SSD-levyjen yleistriidi

Tuli heräteostona tilattua Kingston kc3000 1TB malli kun uuden hiiren tilasin amazoonista. Lähinnä perustelin hankinnan itselleni sillä että sain ilmaisen toimituksen. ;) Tuo vaikutti ihan pätevältä asemalta. Joutaa vanha WD Black 500GB tuohon linux pönttöön.
 
WD Blue SN570 saanut näemmä seuraajan, kun näkyy jo arvosteluja WD Blue SN580 levystä.


Tässä vähän poimintoja arvostelun lopusta:

The HMB size is 200 MB, which is more than the 64 MB that we're typically seeing on DRAM-less SSDs.

At small work area sizes, the SN580 is more than twice as fast, with work areas of around 40 GB, that gap even increases to 400%! This is where the magic is—algorithms.

Our testing reveals that the SLC cache is sized at 341 GB, which means the drive will fill all of its capacity in SLC mode first. This is a huge improvement over the SN570, which came with a tiny 12 GB cache only that got filled up in the blink of an eye.

WD was smart to set the thermal throttle point very high, at 105°C, which provides enough headroom for workloads to finish, so the drive can cool down again. I'm surprised though that the thermal sensors are so inaccurate, they claim 88°C, while we've measured 106°C surface temperature. No big deal, still worth knowing if you plan on trusting software temperature readings. What helps to make the difference is WD's energy-efficient controller design, which means reads and writes result in lower heat output—good job WD.



Ja mikähän tuo "nCache 4.0" on, jotain uutta oikeasti alla, vaiko jotain perushuttua uudella nimellä vain?

Edit: ei ole mikään uusi juttu, ollut aiemmin mm. WD Black SN850 levyssä, mutta ensimmäistä kertaa nyt astetta halvemman luokan WD Blue sarjan levyssä.
 
Viimeksi muokattu:
Uusille koneen osille tuli samalla hommattua 1 Teranen Samsung 990 Pro, olisko ollut mitään käytännön eroa jos tuon tilalle olisikin ostanut Crucial T700 joka PCi Gen5 ? (emo tukee Gen5 porttia)

Lähinnä direct storage jos vaikka hyötyisi tuosta myöhemmin?

Samsung hyvän hintainen ja pari muutakin M.2 SSD on Samsungin niin pysyy päivitykset lapasessa Magicianin kautta näppärästi.
 
Uusille koneen osille tuli samalla hommattua 1 Teranen Samsung 990 Pro, olisko ollut mitään käytännön eroa jos tuon tilalle olisikin ostanut Crucial T700 joka PCi Gen5 ? (emo tukee Gen5 porttia)

Lähinnä direct storage jos vaikka hyötyisi tuosta myöhemmin?

Samsung hyvän hintainen ja pari muutakin M.2 SSD on Samsungin niin pysyy päivitykset lapasessa Magicianin kautta näppärästi.
Ylihintainen. Kc3000 olisisi ollut vastaava mutta halvempi. 2 tb levy 145 €.
 
Ylihintainen. Kc3000 olisisi ollut vastaava mutta halvempi. 2 tb levy 145 €.

Joo aika selkee ero jo kun saa tuplasti tilaa melkein samalla rahalla, ja vauhti sama.

Mutta otin tuon Sampan kun joku hatara käsitys jäänyt että luotettavia.

Mutta onko noilla Gen4 vs. Gen5 levyillä käytännön eroa? Vauhtia on kuitenkin specseissä selkeesti enempi tuolla T700 Gen5 vehkeellä.
 
Mutta onko noilla Gen4 vs. Gen5 levyillä käytännön eroa? Vauhtia on kuitenkin specseissä selkeesti enempi tuolla T700 Gen5 vehkeellä.
Ei ole. Tulevaisuudessa ehkä. Puhutaan ehkä vähintään 5 - 10 vuodesta.

Tällä hetkellä jopa sata ssd:t pärjää vallan mainiosti. Jos haluaa ostaa ominaisuuksia varastoon, niin se on kc3000. Tästä kun mennään alaspäin niin hintaerot ei ole älyttömän suuria.
 
Ei ole. Tulevaisuudessa ehkä. Puhutaan ehkä vähintään 5 - 10 vuodesta.

Tällä hetkellä jopa sata ssd:t pärjää vallan mainiosti. Jos haluaa ostaa ominaisuuksia varastoon, niin se on kc3000. Tästä kun mennään alaspäin niin hintaerot ei ole älyttömän suuria.

Okei, turha siis olisi ollut lähteä Hifistelemään tuon Gen5 nopeuseron kanssa. Ja joo tuolla kc3000 on kyllä hyvä hintasuhde, ei tullut edes mieleen katella 2T asemia että olisi noin lähellä 1T hintoja. Mutta tilaa kyllä on jo itellä tarpeeksi.
 
Toimistokoneeseen uusi 2-4TB NVMe etsinnässä. Kone on tosi vanha, i5-6600k MSI H170 Gaming M3. Gen kolmosta nopeammasta levystä ei kaiketi ole edes teoreettista hyötyä. Levyltä ajetaan käyttistä ja pääasiallinen käyttö toimistotöiden lisäksi videoiden ja valokuvien varastointia, sekä jakoa kotiverkkoon. Varmuuskopiot toki hoidossa, mutta haluaisin silti luotettavan levyn.

Datatronicilla olisi Kingston Technology NV2 M.2 4000 GB 233,90€. Hinta olisi halpa, takuu 3v. Toinen vaihtoehto olisi Samsung 2TB 970 EVO Plus. Hinta Jimmsillä 123,90€. Tässä olisi viiden vuoden takuu ja merkkinä luotettavamman tuntuinen. Onkohan em. Kingston riittävän laadukas kotikäyttöön, vai ostanko mieluummin pienemmän Samsungin?
 
Toimistokoneeseen uusi 2-4TB NVMe etsinnässä. Kone on tosi vanha, i5-6600k MSI H170 Gaming M3. Gen kolmosta nopeammasta levystä ei kaiketi ole edes teoreettista hyötyä. Levyltä ajetaan käyttistä ja pääasiallinen käyttö toimistotöiden lisäksi videoiden ja valokuvien varastointia, sekä jakoa kotiverkkoon. Varmuuskopiot toki hoidossa, mutta haluaisin silti luotettavan levyn.

Datatronicilla olisi Kingston Technology NV2 M.2 4000 GB 233,90€. Hinta olisi halpa, takuu 3v. Toinen vaihtoehto olisi Samsung 2TB 970 EVO Plus. Hinta Jimmsillä 123,90€. Tässä olisi viiden vuoden takuu ja merkkinä luotettavamman tuntuinen. Onkohan em. Kingston riittävän laadukas kotikäyttöön, vai ostanko mieluummin pienemmän Samsungin?

Tuo Samsung 970 EVO Plus 2TB on Gigantissa vielä muutaman euron halvempi. 119.95€.
 
Tuo Samsung 970 EVO Plus 2TB on Gigantissa vielä muutaman euron halvempi. 119.95€.
Itellä myös menossa tämä sama levy juuri hankintaan rupusen Kingstonin tilalle. Hei muuten sellanen kyssäri: meikä on iät ja ajat HDD-kovoista saakka tykänny osioida levyt eri käyttötarkotuksia varten. Onko osioinnista mitää haittaa tai negatiivista vaikutusta suorituskykyyn, kun kyseessä on NVME SSD?
 
meikä on iät ja ajat HDD-kovoista saakka tykänny osioida levyt eri käyttötarkotuksia varten. Onko osioinnista mitää haittaa tai negatiivista vaikutusta suorituskykyyn, kun kyseessä on NVME SSD?

No ei. HDD aikanahan siitä oli hyötyä/haittaa kun loppupään partitiot oli hitaampia kuin alkupään. SSD on ihan sama koko kapasiteetilla.

Itte olin kanssa innokas partitioimaan asemat. Nykyisin en enää niinkään. En vaan enää ole pystynyt itselleni perustelemaan siitä mitään suurempaa hyötyä, ennemminkin haittaa kun monimutkaistaa sitten jossain vaiheessa esim. isompaan asemaan siirtymistä huomattavasti.
 
