Suomen hävittäjähankinta (tekninen keskustelu)

Ei taida oikein tuollainen tutkahäirintä toimia jos tutkia on enemmän, varsinkin kun laskut pitäisi tehdä reaaliajassa. Parhaassa tapauksessa kone loistaa kuin joulukuusi.

Patonginpurijat on sielä kentällä nyt, kannattaa käydä kertomassa. Itse veikkaan, että eurooppalaiset koneet vie pidemmän korren kokonaisuuden vuoksi. Esimerkiksi poliittiset painostuskeinot on olemassa pitkän aikavälin toimintaan, eikä ainoastaan kaikkea kanssakäymistä sovelleta juristien välityksellä maapallon toiselle puolelle. Teknisesti parhaimman koneen kanssa käy helposti niin, ettei pienellä maalla ole varaa ylläpitää lelujen kanssa peuhaamista, tuntuu F35 kanssa puhuttaessa miljardit olevan käsirahaa.

Rafaelin kanssa piippalakki ei voi yliviivata kirjoistaan kokonaan pois sitä vaihtoehtoa, että ne voidaan riittävän epäsymmetrisessä tilanteessa varustaa parkkipaikalta löytyneillä ydinkärjillä. Ruotsi on hankalampi kumppani, kun niiltä on maanpuolustustahto jo kauan aikaa sitten karissut, ranskalaisilla on eri meininki. Ruotsi antanee varmasti tiukkaan hintaan, ties mitä kaupanpäällisiä.

Suomen puolustus ei perustu siihen, mitä me todellisuudessa saadaan rajalle rahdattua, vaan minkälaisen leikkivastuksen saamme pelipöydässä aikaiseksi. Vihreiden miesten ilmaantuminen torille tarkoittaisi, että olemme hävinneet ja simulaatio vain mallinnetaan todellisuuteen siinä vaiheessa.
 
Jenkki-koneita vastaan myös puhuu USA:n kongressille menevä parin-kolmen prosentin hallintokulu koko kauppasummasta. Tuolla hallintokuluihin menevällä summalla saa viisi hävittäjää.
 
ja mitähän tämä ”IT” oli, veiviseppoja ja pari iglaa ? Tais olla varsin turvallista 25000 jalkaa plus pöristellä.

Tais kaikki ylemmäs yltävä olla ystävällisen Libyan käytössä :p

Ei siellä ollut mitään "ystävällistä libyaa" gaddafin ollessa vallassa. Gaddafilla oli mm. S-200:ia (kantama vaakasuunnassa 300km, pystysuunnassa 40km eli paljon enemmän kuin rafalaen maksimilentokorkaus).
 
Rafale-monitoimihävittäjän testit alkoivat Pirkkalassa: ”Suomi on tervetullut myös mukaan kehittämään kuudennen sukupolven hävittäjää”

Rafale-monitoimihävittäjän testit alkoivat Pirkkalassa: ”Suomi on tervetullut myös mukaan kehittämään kuudennen sukupolven hävittäjää”
Mikko Pulliainen21.1.2020 13:52HX-hankeMaanpuolustusTurvallisuuspolitiikkaKoneet ja laitteetTekniikkaAseteollisuus
Suomalaiset pääsevät ottamaan tuntumaa kahteen kaksipaikkaiseen koneyksilöön, ja ilmavoimille esitellään myös tulevaisuuden teknologioita.
18ed07cd-00a0-56a0-b3cc-c52da9de2376

@
Ilmavoimien seuraavaa monitoimihävittäjää kartoittava HX Challenge -testaustapahtuma otti tänään vastaan toisen viidestä vieraasta, kun maanantaina Satakunnan lennoston tukikohtaan Tampere-Pirkkalan lentoasemalle saapuneen ranskalaisen Dassault Rafalen testaus aloitettiin.

Paikalle saapui kaksi koneyksilöä, joista molemmat kaksipaikkaisia. Ranskalaisten mukaan ratkaisuun päädyttiin, jotta suomalaiset koelentäjät pääsisivät mahdollisimman paljon lentämään sekä tarkkailemaan konetta testilennoilla.

Toinen koneista on ilmavoimien operatiivisessa käytössä, ja sen varustus on viimeisimmän F3R-päivitysstandardin mukainen. Toinen, Dassaultin ja Ranskan valtion käytössä olevassa Rafalessa varustuksena on myös tulevaisuudessa operatiivisiin koneisiin kehitettäviä teknologioita.

Testilennolle koneiden on määrä lähteä tiistaina noin klo 14:30.

Lehdistötilaisuudessa Ranskan valtion ja Dassaultin edustajat korostivat Suomen ja Ranskan syvenevää yhteistyötä sekä Ranskan vahvaa roolia yhteiseurooppalaisen puolustusstrategian luomisessa.

Samoin keskeistä oli Rafalen käytön jatkuvuus tilanteessa, jossa jo kuudennen sukupolvenkin hävittäjien kehitystyö on alkamassa.

”Rafalella on lennetty 40 000 tuntia operatiivisissa tehtävissä, emmekä ole menettäneet viholliselle yhtä ainutta konetta. Ja tämä kone lentää Ranskan taivaalla vielä 2060-luvullakin”, painotti Ranskan ilmavoimien esikunnassa palveleva everstiluutnantti Clément Amagat, jolla on yli 2000 tunnin Rafale-kokemus.

Ranskan ja Dassaultin täkynä on myös mannereurooppalainen, Ranskan, Saksan ja Espanjan kuudennen sukupolven hävittäjäprojekti FCAS (Future Combat Air System), jossa kehitetyistä teknologioista Rafalekin hyötyisi.

Myös Suomi voisi osallistua kehitysohjelmaan, toteaa Ranskan Suomen-suurlähettiläs Serge Tomasi.

Lähettiläs korostaa, että kyseessä olisi Suomen oma, poliittinen päätös.

”Totta kai Suomi on tervetullut jäsen tähän kumppanuuteen”, Tomasi kertoo Tekniikka&Taloudelle.

”Dassault Aviation on johtavia yrityksiä tässä kehitystyössä. Idea on, että uusi ohjelma aloitettaisiin niin, että Rafale on uuden ilmapuolustusjärjestelmän ytimessä, ja seuraavissa askelissa kehitetään uuden sukupolven hävittäjä. Mutta kehitysohjelma kestää vuosikymmeniä, ennen kuin se on valmis”, Tomasi painottaa.

Ranskan ja Dassaultin edustajat korostivat useaan otteeseen, että Rafale tulee olemaan Ranskan ilmasodankäynnin ainoa työkalu seuraavat 20 vuotta, ja keskeinen toimija 2060-luvulle asti.

Kuten Suomen toiveena on, hävittäjäkandidaattien valmistajat eivät tarkkaan yksilöi, minkälaista teollisuusyhteistyö- ja huoltovarmuuskokonaisuutta Suomelle tarjotaan.

Dassaultin edustajien mukaan Suomeen perustettaisiin kuitenkin ”massiivinen” huoltokyky, eikä Ranska millään tavalla rajoittaisi sitä, miten Suomi saa kehittää Rafalen kyvykkyyksiä omiin tarpeisiinsa.

