Katsoin juuri ESO:n kanavalta (
https://www.youtube.com/c/MyTopGame/videos) uusimmat Starfield-videot. Ja rupesin pohtimaan, että mikä näissä peleissä tekee sen eron verrattuna moneen muuhun. Uskon että Falloutit ja ESO:t erottuvat kuitenkin sillä käsityönä tehtyjen asioiden avulla, vaikka paljon on tehty proseduraalisesti luotujen ympäristöjen päälle, niin silti. Pelasin The Outer Worldsia noin 20 tuntia ja pohdin pitkään, että mitä siitä puuttuu kun se on niin hengetön.
Nyt tällä istumalla tajusin, ESO:n videoiden jälkeen, ja esimerkiksi =Jeppen=:n kommenttia ajatellen, että se on se käsin tehdyt asiat jotka vaikuttavat tosi paljon. Kyse on siitä, että mitä enemmän ihmisiä on tehnyt pelimaailmasta omansa näköisen, sen parempi ja monipuolisempi ja kiehtovampi pelimaailma on.
The Outer Worldssissa kaikki näytti proseduraalisesti luodulta siksi, että vaikka ne olisivat ihmisen tekemiä, niin jos sama ihminen (tai hyvin pieni joukko ihmisiä), tekee kaikki paikat, ne näyttävät kaikki samalta, koska niissä on sama tyyli. Skyrimissä eri ihmiset tekivät eri paikkoja ja pääsivät toteuttamaan itseään melko vapaasti, jolloin jälki on aivan erilaista.
Jos ajatellaan asuntoja tai formularatoja. Jos sama suunnittelija suunnittelisi kaikki asunnot jollain alueella, niin ei ketään kiinnostaisi mennä katsomaan ja tutkimaan niitä kaikkia. Sama juttu jos yksi tyyppi suunnittelisi kaikki formularadat (Tilke, köh köh), niin ne ovat kaikki samanlaisia. Mutta kun jollain alueella on erilaisia taloja ja erilaista arkkitehtuuria, tulee alueesta mielenkiintoinen. The Outer Worldsissa on vaan liian geneerinen suunnittelupohja. Bethesdan peleissä taas, esimerkiksi Skyrimissä, eri alueet kartalla omaavat itsenäiset ja omat teemansa.
Fallout 3 suunniteltiin alusta alkaen sellaiseksi, että kaikkia paikkoja ei edes löydä vain tekemällä tehtäviä, vaan pitää nuohota karttaa itse. The Outer Worldsissa en löytänyt nuohoamisen tuloksena mitään mikä olisi jäänyt mieleen. Falloutissa ja Elder Scrollseissa maailmassa on tarinoita, jotka voi löytää. Nämä tarinat luovat tunteen, että "täällä on elänyt joku, tutkinpa miten hän sijoitteli kukkansa puutarhaan ja miten hän kalusti kotinsa".
Perustan Skyrim-mielipiteeni omaan kokemukseen ja tämän videon katsomiseen:
Odotan aika paljon Starfieldiltä. En huipputekniikkaa, en parhaiten toimivaa pelimoottoria, en parasta taistelumekaaniikkaa, tai mitään sellaista, vaan pelikokemuksen, jossa on hetkiä. Ihmisen toiselle ihmiselle luomia pieni ajatuksia ja kokemuksia. Kuten tämä:
Lisäys 1: Tiivistettynä: Ihminen on utelias olento ja haluaa aina nähdä miten muut elävät. Kun peli tarjoaa tällaisia pieniä kurkistuksia ja tarinoita muiden ihmisten elämiin, se koukuttaa ja haluaa nähdä koko ajan lisää. Jos pelistä ei löydy tarinoita, se ei ole kiinnostava.
". Tölkit ovat pari vuotta vanhoja ja jo nyt jarruttamassa:
