Suomalaisten rahoista iso siivu on sidottuna kesämökkeihin, jotka ovat suuren osan vuoden tyhjillään. Eivätkä kulut lopu koskaan.
www.hs.fi
Maksumuurin takana, mutta aika tarkoitushakuisesti kirjoitettu artikkeli. Otetaan siis juttuun pariskunta, joka:
-Rakensi Uudenmaan Nummelle uuden kaksikerroksisen järvenrantamökin
-Talopaketin hinta 50 000 EUR, loppusumma töineen noin 200 000 EUR.
-Tähän päälle vielä mökkipihan somistaminen plus oletettavasti laituri, joiden hintaa ei kerrottu
-Mökkiin käytettiin rakentaessa kaikki rahat niin että välillä saattoi kaupan kassalla käydä niin että tilillä ei ollut katetta ja luottokortin limiittikin oli tapissa
-Pariskunta asuu omistusasunnossa Helsingin Kalliossa
-Viettää aikaansa mökillä huomattavasti keskimääräistä enemmän.
Ahonalat ovat myös siitä hyvässä asemassa, että mökillä tulee vietettyä paljon aikaa. Siinä auttavat vain tunnin ajomatka Helsinkiin ja opettajana työskentelevän Sinin pitkä kesäloma. Sampo työskentelee yrittäjänä. Hän on päättänyt, ettei tee töitä mökiltä, mutta reissaa mielellään mökiltä toimistolle.
Näillä argumenteilla sitten yleistetään, että suomalaiset ovat köyhiä siksi, että he käyttävät rahansa vajaakäytöllä oleviin mökkeihin.
Kotitalouksille mökit ovat rahareikä. Suomalaiset tunkevat joukolla rahojaan kuoppaisten teiden päistä löytyviin lautarakennelmiin, jotka ovat usein 11 kuukautta tyhjillään. Joihinkin vajaakäytöllä oleviin mökkeihin liittyy tunnesiteitä, joiden takia niitä ei raaskita myydä parempaan käyttöön. Sitten mökit rapistuvat, ja niiden mukana omistajien varallisuus. Ehkä mökit ovat osasyy siihen, että suomalaiset kotitaloudet ovat eurooppalaisessa vertailussa perin köyhiä.
Tästäkin saa sen käsityksen, että suomalaiset rakentavat ensin ylläolevan kaltaisen hulppean uuden mökin ja se jätetään sitten rapistumaan tunnesyistä myymisen sijaan. Sen mitä itse olen seurannut, niin joka mökin rakentaa tai siihen upottaa tolkuttomasti muuten rahaa, sitä myös käyttää. Sikarikkaat on tietenkin asia erikseen. He voivat hyvin rakentaa sen saaristomökin, jolla sitten vietetään ehkä juhannus ja rapujuhlat.
Kuitenkin jäljempänä jutussa kerrotaan, että Suomessa on yli 500 000 mökkiä ja niissä on rahaa kiinni noin 20 miljardia euroa. Jäljempänä kerrotaan että keskimääräisen suomalaisen "mökkivarallisuus" on 14 000 EUR ja se on enemmän kuin mitä keskimääräisellä suomalaisella on pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja. Eli yhtäkkiä se ökyhintainen mökki, johon menee kaikki rahat, liudentuukin 14 000 euron arvoiseksi.
Mökeille hajautuneet ihmiset saattavat myös tehdä vähemmän töitä kuin ne, jotka pysyvät lähellä töitään. Itsensä työllistävillä kynnys töihin tarttumiseen voi mökiltä olla suurempi, joskus palkkatyöläisilläkin.
Eli miten se nyt on, tehdäänkö sieltä mökiltä käsin vähemmän töitä vai enemmän töitä? Tämän artikkelin kasaaja vaikuttaa aika heikkolahjaiselta.
Mitään mystistä sijoitusvarallisuutta mökin tilalla tuskin olisi.
Pariskunnan kommentti siihen, mihin he olisivat rahansa käyttäneet jos eivät olisi mökkiä rakentaneet. Tämän pariskunnan mökin hinnalla toki jonkinlaisen sijoituspotin kasaisikin, mutta tuolla keskimääräisellä 14 000 eurolla ei tosiaan mitään kovin mullistavia sijoituksia tehdä.
Uutisen otsikko sentään ei ole enää klikkiotsikko. "Köyhän maan sijoitusvarallisuus" korreloi hyvin jutun kanssa. Köyhä kansa laittaa mieluummin sen sukanvarteen keskimäärin kerätyn 14 000 euroa kesämökkiin kuin osakkeisiin. EDIT: Paitsi tuo linkkiin tulostuva otsikko "Mökkeily tekee suomalaisista köyhiä" ei oikein korreloi itse asian kanssa. Kyllä sen suomalaisten köyhyyden aiheuttaa ihan muut asiat, suurimpana valtion taipumus hassata rahansa byrokratiaan ja tehottomiin tukiaisiin, joiden rahoitus vaatii poskettoman kokonaisveroasteen.