No ei. HDD aikanahan siitä oli hyötyä/haittaa kun loppupään partitiot oli hitaampia kuin alkupään. SSD on ihan sama koko kapasiteetilla.

Itte olin kanssa innokas partitioimaan asemat. Nykyisin en enää niinkään. En vaan enää ole pystynyt itselleni perustelemaan siitä mitään suurempaa hyötyä, ennemminkin haittaa kun monimutkaistaa sitten jossain vaiheessa esim. isompaan asemaan siirtymistä huomattavasti.
Thänk!

Joo no eipä sillä osioinnilla loppupeleissä niin isoa merkitystä ole; sama kait se olis vaan luoda kansiot eri asioille. Tuntuu vaan omassa päässä järjestelmällisemmältä, kun on eri asiat eroteltuna osionnin avulla, ikään kuin eri asiat olis täysin "omilla levyillään" ja sitä myöten "paremmin jäsenneltyinä". Arkisto, asennetut pelit, jne.
 
No ei. HDD aikanahan siitä oli hyötyä/haittaa kun loppupään partitiot oli hitaampia kuin alkupään. SSD on ihan sama koko kapasiteetilla.

Itte olin kanssa innokas partitioimaan asemat. Nykyisin en enää niinkään. En vaan enää ole pystynyt itselleni perustelemaan siitä mitään suurempaa hyötyä, ennemminkin haittaa kun monimutkaistaa sitten jossain vaiheessa esim. isompaan asemaan siirtymistä huomattavasti.
Mä koen kyllä asian täysin päinvastoin. Pidän noin 100-gigasta osiota C-levylle, josta on erittäin kätevä ja nopea parin minuutin homma ottaa vaikka täysi backup macrium reflectillä säännöllisesti ulkoiselle kovalevylle tai vaikka koneessa olevalle toiselle levylle tai levyosiolle. Se on sitten myös erittäin helppo pudottaa uudelle levylle järjestelmälevyä päivittäessä. Parin minuutin homma ja sen jälkeen kone on bootattavissa uudelta levyltä, jonka jälkeen voi jatkaa Windows-ympäristössä muiden levyosioiden sisältöjen kopioimista tai jättää ne edelliselle levylle, miten nyt sattuu haluamaan.

En enää ikinä palaisi siihen, että koko levy olisi yksi iso C-osio. Kaksi partitiota systeemilevyllä auttaa myös siihen, ettei Windows mene täysin tilttiin ja pahimmassa tapauksessa levykin siinä kohtaa, jos siellä D-osiolla vaikka lataa levyosion vahingossa täyteen, kun C:llä on vielä tyhjää tilaa Windowsin normaaliin toimimiseen virtuaalimuisteineen, logeineen yms.
 
Mä koen kyllä asian täysin päinvastoin. Pidän noin 100-gigasta osiota C-levylle, josta on erittäin kätevä ja nopea parin minuutin homma ottaa vaikka täysi backup macrium reflectillä säännöllisesti ulkoiselle kovalevylle tai vaikka koneessa olevalle toiselle levylle tai levyosiolle. Se on sitten myös erittäin helppo pudottaa uudelle levylle järjestelmälevyä päivittäessä. Parin minuutin homma ja sen jälkeen kone on bootattavissa uudelta levyltä, jonka jälkeen voi jatkaa Windows-ympäristössä muiden levyosioiden sisältöjen kopioimista tai jättää ne edelliselle levylle, miten nyt sattuu haluamaan.

En enää ikinä palaisi siihen, että koko levy olisi yksi iso C-osio. Kaksi partitiota systeemilevyllä auttaa myös siihen, ettei Windows mene täysin tilttiin ja pahimmassa tapauksessa levykin siinä kohtaa, jos siellä D-osiolla vaikka lataa levyosion vahingossa täyteen, kun C:llä on vielä tyhjää tilaa Windowsin normaaliin toimimiseen virtuaalimuisteineen, logeineen yms.