Ranska jakaisi omaa tietotaitoaan, ja koelentoja sekä harjoituksia voitaisiin tulevaisuudessa tehdä entistä enemmän yhdessä. Lisäksi molempien maiden sotilashenkilöstö voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi henkilöstön vaihto-ohjelmien muodossa.

Dassault Rafale
Pituus 15,30 m

Siipien kärkiväli 10,90 m

Korkeus 5,30 m

Tyhjäpaino noin 10 t

Maksimi lentoonlähtöpaino 24,5 t

Sisäinen polttoainekuorma 4,7 t

Ulkoinen polttoainekuorma 6,7 t

Ulkoinen kuorma 9,5 t

Ripustimia 14 kpl

Moottorit 2 x SNECMA M88, työntövoima 2 x 7,5 t

Maksimikiihtyvyys -3.2 g / +9 g

Huippunopeus Mach 1.8 (n. 1900 km/h) / 750 solmua (n. 1390 km/h)

Lähestymisnopeus vähemmän kuin 120 solmua (n. 220 km/h)

Laskukiito (ilman jarruvarjoa) 450 m

Lakikorkeus 50 000 jalkaa (15240 m)

Aseistus esim. Mica- ja Meteor-ilmataisteluohjukset, Hammer- ilmasta-maahan -ohjus, AM39 Exocet -meritaisteluohjus, laserohjattuja sekä konventionaalisia pommeja, 30 mm tykki (2500 laukausta/min)

Ilmavoimien edustajat kommentoivat lyhyesti myös HX Challengen aloittanutta Eurofighter Typhoonin testiviikkoa.

”Testit lähtivät hienosti käyntiin, ja ensimmäisen ehdokkaan testit sujuivat suunnitelmien mukaan. Rakentamamme ”testikenttä” toimi kuten odotimme”, Satakunnan lennoston komentaja eversti Aki Heikkinen totesi.

Rafalen testiviikko etenee jokseenkin samalla tavalla, eli luvassa on 1-3 testilentoa päivässä.

Seuraavaksi vuorossa on ruotsalainen Saab Gripen.

Dassault Systemes Oy

Oma huomio osuu muutamaan oleelliseen kohtaan: Rafale jatkaa 2060-luvulle (tämä tieto tosiaan julkaistu jo aiemmin), "massiivinen huoltokyky Suomeen" ja mahdollisuus osallistua tulevaan 6. sukupolven hävittäjän kehitykseen mikäli niin haluaisimme + mahdollisuus kehittää Rafalesta sellaisen kuin haluamme.
 
Jenkki-koneita vastaan myös puhuu USA:n kongressille menevä parin-kolmen prosentin hallintokulu koko kauppasummasta. Tuolla hallintokuluihin menevällä summalla saa viisi hävittäjää.

Tämä on ongelma ainoastaan jos nuo kaksi harkinnassa olevaa amerikkalaisvalmistajaa eivät osaa hinnoitella tuotteitaan oikein (ja karsia omasta voittomarginaalistaan riittävän paljoa, jotta hinta tuon hallinnollisen kulun jälkeenkin pysyy aisoissa).

Ei siis mitään uutta auringon alla, ihan samalla tavalla kaikissa noissa tulee vähintään ne koneet valmistavien yritysten verot yms. muut paikalliset pakolliset kulut valtoiden suuntaan (jotka valmistaja maksaa ostajalta piilossa, mutta toki sisällytti tarjouksensa taustalla olevaan omaan laskemaansa). Tuo kulu vaan on hieman erilailla näkyvissä erittelyssä, mutta ei poikkea noista muista kuluista mitenkään.

Ja, miten niin pari kolme prosenttia sen (enintään) 64 koneen hankinnassa vastaa viittä hävittäjää? (0,03 / 1,03) * 64 = 1,864.. eli ei ihan edes kahta hävittäjää mene sivukuluihin. Ja toki 0,02 / 1,02 olisi lähempänä vain yhtä hävittäjää.
 
Dassault Rafale on sodassa testattu: se voi ampua piilosta niin, ettei vastustaja tiedä mitään – tässä kaikki, mitä hävittäjästä pitää tietää

Rafalesta lisää... Onko tuo koneesta toiseen tankkaus yleinen juttu vai Dassaultin erikoisuus? Myös huollettavuuden kehitys on hyvällä tasolla, nopeasti korjattavissa.
Kotimaa
Dassault Rafale on sodassa testattu: se voi ampua piilosta niin, ettei vastustaja tiedä mitään – tässä kaikki, mitä hävittäjästä pitää tietää
Ranskalaishävittäjä kantaa enemmän aseita kuin muut Suomelle tarjotut uudet hävittäjät, ja niitä on myös käytetty yli 40 000 sotalentotunnilla Libyassa, Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa ja Malissa. Tällainen kone se on.
bf648866746e13368b36ee121aba861a.svg
TILAAJALLE
21.1.2020 21.51 – PÄIVITETTY 21.1.2020 21.51
ad2bb9ac-e812-5b42-8e7c-a5ea9f5b6616-800x_.jpg

Dassault Rafalen erottaa muista hävittäjäehdokkaista isoimmin koneen nokassa oleva kiinteä ilmatankkausputken suu. Muilla hävittäjäkandidaateilla ilmatankkausputki nousee moottorilla pellin alta. Tässä koneessa on myös tähtäyssäiliö ja lisäpolttoainesäiliö.ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHTI


Keskustele
Markus Määttänen


Suomen ilmavoimien uusia hävittäjiä testaavassa HX-Challengessa Pirkkalan lentotukikohdassa oli tiistaina vuorossa Dassault Rafale. Se on ranskalainen kaksimoottorinen monitoimihävittäjä, jolla Ranska korvasi kaikkiaan kuusi aiempaa konetyyppiään.



Nyt Rafalella lentää Ranskan laivasto Charles De Gaulle lentotukialukselta ja Ranskan ilmavoimat maatukikohdista. Rafalella lennetään niin ilma-, maa-, ja merimaaleja vastaan sekä tiedustellaan taistelukenttää sekä häiritään ja tuhotaan vastustajan ilmapuolustustutkia ja sensoreita. Näitä kaikkia voidaan tehdä yhtä aikaa.



Hiljainen tappaja


Rafale on hävittäjäkandidaateista kenties sulavalinjaisin. Se tuo muodoillaan mieleen Citroën DS:n, joka Suomessa kutsuttiin isoksi kissaksi. Dassault Rafale on silti äärimmäisen häijy sotakone.



Suomelle tarjotuista hävittäjäkandidaateista Rafale kantaa isointa asekuormaa. Sen siipien 14 ripustuspisteeseen pystyy lataamaan 9,5 tonnia aseistusta. Se on kolme tonnia enemmän kuin mitä Hornetit maksimissaan kantavat.



Asekuormaan voi sisällyttää gps- ja laser-ohjattuja täsmäpommeja, rakettiboostattuja täsmäpommeja, risteilyohjuksia, vapaasti putoavia pommeja, ilmataisteluohjuksia, merimaaliohjuksia, jopa ydinaseita. Näiden lisäksi Rafalessa on vakiona 30 millin tykki, joka ampuu nopeimmalla asetuksella 2500 laukausta minuutissa.



Ranska on luvannut Rafalen asearsenaalista Suomelle kaiken muun paitsi ydinaseet.



