakekurssi). Työkulttuuri kovin erilainen kuin mä oon vaan töissä täällä puljuissa. Ei se varmaan sattumaa ole, että piilaaksossa on apple, google, meta(facebook), openai jne jne.

Paljon tullut luettua elämäkertoja. Yhteinen tekijä mihin itse voi vaikuttaatuntuu menestyjillä vaikuttaa olevan on järjettömän kova työmoraali. Toki taustalla on myös tuuria, että on oltu oikeaan aikaan liikenteessä. Tosin jos tekee paljon töitä voi luoda onnea itsellensä. ei bezos, michael dell, musk tms. olisi siellä missä nyt ovat ilman kovaa työtä.

Esim. michael dell keräs halpoja osia, kasas koneita soluasunnossa ja kuljetti kasatut koneet asiakkaille rämällä autolla. Monta mutkaa, vastoinkäymistä ja paljon hikeä vaati, että dell rikastui. Ilman kovaa työtä olisi jäänyt asiat saavuttamatta. Dell loi paljon omaa onnea työllänsä, kun asiakkaat tykkäs, kaverit&sukulaiset tykkäs sen sijaan, että olisi kadehdittu ja kampitettu.

Hyvä kirja, suosittelen: Play Nice But Win: A CEO's Journey from Founder to Lead…

 

[Dääm]

Siksi, ettei Suomi ole omavarainen maa. Täällä ei kaikkea pystytä tuottamaan itse. Muut eivät ole Suomen sosiaalitoimistoksi ryhtymässä. Eli yksilön tasolla Samsung ei anna taulutelevisiotaan ilmaiseksi.

Telkkari voisi olla kalliimpi, mutta niistä palveluista ei tarvitsisi leikata.

 

[AlkuVaikeaa]

Telkkari voisi olla kalliimpi, mutta niistä palveluista ei tarvitsisi leikata.

Jos on yhteisvaluutassa pitää leikata, ja jos on omassa valuutassa niin sitten devalvoidaan, eli telkkarista tulisi kalliimpi.

 

[Dääm]

Jos on yhteisvaluutassa pitää leikata, ja jos on omassa valuutassa niin sitten devalvoidaan, eli telkkarista tulisi kalliimpi.

Devalvaatio tapahtuisi itsestään: Palkat laskisivat ja näiden mukana kotimaisten palveluiden hinnat, mutta ulkomaalaiset tuotteet ja palvelut säilyisivät ennallaan.

 

[saan]

Ymmärrätkö mitä sana lähde tarkoittaa? Jos nää sun tarinat olis mitenkään tosia, niille olis varmaan mahdollista edes se yksi tutkimus löytää väitteitä tukemaan. Vai kuinka selität sen, että mä löydän tutkittua tietoa aiheesta, mutta sinä ja @hkultala ette?

Ainakin joitain tutkimuksia missä kehittyneissä talouksissa tuloerot lisäävät kasvua, tutkimukset aiheesta eivät kuitenkaan ole kovinkaan yksiselitteisiä ja talouskasvu on monen tekijän summa.
The missing link between income inequality and economic growth: Inequality of opportunity | CEPR

Monesti suuret tuloerot erityisesti kehitysmaissa johtaa korruptioon, mikä heikentää talouskasvua. Todennäköisesti tässäkin sopiva balanssi on sopiva, liian pienet tuloerot passivoivat, liian suuret erot lisää korruptiota ja yhteiskunnan levottomuutta. Nyt Sveitsissä asuvana näen täkäläisen mallin olevan huomattavasti Suomea kannustavampi palkkauksen ja verojen osalta, tuloerot on hieman suuremmat, mutta matalapalkka aloillakin työskentelevät on vähemmän persaukisia mitä Suomessa.

 

[Dääm]

Monesti suuret tuloerot erityisesti kehitysmaissa johtaa korruptioon, mikä heikentää talouskasvua.

Epäilen että tämä on toisin päin, eli korruptoitunut hallinto johtaa suuriin tuloeroihin.

 

[tietokonerikki]

Olen ollut pitkään piilaaksossa töissä. Piilaakson isojenkin firmojen työkulttuuri muistuttaa paljon samaa kuin suomalaisen motivoituneen startupin työntekeminen. Tehdään kovaa töitä, kelloa ei katsota ja toivotaan työtä vastaavaa tai isompaa kompensaatiota(optiot raketoiva osakekurssi). Työkulttuuri kovin erilainen kuin mä oon vaan töissä täällä puljuissa. Ei se varmaan sattumaa ole, että piilaaksossa on apple, google, meta(facebook), openai jne jne.

Paljon tullut luettua elämäkertoja. Yhteinen tekijä mihin itse voi vaikuttaatuntuu menestyjillä olevan järjettömän kova työmoraali. Toki taustalla on myös tuuria, että on oltu oikeaan aikaan liikenteessä. Tosin jos tekee paljon töitä voi luoda onnea itsellensä. ei bezos, michael dell, musk tms. olisi siellä missä nyt ovat ilman kovaa työtä.

Esim. michael dell keräs halpoja osia, kasas koneita soluasunnossa ja kuljetti kasatut koneet asiakkaille rämällä autolla. Monta mutkaa, vastoinkäymistä ja paljon hikeä vaati, että dell rikastui. Ilman kovaa työtä olisi jäänyt asiat saavuttamatta. Dell loi paljon omaa onnea työllänsä, kun asiakkaat tykkäs, kaverit&sukulaiset tykkäs sen sijaan, että olisi kadehdittu ja kampitettu.