Näinhän minäkin joskus ajattelin mutta mieli muuttui kun oli 120GB osio windowsille ja se oli sitten tukossa jatkuvasti. Sitten piti alkaa ettiä että mistä vapauttaa tilaa. Ei jaksa enää sellaista. Backup toki nopeampi noin mutta eipä sekään haittaa kun laittaa yöllä menemään niin saa rutkutella rauhassa sen aikaa mikä siinä sitten meneekin.

Palautuksia olen yli 30v PC aikakaudella joutunut tekemään vain muutaman, joten minulla ei niin kiire ole että tuosta ittelle mitään hyötyä sinäänsä olisi. Toki jos niitä palautuksia tarttis viikon välein tehdä niin sitten miettisin jotain fiksumpaa ratkaisua taikka miettisin että onko omassa turaamisessa jotain korjattavaa.
Fiksumpana ratkaisuna esimerkiksi joku virtuaali ympäristö jossa voi ottaa snapshotin siinä vaiheessa kun alkaa säätämään jotain sellaista että koko paska voi levitä. Jos leviää niin sitten vaan palaa snapshotin tekohetkiseen tilanteeseen.

EDIT: Miten se asema siitä voisi hajota että levy täyttyy?
 
Näinhän minäkin joskus ajattelin mutta mieli muuttui kun oli 120GB osio windowsille ja se oli sitten tukossa jatkuvasti. Sitten piti alkaa ettiä että mistä vapauttaa tilaa.
Ei tuo omasta mielestäni ole oikein minkään näköinen ongelma. Jos sinne yhtäkkiä sen 10 gigaa tarvii jostain syystä lisää, niin sitten vaan vapauttaa sen vaikka MiniTool Partition Wizardilla siitä D:n alusta olettaen, että se on siinä C:n perässä. Sitten vaan Windowsin omalla Disk Managementilla expandaa sen vapautetun tilan osaksi C:tä, niin ei taida tarvita edes reboottausta. Taas kerran parin minuutin juttu. Pidän kyllä pelit ja muut paljon tilaa vievät jutut siellä D:llä, niin tuota ongelmaa ei ole tainnut tulla kuin joskus muinoin, kun Windows oli ollut Intelin 74-gigasella SSD:llä.

EDIT: Miten se asema siitä voisi hajota että levy täyttyy?
Nykyään varmaan kontrollerit toimii suurimmalta osin fiksummin, mutta ainakin SSD:n alkuaikoina käyttöjärjestelmän sisältävän SSD-levyn saattoi saada korruptoitumaan pahemminkin tai pahimmassa tapauksessa jopa RO-tilaan, jos sen veti aivan täyteen eikä levyllä ollut ylimääräistä over-provisioning kapasiteettia. Yhden Kingstonin sisältö on tuolla tavalla tullut paskottua.
 
Ei tuo omasta mielestäni ole oikein minkään näköinen ongelma. Jos sinne yhtäkkiä sen 10 gigaa tarvii jostain syystä lisää, niin sitten vaan vapauttaa sen vaikka MiniTool Partition Wizardilla siitä D:n alusta olettaen, että se on siinä C:n perässä. Sitten vaan Windowsin omalla Disk Managementilla expandaa sen vapautetun tilan osaksi C:tä, niin ei taida tarvita edes reboottausta. Taas kerran parin minuutin juttu. Pidän kyllä pelit ja muut paljon tilaa vievät jutut siellä D:llä, niin tuota ongelmaa ei ole tainnut tulla kuin joskus muinoin, kun Windows oli ollut Intelin 74-gigasella SSD:llä.

Jos ei multibootti tartte niin tuossa tapauksessa varmaan kannattaisi konvertoida se asema dynaamiseksi asemaksi jolloin saat ihan vapaasti säätää niitä partitioitten kokoja ilman mitään 3rd party kikottimia.
 
Ei tuo omasta mielestäni ole oikein minkään näköinen ongelma. Jos sinne yhtäkkiä sen 10 gigaa tarvii jostain syystä lisää, niin sitten vaan vapauttaa sen vaikka MiniTool Partition Wizardilla siitä D:n alusta olettaen, että se on siinä C:n perässä. Sitten vaan Windowsin omalla Disk Managementilla expandaa sen vapautetun tilan osaksi C:tä, niin ei taida tarvita edes reboottausta. Taas kerran parin minuutin juttu. Pidän kyllä pelit ja muut paljon tilaa vievät jutut siellä D:llä, niin tuota ongelmaa ei ole tainnut tulla kuin joskus muinoin, kun Windows oli ollut Intelin 74-gigasella SSD:llä.


Nykyään varmaan kontrollerit toimii suurimmalta osin fiksummin, mutta ainakin SSD:n alkuaikoina käyttöjärjestelmän sisältävän SSD-levyn saattoi saada korruptoitumaan pahemminkin tai pahimmassa tapauksessa jopa RO-tilaan, jos sen veti aivan täyteen eikä levyllä ollut ylimääräistä over-provisioning kapasiteettia. Yhden Kingstonin sisältö on tuolla tavalla tullut paskottua.

Itsellä taas ajan saatossa isontunut c: asemakin 128->256->512 ja nyt mennään terasella. Eipä tuonne clle sillai mitään tärkeetä dataa tuu säilöttyä ja taas parin minuutin juttu nykyään vetää koko windowssi uusiksi. Mutta joo tapansa on kullakin. Tilaa ja levyjä pitää aina pahanpäivän varalle olla vaikkei tässäkään järkeä ole.itse lopetin joskus reipas 10v sitten tuon levyjen osioimisen kun ei sillä levyn hajoamasilta mitään turvaa saa kuitenkaan. Eipä oo kyllä itselle sattunut reilu parin kymmenen vuoden aika yhtään rikkoontunutta levyä vielä. Eka ostamani ssdkin joku OCZ 128giganenkin porskuttaa vielä mummon koneessa.
 
Jos ei multibootti tartte niin tuossa tapauksessa varmaan kannattaisi konvertoida se asema dynaamiseksi asemaksi jolloin saat ihan vapaasti säätää niitä partitioitten kokoja ilman mitään 3rd party kikottimia.
Asuu siellä mintun tuoksuinen Linuxkin.
 
Mikä se olikaan se Samsung, jonka kanssa oli jotain vilunkia eli taisivat muuttaa jotain kesken kaiken huonommaksi. Ja onko tämä edelleen kannattava ostos?

 
Mikä se olikaan se Samsung, jonka kanssa oli jotain vilunkia eli taisivat muuttaa jotain kesken kaiken huonommaksi. Ja onko tämä edelleen kannattava ostos?

970 EVO (NVMe) oli se missä vaihtoivat ohjainpiirin uudempaan, joka oli joko parannus tai heikennys vanhaan verrattuna riippuen käytöstä, eli vasta paljon isoja tiedostoja siirtäessä hidastui enemmän.

870 EVO on ihan hyvä, jos välttämättä pitää SATA olla, mutta hankala noita on enää suositella, kun esim Amazonin Prime päiviltä irtoaa nopeaa NVMe tikkua halvemmalla:

NVMe paikat jos on vähissä, niin sitten vaikka adapteria kylkeen

Edit: varastolevynä toiminee myös Kingston NV2, joita saa 2kpl (4TB) samaan rahaan https://www.amazon.de/-/en/Kingston-NVMe-PCIe-2000G-2280/dp/B0BDTC589G
Samsungissa jos haluaa pysyä, niin huippumalli 990 Pro myös hyvään hintaan https://www.amazon.de/-/en/Samsung-MZ-V9P2T0BW-7450MB-Internal-Editing/dp/B0B9C4DKKG
 
Ei tuota Samsung 990 Pro kannata ottaa MLC ja vielä kallis. Tuosta aito SLC suomesta halvemmalla:

Taitaa olla vain SLC cache (?). TPU:n database sanoo:
Lexar has installed 232-layer TLC NAND flash on the NM790, the flash chips are made by YMTC. To improve write speeds, a pseudo-SLC cache is used

Lexarin omakin sivu puhuu vain SLC cachesta. Tuo mainitsemani SK Hynix P41 Platinum on hyvä diili Amazonin tarjouksista.
 
