Star Wars Universe

[namlepo]

Eihän siinä jos kummeli tasoisesta sitistä tykkää. No joo. Eihän tää ollut lähellekkään kummelin tasoa. En muista milloin olisi tuollaista paskaa tvs:tä tullut. Ja sentään katsonut kauniita ja rohkeitakin aikoinaan. En varmaan oo ikinä kahtonut noin huonoa ohjelmaa. Kesken jäi kolmannen jakson jälkeen. Tuota keissiä saattais korkeintaan lesta lapsi kahtoa sen aikaa, että osaa vaihtaa muuta näkymään. Acolysitti

 

[Cirrus]

Lucas aloitti kehittelyn 1970-luvun alkupuolella. Tämä on kerrottu monta kertaa.
Minä en ole kertonut näitä asioita, joilla hyökkäät minua vastaan. Lopeta hyvän sään aikana.

Kehittrlyn aloituksella ei ole mitään väliä. Kehittelyn lopetuksella ja lopputuloksella eli sillä vuoden 1977 elokuvalla on. Edelleenkin, kyselet todisteita asioita varten, joita ei ole olemassa. Kysymyksesi ja kommenttisi ovat täysin turhia minkään asian kannalta. Todisteet vuoden 1977 elokuvan kohderyhmästä saatiin sen sijaan ja silti jatkoit jankkaamista jostain tyhjästä.

 

[Diziet Sma]

"Lapsille tarkoitettu" ei ole mikään puolustus sille, että henkilöhahmojen toiminta ja motivaatiot vaihtuvat jaksojen (tai jopa kohtausten) välillä miten sattuu. Se on vain paskaa käsikirjoittamista.

Disneyn Star Wars on ollut paria poikkeusta(* lukuun ottamatta pelkkää Jar Jar Abramsin tyylistä fanifiktiota: sarja "jänniä" tapahtumia, jotka jotenkuten sidotaan yhteen mukamas merkityksillisellä dialogilla, takautumilla ja mysteeri-MacGuffinilla, mutta joiden ainoa tarkoitus on saada halutut henkilöt haluttuun paikkaan, jotta juonen vaatima seuraava "jännä" kohtaus voi tapahtua. Sama näkyy The Acolytessa, plus lisäksi yritys dekonstruoida jedit pahoiksi (mikä ei sinänsä ole yllätys, kun sama menneisyyden hävittäminen uuden uljaan DEI-maailman tieltä on ollut johtotähtenä koko Kathleen Kennedyn Disney-uran ajan).

Tästä vain on tullut hankala yhtälö Disneylle, kun pelkkä "put a chick in it and make it gay" ei riitä tuomaan rahaa. Siksi on pakko pitää vanhoja hahmoja mukana memberberriesinä vanhalle fanikunnalle. Vaikka vanhat fanit ovatkin toksisia rasistifasistimisogyyneja, niillä on käytössä enemmän rahaa kuin milleniaaleilla tai Z-sukupolvella.

*) Andor ja Mandalorianin 1. kausi.

 

[JCSH]

"Lapsille tarkoitettu" ei ole mikään puolustus sille, että henkilöhahmojen toiminta ja motivaatiot vaihtuvat jaksojen (tai jopa kohtausten) välillä miten sattuu. Se on vain paskaa käsikirjoittamista.

Disneyn Star Wars on ollut paria poikkeusta(* lukuun ottamatta pelkkää Jar Jar Abramsin tyylistä fanifiktiota: sarja "jänniä" tapahtumia, jotka jotenkuten sidotaan yhteen mukamas merkityksillisellä dialogilla, takautumilla ja mysteeri-MacGuffinilla, mutta joiden ainoa tarkoitus on saada halutut henkilöt haluttuun paikkaan, jotta juonen vaatima seuraava "jännä" kohtaus voi tapahtua. Sama näkyy The Acolytessa, plus lisäksi yritys dekonstruoida jedit pahoiksi (mikä ei sinänsä ole yllätys, kun sama menneisyyden hävittäminen uuden uljaan DEI-maailman tieltä on ollut johtotähtenä koko Kathleen Kennedyn Disney-uran ajan).

Tästä vain on tullut hankala yhtälö Disneylle, kun pelkkä "put a chick in it and make it gay" ei riitä tuomaan rahaa. Siksi on pakko pitää vanhoja hahmoja mukana memberberriesinä vanhalle fanikunnalle. Vaikka vanhat fanit ovatkin toksisia rasistifasistimisogyyneja, niillä on käytössä enemmän rahaa kuin milleniaaleilla tai Z-sukupolvella.