Hyvä kirja, suosittelen: Play Nice But Win: A CEO's Journey from Founder to Lead…

Minäkin olen ollut muutamassa projektissa mukana, ja vaikka ohjelman rahoittajajalle kerroin, että on täysin järjetöntä maksaa ohjelmasta ja antaa ohjelman tekijälle
kaikki oikeudet, vaikka ne koodaajat eivät ymmärrä yhtään mitään siitä minkä takia koodaavat. Vaan se tieto mitä sillä ohjelmalla tehdään hyödyllistä tulee siltä ohjelman maksajalta. Esitin, että vaaditte nyt edes sen, että saatte kommentoidun lähdekoodin itsellenne ja oikeuden sen käyttöön ja muuttoon omaan toimintaan.

No eihän se mennyt läpi, eikä niin kauan mennyt kun taas piti uutta ohjelmaa maksaa.
Tuolla tavalla se tieto sitten siirtyy kätevästi kilpailijalle. Koodaajat vetävät hillot itselleen...

Mutta siitä samaa mieltä, ettei köyhä vaurastu kuin kovalla työllä ja innostuksella siihen omaan ideaansa. Aluksi töissä ja illat sitten sen oman idean kehittämiseen.
Silti tarvitaan sitä tuuriakin

Devalvaatio tapahtuisi itsestään: Palkat laskisivat ja näiden mukana kotimaisten palveluiden hinnat, mutta ulkomaalaiset tuotteet ja palvelut säilyisivät ennallaan.

Devalvaatiossa palkat eivät laske, vaan ulkomaalaiset palvelut ja tuotteet kallistuvat. Eli rahan arvo laskee, kun liityimme EU:n euroon menetimme sen päätäntävallan.
Ruotsi voi sillä pelata, koska ei ole eurossa.

 

[Rullis]

Ainakin joitain tutkimuksia missä kehittyneissä talouksissa tuloerot lisäävät kasvua, tutkimukset aiheesta eivät kuitenkaan ole kovinkaan yksiselitteisiä ja talouskasvu on monen tekijän summa.
The missing link between income inequality and economic growth: Inequality of opportunity | CEPR

Monesti suuret tuloerot erityisesti kehitysmaissa johtaa korruptioon, mikä heikentää talouskasvua. Todennäköisesti tässäkin sopiva balanssi on sopiva, liian pienet tuloerot passivoivat, liian suuret erot lisää korruptiota ja yhteiskunnan levottomuutta. Nyt Sveitsissä asuvana näen täkäläisen mallin olevan huomattavasti Suomea kannustavampi palkkauksen ja verojen osalta, tuloerot on hieman suuremmat, mutta matalapalkka aloillakin työskentelevät on vähemmän persaukisia mitä Suomessa.

Anteeksi, mutta minä en ihan nyt käsitä? Tuossa sinun linkissä, mitä et jaksa referoida lähinnä kerrotaan että yhteiskunnissa joissa mahdollisuudet on jakautuneet epätasaisesti, tuloerot hidastavat taloudenkasvua sitäkin enemmän. Näin sen artikkelin ainakin itse käsitin.

Sveitsissä ne matalapalkka duunarit tienaa enemmän johtuen ehkäpä jostain muusta kuin tuloeroista...

 

[tietokonerikki]

Anteeksi, mutta minä en ihan nyt käsitä? Tuossa sinun linkissä, mitä et jaksa referoida lähinnä kerrotaan että yhteiskunnissa joissa mahdollisuudet on jakautuneet epätasaisesti, tuloerot hidastavat taloudenkasvua sitäkin enemmän. Näin sen artikkelin ainakin itse käsitin.

Sveitsissä ne matalapalkka duunarit tienaa enemmän johtuen ehkäpä jostain muusta kuin tuloeroista...

Tuloerot ovat helppo yhtälö. Jos me Suomessa tienataan x-määrä euroa ja muutamille hemmoille annetaan siitä a miljoona lisää
=> se vähentää muille maksettavaksi jääviä euroja. Ellei lisätä velkaa tai myydä Suomen omaisuutta. Toi on puhdasta matematiikkaa.

 

[Rullis]

Tuloerot ovat helppo yhtälö. Jos me Suomessa tienataan x-määrä euroa ja muutamille hemmoille annetaan siitä a miljoona lisää
=> se vähentää muille maksettavaksi jääviä euroja. Ellei lisätä velkaa tai myydä Suomen omaisuutta. Toi on puhdasta matematiikkaa.

Juu sovitaan sitten vaikka niin.

Eli jos kaikki suomen toimeentulotuki asiakkaat antais 20e kuussa Suomen rikkaimmille niin se vähentää muiden maksettavia euroja, eikä tarvitsisi lisätä velkaa tai edes myydä Suomen omaisuutta.

Vai haitko jotain muuta tällä sun helpolla yhtälöllä?

 

[saan]

Anteeksi, mutta minä en ihan nyt käsitä? Tuossa sinun linkissä, mitä et jaksa referoida lähinnä kerrotaan että yhteiskunnissa joissa mahdollisuudet on jakautuneet epätasaisesti, tuloerot hidastavat taloudenkasvua sitäkin enemmän. Näin sen artikkelin ainakin itse käsitin.

Sveitsissä ne matalapalkka duunarit tienaa enemmän johtuen ehkäpä jostain muusta kuin tuloeroista...

Referoin tuon artikkelin alkua lyhyesti missä todetaan tuloerojen vaikutuksesta olevan ristiriitaisia teorioita ja käytännön tutkimuksia, mikä vastaa lainaamani viestin valituksiin vastakkaisista tutkimuksista ja niihin artikkelissa on viitattu. Artikkelin pääpointti tosiaan on että tuloeroilla on erityinen negatiivinen vaikutus, jos tuloerot heikentävät yksilöiden mahdollisuutta kouluttautua ja saavuttaa potentiaalinsa.

Sveitsillä on vähemmän syitä olla yksi maailman rikkaimipia maita kuin mainitsemillasi matalampien tuloerojen Norjalla ja UAE:lla(missä tuloerot ovat todellisuudessa todella suuret).

 

[tietokonerikki]

Juu sovitaan sitten vaikka niin.

Eli jos kaikki suomen toimeentulotuki asiakkaat antais 20e kuussa Suomen rikkaimmille niin se vähentää muiden maksettavia euroja, eikä tarvitsisi lisätä velkaa tai edes myydä Suomen omaisuutta.

Vai haitko jotain muuta tällä sun helpolla yhtälöllä?

Noinhan se oikeasti menee sillä erotuksella, että niitä ei pitäisi antaa kenellekään vaan maksaa niitä velkoja pois. Jos ne annetaan rikkaille valtion kannalta tilanne ei muutu.
Toimeentulotuki asikkaat vaan kärsivät enemmän ja rikkaat rikastuvat lisää.

Kyse on sitten siitä kenen pitää tehdä se työ. Kumpikaan ei ole hyvä valtiontalouden kannalta, että annetaan vastikkeetta euroja tai maksetaan yhdelle vaikka miljoona palkkaa siitä, että tekee huonoja päätöksiä. Meillä on pakkaerot lisääntyneet ja se, että ne suurien palkkojen ylimääräiset eurot ohjautuvat pois Suomesta ei ole
valtiontalouden kannalta hyvä asia. Ennen niitä verotettiin enemmän.

 

[meridian]

Tähän on syynä se,
1) että Suomessa on koulutettu viime aikoina aivan liikaa maistereita humanistisille huuhaa-aloille, joille ei ole tarvetta työvoimalle.
Tällä ei ole mitään tekemistä minkään työtehtävien vaatimustason laskun kanssa.

2) Suomessa on ihan liian helpolla päästetty esim AMKsta valmistumaan läpi ihmisiä, joilla ei ole riittävää aivokapasiteettia eikä osaamista alalle, jolle he ovat kouluttautuneet. Meillä on insinöörin paperit omaavia ihmisiä, jotka eivät sovellu insinöörin työhön.

Eikös Suomessa ole ollut joku tavoitekin, että työikäisestä väestöstä >50% olisi korkeakoulutettuja tyyliin 2035 mennessä?

Menee koko korkeakoulun idea viemäristä alas jos joka toinen vastaantulija on paperilla korkeakoulutettu, sillä tuohan tarkoittaa käytännössä sitä, että korkeakoulujen vaatimustasoa on laskettava kunnes 50% pääsee sisään ja valmistuu sieltä.

Edit: ja jos/kun peruskoulun oppimistulosten lasku tulevaisuudessa jatkuu eikä ketään voi jättää luokalle tms, vaatimustasoa pitää entisestään laskea...

 

[Cluuduli]

Mm. ennen olimme maailman johtavia jäänmurtajien rakentajia TTK:n vuosikymmeniä tekemän koulutus ja tutkimustyön ansiosta, emme enää.
Aikoinaan valtio satsasi n. 2 miljardia markkaa Wärtsilän telkakkaan ja ei mennyt kauan kun myytiin kohtalaisen halvalla

Niistä miljardeista huolimatta tuloksena oli Pohjoismaitten suurin konkurssi.

Jäänmurtamisen osaaminen on edelleen Suomessa:

Aker Arctic - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

 

[finWeazel]

Eli jos kaikki suomen toimeentulotuki asiakkaat antais 20e kuussa Suomen rikkaimmille niin se vähentää muiden maksettavia euroja, eikä tarvitsisi lisätä velkaa tai edes myydä Suomen omaisuutta.

Eihän ne toimeentuloasiakkat anna yhtään mitään rikkaammille vaan päinvastoin. Nettomaksajat maksaa ja nettosaajat saavat. Nettomaksajaa tarpeeksi kuristetaan niin alkaa siintämään downshift tai maastamuutto mielessä ts. liian kova verotus alkaa passivoimaan.

 

[tietokonerikki]

Niistä miljardeista huolimatta tuloksena oli Pohjoismaitten suurin konkurssi.

Joo olisikin mielenkiintoista tietää mitä siinä tapahtui, ainakin huonoja kauppoja.
Mutta lopputuloksena oli telakan myyminen "pilkkahinnalla". Ja sitä kautta se osaaminen sitten levisi maailmalle.

Jäänmurtamisen osaaminen on edelleen Suomessa:

Aker Arctic - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Joo on, mutta ne laivat tehdään pääosin muissa maissa, eli käyttävät Suomessa kehitettyä jäänmurtotekniikkaa, katsoin yhden dokumentin, jossa oli uusi hieno matkustajalaiva, joka selvisi jopa 15m jäästä hyödyntäen suomessa kehitettyä tekniikkaa ja taisi sentään täältä tulla se potkurisysteeni?

 

[BongisKhan]

Eikös Suomessa ole ollut joku tavoitekin, että työikäisestä väestöstä >50% olisi korkeakoulutettuja tyyliin 2035 mennessä?

Menee koko korkeakoulun idea viemäristä alas jos joka toinen vastaantulija on paperilla korkeakoulutettu, sillä tuohan tarkoittaa käytännössä sitä, että korkeakoulujen vaatimustasoa on laskettava kunnes 50% pääsee sisään ja valmistuu sieltä.

Edit: ja jos/kun peruskoulun oppimistulosten lasku tulevaisuudessa jatkuu eikä ketään voi jättää luokalle tms, vaatimustasoa pitää entisestään laskea...

Ei siinä tavoitteessa sinänsä ole mitään vikaa, kunhan ne tutkinnot eivät ole jotain pilipalitaiteilua tai huuhaa-humanismia.

Sinänsä tarvetta yhä korkeammin koulutetulle työvoimalle on koska ihan kaikki hommat digitalisoituu vauhdilla ja yhä isompi osa suorittavan tason työstä automaatisoituu pois.

 

[meridian]

Ei siinä tavoitteessa sinänsä ole mitään vikaa, kunhan ne tutkinnot eivät ole jotain pilipalitaiteilua tai huuhaa-humanismia.