Otetaan esimerkiksi ranskalaisten MICA-ilmataisteluohjus, jota Dassault Aviationin neuvonantaja, kenraali Joël Rode, nimittää hiljaiseksi tappajaksi.



– Se on infrapunaohjus, joka näkee ja kantaa paljon pidemmälle kuin nykyiset lämpöhakuiset ohjukset. Sen voi ampua piilosta niin, ettei siitä lähde mitään signaalia vastustajalle. Se on hiljainen tappaja, Rode sanoo Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdassa.



34d51ddf-7a57-5dd7-aba6-77be658619c7-800x_.jpg

Dassault Aviationin neuvonantajan, kenraali Joël Roden mukaan Rafalen MICA- ja Meteor-ilmataisteluohjukset muuttavat koko ilmataistelun paradigman.ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHTI

Kun Rafalen siiven alta löytyy vielä pitkän kantaman Meteor-ilmataisteluohjus vastustajan mahdollisuudet ilmataistelussa yhä vain pienenevät.



– Meteorin voi ampua ja luovuttaa siipimiehen ohjattavaksi, jos itse joutuu väistämään. Sen voi myös myöhemmin ottaa uudelleen omaan komentoonsa, Rode sanoo.



Roden mukaan kyky jakaa ohjuksia siipimiesten kesken muuttaa ilmataistelun paradigmaa ja luonnetta enemmän kuin äkkiseltään uskoisi. Hiljaisen tappaja plus MICA avaavat vastustajan pudotuksessa mahdollisuuksia, joita taistelupilotit eivät vielä ole osanneet ajatellakaan.



Moottorinvaihto tunnissa


Rafalella on lennetty yli 40 000 tuntia oikeita taistelulentoja Libyassa, Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa ja Malissa. Niissä ei ole vastustajan hävittäjistä tarvinnut huolehtia, mutta sitäkin enemmän ilmatorjunta-asemista ja komentokeskuksista.



MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
Libyassa Rafalet hyökkäsivät satoja komentokeskuksia, ilmatorjunta-asemia sekä hyökkäysvaunuja ja sotilasajoneuvoja vastaan. Syyriassa ja Irakissa Rafaleilla moukaroitiin terrorijärjestö Isisin asemia, Malissa taas paikallisia al-Qaidan liittolaisia.



Ainuttakaan Rafalea ei ole sotatoimissa menetetty.



Katso raportti lentokentältä:














Katso video



Ranskalaiset kehuvat Rafalea helpoksi ja halvaksi huollettavaksi myös karuissa maastotukikohdissa lähellä etulinjaa.



– Rafalessa on modulaarinen arkkitehtuuri. Moottorissa se tarkoittaa 21 moduulia, jotka voidaan vaihtaa yksi kerrallaan niin että kone on saman tien taas lentokunnossa. Koko moottorin vaihto vie kahdelta mieheltä alle tunnin, sanoo kenraali Gaël Diaz De Tuesta, Pirkkalan tukikohdassa.



f294330e-6bbd-5745-aba7-383b357ec053-800x_.jpg

Kenraali Gaël Diaz De Tuestan mukaan Rafalen modulaarinen arkkitehtuuri helpottaa, halventaa ja nopeuttaa Rafalen huoltoa.ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHTI

Kenraalin mukaan Rafalea päivitetään uudella standardilla aina muutaman vuoden välein. Nyt Ranska lentää operaatioitaan F3R-standardin Rafaleilla. Kehitteillä on jo F4-standardi, jonka joitain osia jo kokeillaan toisessa HX-Challengeen osallistuvassa Rafalessa.



Käytännössä F-standardit tarkoittavat hävittäjään kehitettyjä ja ohjelmoituja uusia aseita, ominaisuuksia ja sensorifuusiokykyjä. Rafale on todistanut pätevyytensä hyvin väljänä ja dynaamisena kehitysalustana, jonka päivittämistä Ranska lupaa jatkaa vähintään 2050-luvulle saakka.



F4:ssä pitäisi sensorifuusion, datanhallinnan ja datavirtojen yhdistämisen eri asevoimien haaroilta olla huomattavasti pidemmällä F3R:ssä. Suomellekin todennäköisesti tarjotaan F4-standardin Rafaleja.



Matalalla ja lujaa


Pirkkalaan lennetyt Rafalet ovat molemmat kaksipaikkaisia. Miksi?



MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
– No siksi, että suomalaisetkin pilotit pääsevät lennoille mukaan, De Tuesta vastaa.



Oikeasti Dassault Rafalesta on tarjolla myös kaksipaikkainen malli siksi, että se on olennainen osa Ranskan ydinpelotetta. Ranskalaiseen ydintaktiikkaan kuuluu se, että kaksipaikkaisella Rafalella lennetään todella matalalla ja lujaa vihollisen alueelle ja laukaistaan siiven alta ASMP-A-ilmasta maahan ydinohjus, jolla on yli 500 kilometrin kantama.



Ranskalaiset eivät ole halunneet antaa ydinpommin laukaisua vain yhdelle pilotille, vaan mukana ydinpommin kanssa pitää olla myös kaveri.



Ranskalaiset ovat jo vuosikymmeniä treenanneet äärimmäisen matalalla lennettyjä rynnäkkölentoja ydinpelotteensa vahvistamiseksi. Rafalessa on maan pinnan muotoja ja korkeuksia seuraava matalalentotutka. Matalalentotaidoista on iso hyöty myös maataistelulennoilla tavanomaisilla aseilla.



Koska Dassault Rafalesta haluttiin myös tukialushävittäjä, sen laskeutumisnopeus on painettu niin alhaiseksi, että Rafalella tuskin on mitään vaikeuksia laskeutua Suomen kriisitilanteissa käyttämiin maantietukikohtiin.



Lisäksi Rafalea pystyy tankkaamaan ilmasta myös toisesta Rafalesta. Tämä tekee ilmatankkauksesta monissa tehtävissä halvempaa ja ketterämpää kuin perinteisellä isolla tankkerikoneella.



Näin kone nousi ilmaan Pirkkalan taivaalle:














Katso video



Euroopan turvallisuus


Mitä Suomi sitten saisi Ranskalta, jos päättäisimme ostaa seuraavaksi hävittäjäksi Dassault Rafalen?



Ranskan Suomen suurlähettiläs Serge Tomasi listaa ensin myös Eurofighter Typhoonin myyjiltä tulleen lupauksen merkittävästä teollisesta yhteistyöstä ja teollisista mahdollisuuksista Suomelle koneen ylläpidossa, huollossa ja kehittämisessä. Tämä on kuitenkin vain osa isoa kuvaa.



Tärkeintä on koko Euroopan turvallisuus.



– Ranska johtaa hanketta yhteiseurooppalaisen puolustuksen luomiseksi. Rafalen myötä Suomi pääsee mukaan myös FCAS -hankkeeseen, Serge Tomasi sanoo.



f378a2cd-939b-5fa7-b54b-86e02a77e35c-800x_.jpg

Ranskan Suomen suurlähettilään Serge Tomasin mukaan Suomi on Ranskalle hyvä strateginen kumppani.ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHTI

FCAS tulee sanoista Future Combat Air System, tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmä. Ranska kehittää sitä nyt yhdessä Saksan ja Espajan kanssa. Järjestelmään on tarkoitus yhdistää muun muassa miehittämättömät taistelukoneet sekä kuudennen sukupolven miehitetty suihkuhävittäjä joskus vuoden 2040 jälkeen. Dassault Aviation kuuluu hankkeen pääkehittäjiin.