*) Andor ja Mandalorianin 1. kausi.

Vaikkakin noissa Star Warseissa on kyllä paljon tilaa ihan validille kritiikille, se miten Star Warsit on vedetty mukaan tuohon jenkkiläiseen kulttuurisotaan aiheuttaa sen, että on liikkeellä todella paljon epärehellistä, epäloogista ja todella usein ihan puhtaasti poliittisesti motivoitunutta kritiikkiä. Eli se kritiikki ei joudu siitä, että teoksessa olisi varsinaisesti jotain vialla, vaan siitä, että kritisoija olettaa, että teoksessa olevien valintojen takana on joku poliittinen syy ja sitten hyökkää niitä valintoja kohtaan sen takia. Yleensä sitten vielä tulee erittäin epämääräistä ja huonosti määriteltävissä olevaa kritiikkiä, mallia "paskotaan alkuperäistä universumia ja/tai lorea", vaikkakin se teos oikeasti sopii erittäin hyvin siihen maailmaan.

Tässäkin ketjussa näkyy useita esimerkkejä tuosta Acolyten kohdalla. Tuo noitajoukko aiheutti todella suuren määrän valitusta siitä, että se ei muka sopisi Star Warsin universumiin. Mutta nightsisters ovat olleet osa Star Warsin lorea jo 90-luvulta lähtien ja Lucas itsekin otti ne mukaan teoksiinsa. Acolyten noitajoukko ei ole mitenkään konseptuaalisesti niin erilainen, etteikö se sopisi vallan hyvin samaan universumiin nightsistersien kanssa. Samaan tapaan tuo Oshan ja Maen syntymä aiheutti vastaavanlaista kritiikkiä, mutta Episode I:stä lähtien on ollut selvää, että Voima voi aiheuttaa tuollaisia neitseellisiä syntymiä.
Molemmat noista aiheuttavat massiiviset määrät kritiikkiä mallilla "ei sovi Star Warsin loreen", vaikkakin todellisuudessa ne ovat ihan hyvin linjassa sen Star Warsin loren kanssa. Kriitikkojen ongelma on se, että näkevät tuossa poliittisen agendan, haluavat kritisoida sitä agendaa mutta suoran kritiikin sijaan yrittävät naamioida sen kritiikin kritiikiksi teoksen sisältöä kohtaan.

Mitä tulee "jedien dekonstruionnista pahoiksi", niin tuo on kyllä sulta astetta ankarampi väärinarvionti. Ei tuossa niitä mitenkään dekonstruoida pahoiksi vaan näytetään, että ne eivät ole täydellisiä. Hyviksiä, jotka joskus tekevät virheitä tai jopa kyseenalaisia asioita, kun tavoittelevat sitä suurempaa hyvää. Toki on tuo ehkä uusi piirre jedien osalta Star Warssissa, mitä ei olla aiemmin isommin nähty ainakaan ruudulla, mutta tuon yhdistäminen johonkin poliittiseen agendaan menee taas WTF osastolle.
Enemmänkin tuossa on kyse siitä samasta trendistä, mikä on ollut käynnissä aikalailla koko 2000-luvun ajan viihteessä. Tuollaisen musta/valko pahikset/hyvikset ovat aikalailla kadonneet täysin ja nykyään ne, etenkin hyvikset, kuvataan monipuolisimpina hahmoina myös sen moraalin osalta. Tuo on se malli, mikä on ollut vallalla ja mikä on myös myynyt, niin se, että Disneyn Star Warsit ovat seuranneet samalla polulla, on ihan normaalia.

 

[5rWs3WA2tv]

Itselle sinällään sama mitä tuolla taustalla on, kunhan tarina on hyvä niin sitä jaksaa katsoa. Se että ratsastetaan star wars nimellä ei tee siitä hyvää. Sinällään ihmettelen miten näin isoissa jutuissa ontuu itse tarinat kun niitä olettaisi että on aikaa hioa ja laittaa johdonmukaiseksi kerta isolla rahalla tuotetaan. Selvästi osaamista löytyy kun on andorin taidonnäyte tuoreeltaan miten homma pitäisi suorittaa

 

[Diziet Sma]

se miten Star Warsit on vedetty mukaan tuohon jenkkiläiseen kulttuurisotaan aiheuttaa sen, että on liikkeellä todella paljon epärehellistä, epäloogista ja todella usein ihan puhtaasti poliittisesti motivoitunutta kritiikkiä.

Ja kuten tästäkin ketjusta näkyy, liikkeellä on myös epärehellistä, epäloogista ja todella usein ihan puhtaasti poliittisesti motivoitunutta puolustelua.

Eli se kritiikki ei joudu siitä, että teoksessa olisi varsinaisesti jotain vialla

Joo joo joo. Minä kritisoin The Acolytea juuri siitä, että siinä on helvetin monta asiaa tehty täysin päin persettä, niin kuin on tehty kaikissa muissakin Disney-ajan Star Warseissa (poikkeuksena ne pari aiemmin mainitsemaani). The Acolyte on saavutus sinänsä olemalla vielä surkeampi kuin The Book of Boba Fett, Kenobi ja Ahsoka yhteensä.

Oletko muuten koskaan pysähtynyt miettimään, että valitukset Disneyn tuotoksien poliittisesti motivoituneista valinnoista saattaisivat johtua siitä, että tekijät itse kertovat valintojensa olevan poliittisesti motivoituneita? Jokaisen uuden Disneyn SW- ja MCU-sarjan ja -elokuvan esittelyssä ohjaajat, tuottajat, näyttelijät, käsikirjoittajat jne. hehkuttavat, kuinka uudessa tekeleessä on entistä enemmän esillä naisia, vähemmistöjä ja diversiteettiä. Ja vastaavasti huonoista arvosteluista ja katsojaluvuista syytetään miehiä, jotka eivät hyväksy naisia, vähemmistöjä ja diversiteettiä.

Kysehän ei nyt ole siitä, että joku neitseellisiä synnytyksiä harrastava noitajoukko olisi "wokea" tai "SW-kaanonin vastaista". Kyse on siitä, kuinka helvetin surkeasti nuo(kin) henkilöhahmot oli kirjoitettu ja toteutettu. David Brent on aloittelija myötähäpeän tuottamisessa verrattuna noitien rituaaliin kammottavine power of many -veisuineen.

Mitä tulee "jedien dekonstruionnista pahoiksi", niin tuo on kyllä sulta astetta ankarampi väärinarvionti.

Ei ole. Trendi on aivan selvä. Postmoderni nihilismi vaatii, että hyvikset pitää tehdä vähemmän hyviksi ja pahikset vähemmän pahoiksi. Jos nykymeno jatkuu, niin seuraavassa SW-sarjassa sithit ovat vain väärinymmarrettyjä toisinajattelijoita, joita ajatuspoliisi-jedit vainoavat. Pari-kolme sarjaa eteenpäin, ja jedit ovat ohuesti naamioitu katolinen papisto, joka panee pikkulapsia.

Enemmänkin tuossa on kyse siitä samasta trendistä, mikä on ollut käynnissä aikalailla koko 2000-luvun ajan viihteessä. Tuollaisen musta/valko pahikset/hyvikset ovat aikalailla kadonneet täysin ja nykyään ne, etenkin hyvikset, kuvataan monipuolisimpina hahmoina myös sen moraalin osalta. Tuo on se malli, mikä on ollut vallalla ja mikä on myös myynyt, niin se, että Disneyn Star Warsit ovat seuranneet samalla polulla, on ihan normaalia.

Juu, noin on käynyt aikuisten viihteessä, mutta lasten saduissa hyvän ja pahan ero on pitänyt pintansa. Mutta jos tuohon vetoat, niin on vähän ristiriitaista puolustella samaan aikaan nyky-Star Warsin pöljyyksiä sillä, että "Star Wars on aina ollut lapsille tehty".

Sinällään ihmettelen miten näin isoissa jutuissa ontuu itse tarinat kun niitä olettaisi että on aikaa hioa ja laittaa johdonmukaiseksi kerta isolla rahalla tuotetaan.

No tämä. Mistä The Acolyte kertoi? Mikä oli se tarina, jonka tekijät halusivat kertoa? Ainakaan siinä ei ollut mitään sellaista, mitä Lucas sanoi alkuperäisen Star Warsin käsitelleen: "What should I be worried about? What’s important in life?”

 

[namlepo]

Kai se paskaki sitten timantiksi muuttuu kun tarpeeksi selostaa ja hieroo naamaansa. Jännä että andor oli hyvä ihan hieromatta.