Sinänsä tarvetta yhä korkeammin koulutetulle on työvoimalle koska ihan kaikki hommat digitalisoituu vauhdilla ja yhä isompi osa suorittavan tason työstä automaatisoituu pois.

Siis olisihan se toki hienoa jos >50% aikuisväestöstä olisi aidosti korkeakoulutettuja, vaatimustasosta tinkimättä. Ja mielellään vielä aloilta, joille on aitoa kysyntää.

Tuo olisi myös talouden kannalta perusteltua, koska Suomi ei voi kilpailla maailmanmarkkinoilla paljon muulla kuin teknologiateollisuudella ja korkeamman tason insinöörihommilla.

Pahoin kuitenkin pelkään, että maassa jossa korkeakoulujen rahoitus määräytyy valmistuvien opiskelijoiden mukaan ja jossa peruskoulusta valmistuvien kielellinen ja matemaattinen osaaminen jatkuvasti heikkenee, ei tavoitteeseen pääsyyn ole muuta keinoa kuin alentaa korkeakoulujen vaatimustasoa. Toisin sanoen siis tuottaa heikkotasoisempia "korkeakoulutettuja".

 

[finWeazel]

Koulutuksen pitäisi olla työkalu ei itseisarvo. imho. paljon parempi olla kesät töissä(intern) ja kandin jälkeen käydä vähän pidempikin stintti työelämässä kuin 100% lasissa vain koulua. Jos kolmikymppisenä tohtorina alkaa katsomaan ekaa oikeaa työpaikkaa niin jotain on menetetty matkan varrella.

Työelämäkin opettaa, mutta eri tavalla kuin koulu. Tukevat toisiansa, joustavasti pitäisi pallotella noiden välillä. Maailma muuttuu niin paljon, että epärealistista ajatellä koulu ja perään 40v samaa työtä ja sitten eläkkeelle putkea.

Varmasti on poikkeuksia missä pelkkä koulutus kantanut hedelmää. Toisaalta on myös koulut keskenjättäneitä menestyjiä.

 

[tietokonerikki]

Koulutuksen pitäisi olla työkalu ei itseisarvo. imho. paljon parempi olla kesät töissä(intern) ja kandin jälkeen käydä vähän pidempikin stintti työelämässä kuin 100% lasissa vain koulua. Jos kolmikymppisenä tohtorina alkaa katsomaan ekaa oikeaa työpaikkaa niin jotain on menetetty matkan varrella.

Työelämäkin opettaa, mutta eri tavalla kuin koulu. Tukevat toisiansa, joustavasti pitäisi pallotella noiden välillä. Maailma muuttuu niin paljon, että epärealistista ajatellä koulu ja perään 40v samaa työtä ja sitten eläkkeelle putkea.

Varmasti on poikkeuksia missä pelkkä koulutus kantanut hedelmää. Toisaalta on myös koulut keskenjättäneitä menestyjiä.

Meillä on myös joitakin heitä, joiden tarkoituskaan ei ole tehdä töitä, vaan opiskella. Entinen kun valmistuu uutta tulille.
Väitän, että suurimmalle osalle se oppi (johon tosin koulutuskin alustaa) tullee sieltä työpaikalta ja sen ylläpitämiseksi mahdollisesti tarvittavasta lisäopiskelusta työn ohella.
Koulutus antaa "ajokortin" ja luvan opetella "liikenteessä" työn ohella. Se on sitten itsestä kiinni ja vähän tuuristakin (tuurikin on ansaittava) miten sitten pärjää.

Siinä ei kyllä ole mittään mieltä (varsinkaan valtion talouden kannalta), että kaikki koulutetaan "ylioppilaiksi". Lähemmäs kysyntää vs tarjontaa pitäisi päästä.
Mutta tosiaan jotkut voivat olla 40-vuotta samassa ytityksessä, mutta sen sisällä monessa eri tehtävässä. Aina ei ole kivaa, joskus sentään ollee.

Eihän ne toimeentuloasiakkat anna yhtään mitään rikkaammille vaan päinvastoin. Nettomaksajat maksaa ja nettosaajat saavat. Nettomaksajaa tarpeeksi kuristetaan niin alkaa siintämään downshift tai maastamuutto mielessä ts. liian kova verotus alkaa passivoimaan.

Toi passivointi onkin hyvä kysymys. Passivoituvatko he kovaan verotukseen vai siihen, että "olen tehnyt 10-vuotta hommia tilillä on vielä loppuelämäksi euroja , on autot, vene, talot ja kiva perhe. Miksi mä tässä enää juoksen kokouksesta toiseen. Pitäköön tunkkinsa. Mulla on jo kaikki mitä tarvitsen"

Se pienemmällä palkalla oleva keskituloinen miettii.
"onhan mulla toi vanha auto ja talokin tosin siinä on velkaa ja kohta korjatakin pitäisi, ei taida eurot vielä eläkeellä riittää, pitänee vielä jaksaa painaa, vaikka onhan tässä jo 35-vuotta painettu "

Mä luulen, että se kova palkka enemmän passivoi.

 

[inexcess]

Palkansaajien marginaaliverotaulukosta katsoin eron olevan 2x, eli 6 000 € nettolisätienestit vaatii 12 000 bruttolisätienestit.

Palkansaajan veroprosentit 2025

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

Ei sillä etteikö tuo 50 % marginaalivero ole paljon, mutta että ei se ero nyt kuitenkaan ole tuon enempää, niinkuin itse käsitin kun sanoit eron olevan moninkertaisesti.

Olen yhdessä vaiheessa tienannut lähelle kokeneen lukion lehtorin bruttopalkkaa 4200 eur/kk, joten käteen jäävän rahan vertailu nykytilanteeseen on helppoa. Se on noin 500 eur/kk hehtaarilla. Toki veroprosentit ja muut eivät ole pysyneet vakiona, vaan niitä on veivattu vuosien saatossa ylös ja alas.

Yleisesti ottaen veroprosentti alkaa rajusti nousta, kun palkka nousee 4000 eur/kk toiselle puolelle. Jokaisen kannattaa miettiä, mikä on oman vapaa-ajan, perheen ja mielenterveyden arvo versus kovan työnteon seurauksena tullut muutama lisäkillinki valtion ryöstöoperaation jälkeen.

Eikä se vero ei ole ainoa palkasta pidätettävä osa. Palkasta lähtee myös TyEL, työttömyysvakuutusmaksu ja kirkollisvero, jotka ovat euromääräisinä sitä suurempia, mitä enemmän tienaa. Kirkollisvero on ainoa, jonka maksamisesta voi halutessaan laistaa.

 

[Timo 2]

Vero ei ole ainoa palkasta pidätettävä osa. Palkasta lähtee myös TyEL, työttömyysvakuutusmaksu ja kirkollisvero, jotka ovat euromääräisinä sitä suurempia, mitä enemmän tienaa.

Tuossa on noikin huomioitu.

Spoileri

Laskelmien veroprosentit sisältävät verohallinnon perimät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) sekä palkasta pidätettävät veronluonteiset työntekijän työeläke- (ei sisällä 53–62-vuotiaiden korotusosuutta) ja työttömyysvakuutusmaksut. Laskelmat kuvaavat lopullista verotusta (ei verokortin mukaista ennakkoverotusta) ja sitä, kuinka paljon palkasta jää käteen, kun koko vuoden ansiotulo koostuu palkkatuloista. Jos taulukon prosentteja vertaa verokortin prosenttiin, tulee niistä vähentää 7,94 prosenttiyksikköä, joka maksetaan verokortin prosentin lisäksi työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuina.

Esimerkeissä on käytetty keskimääräistä kunnallisveroprosenttia (7,46) ja kirkollisveroprosenttia (1,38) sekä huomioitu automaattisesti verottaja n viran puolesta tekemät palkkatuloon perustuvat vähennykset (alle 65-v työtulovähennys).

Yleisesti ottaen veroprosentti alkaa rajusti nousta, kun palkka nousee 4000 eur/kk toiselle puolelle. Jokaisen kannattaa miettiä, mikä on oman vapaa-ajan, perheen ja mielenterveyden arvo versus kovan työnteon seurauksena tullut muutama lisäkillinki valtion ryöstöoperaation jälkeen.

Tarkistin aiemmat vuodet(2020, 2021, 2022, sekä 2023) ja se oli 51,8 pahimmillaan. Toki 100 000 vuosituloilla ollaan melkein 60 % marginaaliverossa.

En sitten tiedä jos 10 tai 20 vuotta sitten marginaalivero oli mahdollisesti 66% tai 75 %

 

[finWeazel]

Laitoin verolaskuriin sinkku, helsingissä asuva ei kirkollisveroa 80k ja 120k bruttotulot

80k brutto, 52000 netto
120k brutto 72000 netto

Puolet 40k palkankorotuksesta katosi taivaan tuuliin. Onko tuollainen korotus sitten kiva juttu riippuu ihan siitä mitä työnantaja vaatii tekemään isomman palkan eteen. IT-alan palkat ketjua lukemalla voi päätyä jonkinlaisiin ajatuksiin siitä mihin palkkaan lisäsykkiminen loppuu kun työkuorma ja nettopalkka eivät kohtaa.

Veroprosenttilaskuri

www.vero.fi

 

[tietokonerikki]

Tuossa on noikin huomioitu.

Spoileri

Laskelmien veroprosentit sisältävät verohallinnon perimät tuloverot (valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, yleisradiovero, sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut) sekä palkasta pidätettävät veronluonteiset työntekijän työeläke- (ei sisällä 53–62-vuotiaiden korotusosuutta) ja työttömyysvakuutusmaksut. Laskelmat kuvaavat lopullista verotusta (ei verokortin mukaista ennakkoverotusta) ja sitä, kuinka paljon palkasta jää käteen, kun koko vuoden ansiotulo koostuu palkkatuloista. Jos taulukon prosentteja vertaa verokortin prosenttiin, tulee niistä vähentää 7,94 prosenttiyksikköä, joka maksetaan verokortin prosentin lisäksi työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuina.

Esimerkeissä on käytetty keskimääräistä kunnallisveroprosenttia (7,46) ja kirkollisveroprosenttia (1,38) sekä huomioitu automaattisesti verottaja n viran puolesta tekemät palkkatuloon perustuvat vähennykset (alle 65-v työtulovähennys).

Tarkistin aiemmat vuodet(2020, 2021, 2022, sekä 2023) ja se oli 51,8 pahimmillaan. Toki 100 000 vuosituloilla ollaan melkein 60 % marginaaliverossa.

En sitten tiedä jos 10 tai 20 vuotta sitten marginaalivero oli mahdollisesti 66% tai 75 %

Verotettava ansiotulo 2024 , euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Lähde: Vuoden 2024 talousarvioesitys: näin verotus muuttuu
0 ........................... 0............................... 12,64
20 500 2 591,20...................... 19
30 500 4 491,20...................... 30,25
50 400 10 510,95.................... 34
88 200 23 362,95.................... 42
150 000 49 318,95................... 44
Huom! Vuonna 2023 SOTE-menot maksettiin valtionveroista (kunnallisvero vain jotain 4,36-10,89%, keskimäärin 7,38 Lähde: Kuntaliitto)

-Yli 14000 €/kk tienaavien (mm. ministerit) verot putoaa 2009€/vuosi <=> n.167€/kk€
-opettajilla ja poliiseilla tuloluokassaan verot putoaa n. 60€/kk

(Yli 14000 €/kk tienaavien verot putoaa 2000€ Vuonna 2023 14000*12=168000€ => 22727,62 +44%* (168000-85800)= 59247,62€)
=> eli jos tienaat (vähennysten jälkeen) 168000€ vuodessa maksat valtion veroa 35,27% ja jos asut kauniaisissa päälle tulee n. 4,36% kunnalisveroa eli yht. 39,63%
+ kirkollisvero halutessa ja muita pieniä sotumaksuja 1,96% + työttömyysvakuutusmaksu 1,5% ja tietysti Yle-vero

Hyvä pitää liksan olla jos yli marginaalia 50% menee, ja asua kunnassa, jossa korkea kunnallisvera. Kirkollisvero on vapaaehtoinen maksu.
7,15 eläkemaksu ton päälle, mutta se ei ole ns. perinteinen vero vaan korvamerkitty sijoitus eläkkeeseen.

Laitoin verolaskuriin sinkku, helsingissä asuva ei kirkollisveroa 80k ja 120k bruttotulot

80k brutto, 52000 netto
120k brutto 72000 netto

Puolet 40k palkankorotuksesta katosi taivaan tuuliin. Onko tuollainen korotus sitten kiva juttu riippuu ihan siitä mitä työnantaja vaatii tekemään isomman palkan eteen. IT-alan palkat ketjua lukemalla voi päätyä jonkinlaisiin ajatuksiin siitä mihin palkkaan lisäsykkiminen loppuu kun työkuorma ja nettopalkka eivät kohtaa.

Veroprosenttilaskuri

www.vero.fi

Jos ton saa palkankorotuksena niin veikkaan, että Suomalaisista valtava enemmistö, menisi tyytyväisenä kotiin kertomaan saamastaa lisätulosta. Ylitöistähän
saa yleensä tunnille 1.5*palkan, joka ei koske ylempää toimihenkilöä.
10000€/kk on Suomessa todella kova palkka. Teillä piilaaksossa, sitten lähinnä "taskurahaa"?

 

[finWeazel]

Jos ton saa palkankorotuksena niin veikkaan, että Suomalaisista valtava enemmistö, menisi tyytyväisenä kotiin kertomaan saamastaa lisätulosta. Ylitöistähän
saa yleensä tunnille 1.5*palkan, joka ei koske ylempää toimihenkilöä.
10000€/kk on Suomessa todella kova palkka. Teillä piilaaksossa, sitten lähinnä "taskurahaa"?

Sellanen hassu juttu, että isoihin liksoihin kun mennään niin ylityöt muuttuvat tuntemattomaksi käsitteeksi. Yleensä kokonaistyöaika ja oletus on, että teet iltoja ja viikonloppuja ilman lisäkorvausta. Maailma on erilainen, jos olet kokonaistyöajalla versus 8-16 ja hanskat tipahtaa 16:00 tai alkaa ylityökorvaukset raksuttamaan.

Haluuako sitten olla aina töissä+vastuu+stressi vai vähän vähempi liksaa ja 8-16 riittää eikä päätä pakota niin jokainen voi päättää omalle kohdallensa.

 

[tietokonerikki]

Sellanen hassu juttu, että isoihin liksoihin kun mennään niin ylityöt muuttuu tuntemattomaksi käsitteeksi. Yleensä kokonaistyöaika ja oletus on, että teet iltoja ja viikonloppuja ilman lisäkorvausta. Maailma on erilainen, jos olet kokonaistyöajalla versus 8-16 ja hanskat tipahtaa 16:00.

Joo tiedän kokemuksesta, mutta on ne liksatkin jotain muuta kuin n.2000-3000€/kk. Mutta se on siis vapaaehtoista
Itsellä pahin viikonloppu 4h tuntia välissä nukkuen la ja su putkeen (tosin silloin liksa oli pieni ja ylityöt juoksi). Mutta ei tollanen pitemmän päälle ole enää tehokasta.

 

[finWeazel]

Toinen tapa miettiä on, että antaisitko työnantajana 50% palkankorotuksen, jos työntekijä antaa 25% lisää tulosta? Työnantaja haluaa bruttopalkkaa+sivukuluja vastaavaa tulosta ja työntekijä miettii nettoa. Voi ajatella mikä merkitys tällä on esim 80k/120k brutto esimerkissä ja mitä tarkoittaa suomen taloudelle. Voi myös tuumata mitä vaikkapa 5% veronkorotus tarkoittaisi tälle yhtälölle.

 

[tietokonerikki]

Toinen tapa miettiä on, että antaisitko työnantajana 50% palkankorotuksen, jos työntekijä antaa 25% lisää tulosta? Työnantaja haluaa bruttopalkkaa+sivukuluja vastaavaa tulosta ja työntekijä miettii nettoa. Voi ajatella mikä merkitys tällä on esim 80k/120k brutto esimerkissä ja mitä tarkoittaa suomen taloudelle. Voi myös tuumata mitä vaikkapa 5% veronkorotus tarkoittaisi tälle yhtälölle.

Toi vähän riippuu siitä, mitä mieltä hänen nykyisestä palkastaan olisin ja tietysti hemmon kyllä pitäisi olla lähes korvaamaton, että 50% antaisin, koska en usko työtehon lisääntymiseen palkan avulla, ellei ole kyse ns. urakkapalkasta. Firmassakin tulot pitää ylittää menot. Onneksi hyvin harva hemmo on oikeasti korvaamaton, vaikka niin saattaa luullakin.

 

[Rullis]

Yli 250 superrikkaan toive Davosin talouskokoukselle: Verottakaa meitä enemmän

Superrikkaat huomauttavat, että jos kasvavaan taloudelliseen epätasa-arvoon ei puututa, seuraukset yhteiskunnille ovat katastrofaaliset.

yle.fi

Rikkaat miljardöörit toivomassa itse lisää veroja. Luulis nyt niiden tietävän, että verot passivoi ja hidastaa maan talouskasvua. Onneksi meidän forumin omat talousnerot tietää miten asiat oikeasti on.

Vieläkään ei muuten yhtää tutkimusta aiheesta ole näkynyt, onkohan täällä nyt joku puhunut paskaa omilla mutuilla?

 

[BongisKhan]

Yli 250 superrikkaan toive Davosin talouskokoukselle: Verottakaa meitä enemmän

Superrikkaat huomauttavat, että jos kasvavaan taloudelliseen epätasa-arvoon ei puututa, seuraukset yhteiskunnille ovat katastrofaaliset.

yle.fi

Rikkaat miljardöörit toivomassa itse lisää veroja. Luulis nyt niiden tietävän, että verot passivoi ja hidastaa maan talouskasvua. Onneksi meidän forumin omat talousnerot tietää miten asiat oikeasti on.

Vieläkään ei muuten yhtää tutkimusta aiheesta ole näkynyt, onkohan täällä nyt joku puhunut paskaa omilla mutuilla?

Moraaliposeeraus on halpaa, teot merkkaa. Voin luvata, että noistakin allekirjoittajista 99% tekee todellisuudessa kaikkensa minimoidakseen maksettujen verojen määrän ja yhtään mikään ei estäisi heitä lopettamasta tätä kikkailua ja näin maksamasta enemmän veroa kotimaihinsa.

 

[Rullis]

Moraaliposeeraus on halpaa, teot merkkaa. Voin luvata, että noistakin allekirjoittajista 99% tekee todellisuudessa kaikkensa minimoidakseen maksettujen verojen määrän ja yhtään mikään ei estäisi heitä lopettamasta tätä kikkailua ja näin maksamasta enemmän veroa kotimaihinsa.

Juu sitä nyt ei varmaan epäile kukaan. Eiköhän noilla monikansallisilla yhtiöillä ole ihan oma lakimiesosasto veroja suunnittelemassa.

Lähinnä ihmetyttää miksei nämä rikkaat kerro, miten verot on sosialismia ja varastamista, sekä tutkitusti hidastaa talouskasvua. Ainiin unohtui vielä se, että ne kaiken lisäksi passivoi työntekemistä.

 

[No Future]

Juu sitä nyt ei varmaan epäile kukaan. Eiköhän noilla monikansallisilla yhtiöillä ole ihan oma lakimiesosasto veroja suunnittelemassa.

Lähinnä ihmetyttää miksei nämä rikkaat kerro, miten verot on sosialismia ja varastamista, sekä tutkitusti hidastaa talouskasvua. Ainiin unohtui vielä se, että ne kaiken lisäksi passivoi työntekemistä.

Suomessahan esim Supercellin tyypit (ja firma itsekin) ovat kertoneet olevansa iloisia veronmaksajia.

 

[AlkuVaikeaa]

Lähinnä ihmetyttää miksei nämä rikkaat kerro, miten verot on sosialismia ja varastamista, sekä tutkitusti hidastaa talouskasvua. Ainiin unohtui vielä se, että ne kaiken lisäksi passivoi työntekemistä.

Siksi koska pääosa superrikkaista on nykyään systeemiloisia, jotka tinaavat juuri niillä korkeilla veroilla ja "tasa-arvolla".

Toki on poikkeuksia, kuten Musk näkyvimpänä esimerkkinä.

 

[Moilaps]

Totta kai ne toivoo korkeampia veroja kun ne osuu kasvu yrityksiin ja tuleviin tuottoihin eikä jo tienattuihin.

 

[No Future]

Totta kai ne toivoo korkeampia veroja kun ne osuu kasvu yrityksiin ja tuleviin tuottoihin eikä jo tienattuihin.

Kannattaa nyt vaikka lukea mistä on kyse, niin ei tartte ihan typeryyksiä täällä huudella mutu-pohjalta.

 

[AlkuVaikeaa]

Mikä estää superrikkaita itseymmärryksestä? Ovatko he liian tyhmiä siihen?

Eli jos oma omaisuus on jonninjoutavaa tuottamatonta, niin kyllä Suomessakin valtio ottaa lahjoituksia vastaan.

Ei ole paljon lahjoituksia kuulunut paitsi se yksi tyyppi, joka lahjoittaa sentin joka kuukausi.

On se nyt kumma, kun porukka ei osaa edes lahjoittaa ilman, että valtio tulisi ottamaan kädestä kiinni.

 

[No Future]

Mikä estää superrikkaita itseymmärryksestä? Ovatko he liian tyhmiä siihen?

Eli jos oma omaisuus on jonninjoutavaa tuottamatonta, niin kyllä Suomessakin valtio ottaa lahjoituksia vastaan.

Ei ole paljon lahjoituksia kuulunut paitsi se yksi tyyppi, joka lahjoittaa sentin joka kuukausi.

On se nyt kumma, kun porukka ei osaa edes lahjoittaa ilman, että valtio tulisi ottamaan kädestä kiinni.

Ja kannattaa vaikka sunkin lukea toi näiden vetoomus, niin ei tartte samoja fraaseja toistella täällä aina. linkki Proud to Pay More

 

[AlkuVaikeaa]

Ja kannattaa vaikka sunkin lukea toi näiden vetoomus, niin ei tartte samoja fraaseja toistella täällä aina. linkki Proud to Pay More

Mikä estää sen lahjoittamisen?

Puhuvat me muodossa. Onko kaikilta rikkailta kysytty, että haluavat isot verot itselleen?

 

[No Future]

Mikä estää sen lahjoittamisen?

Puhuvat me muodossa. Onko kaikilta rikkailta kysytty, että haluavat isot verot itselleen?

Yleensä tommosissa allekirjoitetuissa vetoomuksissa kai puhuvat allekirjoittajien puolesta?

 

[finWeazel]

Aika turha superrikkaiden verotuksella kuvitella pelastavansa suomen. Veikkaan, että jos superrikkaat olisivat esim. suomen 34% pääomaveron piirissä niin eivät pyytelisi lisäveroja. Erilaisten porsaanreikien korjaaminen olisi hyvä asia ts. verot maksuun eikä välttelyä.

Musk on huono esimerkki veropakoilijasta. Sijoittanut all in tyyliin rahat firmasta toiseen. Ilman muskia ei olisi paypal, tesla, spacex, neuralink boring company,... Muskin rikkaus melko laskennallista, kun omaisuus on firmojen omistuksissa kiinni. Musk:lla lienee jonkinsortin veronmaksuennätys, kun myi osakkeita ilman kikkailua, 11 miljardin verot Käteen jääneet rahat tais mennä twitterin ostamiseen isoilta osin.

But that will still increase his taxes by $1.2 billion, bringing his 2021 federal tax bill to $10.7 billion.

]Elon Musk owes $11 billion in taxes after wrapping up his Tesla stock sales.

 

[sonof]

Suomesta edelleen puuttuu ne rikkaat, joita lisää kuppaamalla voisi mihinkään merkittävästi vaikuttaa. Lafferin käyrä paukkuu jo nyt punaisena monella verolla, joten itse asiassa todennäköisesti lisäveroilla olisi negatiivinen vaikutus valtiontalouteen.

Tätä on vaikea monen ymmärtää, mutta katso ympärillesi. Ei ole Rytsölöiden jälkeen paljoa Lamborghineja näkynyt kaduilla tai mitään muutakaan näkyvää varallisuutta. Joko kaikki pelkää kateellisia suomalaisia tai sitten niitä vain ei merkittävissä määrin ole.

Suomalaiset saavat palkkaa 171 mrd vuodessa ja pääomatuloja 17,5 mrd vuodessa. Aniharva saa palkkana mitään merkittäviä summia, johtuen yli 50 % verotusasteesta. Ne jotka oikeasti tienaavat, maksavat tuloistaan 34 % pääomaveroa. Ja kuten yllä näit, pääomatuloja on vain 17,5 mrd.

Kuinka paljon pääomatuloveroa pitäisi sitten korottaa, että sillä olisi jotain merkitystä? Tuplataan 68 %:iin, jotta valtio saa muutaman hassun miljardin lisää ensimmäisenä vuonna ennen kuin pääomatulot siirtyvät lahden toiselle puolelle, minkä jälkeen ei saada sitä nykyistäkään vähää enää.

Ainoa kestävä ratkaisu on säästää kansalaisten rahoja vähentämällä valtion menoja. Yleisemmin puhutaan palveluiden leikkaamisesta.

Tätä ei oikeistolaisin hallitus saanut aikaan kuin vain jotain minimaalisia kikkailuita ja sekin herätti kauhean kritiikin. Suomella ei ole mitään toivoa.

Minimoi omat menot ja lainat, maksimoi säästöt. Sijoita Suomen ulkopuolelle.

 

[finWeazel]

Suomesta edelleen puuttuu ne rikkaat, joita lisää kuppaamalla voisi mihinkään merkittävästi vaikuttaa. Lafferin käyrä paukkuu jo nyt punaisena monella verolla, joten itse asiassa todennäköisesti lisäveroilla olisi negatiivinen vaikutus valtiontalouteen.

Tätä on vaikea monen ymmärtää, mutta katso ympärillesi. Ei ole Rytsölöiden jälkeen paljoa Lamborghineja näkynyt kaduilla tai mitään muutakaan näkyvää varallisuutta. Joko kaikki pelkää kateellisia suomalaisia tai sitten niitä vain ei merkittävissä määrin ole.

Suomalaiset saavat palkkaa 171 mrd vuodessa ja pääomatuloja 17,5 mrd vuodessa. Aniharva saa palkkana mitään merkittäviä summia, johtuen yli 50 % verotusasteesta. Ne jotka oikeasti tienaavat, maksavat tuloistaan 34 % pääomaveroa. Ja kuten yllä näit, pääomatuloja on vain 17,5 mrd.

Kuinka paljon pääomatuloveroa pitäisi sitten korottaa, että sillä olisi jotain merkitystä? Tuplataan 68 %:Iin, jotta valtio saa muutaman hassun miljardin lisää ensimmäisenä vuonna ennen kuin pääomatulot siirtyvät lahden toiselle puolelle, minkä jälkeen ei saada sitä nykyistäkään vähää enää.

Sarasvuohan puhui tuosta samasta. Vaikka vietäisiin ihan kaikki suomen rikkailta niin se ei pysyvästi vajetta korjaa. Samassa puhui siitä, että jos joku taho todistetusti osaa luoda rahalla lisäarvoa ja toinen taho ei niin kannattaako siltä osaavalta taholta siirtää varoja tunaroijille kuinka paljon? Antaa osaajan jatkaa osaamista ja lisäarvon luomista,...

--------------

Jos keppiä haluaa oikein kunnolla antaa niin seuraava askel on läskivero. Läskit maksamaan kustannukset itse-aihetetuista sairauksista kuten kakkostyypin diabetes, sydän&verisuonisairaudet jne. DEXA scan:lla tulos jos kiistää bmi:n arvon. Jos on epäterve määrä läskiä niin lasku vuosittain perään. Tukia jos saat niin läskivero vähennetään maksettavista tuista.

Keppi on kivaa niin kauan kuin sitä saa antaa jollekin muulle? Ei niin kiva, kun kolahtaa omalle kohdalle?

 

[Dääm]

Superrikkaiden verotus ei vaikuttaisi heidän henkilökohtaiseen kulutukseen pätkän vertaa. Jotta köyhien kulutus voisi nousta, täytyy jonkun kansanosan kulutus laskea => superrikkaiden kovemmalla verotuksella ei ole mitään positiivista vaikutusta.

Ainoa vaikutus on että sijoituspäätökset siirtyvät yksityisiltä yrityksiltä enemmän valtiolle, joka todennäköisesti heikentää tuottavuutta ja kaikkien kulutuksen pitää laskea.