Koska Rafalen alusta on niin dynaaminen, FCASin järjestelmiä todennäköisesti asennetaan vuosien myötä myös Rafaleihin.



– Suomi on Ranskalle hyvä strateginen kumppani, Tomasi sanoo.
 
Tuo "kaverin" tankkaus varmaan periaattessa on mahdollista missä tahansa konetyypissä, kun konepari on sellainen että tankkaajalla on ulkoinen lisäsäiliö ja vastaanottajalla ilmatankkaus valmius. Ainakin Hornetin tapauksessa lisätankin tilalle tulee ns. "buddy pod", josta se tankkaus suoritetaan. Uskoisin, että näin on myös Rafalen kanssa.

Tuo taitaa olla Suomelle aika turha ominaisuus ottaen huomioon kaluston ja todennäköiset operaatiot.
 
Emmiekään oikein usko että tuolle ilmatankkaukselle paljoa painoa annetaan valinnassa. Kapea maa joskin kohtuu pitkä mutta sotatilanteessa sitä lappia saakin pommittaa, ei siellä ole kuin poroja.
 
F/A-18 uudempi toivon/veikkaan mä. Ilmatankkauksella ei väliä.
Siis sen perusteella mitä olen vuosia Suomen Sotilas-lehteä lukenut.
Tosin ohjuksiin olisin ennemmin satsannut kuin näihin.
 
Tuo "kaverin" tankkaus varmaan periaattessa on mahdollista missä tahansa konetyypissä, kun konepari on sellainen että tankkaajalla on ulkoinen lisäsäiliö ja vastaanottajalla ilmatankkaus valmius. Ainakin Hornetin tapauksessa lisätankin tilalle tulee ns. "buddy pod", josta se tankkaus suoritetaan. Uskoisin, että näin on myös Rafalen kanssa.

Tuo taitaa olla Suomelle aika turha ominaisuus ottaen huomioon kaluston ja todennäköiset operaatiot.

Kyllä minä keksin käyttöä mahdollisuudelle lentää pidempää CAPpia ilman, että pitää olla jatkuvasti nousemassa ja lasketutumassa. Oikeita tankkikoneita Suomella ei kuitenkaan ole, niin tuo on ainoa tapa pyörittää hommaa, jos meinaa.
 
Kyllä minä keksin käyttöä mahdollisuudelle lentää pidempää CAPpia ilman, että pitää olla jatkuvasti nousemassa ja lasketutumassa. Oikeita tankkikoneita Suomella ei kuitenkaan ole, niin tuo on ainoa tapa pyörittää hommaa, jos meinaa.

Ei tuo CAP-käytössä ratkaise yhtään mitään, vaan vaan PAHENTAA ongelmaa. Kahden koneen pitäminen ilmassa kuluttaa kuitenkin kahden koneen polttoaineen, ja se tankkauslaitteisto vaan on lisäpainoa, joka on pois siitä niiden yhteensä kuskaamasta polttoaineesta.

Se, että tankkauskone joutuu nousemaan ja laskeutumaan monta kertaa hakiessaan polttoainetta maasta ei ole yhtään sen parempi kuin että varsinainen taistelukone laskeutuu ja toinen nousee tilalle; Paljon fiksumpaa tällaisessa käytössä on vaan että molemmat koneet kuskaavat vaan oman polttoaineensa, ja sitten ilmassa olevaa konetta kierrätetään/vaihdetaan.

Buddy refuel on järkevää kun pitää lentää jonnekin KAUAS jonne ei millään saa yhden koneen polttoainelastia riittämään.
 
Ei tuo CAP-käytössä ratkaise yhtään mitään, vaan vaan PAHENTAA ongelmaa. Kahden koneen pitäminen ilmassa kuluttaa kuitenkin kahden koneen polttoaineen, ja se tankkauslaitteisto vaan on lisäpainoa, joka on pois siitä niiden yhteensä kuskaamasta polttoaineesta.

Se, että tankkauskone joutuu nousemaan ja laskeutumaan monta kertaa hakiessaan polttoainetta maasta ei ole yhtään sen parempi kuin että varsinainen taistelukone laskeutuu ja toinen nousee tilalle; Paljon fiksumpaa tällaisessa käytössä on vaan että molemmat koneet kuskaavat vaan oman polttoaineensa, ja sitten ilmassa olevaa konetta kierrätetään/vaihdetaan.

Buddy refuel on järkevää kun pitää lentää jonnekin KAUAS jonne ei millään saa yhden koneen polttoainelastia riittämään.

Tukialuksilla jenkit ymmärtääkseni ainakin Super Horneteilla sitä hommaa pyörittää tuolla tavala. On siinä se etu, että se toinen kone kuskaa aseet taivaalle ja toinen polttoaineen, jolloin kun on saatu aseistettu kone sinne 10 km korkeuteen, saadaan sille täydet tankit.

Tosin en ole varma onko CATOBAR-tukialuksillakin rajoituksia kuinka painava kuorma saadaan ilmaan vs. maatukikohta.

Tuskin tuota tuossa montaa kertaa kuitenkaan pyöritetään, eikä tankkauskoneita tarvi olla käytössä 1:1:een.
 
F/A-18 uudempi toivon/veikkaan mä. Ilmatankkauksella ei väliä.
Siis sen perusteella mitä olen vuosia Suomen Sotilas-lehteä lukenut.
Tosin ohjuksiin olisin ennemmin satsannut kuin näihin.
Ongelma on vaan se että tuo Super Hornet on jo 20 vuotta vanha vaikka kuinka päivittää. F-35 ainoa uusi kone oikeastaan joka varmasti lentää 2050-luvulla. Gripen NG pääsee kenties lähelle jos vaan asiakkaita on.
 
Ongelma on vaan se että tuo Super Hornet on jo 20 vuotta vanha vaikka kuinka päivittää. F-35 ainoa uusi kone oikeastaan joka varmasti lentää 2050-luvulla. Gripen NG pääsee kenties lähelle jos vaan asiakkaita on.
Kyllä se lentää. USAn laivasto tilannut uusia ja valmistus jatkuu 2030, jolloin varaosia saa vuoteen 2060.
 
Tukialuksilla jenkit ymmärtääkseni ainakin Super Horneteilla sitä hommaa pyörittää tuolla tavala. On siinä se etu, että se toinen kone kuskaa aseet taivaalle ja toinen polttoaineen, jolloin kun on saatu aseistettu kone sinne 10 km korkeuteen, saadaan sille täydet tankit.

Tosin en ole varma onko CATOBAR-tukialuksillakin rajoituksia kuinka painava kuorma saadaan ilmaan vs. maatukikohta.

Tuskin tuota tuossa montaa kertaa kuitenkaan pyöritetään, eikä tankkauskoneita tarvi olla käytössä 1:1:een.

Kyllähän siitä etua on, kun saadaan kasvatettua toiminta-aikaa täydessä valmiudessa taivaalla. Suomen tilanteessa näkisin, että tuo etu on kuitenkin niin marginaalinen, että siinä hävitään enemmän sitomalla osa jo valmiiksi vähäisestä kalustosta noihin ilmatankkaus tehtäviin.