Mites nuo nopeudet menee suunnilleen, jos vertaa

1) NVMe-levy emon omassa m.2-paikassa
2) NVMe-levy sovitinkortilla PCI-paikassa
3) 2.5 tuuman SSD-levy emon SATA-liitännässä

Ymmärrän että moni tekijä vaikuttaa tarkkoihin lukuihin, mutta lähinnä tasoero kiinnostaa.
 
Mites nuo nopeudet menee suunnilleen, jos vertaa

1) NVMe-levy emon omassa m.2-paikassa
2) NVMe-levy sovitinkortilla PCI-paikassa
3) 2.5 tuuman SSD-levy emon SATA-liitännässä

Ymmärrän että moni tekijä vaikuttaa tarkkoihin lukuihin, mutta lähinnä tasoero kiinnostaa.
1 ja 2 ei eroa toisistaan, koska ne sovitinkortit ovat käytännössä pelkkiä risereita. NVMe:n ja SATA:n välisistä eroista taas löytyy netistä satoja vertailuja sekä teoreettisien että käytännön testien suhteen.
 
Mites nuo nopeudet menee suunnilleen, jos vertaa

1) NVMe-levy emon omassa m.2-paikassa
2) NVMe-levy sovitinkortilla PCI-paikassa
3) 2.5 tuuman SSD-levy emon SATA-liitännässä

Ymmärrän että moni tekijä vaikuttaa tarkkoihin lukuihin, mutta lähinnä tasoero kiinnostaa.
Yllä olikin selvennetty että M.2 ja PCI-E -adapteri ovat käytännössä sama asia, olettaen että molemmat on samaa versiota (esim. PCIe 4.0) ja molemmille tulee yhtä paljon kaistaa (esim. x4). Osa emoista jakaa kaistaa tiettyjen slottien välillä, mutta x4 saanee lähestulkoon aina PCIe väylästä.
SATA 3.0 teoreettinen maksimi on 600MB/s (todellinen ~550), PCIe 3.0 x4 teoreettinen 4GB/s (todellinen ~3,5) ja PCIe 4.0 x4 teoreettinen 8GB/s (todellinen ~7,5).
 
Kerro hinta kymmenellä niin saatat jostain saada aidon täyskorkean PCIe-SLC:n johonkin poikkeukselliseen enterprise-käyttöön. Pitäisi olla sanomattakin selvää, että tuohon form factoriin ei mitään paria teraa SLC:llä tehdä.
Jep ja viimeiset mlc kuluttajaluokassa oli 970 pro.Tämän jälkeen kaikki on tlc:tä ja qlc:tä.

Joten todellakin pitäisi olla sanomattakin selvää, ettei reilulla satkulla todellakaan saa aitoa slc ssd levyä.

Tuosta saa slc:tä 10x hinnalla 800 gigaa.
 
1 ja 2 ei eroa toisistaan, koska ne sovitinkortit ovat käytännössä pelkkiä risereita. NVMe:n ja SATA:n välisistä eroista taas löytyy netistä satoja vertailuja sekä teoreettisien että käytännön testien suhteen.

Sehän riippu emosta ja PCI-e slotista että mihin slottiin sen kortin laittaa. Näissä kuluttaja emoissa linjojen kanssa pihtaillaan niin että pääsääntöisesti kortti taitaa mennä piirisarjan taakse jolloin se jakaa sen kaistan sitten kaiken muun kanssa mitä piirisarja tarjoaa.

Eli voi erota paljonkin.
 
Sehän riippu emosta ja PCI-e slotista että mihin slottiin sen kortin laittaa. Näissä kuluttaja emoissa linjojen kanssa pihtaillaan niin että pääsääntöisesti kortti taitaa mennä piirisarjan taakse jolloin se jakaa sen kaistan sitten kaiken muun kanssa mitä piirisarja tarjoaa.

Eli voi erota paljonkin.
No sitten kannattaa jo käydä emokaupassa, jos väylät on jo niin käytetty, ettei yhtä x4:ää ole levylle tarjota.
 
Jep ja viimeiset mlc kuluttajaluokassa oli 970 pro.Tämän jälkeen kaikki on tlc:tä ja qlc:tä.

Joten todellakin pitäisi olla sanomattakin selvää, ettei reilulla satkulla todellakaan saa aitoa slc ssd levyä.

Tuosta saa slc:tä 10x hinnalla 800 gigaa.
SLC:tä saa edullisemminkin, 480GB @152€.
 
No joo tiedä sitten onko noilla kotikäyttäjille mitään hyötyä onko slc mlc tlc tai mikä lie kun nykysin luvataan tlcllekin jo parhaimmillaan 5100TBW kestoa. ei ainakaan millään minun omistamillani slc ja mlc levyille ole luvattu puoliakaan tuosta.
 
No sitten kannattaa jo käydä emokaupassa, jos väylät on jo niin käytetty, ettei yhtä x4:ää ole levylle tarjota.

Kun ei se välttämättä auta. Jos itse prossu ei tarjoa enempää. Kuluttaja kamoissa kun pakosti joudutaan tekemään kompromisseja jotta valmistus kustannukset ei karkaa käsistä.

Esim..
CPU_IO.png


Tuo on jo huomattava parannus edelliseen geniin mutta ei tuollakaan mitään isoja juhlia laiteta pystyyn. Suurimmalle osalle tuo on kuitenkin ihan riittävästi.
 
No joo tiedä sitten onko noilla kotikäyttäjille mitään hyötyä onko slc mlc tlc tai mikä lie kun nykysin luvataan tlcllekin jo parhaimmillaan 5100TBW kestoa. ei ainakaan millään minun omistamillani slc ja mlc levyille ole luvattu puoliakaan tuosta.
Nämä on näitä mielipide asioita. Teoreettisesti vanhemmalla tekniikalla totetutettu levy toimii varmemmin.
Uudemmilla ja tiheämmällä tekniikalla käytetään agressiivisempaa ja enemmän laskemista vaativaa virheenkorjausta. Levyllä olevan virheen mahdollisuus siis kasvaa, mutta sitä ratkotaan matemaattisesti.
Ongelma ei ole nykyisillä ohjelmilla suuri kun ne saa kuitenkin jatkuvasti uusia päivityksiä jotka kirjoitetaan levylle uudelleen.
Ongelma on suurin kerran asennettavilla ohjelmilla, jotka pyörii samoilla muistisoluilla vuosikausia.
Tuskin koskaan ongelma on ollu kirjoituskestävyys, sillä saadaan vain hienoja lukuja esitettäväksi. QLC levyjen heikompi kirjoituskestävyys johtuu myös useammin tapahtuvasta kirjoittamisesta, jossa ensin tieto kirjoitaan SLC muodossa ja tilanteen rauhoittuessa uudelleen QLC muodossa (samaa on myös tlc).
Eli asian voi ymmärtää jos ajattee toimenpiteen kuten että kaikki tieto levyllä Zip pakataan taustalla normaalin kirjoittamisen jälkeen.
Eli kotikäytössä ei suurimmalle osalle ole ongelmaa "heikompi laatuisesta" SSD levystä, mutta aina osa haluaa varmistaa asioiden toimintaa paremmin.
Toisaalta valmistustekniikka kehittyy joten laatu MLC-> QLC ei ole lineaarinen.
Asiaan myös mahdollinen piipula, jolloin puutteen kohdatessa joudutaan käyttämään huonompia raaka-aineita. Nykyisin onneksi markkinoilla on ylituotantoa jolloin laatu pysyy parempana.
 
Viimeksi muokattu:
Kun ei se välttämättä auta, jos itse prossu ei tarjoa enempää. Kuluttajakamoissa kun pakosti joudutaan tekemään kompromisseja, jotta valmistuskustannukset ei karkaa käsistä.

Näinpä, vajaa vuosi sitten kummastelin samaa, oli itse asiassa aika kalliitakin emoja joissa ne kaksi "hyvää" slottia ja sitten kälyisiä 1X-slotteja, eikä muutenkaan hurraamista, ei vieläkän usb4 tai thunderbüro-portteja, ja valtaosassa tosiaan vain yhdelle, ehkä kahdelle tikkukiintarille paikat.
Ja sitten prossu tiputtaa pcie3:ksi kaiken ;-D
-Ei ollut vaikea huomata, että koko (näkyvä) teollisuus tuijottaa vain pelaajia ja vilkkuvaloja.
 
Mitäs mieltä tietäjät ovat noista Crucialin P3- ja P5-tikuista? 2Tb olisi sen satasen molemmin puolin riippuen onko uudempaa vai vanhempaa mallia. Sata III-SSD:llä menty tähän asti mutta ajattelin nyt yhden tuollaisen ostaa että saa senkin paikan käyttöön...
 
Mitäs mieltä tietäjät ovat noista Crucialin P3- ja P5-tikuista? 2Tb olisi sen satasen molemmin puolin riippuen onko uudempaa vai vanhempaa mallia. Sata III-SSD:llä menty tähän asti mutta ajattelin nyt yhden tuollaisen ostaa että saa senkin paikan käyttöön...
P5 on ihan ok. P3 ei ole hyvä.
 
Tulipa seesteinen olo, kun pääsi eroon tuosta Kingstonin A400:sta :cigar2:. Hidastelu ja cache-oksentelu on nyt historiaa, mutta puuta koputtaen toivotaan, että uusi levy kestäisi paremmin. Nyt tilalla ruksuttelee Samsungin 2TB 970 EVO Plus, joka toimiikin edelliseen verrattuna suorastaan ihanan viiveettömästi.
 
Kysäsempä tässä ennen ku alan touhuamaan. Mulla nää käyttislevyn osionnit on vähän hassusti. Haluaisin poistaa ton T-osion, ja extendaa C-osion niin että se hyödyntäis kaiken Unallocated tilan tältä levyltä. Pystyykö tuota unallocated tilaa mitenkää heittää tuonne C:n rinnalle että se suostuis Extendaamaan sen? Kun nyt ilmeisesti tuo väliin jäävä "Healthy recovery" mikälie estää tämän toiminnon tekemisen.


1689380868904.png
 
Kysäsempä tässä ennen ku alan touhuamaan. Mulla nää käyttislevyn osionnit on vähän hassusti. Haluaisin poistaa ton T-osion, ja extendaa C-osion niin että se hyödyntäis kaiken Unallocated tilan tältä levyltä. Pystyykö tuota unallocated tilaa mitenkää heittää tuonne C:n rinnalle että se suostuis Extendaamaan sen? Kun nyt ilmeisesti tuo väliin jäävä "Healthy recovery" mikälie estää tämän toiminnon tekemisen.


1689380868904.png

Jos et multiboottia tartte niin helpoin keino on että muutat sen aseman basic -> dynamic jolloin voit vapaasti ruuvata partitioitten kokoa.

Jos tarttet multiboottia niin sitten joutuu kikkailemaan aika paljon enemmän. Vaihtoehtoja on ainakin kolme:
- Käytät windowsin tarjoamia työkaluja ja katsot ohjeet kuinka recovery osion poisto ja uudelleen luonti tapahtuu
- Käytät 3rd party ohjelmaa jolla pystyy partitioitten paikkaa muuttamaan
- Boottaa tikulta live linuxin ja teet partitioiden siirron linuxin työkaluilla
 
Jos et multiboottia tartte niin helpoin keino on että muutat sen aseman basic -> dynamic jolloin voit vapaasti ruuvata partitioitten kokoa.
Kiitti vastauksesta. Mulle toi basic disk/ dynamic disk ei ollu entuudestaan tuttu, niin piti googlata. Onko dynamic diskista siis muuta haittaa kuin se, että multibootti on silloin pois vaihtoehdoista? Onko odotettavissa mitään käyttiksen sekoilua sen jälkeen kun ton muutoksen on tehny?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 580
Viestejä
4 558 676
Jäsenet
75 004
Uusin jäsen
otso.lan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom