Puolustusvoimien komentaja vaihtuu elokuun alussa. Amerikkalaisten JASSM-rynnäkköohjusten saaminen Suomen Hornet-hävittäjiin nousee Lindbergin huippuhetkeksi.
Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin neljä vuosikymmentä kestänyt sotilasura on loppuviivoilla.
Puolustusvoimain komentaja vaihtuu elokuun alussa. Viisi vuotta armeijaa johtanut ilmavoimien kenraali Jarmo Lindberg jättää tehtävän maavoimien kenraalille Timo Kiviselle. Tänä vuonna kuusikymppisiään juhlivat kenraalit tapasivat jo samalla kadettikurssilla vuosina 1979–1982.
Hornet-hävittäjien parissa neljännesvuosisadan viettänyt Lindberg ei haikaile uusien hävittäjähankintojen perään.
– Hävittäjähankinnat ovat hyvin raiteillaan ja aikataulussa ja siinä päätoimijat ovat puolustusministeriö, logistiikkalaitos ja ilmavoimat ja sitähän tekee suuri ryhmä väkeä parhaillaan ja hyvässä aikataulussa, Lindberg korostaa.
Head huntereille Lindberg olisi huippusaalis
Kysymykseen, onko täysin poissuljettua, että väistyvä komentaja tulisi vielä porstuan kautta mukaan
hävittäjäpeliin esimerkiksi jonkun hävittäjän myyntimiehenä, Lindberg vastaa hieman arvoituksellisesti.
– Minä en lähde spekuloimaan tämän kaltaisia asioita. Minulla on tässä puolen vuoden karenssi edessä kaikkeen tähän nykyiseen tehtävään liittyviin asioihin. Minulla ei ole henkilökohtaisia suunnitelmia suuntaan tai toiseen, Lindberg toteaa.
Lentokonevalmistajien head huntereille Lindberg olisi todellinen täysosuma. Lentoharrastuksen kautta sotilasuralle kulkenut hävittäjälentäjä on nähnyt alallaan jo kaiken.
Lindberg kertoo matkustaneensa viime vuosikymmenten aikana ahkerasti Yhdysvalloissa.
– Jos on yksi asia, jossa olen kokenut, että minun omilla tekemisilläni on ollut jotain merkitystä meidän torjuntakyvylle, niin olen yli neljännesvuosisadan kulkenut toistuvasti, vuosittain Yhdysvaltoihin erittäin haastaviin, tiukkoihin neuvotteluihin hallinnon ja kaikkien suurempien puolustusvälineteollisuuden valmistajien kanssa, Lindberg sanoo.
Yhtenä merkittävänä saavutuksenaan Lindberg mainitsee
ohjuskaupat.
– Tähän (Hornet-monitoimihävittäjien) JASSM-rynnäkköohjusten neuvotteluun minulta meni kokonainen vuosikymmen ja sen lopputuloksena sitten meillä ja ehkä jossain muuallakin hieman hämmästeltiin, miten voi olla mahdollista, että Suomelle myytiin Yhdysvaltain ilmavoimien kruununjalokivi ainoana maana Australian jälkeen. Tämä on niitä asioita, joita on sitten mukava muistella kiikkustuolissa, Lindberg linjaa.
Lindbergin komentajakauden loppua on varjostanut ilmavoimien
Lemmenjoen vapaaehtoisista kertausharjoituksista aiheutunut kohu.
Lindbergin mukaan sekin tapaus piti näköjään elää: hyvässä ja pahassa. Lindberg vakuuttaa, että opiksi on otettu ja korjausliikkeet on tehty.
– Puolustusvoimat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, jotka olemme tuoneet selkeästi julkisuuteen ja me jatkamme siinä asennossa, jonka olemme jo kertoneet, Lindberg kuittaa kysymykset Lemmenjoen tapahtumien vaikutuksista.
Komentajan mukaan puolustusvoimissa katsotaan nyt entistä tarkemmin myös kaikki vapaaehtoiset harjoitukset.
– Katsotaan, miten niitä järjestetään ja ohjeistetaan ne. Seuraamme niitä huomattavasti tarkemmin kuin aikaisemmin, Lindberg lupaa.
Idän ja lännen sotilaspiirien välissä
Lindberg on lentänyt sekä neuvostovalmisteisella MiG-21:llä että amerikkalaisella F/A-18 Hornetilla.
– Elokuussa 1991 Karjalan lennoston laivuevierailulla Moskovaan, Kubinkan lentotukikohdassa, lensin neuvostoilmavoimien vuosipäivänä Mig-taitolentoesityksen ja sain sitten Moskovan sotilaspiirin ilmavoimien komentajalta, kenraalieversti (Nikolai) Antoškinilta niin kutsututut Sniperin siivet, jotka ovat korkeimmat, mitä ohjaaja voi Neuvostoliitossa saada, Lindberg muistelee.
Puoli vuotta myöhemmin Neuvostoliittoa ei ollut enää olemassa.
– Kolme ja puoli vuotta myöhemmin löysin itseni Yhdysvaltain laivaston Hornetin ohjaamosta Tyynen valtameren yllä lentämässä Yhdysvaltain merivoimien ja merijalkaväen ohjaajien kanssa, Lindberg kuvaa Suomenin sotilaallisen ympäristön nopeaa muutosta.
Alueloukkauksissa Venäjä teki ryhtiliikkeen
Jarmo Lindberg aloitti puolustusvoimain komentajana elokuussa 2014. Saman kuun lopulla venäläiset sotilaskoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa yhden viikon aikana kolme kertaa.
Suomen ilmavoimat nosti valmiuttaan ja Hornetit olivat paljon ilmassa.
Nyt tilanne on rauhoittunut.
– Vuoden 2013 jälkeen Venäjän lentotoiminnan volyymi Suomenlahdella on kasvanut, mutta nämä loukkaukset eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Ilman lisätietoja ulkopuolinen voisi arvioida, olisiko siellä sitten tehty jotain ryhtiliikettä, Lindberg pohtii.
Kuin lähtötervehdyksenä venäläinen valtion ilma-alus, kuten rajavartioston tutkintatiedotteessa luonnehditaan,
pyrähti 17. heinäkuuta Suomen ilmatilassa. Alueloukkaus oli venäläisille tyypillisesti Porvoon eteläpuolella. Muutaman kilometrin loikka Suomen puolelle kesti muutaman minuutin.
Toissa viikolla Etelä-Korean armeija
kertoi vastanneensa venäläisten sotilaskoneiden alueloukkaukseen sadoilla varoituslaukauksilla. Suomenlahdella näin järeisiin toimiin ei ole tarvinut ryhtyä.
– Etelä-Koreasta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tilanne on vaikuttanut hieman dramaattisemmalta, jos pitää paikkansa se tieto, että Etelä-Korean tunnistavat koneet olisivat ampuneet useita varoituslaukauksia venäläiskoneiden läheisyydessä, niin silloin siinä on kyllä ollut dramatiikkaa aivan eri tasolla, Lindberg hämmästelee.