Käyttötilanteissahan on merkittäviä eroja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Suomen ilmavoimien päätehtävänä on oman ilmatilan puolustaminen. Tähän riittää kaikkien tarjolla olevien hävittäjien operative range. Lentotukialuksilta toimittaessa monesti hyödyllinen/tarvittava operative range kasvaa osittain laivueen rajoitusten vuoksi ja toisaalta sen takia, että koneita käytetään hyökkäykseen. Tällöin ilmatankkaus on paremmin perusteltua.

Tässä kannattaa myös huomioida erot kaluston määrässä. Yksi moderni Yhdysvaltojen lentotukialus ottaa koko Suomen ilmavoimien konemäärän mukaansa. Silloin siitä on helpommin irroitettavissa yksi tai kaksi konetta ilmatankkauksiin keskitetysti.

Ongelma on vaan se että tuo Super Hornet on jo 20 vuotta vanha vaikka kuinka päivittää. F-35 ainoa uusi kone oikeastaan joka varmasti lentää 2050-luvulla. Gripen NG pääsee kenties lähelle jos vaan asiakkaita on.

Henkilökohtaisesti epäilen, että tarjolla olevista koneilla juuri Gripenillä on suurin vaara jäädä lyhyen elinkaaren hävittäjäksi. Ei niinkään ominaisuuksiensa puolesta vaan ihan puhtaasti markkinoiden.
 
Viimeksi muokattu:
Laivasto tarvitsee tankkereita myös siitä yksinkertaisesta syystä, että tukialuksen kannelle voi laskeutua vain tietty määrä koneita tietyssä ajassa. On ikävää lentää odotuskierrosta kun säiliöissä on jäljellä vain huurut. S-3 ei ole enää vahvuudessa, joten Super Hornet on laivaston ainoa tankkaukseen kykenevä konetyyppi.

Meillä tällaista tarvetta ei pitäisi olla.
 
Tuo on hyvä ja laaja artikkeli, liitän kappaleen kun täällä on ollut noita "Miksei vaan IT ohjuksia?" tyylisiä puheenvuoroja.

Entä ilmatorjunta?
Vastustajan ilmavoimaan voidaan tietenkin vaikuttaa myös ilmatorjunnalla, mutta sen strateginen liikkuvuus on alhaisempi ja vaikutusalue suppeampi kuin monitoimihävittäjillä.
Toisaalta kohdetorjunnassa ja painopistealueilla moderni ilmatorjunta voi olla myös A2/AD-järjestelmä (Anti Access/Area Denial, alueen käytön estävä). Nykyään yhä yleisempiä ballistisia täsmäaseita vastaan hävittäjillä ei tee mitään, mutta nykyaikaisella ohjusilmatorjunnalla tekee. Tästä kokemusta löytyy erityisesti Israelilta ja osaamista toki monelta muultakin maalta. Ohjus ei kuitenkaan sekään ole mikään ihmease. Esimerkiksi venäläinen S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä pystyy jopa 400 kilometrin kantamastaan huolimatta havaitsemaan tasamaastossa hyvin matalalla lentäviä risteilyohjuksia omilla tutkasensoreillaan vain alle 40 kilometrin etäisyydellä radiohorisontista johtuen. Ilmatorjunta ei myöskään ole ilmaista torjuntaa. Eri kantamaluokkien ilmatorjuntaohjusjärjestelmistä integroidun valtakunnallisen ilmatorjuntajärjestelmän hankintakustannukset ovat nekin useampia miljardeja euroja. Kaikkein tehokkain ja joustavin ilmapuolustuskyky saavutetaankin vain monitoimihävittäjien ja ilmatorjuntajärjestelmien yhdistelmällä. Molempia tarvitaan, mutta riittävätkö rahat?
HN-monitoimihävittäjä pystyvät yhteistoimintaan esimerkiksi ItO12 NASAMS II FIN ilmatorjuntaohjusjärjestelmien
kanssa, koska verkostopohjaisen sodankäynnin johtamisjärjestelmän avulla ne voivat jakaa sensoriensa muodostamaa tilannekuvaa sekä maalitietoja. Hävittäjä voi esimerkiksi päivittää ilmatorjuntaohjusjärjestelmän laukaiseman ohjuksen maalitietoja. Ilmavalvontatutkien ja Merivoimien alusten lisäksi tämä johtamisjärjestelmä laajenee lähivuosina myös Maavoimien uusilla monitoimisilla vastatykistötutkilla. Vaikka ilmatorjunnan ja ilmavalvonnan kehittäminen eivät ole osa HX-hanketta, ne etenevät ja tulevat lähivuosina johtamaan kalustohankintoihin ja niiden myötä uusiin ilmasodankäynnin suorituskykyihin. Toistaiseksi Suomelta puuttuu kuitenkin korkeatorjuntakyky, joka meillä oli vielä Buk-järjestelmän aikana. Tämän vuoksi muun muassa lentotukikohdat ovat tällä hetkellä vailla ilmasuojaa taktista ballistista ohjusiskua vastaan. Se on vakava ongelma.
 
Toistaiseksi Suomelta puuttuu kuitenkin korkeatorjuntakyky, joka meillä oli vielä Buk-järjestelmän aikana. Tämän vuoksi muun muassa lentotukikohdat ovat tällä hetkellä vailla ilmasuojaa taktista ballistista ohjusiskua vastaan. Se on vakava ongelma.

Tuohon vielä osittain offtopic-täsmennyksenä, että Puolustusvoimilla on meneillään hanke, jossa tämä korkeatorjunnan puute pyritään ratkaisemaan hankkimalla ulottuvampia IT-ohjuksia. Oma veikkaukseni on, että tämä tarkoittaa AMRAAM-ER:n hankkimista NASAMS-järjestelmiin, mutta kyseeseen voisi tulla myös Patriot, SAMP/T tai jokin muu raskaampi järjestelmä.

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä ja kattavuutta halutaan kasvattaa | lentoposti.fi

Sveitsissä vastaavat hävittäjä- ja ilmatorjunnan hankkeet on niputettu yhteen nimen "Air 2030" alle. Siellä hankitaan lentokoneita kuudella miljardilla ja ilmatorjuntaa kahdella miljardilla.
 
sotatilanteessa sitä lappia saakin pommittaa, ei siellä ole kuin poroja.
Ihanaa yleistämistä etelänmieheltä? Siellä sattuu kuitenkin olemaan mm. Lapin lennosto, joka on yksi Suomen kolmesta lentotukikohdasta. Ja muutenkin Lappi on strategisesti tärkeää aluetta puolustuksen kannalta.
 

Ei tuo nyt aivan huonoimmalta vaihtoehdolta näytä. Ainakin itse rankkaisin parhaaksi eurooppalaiseksi vai onko Eurofighterillä tai Gripenillä jotain olennaista annettavaa, jossa Rafale jää selvästi jälkeen? Rafalen vahvuutena voi ainakin pitää sitä, että se on suunniteltu toimimaan myös lentotukialuksilta. Dassault tuntuu kovasti kehuvan koneen helppoa huollettavuutta.
 
Jos halutaan olla mukana naton ja eurooppalaisten liittolaisten yhteisoperaatioissa niin hyvähän se on pystyä paatillekin laskeutumaan.
 
Jos halutaan olla mukana naton ja eurooppalaisten liittolaisten yhteisoperaatioissa niin hyvähän se on pystyä paatillekin laskeutumaan.

Ensinnäkin, USAn tai ranskan laivasto ei todellakaan anna suomalaisen pilotin laskeutua tukialuksilleen. Tukialusoperointia varten tarvitaan lentäjiltä erikoiskoulutus, jota suomen pilotit eivät tule käymään.

edit: Näköjään yksi suomalainen pilotti on tuon koulutuksen saanut ja sen jälkeen tukialukselle laskeutunut. Mutta >90% suomen piloteista ei tule tätä koulutusta saamaan

Toisekseen, harkittavista koneista ainoa joka on tukialuskone on Super Hornet. Sen sijaan sekä Rafalesta että F-35sta on myös tukialusversiot, ja myös Gripenistä on tällainen tulossa, mutta suomelle ei harkita näiden koneiden tukialusversion hankimista vaan jos joku näistä koneista hankitaan, siitä hankitaan ei-tukialusversio.


Ja se, että kone on tukialuskone tarkoittaa vaan sitä, että siinä on ylimääräistä painoa rakenteissa jotta se kestää kovat tukialuslaskeutumiset, sekä laitteistoa, joita suomi ei tarvi (mm. katapultille kiinnitysmekanismi etulaskutelineessä). Täysin turhaa Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Jos halutaan olla mukana naton ja eurooppalaisten liittolaisten yhteisoperaatioissa niin hyvähän se on pystyä paatillekin laskeutumaan.

Pitäis olla oma henkilöstö siellä ja niille suorittaa eka hyväksymisprosessi. Tuskin tulee tapahtumaan. Korkeintaan ranskisten kanssa voi operoida, mutta nekin kävi tekemässä vasta pari vuotta sitten H.W Bushiin pätevyyden, kun niiden lentotukialus oli mid-life päivityksessä.
 
Tuosta buddy tankingistä vielä:

On käytännössä melko varmaa, että F-35A ei sitä tule saamaan, koska se on USAn ilmavoimien kone, ja käyttää puomimallista eikä korimallista ilmtankkausrajapintaa.
Puomimallista tankkauslaitteistoa ei voida asentaa säiliönä hävittäjään, kuten korimallisen voi asentaa.

Puomi:
4-f35.jpg

Kori:

maxresdefault.jpg


USAn ilmavoimat valitsi aikoinaan puomimallisen ilmatankkausjärjestelmän, koska sillä saadaan (kahden koneen välillä) läpi suurempi määrä polttoainetta aikayksikköä kohden. Parempi raskaiden pommikoneiden tankkaamiseen. Puomin kautta voidaan kuitenkin tankata vain yhtä konetta kerrallaan siinä missä yksi iso tankkeri voi vetää perässään vaikka kolmea koria ja tankata kolmea konetta yhtä aikaa.

IMHO typerä päätös joka juontaa juurensa toisen maailmansodan ja korean sodan ajalta olevaan "Pommitetaan kaikki isoilla srategisilla pommittajilla muusiksi"-strategiaan jossa ei tajuttu että tosiassa ilmasotaa soditaan enemmän pienemillä koneilla.

Mutta kun tämä standardi on otetu käyttöön, on sitä vaikea vaihtaa koska sitä käyttävää kalustoa on niin paljon.

Käytännössä kuintenkin koko muu NATO käyttää korimallista ilmatankkausta, joten vaihto kokonaan korimalliseen parantaisi myös yhteensopvuutta muun NATO-kaluston kanssa, sen lisäksi että parantaisi yhteensopivuutta laivaston kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
No ok, tällaisia hyvänmielen yhteistyökokeilu-yksittäistapauksia on. Mutta >90% suomen piloteista ei tule tätä koulutusta käymään.

Juu. Eli asia ei missään tapauksessa ole poissuljettu vaan mahdollisuus on olemassa. En usko, että koulutuksia käydään hyvänmielen tempauksina vaan niissä on aina jokin tarkoitus.


Käytännössä kuintenkin koko muu NATO käyttää korimallista ilmatankkausta,
Se on juuri näin ja korimallinen tankkaus on kokonaisuutena parempi ja helpompi ratkaisu kuin puomi. Voin vain kuvitella miten hankala se on ylipäätään lentää tuohon puomille vs korille.
 
Mahtaako se lentäjä käsipelillä sitä edes tehdä? Kuitenkin menee vaan siihen johonki 10 metrin säteelle puomista ja pistää autopilotin päälle.
 
Mahtaako se lentäjä käsipelillä sitä edes tehdä? Kuitenkin menee vaan siihen johonki 10 metrin säteelle puomista ja pistää autopilotin päälle.

Puomi ohjataan paikoilleen siitä tankkerikoneesta, siellä on "boom operator"-titteliä kantava miehistönjäsen, joka sen tekee, tankattavan koneen pitää vaan lentää lähelle ja pitää vauhti ja suunta samana kun tankkerilla.

Puomissa on siis aerodynaamiset ohjainpinnat, jolla sitä voidaan ohjata.


Korijärjestelmässä taas tankattavan koneen vastuulla on osua siihen koriin.
 
Rafalen valmistajan lupaukset huollosta, kaikkien järjestelmien avaamisesta Suomen nähtäväksi ja tulevasta yhteistyöstä kuulostavat kyllä ihan hyviltä. Toki nähtäväksi jää, mitä muut lupaavat.

Sanottiinko jossain uutisessa, että jenkkikoneiden puikkoihin/kyytiin suomalaiset eivät pääsisi tällä kertaa ollenkaan? En tiedä, kuinka tarpeellista se sitten on, mutta ei sellainen oikein hyvältä markkinoinnilta kuulosta.
 
Sanottiinko jossain uutisessa, että jenkkikoneiden puikkoihin/kyytiin suomalaiset eivät pääsisi tällä kertaa ollenkaan? En tiedä, kuinka tarpeellista se sitten on, mutta ei sellainen oikein hyvältä markkinoinnilta kuulosta.

F-35:sta on olemassa vain yksipaikkainen versio, joten lienee itsestäänselvää, ettei sen kyytiin päästä. Super Hornetista kuvittelisi paikalle saapuvan myös kaksipaikkaisen version.
 
Pohjanmaa-luokan korvettejen jälkeen tulossa lentotukialus Kekkonen? ;)

Ehkäpä lentotukialuskäyttöön suunnitelluista laskutelineistä voi olla hyötyä myös operoitaessa jostain karummasta maantietukikohdasta? Päällystyksen ja kuunnossapidon hoitaa kuitenkin halvimman tarjouksen tehnyt.

Rafalelle näkyy sattuneen tämmöinen vahinko 2008. Laskutelineet näyttävät kestäneen:
atterrissage+long+rafale+Lan+Bihou%C3%A9+Ouest+France.jpg

Lann-Bihoué : Sortie de piste pour un Rafale
 
Tuo taitaa olla Suomelle aika turha ominaisuus ottaen huomioon kaluston ja todennäköiset operaatiot.

Vaikea sillä on suurempaa operatiivista merkitystä nähdä, korkeintaan koulutuskäytössä voisi saada jotain etua. Toisaalta en tiedä olisiko tuo kustannustehokasta vuokrapalveluihin verrattuna, todennäköisesti ei.

Kyllä se lentää. USAn laivasto tilannut uusia ja valmistus jatkuu 2030, jolloin varaosia saa vuoteen 2060.

Aina varaosia saa, kyse on vain siitä paljonko ne maksavat.

Tässä kannattaa myös huomioida erot kaluston määrässä. Yksi moderni Yhdysvaltojen lentotukialus ottaa koko Suomen ilmavoimien konemäärän mukaansa.

Nyt menee vähän liioittelun puolelle. Carrier Air Wing on tyypillisesti jotain tällaista:
* 40-50x (Super) Hornet
* n. 5x Growler
* n. 4x Hawkeye
* Parikymmentä helikopteria
* Muutama Greyhound

Eli yksi lentotukialus ottaa suunnilleen koko Suomen ilmavoimien hävittäjiä vastaavan määrän mukaansa. Kokonaismäärä on kuitenkin päälle sadan.

Rafalen vahvuutena voi ainakin pitää sitä, että se on suunniteltu toimimaan myös lentotukialuksilta.

Tämä on julkisessa keskustelussa mielenkiintoinen ilmiö, eli suunnilleen kaikki Hornetin ominaisuudet lasketaan eduksi. Toki tukialuskoneilla on mahdollisesti omat etunsa, mutta ei meillä oikeasti ole mitään sellaisia erikoistarpeita, että tukialuskoneella olisi mitään erityisen kovia valttikortteja.

Jos halutaan olla mukana naton ja eurooppalaisten liittolaisten yhteisoperaatioissa niin hyvähän se on pystyä paatillekin laskeutumaan.

Nato-maat ja eurooppalaiset liittolaiset eivät vaan lentele paateille. Tukialuslentäjät ovat kyllä joitain vierailuja muiden maiden aluksille tehneet, mutta ei tavan piloteilla ole mitään asiaa lentotukialuksille. Ei ole suomalaisiakaan Horneteja lentotukialuksilla käynyt.

Toisekseen, harkittavista koneista ainoa joka on tukialuskone on Super Hornet. Sen sijaan sekä Rafalesta että F-35sta on myös tukialusversiot, ja myös Gripenistä on tällainen tulossa, mutta suomelle ei harkita näiden koneiden tukialusversion hankimista vaan jos joku näistä koneista hankitaan, siitä hankitaan ei-tukialusversio.

Gripenin tukialusversio on haavetasolla.

Eli asia ei missään tapauksessa ole poissuljettu vaan mahdollisuus on olemassa. En usko, että koulutuksia käydään hyvänmielen tempauksina vaan niissä on aina jokin tarkoitus.

Kyllä se on poissuljettu. Hyvän mielen tempauksina niitä ei tietenkään tehdä vaan pointtina on käydä oppimassa toisten toimintatavoista ja lentäjän lähettäminen toiseen maahan koulutukseen tai kouluttamaan on tehokas tapa toteuttaa tämä. Jos lähetetään USN:lle, niin tukialuslentäminen tulee siinä sivussa.

Se on juuri näin ja korimallinen tankkaus on kokonaisuutena parempi ja helpompi ratkaisu kuin puomi. Voin vain kuvitella miten hankala se on ylipäätään lentää tuohon puomille vs korille.

Yleisin näkemys vaikuttaa kuitenkin olevan, että puomitankkaus on lentäjälle helpompi.

Ehkäpä lentotukialuskäyttöön suunnitelluista laskutelineistä voi olla hyötyä myös operoitaessa jostain karummasta maantietukikohdasta? Päällystyksen ja kuunnossapidon hoitaa kuitenkin halvimman tarjouksen tehnyt.

Maantietukikohdat perustetaan sellaisiksi, että niistä voidaan operoida lentokoneilla. Toki tositilanteessa voidaan esim. joutua paikkaamaan päällystettä, mutta eivät maantietukikohdat poikkea tässä suhteessa mitenkään normaaleista.
 
Myönnettäköön etten tiedä asiasta mitään mutta eikö noita nykyisten hornettien "koukkuja" ole käytetty myös ihan oikeasti laskeuduttuessa hieman lyhyemmälle kentälle? Jossain ainakin tälläisen pätkän olisin nähnyt uutisissa. (tai sitten en ; )
 
Myönnettäköön etten tiedä asiasta mitään mutta eikö noita nykyisten hornettien "koukkuja" ole käytetty myös ihan oikeasti laskeuduttuessa hieman lyhyemmälle kentälle? Jossain ainakin tälläisen pätkän olisin nähnyt uutisissa. (tai sitten en ; )

Lyhyestä en tiedä, mutta koukkuja voidaan käyttää jos kiitotie on liukas tai koneessa on jotain sellaista vikaa, jonka epäillään vaikuttavan pysähtymiseen. Hätäpysäytyskoukkuja löytyy kyllä lähes joka konetyypistä, tuohon käyttöön ei tarvita raskasta lentotukialuskäyttöön suunniteltua koukkua.
 
Myönnettäköön etten tiedä asiasta mitään mutta eikö noita nykyisten hornettien "koukkuja" ole käytetty myös ihan oikeasti laskeuduttuessa hieman lyhyemmälle kentälle? Jossain ainakin tälläisen pätkän olisin nähnyt uutisissa. (tai sitten en ; )

Käytetäänhän niitä ja vaijerit tai vaijerivalmius on kaikissa tukikohdissa, mutta ei lyhyyden takia. Samoista tukikohdista lennettiin MiGeillä ja Drakeneilla, eli kyllä niissä baanalla pituutta riittää.
 
Lyhyestä en tiedä, mutta koukkuja voidaan käyttää jos kiitotie on liukas tai koneessa on jotain sellaista vikaa, jonka epäillään vaikuttavan pysähtymiseen. Hätäpysäytyskoukkuja löytyy kyllä lähes joka konetyypistä, tuohon käyttöön ei tarvita raskasta lentotukialuskäyttöön suunniteltua koukkua.
Ihan vastaava koukku se on joka tapauksessa.
Ei se koukku tiedä pysähtyykö kone lentotukialukselle vai maalla olevalle kentälle, samat voimat tulee kuitenkin.

Vaijerilaskua voidaan käyttää myös jos lentäjän toimintakyky on alentunut. (esim. hypoksia) koska se vaijerilla pysäytys on helpoin tapa saada kone turvallisesti pysäytettyä.

Myös suomessa on vaijereita lentokentillä ja niihin laskeutumista myös säännöllisesti harjoitellaan ja siitä johtuen myös tukialuslaskeutuminen onnistuisi takuulla jokaiselta lentäjältä tarpeentullen.

Lyhyille kentille laskeutumisessa en näe vaijerilaskulle käyttöä koska pitäähän sen koneen ilmaankin päästä ja ainakaan toistaiseksi en ole korpikenttäkatapulttia nähnyt:D
 
Ihan vastaava koukku se on joka tapauksessa.

Ei ole.

Ne koukut on selvästi järeämpiä koneisa, jotka on suunniteltu tukialustoimintaan kuin koneissa, joissa se on vain hätätilanteita varten.

Alempana lisää selitystä syistä.

Ei se koukku tiedä pysähtyykö kone lentotukialukselle vai maalla olevalle kentälle, samat voimat tulee kuitenkin.

Ei tule.

Riippuu ihan siitä, mikä sen vaijerin kireys tai pituus on, ja kuinka kovasta vauhdista kone osuu vaijeriin, että kuinka kovaa sitä konetta sillä vaijerilla jarrutetaan.

Lentotukialuksella koko laskeutumiseen käytössä oleva kiitorata on luokkaa n. 230 metriä josta ensimmäinen luokkaa 70 metriä on varaa siihen laskeutumiseen ja loput koneen pysäyttämisen, käytännössä vaijerin pituus ja kireys ovat kuitenkin sellaisia, että kone pysähtyy muutamassa kymmenessä metrissä.

Jossain korpikentälläkin tilaa on todennäköisesesti selvästi enemmän kuin se n, 230m mitä lentotukialuksilla on ja kaapeli voi olla selvästi pidempi/löysempi, siten että se pysäyttää koneen pidemmällä matkalla.

Vaijerilaskua voidaan käyttää myös jos lentäjän toimintakyky on alentunut. (esim. hypoksia) koska se vaijerilla pysäytys on helpoin tapa saada kone turvallisesti pysäytettyä.

Myös suomessa on vaijereita lentokentillä ja niihin laskeutumista myös säännöllisesti harjoitellaan ja siitä johtuen myös tukialuslaskeutuminen onnistuisi takuulla jokaiselta lentäjältä tarpeentullen.

Koneelle tulevan kokonaisrasituksen kannalta on aivan eri juttu, että se melkein jokaisella laskeutumisella pysäytetään koukulla kuin että se koko elinkaarensa aikana esim,. 10 kertaa pysäytettään koukulla hätätilanteissa ja hätätilanneharjoituksissa.

Lyhyille kentille laskeutumisessa en näe vaijerilaskulle käyttöä koska pitäähän sen koneen ilmaankin päästä ja ainakaan toistaiseksi en ole korpikenttäkatapulttia nähnyt:D

Ensinnäkin, nykyaikaisten hävittäjäkoneiden teho-paino-suhteilla kone kevyillä lasteilla kiihtyy lentoonlähtönopeuteen selvästi pienemmässä tilassa kuin mitä se jarruttaa laskeutumisnopeudesta.

Toisekseen, jos halutaan maksimoida turvallisuus, halutaan varautua myös tilanteeseen, että koneeseen tulee vaikka joku vika kesken nousukiidon, ja nousu joudutaan keskeyttämään. Tämä tarkoittaa, että nousuun varataan tilaa sen verran, mikä menee kiihdyttämiseen lentoonlähtönopeuteen + jarruttamiseen siitä. Tällöin se vaijeri lyhentää myös turvallista lentoonlähtöön vaadittavaa kiitoradan pituutta selvästi

Että kyllä sille vaijerille paljon käyttöä on niiltä lyhyiltä kentiltä operoinnissa vaikka katapulttia ei olisikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Pahoittelen virhettäni, tutkin lisää ja myös koukkuja on näköjään erilaisia.

Ilmeisesti hornetin valinta koneeksi on vaikuttanut pysäytysjärjestelmän hankintaan kun tämä käytössämme oleva maaversio pysäyttää sen koneen ≈yhtänopeasti kuin tukialusversiokin..
 
Myös suomessa on vaijereita lentokentillä ja niihin laskeutumista myös säännöllisesti harjoitellaan ja siitä johtuen myös tukialuslaskeutuminen onnistuisi takuulla jokaiselta lentäjältä tarpeentullen.

Kaikki muu tulikin jo edellä käsiteltyä, joten kommentoin vielä tätä. Vaijeriin laskeutumisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, ainoastaan kosketuskohdan valinta on hiukan tarkempi, mutta toisaalta maatukikohdassa tämä voidaan ajoittaa reilummin ennen vaijeria eli toleranssit ovat suuremmat.
Mutta tukialuslaskeutuminen on paljon muutakin kuin sitä, että kone pysähtyy vaijeriin. Laskeutumisessa on osuttava paljon pienempään, liikkuvaan ja mahdollisesti keinuvaan maaliin. Tämän takia se on proseduureiltaankin täysin erilainen kuin normaali laskeutuminen. Ensinnäkään pilotti ei tee tuota oman perstuntumansa varassa vaan LSO ohjaa lentäjää pysymään oikeassa liukupolussa. Lisäksi käytössä on teknisiä järjestelmiä joita maalla ei käytetä, kuten laivalla oleva IFLOLS-linssijärjestelmä sekä itse koneisiin asennettu ACLS, joita meidän koneissamme ei vähemmän yllättäen ole.
USA:ssa tukialuslentäjiä koulutetaan pitkään ja huolella eikä kouluttamatonta suomalaislentäjää todellakaan päästettäisi edes yrittämään, eivätkä onnistumisen todennäköisyydet olisi sellaiset, että kannattaisi muutenkaan lähteä riskeeraamaan. Asiaan saa perspektiiviä siitä, että tukialuksilla vierailleet muutamat suomalaislentäjät ovat poikkeuksetta kommentoineet sitä kuinka hurjaa touhua se on ja miten uskomattomalta tuntuu, että kone saadaan pysähtymään tuollaiselle läntille. Ei siis mitään normitoimintaa vaikka olisi kuinka tehnyt vaijerilaskuja maatukikohtiin.

Ilmeisesti hornetin valinta koneeksi on vaikuttanut pysäytysjärjestelmän hankintaan kun tämä käytössämme oleva maaversio pysäyttää sen koneen ≈yhtänopeasti kuin tukialusversiokin..

Eikä pysäytä. Lentotukialuksilla kone pysähtyy sataan metriin, meillä vaijerilaskuissa päästään n. 200-300 metriin. Toki noissa on tyypillisesti säätömahdollisuuksia, mutta järjestelmät ovat kuitenkin ihan eri kaliiberia. Tukialuksilla käytetään raskaita hydraulisia ja jäähdytettyjä järjestelmiä, siinä missä meillä käytetty BAK-12 perustuu yksinkertaiseen kitkajarruun. BAK-12 on sitä paitsi esim. USAFin käytössä, eikä liity tukialuksiin mitenkään.
 
Vaijerikoukut löytyy tosiaan myös koneista, mitkä eivät ole tukialuskäyttöön erityisesti suunnitellut. Myös tuossa ehdolla olevassa F-35A:ssa on kyseinen koukku.
 
mahdollisuus osallistua tulevaan 6. sukupolven hävittäjän kehitykseen mikäli niin haluaisimme + mahdollisuus kehittää Rafalesta sellaisen kuin haluamme.
Fransmannien lupauksia ei nyt kannata ottaa tosissaan, tosin muutkin myyntimiesmynttiset lupaa tietenkin kuunkin taivaalta.

Ainakaan tutkahommissa on rahat kelvanneet ja sitten hissukseen ilman isompaa kiirettä rakenneltu homma loppuun.
Puolustusvoimien huippujärjestelmä vihdoin valmis

KEVA2010 viitannee kuitenkin siihen, että järjestelmä olisi käytössä 2010 eikä 2016? :D
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 539
Viestejä
4 510 786
Jäsenet
74 416
Uusin jäsen
yeeyeeyee

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom