Suomen hävittäjähankinta (tekninen keskustelu)

Mitä nyt eri kysymyksistä ymmärsin niin ilmeisesti F-35 oli ainoa joka ylsi tavoiteltuun "maanpuolustuksen tasoon" ja samalla teknologinen ylivoima on merkittävää muihin nähden. Tässä ei viitattu häiveominaisuuksiin vaan koneen tietokoneeseen, sensoreihin ja kykyyn kommunikoida muiden koneiden kanssa parvena.

Valinta oli kokonaisuutena helppo.
 
Wikipediasta katsoin että noiden Suomea kiinnostavien JASSM-ohjusten varastointiaika olisi 15 v. Voiko sitä jatkaa huollolla tms. vai pääseekö sen ajan lentäjät ampumaan maaleja arvoikkailla ohjuksilla? Tai no jos oltaisiin hyviä kavereita Usan kanssa niin voisihan vanhat antaa käytettäväksi sen ajan konflikteissa ja ostaa tuoreita sopivalla alennuksella :D
 
Ainakaan se ei rajoita laskeutumisten tiheyttä.
no joo mutta ei kait maantiekentällä maassa ole kuin yksi kone kerrallaan? Onko varjo joku panos vai uudellenkäytettävä? Luulisi että varjon kanssa säätäminen pidentää omalta osaltaan koneen tankkaus- ja varusteluaikaa. Ei sillä että jos koukku nyt kuitenkin on varajärjestelmä niin pakko varjon kanssa on sitten toimia.
 
Missäs noita Suomen koneita tullaan huoltamaan? Norja kai huollattaa ne Italiassa niin meneekö Suomen koneet sinne vai tuleeko Suomeen jotain omaa huoltokapasiteettia?
 
Missäs noita Suomen koneita tullaan huoltamaan? Norja kai huollattaa ne Italiassa niin meneekö Suomen koneet sinne vai tuleeko Suomeen jotain omaa huoltokapasiteettia?

Kaikista F-35lla operoivista maista suomelle tulossa toiseksi paras huoltokyky, heti USAn jälkeen, että aika paljon voi täällä tehdä.

Mutta ilmeisesti moottorien suuremmat huollot pitää tehdä ulkomailla (näitä suurempia huoltoja pitää tehdä kai pari kertaa koko koneen elinaikana).

Tämä tilanne moottorien suhteen meni nyt ulkomuistista eikä suoraan lähetystä seuratessa joten tästä en ole ihan 100% varma.
 
no joo mutta ei kait maantiekentällä maassa ole kuin yksi kone kerrallaan? Onko varjo joku panos vai uudellenkäytettävä? Luulisi että varjon kanssa säätäminen pidentää omalta osaltaan koneen tankkaus- ja varusteluaikaa. Ei sillä että jos koukku nyt kuitenkin on varajärjestelmä niin pakko varjon kanssa on sitten toimia.

Toki maantiekentälläkin voi olla ja todennäköisesti onkin enemmän kuin yksi kone, kenttiä ne ovat siinä missä muutkin. En tiedä F-35:n jarruvarjosta sen tarkemmin, mutta toki sen kanssa puljaaminen on hitaampaa.
 
Mutta ilmeisesti moottorien suuremmat huollot pitää tehdä ulkomailla (näitä suurempia huoltoja pitää tehdä kai pari kertaa koko koneen elinaikana).
Nämä lienee kuitenkin sellaisia että moottoria ei huolleta koneessa vaan vain pelkkä moottori lähtee reissun päälle?
 
no joo mutta ei kait maantiekentällä maassa ole kuin yksi kone kerrallaan? Onko varjo joku panos vai uudellenkäytettävä? Luulisi että varjon kanssa säätäminen pidentää omalta osaltaan koneen tankkaus- ja varusteluaikaa. Ei sillä että jos koukku nyt kuitenkin on varajärjestelmä niin pakko varjon kanssa on sitten toimia.

Varjo on myös jossain määrin varajärjestelmä, tarvitaan vain huonossa säässä. Eli maantietukikohdista hyvässä säässä nopea operointi, huonossa säässä hitaampi.
 
Sitten jokainen pitää mielessä, että tämä ketju on tarkoitettu ainoastaan tekniselle (ei-poliittiselle) keskustelulle. Tämä alue on poliittiselle keskustelulle väärä paikka.

Tarvittaessa jaetaan suoria varoituksia, jos poliittinen keskustelu jatkuu tästä eteenpäin. Asiasta voi myös asiallisesti muistuttaa/huomauttaa toista käyttäjää raportoinnin ohessa.
 
Viimeksi muokattu:
Wikipediasta katsoin että noiden Suomea kiinnostavien JASSM-ohjusten varastointiaika olisi 15 v. Voiko sitä jatkaa huollolla tms. vai pääseekö sen ajan lentäjät ampumaan maaleja arvoikkailla ohjuksilla? Tai no jos oltaisiin hyviä kavereita Usan kanssa niin voisihan vanhat antaa käytettäväksi sen ajan konflikteissa ja ostaa tuoreita sopivalla alennuksella :D

Kaveri oli vuosituhannen alkupuolella Crotale-patterissa samaan aikaan kun itse olin tykimiehenä. Niillä meni päiväys umpeen ohjuserästä sinä vuonna ja silloin kuulemma ammuttiin pääharjoituksessa ”enemmän ohjuksia kuin koskaan ennen” kun vetivät koko erän harjoituksessa putkien läpi…
 
Kaveri oli vuosituhannen alkupuolella Crotale-patterissa samaan aikaan kun itse olin tykimiehenä. Niillä meni päiväys umpeen ohjuserästä sinä vuonna ja silloin kuulemma ammuttiin pääharjoituksessa ”enemmän ohjuksia kuin koskaan ennen” kun vetivät koko erän harjoituksessa putkien läpi…
Heh, kuulostaa vähä tornarilta, vaikka varmaan totta onkin. Apilaksien korvaamisesta oli jo inttiaikana puhetta, mut eipä mua ainakaa ole uudelleen koulutettu. Itseasiassa sijoitus muuttunut ihan toisenlaisiin tehtäviin. Mut taas mie harhaudun offtopicin puolelle.. . Älkää tässä ketjussa vastatko.
 
F-35 oli tasaisesti hyvä kaikissa tehtävissä mitä Suomen puolustusjärjestelmä siltä edellyttää, ja tietysti tää teknologinen etumatka tällä hetkellä, mikä sillä näihin muihin on, on selkeä ja huima. .. häiveistä on puhuttu paljon ja se erottuu joukosta sillä, mutta sitten tietokoneiden kapasiteetit, sensorit, kyky verkostoitua, jakaa, olla isoa kokonaisuutta niin siitä ne tulee. Asepaketti oli monipuolinen ja vaikuttavuutta saatiin kaikkiin tehtävätyyppeihin hyvin ja osin jopa monipuolisesti. -Ilmavoimien kometaja Pasi Jokinen.
 
Heh, kuulostaa vähä tornarilta, vaikka varmaan totta onkin. Apilaksien korvaamisesta oli jo inttiaikana puhetta, mut eipä mua ainakaa ole uudelleen koulutettu. Itseasiassa sijoitus muuttunut ihan toisenlaisiin tehtäviin. Mut taas mie harhaudun offtopicin puolelle.. . Älkää tässä ketjussa vastatko.
Yrittäen säilyttää yhteys nykyiseen, niin eiköhän nuo tulevat aseet poistu käytöstä harjoituksissa ennen päiväystä. Ei ole mitenkään uutta, että vanhenevaa varastoa pyritään käyttämään pois ennen päiväystä. Joskus nähnytkin omana inttiaikana kun varusmiehet ampuu päiväyksestä menevää kamaa. Tässä tapauksessahan lentäjät pääsee harjoittelemaan kovilla harjoituksissa. Nuo päiväyksen ylittävät ammukset, räjähteet yms. räjäytetään kerran vuodessa tai parissa pois kerralla. Youtubesta pitäisi löytyä ihan lehdistövideoitakin jos vain keksii oikeat hakusanat.
 
Yrittäen säilyttää yhteys nykyiseen, niin eiköhän nuo tulevat aseet poistu käytöstä harjoituksissa ennen päiväystä. Ei ole mitenkään uutta, että vanhenevaa varastoa pyritään käyttämään pois ennen päiväystä. Joskus nähnytkin omana inttiaikana kun varusmiehet ampuu päiväyksestä menevää kamaa. Tässä tapauksessahan lentäjät pääsee harjoittelemaan kovilla harjoituksissa. Nuo päiväyksen ylittävät ammukset, räjähteet yms. räjäytetään kerran vuodessa tai parissa pois kerralla. Youtubesta pitäisi löytyä ihan lehdistövideoitakin jos vain keksii oikeat hakusanat.

Tämä toki pätee suurelle osalle kalustoa, mutta ei ole ihan yksinkertaista kun puhutaan pidemmän kantaman aseista, kuten AMRAAM ja JASSM. Esim. AMRAAM-koeammunnat on tähän saakka käyty tekemässä Ruotsissa. Niitä ei voi vain räiskiä menemään, vaan tarvitaan aika lailla lääniä ja järjestelyitä. Lisäksi yksikköhinta noissa on melkoinen.
 
Olisiko Rafale pudonnut pois teollisen yhteistyön takia? Että toisaalta eivät olisi tarjonneet koko koneiden kokoonpanoa (kuten saatiin Hornteista aikoinan) mutta toisaalta eivät ehkä pystyneet myöskään lupaamaan riittävässä määrin osienkaan tuotantoa muille koska Rafalen pitkän tähtäimen tulevaisuus epävarmempi?

Näkeekös jostain tarkemmat arviot joka koneesta, vai ovatko ne kuitenkin ei-julkisia papereita?
 
Kerrottiin vain, että F-35:n pisteet oli reilusti nelosen yli ja toiseksi paras oli kolmosella alkavaa.
Alun perin viidestä kandidaatista loppusuoralle pääsivät F-35:n lisäksi Boeingin ja ja Saabin koneet, kertoi puolustusvoimain logistiikkalaitoksen johtaja Kari Renko. Niiden välillä tehtiin lopullinen suorituskykyvertailu.

Ilmavoimien komentajan Pasi Jokisen mukaan F-35 sai suorituskykyvertailussa pisteet 4,47. Seuraavaksi tullut hävittäjä sai pisteitä 3,81. Vaatimuksena oli vähintään 4 pistettä.

 
Haiskahtaa jotenkin siltä että kannattavuus oli isohko osa asiaa, eli teknologiaa ja valmistusta viedään mantereelta toiselle sopivassa määrin että kaikella asiakasvaltion infralla on tarkoitus ja jotain tulee takaisinkin saman mantereen huoltovarmuuden ylläpidon myötä.
Tuossa on se etu että kysynnän kasvaessa osia voidaan myös tuottaa vanhan yhteistyökumppanin toimesta saman mantereen markkinoille täydentävänä kaikkien tarpeisiin, huolehtien myös omasta huoltovarmuudesta samalla.
Historia on osoittanut useasti että ilmapiirin kiristyessä on aika valmistautua, konflikti eskaloituu nopeasti sitten lopulta.

Miksi teknologian ja muun siirtymisellä on merkitystä, keskitetty valmistus on herkempi kansainväliselle ilmapiirille.

EDIT: Myöhästyminen pisteytyksessä.
EDIT2: Amerikkalaisilla ei ole syytä kiristää meiltä mitään(heille win-win huonoimmassakin tapauksessa), Ruotsalaiset panttaa osia jos ilmapiiri kokee muutoksen, Ranskalaiseen ei voi luottaa jne.
 
Olikos jossain jo selvennetty, miten pv:n kustannusarvio vuosittaisista käyttökuluista poikkeaa niin paljon Hollannin 46 hävittäjän toteutuneista kuluista?
 
Olikos jossain jo selvennetty, miten pv:n kustannusarvio vuosittaisista käyttökuluista poikkeaa niin paljon Hollannin 46 hävittäjän toteutuneista kuluista?
Mitkä ne Hollanin toteutuneet käyttökulut ovat ja mitä noihin käyttökuluihin kuuluu?
 
EDIT2: Amerikkalaisilla ei ole syytä kiristää meiltä mitään(heille win-win huonoimmassakin tapauksessa), Ruotsalaiset panttaa osia jos ilmapiiri kokee muutoksen, Ranskalaiseen ei voi luottaa jne.

Ruotsi olisi tosiaan minustakin hyvin altis vihollisen vaikutusyrityksille ja sitä kautta taustalla aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Luottaisin Ruotsiin kaikkein vähiten kaikista läntisistä naapureistamme. Tässä on huvittavaa se epäsymmetria, että ruotsilla ei ole vastaavaa pelkoa. Venäjä voisi painostaa Ruotsia todella yksipuolisesti hankaloittamaan suomen puolustuksellista asemaa (ei toki pitkään, mutta nykyaikaisessa sodassa haetaan hetkellisiä aukkoja). Toki Suomi voitaisiin jakaa etupiiriin myös USA:n kanssa, mutta kyseessä olisi silloin kaksipuolinen ja siten laajempi kokonaisuus. F35 on jaossa sen verta monelle kauppakumppanille, että näkisin siihen kohdistuvan paineen pieniriskiseksi kaupallisista syistä vaikka meidän joskus pöytälaatikkosopimukseen työnnettäisiinkin.
 
Ainakaan se ei rajoita laskeutumisten tiheyttä. Mutta olen havainnut keskusteluissa melko reipasta Hornetin tukialusominaisuuksien ylipainottamista. Maantietukikohdissa toimittiin ilman koukkua ennen Hornetia ja toimitaan ilman koukkua myös Hornetin jälkeen. Ei siinä sen ihmeempää.

Minun käsittääkseni koukku on koko ajan ollut tarkoitettu poikkeustilanteisiin eikä normaaliin toimintaan.

Tuota vain ihmettelin siinä, kun vertailin koneiden ominaisuuksia ja tuo laskutien pituusvaatimus oli heittämällä suurin F-35:sella. Rafalella taisi olla puolet lyhempi.
 
Olikos jossain jo selvennetty, miten pv:n kustannusarvio vuosittaisista käyttökuluista poikkeaa niin paljon Hollannin 46 hävittäjän toteutuneista kuluista?
Hankala arvioida, jos ei tiedetä paljon lentävät ja mikä on henkilöstö rakenne. Eiköhän PV ole saanut vertailulukuja muilta operoivilta mailta ja osaa laskee ne meidän toimintaympäristöön sopiviksi. Määrä ja hinta ei vielä kerro juurikaan mitään. Vähän sama kun vertaisi, miksi naapurilla menee autoon vuodessa enemmän rahaa. Todellisuudessa se ajaa 6x verran kuin minä.
 
Tuota vain ihmettelin siinä, kun vertailin koneiden ominaisuuksia ja tuo laskutien pituusvaatimus oli heittämällä suurin F-35:sella. Rafalella taisi olla puolet lyhempi.
Tuossa vertaillaan eri asioita. Muilla taisi olla ilmaanlähtö matka, kun 35:lla oli matka, jolla kerkeää turvallisesti keskeyttämään nousun.
 
Tuota vain ihmettelin siinä, kun vertailin koneiden ominaisuuksia ja tuo laskutien pituusvaatimus oli heittämällä suurin F-35:sella. Rafalella taisi olla puolet lyhempi.

Ne luvut on ihan apples-to-oranges. Mitattu ihan eri tilannetta, ei vertailukelpoisia lukuja.

On ihan eri asia

1) Paljonko kone tarvii kiitotietä noustakseen ilmaan kevyessä lastissa
2) Paljonko kone tarvii kiitotietä noustakseen ilmaan täydessä lastissa
3) Paljonko kone tarvii kiitotietä laskeutuakseen kevyessä lastissa hyvällä säällä
4) Paljonko kone tarvii kiitotietä laskeutuakseen kevyessä lastissa huonolla säällä
5) Paljonko kone tarvii kiitotietä laskeutuakseen raskaassa lastissa hyvällä säällä
6) Paljonko kone tarvii kiitotietä laskeutuakseen raskaassa lastissa huonolla säällä.
7) Paljonko kone tarvii kiitotietä kyetäkseen keskeyttämään ilmaanousun ja pysähtymään kevyessä lastissa.
8) Paljonko kone tarvii kiitotietä kyetäkseen keskeyttämään ilmaanousun ja pysähtymään täydessä lastissa.

Ja kaikki vielä ilman jarruvarjoa tai jarruvarjon kanssa.

Ja suomeen hankittavissa F-35ssa on nimenomaan jarruvarjo lisävarusteena jotta sitä laskeutumisen (tai keskeytetyn nousun) kiitoratavaatimusta saadaan pienennettyä, kaikissa F-35ssa jarruvarjoa ei ole mutta Norjalla ainakin on koneissaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa vertaillaan eri asioita. Muilla taisi olla ilmaanlähtö matka, kun 35:lla oli matka, jolla kerkeää turvallisesti keskeyttämään nousun.

Puhuin siis laskeutumiseen vaadittavasta pituudesta en nousuun. Tosin voi olla että data mikä oli kerätty oli väärin otettua. En nyt kirveelläkään löydä missä nuo oli listattuna hiljattain.

Edit :muut olivatkin jo ehtineet asiaa selventää :D
 
Miten noissa hävittäjissä toimii se hävittäjien välinen kommunikaatio?

Luultavasti radiotaajuisella elektromagneettisella säteilyllä se toimii ja/tai laser-valolla. Mutta miten siinä saa estettyä sen ettei vihollisen "jammerivehkeet" megawattien tehoisina estä niitä yhteyksiä? Ja millä taajuuksilla se yhteydenpito tapahtuu ja millä modulaatioilla ja virheenkorjauksilla ja tapahtuuko se suoraan hävittäjien väliltä vaan esimerkiksi satelliittilinkkien välityksellä?
 
Miten noissa hävittäjissä toimii se hävittäjien välinen kommunikaatio?

Luultavasti radiotaajuisella elektromagneettisella säteilyllä se toimii ja/tai laser-valolla. Mutta miten siinä saa estettyä sen ettei vihollisen "jammerivehkeet" megawattien tehoisina estä niitä yhteyksiä? Ja millä taajuuksilla se yhteydenpito tapahtuu ja millä modulaatioilla ja virheenkorjauksilla ja tapahtuuko se suoraan hävittäjien väliltä vaan esimerkiksi satelliittilinkkien välityksellä?
No kerron, salaista tietoa.
 
Miten noissa hävittäjissä toimii se hävittäjien välinen kommunikaatio?

Luultavasti radiotaajuisella elektromagneettisella säteilyllä se toimii ja/tai laser-valolla. Mutta miten siinä saa estettyä sen ettei vihollisen "jammerivehkeet" megawattien tehoisina estä niitä yhteyksiä? Ja millä taajuuksilla se yhteydenpito tapahtuu ja millä modulaatioilla ja virheenkorjauksilla ja tapahtuuko se suoraan hävittäjien väliltä vaan esimerkiksi satelliittilinkkien välityksellä?

Koneiden välisellä hajaspektriradiolinkillä joka joko lähettää jatkuvasti signaalia hyvin monella eri taajuudella, kullakin hyvin heikkona (CDMA) tai vaihdelleen hyvin nopeaan tahtiin taajuutta jota käytetän (frequency hopping).

Jos ei tiedä CDMAn PRN-koodia jolla signaali erotellaan kohinasta, tai taajuushyppelyn koodia jonka mukaan taajuutta vaihdellaan, häiritseminen on vaikeaa ja pitää tehdä täysin brute-forcena, tarvien hyvin suuren tehon/pitää tehdä hyvin läheltä. Ja silloin helposti häiritään omaakin radioliikennettä samalla ja toisaalta häirintälähettimen paikka on tällöin hyvin helppo peilata ja häirintälähetin melko helppo tuhota.

Tarkemmat yksityiskohdat tuosta radiolinkistä lienee salaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Miten noissa hävittäjissä toimii se hävittäjien välinen kommunikaatio?

Luultavasti radiotaajuisella elektromagneettisella säteilyllä se toimii ja/tai laser-valolla. Mutta miten siinä saa estettyä sen ettei vihollisen "jammerivehkeet" megawattien tehoisina estä niitä yhteyksiä? Ja millä taajuuksilla se yhteydenpito tapahtuu ja millä modulaatioilla ja virheenkorjauksilla ja tapahtuuko se suoraan hävittäjien väliltä vaan esimerkiksi satelliittilinkkien välityksellä?

Näin F-35:n kohdalla
 
Hankala arvioida, jos ei tiedetä paljon lentävät ja mikä on henkilöstö rakenne. Eiköhän PV ole saanut vertailulukuja muilta operoivilta mailta ja osaa laskee ne meidän toimintaympäristöön sopiviksi. Määrä ja hinta ei vielä kerro juurikaan mitään. Vähän sama kun vertaisi, miksi naapurilla menee autoon vuodessa enemmän rahaa. Todellisuudessa se ajaa 6x verran kuin minä.
Todennäköisesti suomalaiset lentää simulaattorilla suurimman osan tunneista kun muut lentää oikeilla koneilla.

Miksi kukaan ei ole huomannut että 2025 onkin nyt 2028 ja 2030
 
Todennäköisesti suomalaiset lentää simulaattorilla suurimman osan tunneista kun muut lentää oikeilla koneilla.

Miksi kukaan ei ole huomannut että 2025 onkin nyt 2028 ja 2030
Jos norskien arvio pitää paikkansa ja vertautuu meille hyvin, saa tuolla melkein 23k lentotuntia vuoteen 250milj. eurolla. Toki kaikkea ei voi käyttää lentämiseen. Mutta aika hölmöä se on vertailla jonkun muun maan käyttökustannuksiin, jos ei ole mitään muita numeroita tiedossa kuin lukumäärä ja kokonaissumma.
 
Näkeekös jostain tarkemmat arviot joka koneesta, vai ovatko ne kuitenkin ei-julkisia papereita?

Käsittääkseni kaikki tarkemmat tiedot salattiin 25 vuodeksi, kuten hornethankinnassakin tehtiin. 2046 jouluksi voi sitten lukea lööppejä hävittäjähankinnan taustoista.
 
Miksi kukaan ei ole huomannut että 2025 onkin nyt 2028 ja 2030

Koska kyse oli suuntaa-antavasta aikataulusta jota ei ole hakattu graniittiin? Alun perinhän puhuttiin, että uudet koneet tulevat käyttöön 2025-2030. Aikataulu on sitä paitsi varsin odotettu ja osuu aika hyvin Hornetien 30 vuoden käyttöikään.
 
Itse luulin, että valinta olisi ollut Super Hornetin tai Rafalen välillä. Tullut kuitenkin hinnat alas tuossa F-35:ssä, kun eikö niitä kaupiteltu yli 100 miljoonan kappalehinnalla alkujaan.
 
Itse luulin, että valinta olisi ollut Super Hornetin tai Rafalen välillä. Tullut kuitenkin hinnat alas tuossa F-35:ssä, kun eikö niitä kaupiteltu yli 100 miljoonan kappalehinnalla alkujaan.
Super Hornetin tuotanlinjat ovat pian menossa kiinni ja Rafale on tainnut olla aikalailla häntäpään ehdokas kaikilla mittareilla + ranskalainen tuote.
Nämä kaksi on olleet lienee ne ”ei ainakaan näitä” ehdokkaat.
 
Viimeksi muokattu:
Itsenikin yllätti Rafale, koska se nyt kuitenkin on niitä ainoita nelosen koneita, joita lennetään pitkälle tulevaan, SH ei ole kun jenkit ovat itsekin rajanneet sen ulos, mutta teollinen yhteistyö sen tais tiputtaa; ts Dassault tarjos murusia täällä tehtäväksi.
 
Koska kyse oli suuntaa-antavasta aikataulusta jota ei ole hakattu graniittiin? Alun perinhän puhuttiin, että uudet koneet tulevat käyttöön 2025-2030. Aikataulu on sitä paitsi varsin odotettu ja osuu aika hyvin Hornetien 30 vuoden käyttöikään.
Vuosi takaperin ilmavoimien komentajaa myöten ulistiin 10 uutisissa kuinka Hornetit lahoaa käsiin ja uudet koneet pitää saada asap. Nyt ei sitten olekaan kiire.

Mielenkiintoista on se että LM lupaa US DOD:lle että Block 4 koneet tulee hihnalta ulos 12/2025-> niin mitä luulette irtoaako suomelle heti ensimmäisistä yhtään mitää?
 
Vuosi takaperin ilmavoimien komentajaa myöten ulistiin 10 uutisissa kuinka Hornetit lahoaa käsiin ja uudet koneet pitää saada asap. Nyt ei sitten olekaan kiire.

Mielenkiintoista on se että LM lupaa US DOD:lle että Block 4 koneet tulee hihnalta ulos 12/2025-> niin mitä luulette irtoaako suomelle heti ensimmäisistä yhtään mitää?
Näitä pitäisi rakentua 156 vuodessa, riittää siitä muillekin vaikka suomeen vietäisiin reilu 10 konetta vuodessa.
 
Maailmantilanne sen ratkaisee, ellei jenkeillä ole sodanuhkaa niin ulkomaan tilaukset täytetään ensin, sama Rafalella ja JAS:lla.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 275
Viestejä
4 503 392
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Juhkelix

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom