Sotateknologia

Perinteinen ratkaisu ilmatorjuntaan on ollut konekivääri/konetykki, ja se toiminee tähänkin todennäköisesti haulikkoa paremmin.

Nuo dronet on toki niin kevyitä ja niiden roottorit niin heikkoja, että hyvinkin pieni luoti riittänee sellaisen pudottamaan, joten voidaan käyttää hyvin kevyitä luoteja ampuvia konekivääreitä.

Joku XM214 olisi varmaan aika hyvä, ampuu melko pientä patruunaa erittäin suurella tulinopeudella jolloin hyvät mahkut että joku luoti osuu.


Efektiivistä kantamaa monta kertaa enemmän kuin millään haulikolla, tosin riskinä tosiaan on se, että luodit maahan palatessaan osuu johonkin ja tekee tuhoa, joten sen puolesta joku matalamman lähtönopeuden ase olisi parempi. Mutta kohtuullisen kantaman ansiosta tällä olisi hyvät mahkut saada se drone tuhottua siten että riski siihen että droneen osumisen jälkeen se drone kuitenkin pudotessaan vielä osuu kohteeseen jää pieneksi; Jollain ihan lyhyen matkan haulikolla on liikaa riskiä siihen, että dronen saa ammuttua lentokunnottomaan kuntoon, mutta se silti osuu kohteeseensa koska on jo niin lähellä ettei ehdi pudota alas ennen kohteeseen osumaa.

Jos tuosta XM214sta kehittäisi mallin joka toimisi vaikka 5.7 x 28mm patruunalla, se olisi selvästi kevyempi ja hiukan vähemmän vaarallinen luotien palatessa maahan, tosin ehkä silti liian vaarallinen. Efektiivinen kantama toki heikkenisi.


Joku .22 LR (eli normaali pienoispistoolin/pienoiskiväärin ammus) voisi myös riittää ja olisi jälleen paljon kevyempi, joskin efektiivinen kantama olisi selvästi lyhyempi kuin 5.7lla ja erityisesti 5.56lla. Vaara maahanputoavista ammuksista myös selvästi pienempi, joskaan tuokaan ei olisi täysin vaaraton.

Kyllä mä laajemman haulisateen sinne oletettuun kohteeseen laittaisin ko yksittäisiä luoteja.. kuten jo itsekin sanoit ne ois niin heikkoja ni pieni halukin aiheuttais tuhoa, ja tähtäyksen tarveis olla niin tarkka. Mutta mä en oo insinööri enkä sotateknologian kehittäjä ni saatan olla väärässäkin
Edit..ainakin ko katsonut ku ukit hyökkää yksittäis miestä vastaan dronella ja ne välillä koittaa akoolla niitä ampua osumatta halukkoa siihenkin ke varmaan toivois
Edit2: ei savikiekkojakaan ammuta kivääreillä...
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä mä laajemman haulisateen sinne oletettuun kohteeseen laittaisin ko yksittäisiä luoteja.. kuten jo itsekin sanoit ne ois niin heikkoja ni pieni halukin aiheuttais tuhoa, ja tähtäyksen tarveis olla niin tarkka. Mutta mä en oo insinööri enkä sotateknologian kehittäjä ni saatan olla väärässäkin

Luotisade on paljon parempi kuin haulisade.

XM214 ampuu n. 167 luotia sekunnissa, ja niillä luodeilla on aika paljon parempi osumatarkkuus kuin millään hauleilla.

ja XM214lla se ampuminen voidaan aloittaa dronen ollessa paljon kauempana, jos se vaan havaitaan.

Että nyt ei puhuta mistään muutamista yksittäisistä luodeista, vaan sadoista luodeista.
 
Luotisade on paljon parempi kuin haulisade.

XM214 ampuu n. 167 luotia sekunnissa, ja niillä luodeilla on aika paljon parempi osumatarkkuus kuin millään hauleilla.

ja XM214lla se ampuminen voidaan aloittaa dronen ollessa paljon kauempana, jos se vaan havaitaan.

Että nyt ei puhuta mistään muutamista yksittäisistä luodeista, vaan sadoista luodeista.
Tiedostan et kaikki minigun variatit ampuu paljon, mutta ajattelin myös kuatannustehkasta lähestymistä.olettaen et okn jo lähes sen savikon etäisyydellä
 
Kyllä mä laajemman haulisateen sinne oletettuun kohteeseen laittaisin ko yksittäisiä luoteja.. kuten jo itsekin sanoit ne ois niin heikkoja ni pieni halukin aiheuttais tuhoa, ja tähtäyksen tarveis olla niin tarkka. Mutta mä en oo insinööri enkä sotateknologian kehittäjä ni saatan olla väärässäkin
Edit..ainakin ko katsonut ku ukit hyökkää yksittäis miestä vastaan dronella ja ne välillä koittaa akoolla niitä ampua osumatta halukkoa siihenkin ke varmaan toivois

XM214ssa on n. 10-kertainen teoreettinen tulinopeus AKhon nähden, mutta käytännössä ammuttaessa XM214lla turretista verrattuna käsivaralta ammuttuun AK:hon efektiivinen ero tulinopeudessa on vielä paljon suurempi, koska turretissa rekyyli ei sotke tähtäystä eikä olla rajoittuneita n. 30 luodin lippaisiin vaan on tuhansien luotien vyösyöttö.

Edit2: ei savikiekkojakaan ammuta kivääreillä...

... mm. koska siviileille ei anneta konekivääreitä, ja koska sarjatulta ei pysty ihminen ampumaan tarkasti seisaaltaan käsivaralta.

Siinä, ammutaanko käsivaralta vai ammutaanko tietokoneohjatusta turretista on todella suuri ero.

Ja koska niitä savikiekkoja ammutaan läheltä.

Ja se kohtituleva räjähdepanoksen sisältävä drone kannattaa tuhota mahdollisimman kaukana, että minimoidaan riski siihen että se osuu kohteeseensa vaikka se saadaankin lentokelvottomaan kuntoon.
 
XM214ssa on n. 10-kertainen teoreettinen tulinopeus AKhon nähden, mutta käytännössä ammuttaessa XM214lla turretista verrattuna käsivaralta ammuttuun AK:hon efektiivinen ero tulinopeudessa on vielä paljon suurempi, koska turretissa rekyyli ei sotke tähtäystä eikä olla rajoittuneita n. 30 luodin lippaisiin vaan on tuhansien luotien vyösyöttö.



... mm. koska siviileille ei anneta konekivääreitä, ja koska sarjatulta ei pysty ihminen ampumaan tarkasti seisaaltaan käsivaralta.


Siinä, ammutaanko käsivaralta vai ammutaanko tietokoneohjatusta turretista on todella suuri ero.
Se on totta et kunnon servoilla ja rekyylin huomioiminen sarjatuli on tehokaampi sitä en kiellä.. mutta kustannus tehokkuus kärsii.. kuten sanoin ryasänä jos drone tulossa päälle ennemmin haulikolla koittaisin ko sillä ak:lla
Se et jos joku omapuolustus tankiin pohjautuu noihin mitä sanoit on varmaankin parempi, mikäli ne" tuttkat" kans toimii
 
Tiedostan et kaikki minigun variatit ampuu paljon, mutta ajattelin myös kuatannustehkasta lähestymistä.olettaen et okn jo lähes sen savikon etäisyydellä

Jos halutaan suojella kahdeksan miljoonan dollarin hintaista panssarivaunua tai miljoonan maksavaa miehistönkuljetusvaunua, niin sillä, onko omasuojajärjestelmän ammusten hinta tonnin vai viisi sataa euroa ei ole kokonaisuuden kannalta kovin suurta merkitystä.

Halutaan maksimoida sen kahdeksan miljoonaa maksavan panssarivaunun tai miljoonan maksavan miehistönkuljetusvaunun selviäminen (ja myös se, ettei siihen tule esim. kymppitonnien vaurioita optiikkaan korjattavaksi) eikä optimoida viimeisiä satasia ammusten hinnassa.
 
Kyllä mä laajemman haulisateen sinne oletettuun kohteeseen laittaisin ko yksittäisiä luoteja.. kuten jo itsekin sanoit ne ois niin heikkoja ni pieni halukin aiheuttais tuhoa, ja tähtäyksen tarveis olla niin tarkka. Mutta mä en oo insinööri enkä sotateknologian kehittäjä ni saatan olla väärässäkin
Edit..ainakin ko katsonut ku ukit hyökkää yksittäis miestä vastaan dronella ja ne välillä koittaa akoolla niitä ampua osumatta halukkoa siihenkin ke varmaan toivois
Edit2: ei savikiekkojakaan ammuta kivääreillä...
Tämä ajattelutapa kuulostaa realistisemmalta jos tehdään omasuojaa henkilöstölle ja uhkana on melko läheltä näkyviin ilmestyvä kopteridrone. Ei kuitenkaan vaunun suojausta taida olla mielekästä alkaa laatia haulikkoidealla. Se minigun-ratkaisu voi samassa paketissa kyetä torjumaan myös FPV-dronea nopeampia uhkia.
 
Kiväärikaliiperin gatlingissa mua häiritsee noissa dronetorjunnoissa se älytön yliläpäisy. Ei kovin kiva jos pulttaat Abramsin kannelle sen XM214 -tornin, joka voi periaatteessa koska tahansa ilman varoitusta alkaa roiskimaan toistasataa kivääriluotia sekunnissa ihan satunnaiseen suuntaan kun tutka nappaa jonkun FPV dronen piikille. Vehkeestä ei oikein ole apua jos sitä ei uskalla pitää päällä, tai jos sen reagointi on jollain käyttäjävarmistuksilla tehty liian hitaaksi. Haulikko alkaa olla jo 100+ metrin päässä suht vaaraton ympäristölle. Ja drone tippuu suunnilleen kävyllä heittämällä, ja jos jos ei ihan skeettipaukulla ammu niin saattaisi PST-ohjuskin mennä rikki jos sitä posauttaa 20m päästä vastapalloon.

Ja kyllä niissä punaniskavideoissa ihan sotilaskäyttöön tehdytkin automaattihaulikot ovat vähän väliä jumissa. Puoliautomaatitkin joskus, ja pumputkin jos niissä on jotain lisäputkivirityksiä. Se gatlingin syöttö on yksi sulavimmista koskaan keksityistä syöttömekanismeista, muutenhan se gatling ei tässä tarkoituksessa ole mitenkään kätevä, haulikko ei välttämättä tarvi mitään 100+ kutia sekunnissa tulinopeuksia eikä useaa piippua jäähdytykseen. 12 kaliiperissa siitä tulee vielä turhan iso. Mikään oman ampumatarvikkeen kehittäminen tätä tarkoitusta varten ei taas ole mitenkään järkevää, koska on ylipäänsä vähän kyseenalaista onko ampuminen tulevaisuudessa edes se järkevin tapa pudotella drooneja. Haulikonpaukku on halpaa, hyvin saatavilla ja automaatilla siitä voi tehdä jonkun sopivan mixin jotta saadaan sopiva haulipilvi aikaiseksi.

40mm heittimeenhän on tehty hauli(flechette?)panoksia, mutta jotenkin noin takapuolituntumalla pidempiputkinen ja pienikaliiperisempi tuntuisi dronentorjuntaan geometrisesti paremmalta, en tiedä pitääkö paikkaansa. Haulikko on toisaalta ihan sitä tarkoitusta varten keksitty vehje että sillä pudotellaan lentäviä jutskia taivaalta...
 
Kiväärikaliiperin gatlingissa mua häiritsee noissa dronetorjunnoissa se älytön yliläpäisy. Ei kovin kiva jos pulttaat Abramsin kannelle sen XM214 -tornin, joka voi periaatteessa koska tahansa ilman varoitusta alkaa roiskimaan toistasataa kivääriluotia sekunnissa ihan satunnaiseen suuntaan kun tutka nappaa jonkun FPV dronen piikille.
Onhan tuo aika varteenotettava asia kun drone voi tulla mistä suunnasta tahansa. Ehkei ole ihan tarkoituksenmukaista jos vastapuolen dronelennättäjä vähän trollaa ja lentää dronen tankin ja jalkaväkijoukkueen väliin ja kaivaa popcornit esiin, tankin suolatessa ukkelit. Aika paljon tekniikkaa ja varsinkin siihen luottoa pitäisi kai olla, että tankin tietokoneella olisi kattava kuva missä on omat dronet, miehet ja tuskin telttoja tai varustekuorma-autoja halutaan nakutella palasiksi. Toki tuollainen järjestelmä voisi toimia vain paikoissa jossa ei ole omia. Se kyllä rajoittaisi toimivuutta aika paljon.
 
Onhan tuo aika varteenotettava asia kun drone voi tulla mistä suunnasta tahansa. Ehkei ole ihan tarkoituksenmukaista jos vastapuolen dronelennättäjä vähän trollaa ja lentää dronen tankin ja jalkaväkijoukkueen väliin ja kaivaa popcornit esiin, tankin suolatessa ukkelit. Aika paljon tekniikkaa ja varsinkin siihen luottoa pitäisi kai olla, että tankin tietokoneella olisi kattava kuva missä on omat dronet, miehet ja tuskin telttoja tai varustekuorma-autoja halutaan nakutella palasiksi. Toki tuollainen järjestelmä voisi toimia vain paikoissa jossa ei ole omia. Se kyllä rajoittaisi toimivuutta aika paljon.

Juu, tämä on se suurin ongelma.

Ehkä joku sellainen systeemi voisi toimia, että oletus-automaattimoodissa esim. ei ammu vaakasuoraan/matalalla kulmalla vaan vähintään esim. 15 asteen kulmassa yläviistoon tms. ja sitten jos se haluaa ampua alemmas, se vaatii manuaalivarmistuksen, näyttää tankin miehistönjäsenelle kameran kuvaa suunnasta minne oltaisiin ampumassa ja vaatii manuaalisen hyväksynnän.

Mutta toki ne yli 15 asteen kulmassa ammutut luoditkin voi tehdä tuhoa maahan palatessaan.

Vähän isompiin IT-konetykkehin on saatavilla ammuksiin itsetuhosytyttimä, jotka tuhoavat ammuksen ennen kuin se palaa takaisin maahan, mutta tämä vaatinee räjähtävän ammuksen, eli käytännössä selvästi isomman kaliiberin.
 
Näin nojatuoliaseinsinöörifantasioinnin ulkopuolella nuo mikroaalto-directed-energy -vehkeet esm. Thor ja Leonidas vaikuttavat ihan lupaavilta, mutta aika isoja ja kömpelöitä järjestelmiä ovat vielä, enkä tiedä miten paljon noita on mahdollista kutistaa; tuollaisen phased arrayn kai pitää olla aika iso laatta jos haluaa saada sen energian polttopisteen kohdennettua tehokkaasti? Ja ehkä enemmän sellainen keskimatkan, 500m-5km järjestelmä kuin ihan vaunukohtaista omasuojaa...
 
Mites jos tuon "drone haulikko" vaunun omasuojaksi -idean viritteliskin sellaisella putkiryppäällä, eli gatling virityksien sijaan laitetaankin nippuun vaikka 8x8 = 64 haulikon piippua, ja nalleja takalevyssä ohjaillaan sit tarpeen mukaan sähköllä. Panoksia voisi olla valmiina "kasetteina" jotka on nopea ladata takalevy avaamalla. Ei varmaankaan yhtä tarkka kuin oikea haulikko, mutta varmaan riittävän tarkka dronen torjumiseen suht läheltä ja yhtä dronea kohden voi tyhjentää vaikka useamman kymmenen putkea ja silti jää vielä kuteja piippuun. Putkien valmistaminen ei ole mitään rakettitiedettä, tuo olisi suht kevyt ja liikkuvia osia on vähän, helpohko korjata/vaihtaa kenttäoloissa. Kallein osa tuollaisessa lienee servomekanismi joka tuollaista piippurypästä kääntelee tai kenties tutka.
 
Mites jos tuon "drone haulikko" vaunun omasuojaksi -idean viritteliskin sellaisella putkiryppäällä, eli gatling virityksien sijaan laitetaankin nippuun vaikka 8x8 = 64 haulikon

Nuohan voisivat olla ihan perus haulikonpiippuja, jolloin tarkkuus ei hirveästi jäisi perushaulikosta. Tuollainen olisi todella halpa valmistaa, tosin ei noissa muissakaan vaihtoehdoissa ehkä se varsinainen tappojärjestelmä se kallein ja vaikein osa ole. Jopa se XM on kuitenkin ihan kaupanhyllytavaraa, ehkä joku $25k tms? Vrt. että perus Protectorin RWS taitaa maksaa 400k, josta M2HB:n osuus on vaan se reilu kymppi.
 
Mites jos tuon "drone haulikko" vaunun omasuojaksi -idean viritteliskin sellaisella putkiryppäällä, eli gatling virityksien sijaan laitetaankin nippuun vaikka 8x8 = 64 haulikon piippua, ja nalleja takalevyssä ohjaillaan sit tarpeen mukaan sähköllä. Panoksia voisi olla valmiina "kasetteina" jotka on nopea ladata takalevy avaamalla. Ei varmaankaan yhtä tarkka kuin oikea haulikko, mutta varmaan riittävän tarkka dronen torjumiseen suht läheltä ja yhtä dronea kohden voi tyhjentää vaikka useamman kymmenen putkea ja silti jää vielä kuteja piippuun. Putkien valmistaminen ei ole mitään rakettitiedettä, tuo olisi suht kevyt ja liikkuvia osia on vähän, helpohko korjata/vaihtaa kenttäoloissa. Kallein osa tuollaisessa lienee servomekanismi joka tuollaista piippurypästä kääntelee tai kenties tutka.

Metalstorm + herätesytytteiset 40mm kranaatit hoitanee homman: Metal Storm 40mm Weapon System/Talon Robot Live-Fire Demo for U.S. Military
Ei vaan tainnut olla kovin toimiva järjestelmä tai hinta/laatusuhde huono, kun ei ole paljoa kuulunut viimevuosina. Tuota järjestelmää demottiin erilaisilla kalibeereilla aikoinaan.
 
Kiväärikaliiperin gatlingissa mua häiritsee noissa dronetorjunnoissa se älytön yliläpäisy. Ei kovin kiva jos pulttaat Abramsin kannelle sen XM214 -tornin, joka voi periaatteessa koska tahansa ilman varoitusta alkaa roiskimaan toistasataa kivääriluotia sekunnissa ihan satunnaiseen suuntaan kun tutka nappaa jonkun FPV dronen piikille. Vehkeestä ei oikein ole apua jos sitä ei uskalla pitää päällä, tai jos sen reagointi on jollain käyttäjävarmistuksilla tehty liian hitaaksi. Haulikko alkaa olla jo 100+ metrin päässä suht vaaraton ympäristölle. Ja drone tippuu suunnilleen kävyllä heittämällä, ja jos jos ei ihan skeettipaukulla ammu niin saattaisi PST-ohjuskin mennä rikki jos sitä posauttaa 20m päästä vastapalloon.

Ja kyllä niissä punaniskavideoissa ihan sotilaskäyttöön tehdytkin automaattihaulikot ovat vähän väliä jumissa. Puoliautomaatitkin joskus, ja pumputkin jos niissä on jotain lisäputkivirityksiä. Se gatlingin syöttö on yksi sulavimmista koskaan keksityistä syöttömekanismeista, muutenhan se gatling ei tässä tarkoituksessa ole mitenkään kätevä, haulikko ei välttämättä tarvi mitään 100+ kutia sekunnissa tulinopeuksia eikä useaa piippua jäähdytykseen. 12 kaliiperissa siitä tulee vielä turhan iso. Mikään oman ampumatarvikkeen kehittäminen tätä tarkoitusta varten ei taas ole mitenkään järkevää, koska on ylipäänsä vähän kyseenalaista onko ampuminen tulevaisuudessa edes se järkevin tapa pudotella drooneja. Haulikonpaukku on halpaa, hyvin saatavilla ja automaatilla siitä voi tehdä jonkun sopivan mixin jotta saadaan sopiva haulipilvi aikaiseksi.

40mm heittimeenhän on tehty hauli(flechette?)panoksia, mutta jotenkin noin takapuolituntumalla pidempiputkinen ja pienikaliiperisempi tuntuisi dronentorjuntaan geometrisesti paremmalta, en tiedä pitääkö paikkaansa. Haulikko on toisaalta ihan sitä tarkoitusta varten keksitty vehje että sillä pudotellaan lentäviä jutskia taivaalta...
Tuollainen XM214 katolle pultattuna alkaisi olla jo samaa tasoa (pienemmässä mittakaavassa) kuin laivoissa käytetyt CIWS-systeemit, esim. Phalanx:



Edellisellä sivulla kun tätä järjestelmää pohdiskelin, oli ajatus lähinnä hyvin halpojen ja "yksinkertaisten" uhkien (drone / nelikopteri jossa ontelokranaatti tms) torjuminen. Kun tuollainen ei kustanna juuri mitään verrattuna kunnolliseen panssarintorjuntaohjukseen (verrattuna esim. Javelin sen 100k€ per kuti), niin tuohan on erittäin kustannustehokas tapa saada kallis panssarivaunu pois pelistä. Ei välttämättä tuhoudu noin pienestä, mutta ei siitä paljoa iloa ole jos se on huollossa kun jokin kriittinen komponentti vaurioitui. Toki radiohäirintä lienee paljon tehokkaampi ratkaisu noiden kuluttajadroneista väsättyjen uhkien torjumiseen kuin mikään ampuminen.

Tai sit ammutaan haulikon sijaan verkolla :D No ei sentäs, ehkä toimisi noita nelikopterivirityksiä vastaan, muttei kyllä sopisi minkään yhtään isomman tai nopeamman torjumiseen.

 
Tekijänoikeusrikkomus
Patrian_kuva-1024x518.jpg


Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut EU-hankintailmoituksen rannikkopuolustuksen liikkuvasta tykistöjärjestelmästä, joka voidaan suomentaa ajoneuvotykiksi. Hankintailmoitus käsittää 12–20 asetta. Lopullinen hankintamäärä riippuu tarkoitukseen saatavista määrärahoista. Nehän ovat Suomen historiassa valitettavan usein niistäneet tarvittavaa aseiden lukumäärää alaspäin. Mukana on myös optio lisähankinnasta, eli vuosina 2029–31 halutaan mahdollisuus tilata kuusi järjestelmää lisää. Ajoneuvotykkejä on tarkoitus käyttää Suomen aluevesien sekä saariston puolustamiseen. Niillä pitää olla hyvä liikuteltavuus operaatioympäristössään.
Liikkuva rannikkotykistömme oli vahva vielä 2000-luvun puolellakin, kun meillä oli kiinteää rannikkotykistöä täydentämässä kymmenkuntaa vedettävää 18-tykkistä patteristoa. Niiden kalustona oli luotettava työjuhta, 130 mm:n kanuuna vm 1954. Se soveltui tähän tehtävään vielä tyydyttävästi, mutta tykkimallin kaikki panokset vanhenivat massamaisesti viime vuosikymmenellä. Panos on tykin ampumatarvikkeiden kallein osa, eikä näin vanhaan järjestelmään haluttu enää sitoa varoja. Samalla päästiin eroon yhdestä kaliiperista, mikä helpotti logistiikkaa. Aikaisemmin oli myös suunnitelmia vaihtaa tykin lavetille putkeksi 155 mm, mikä olisi tarkoittanut lisätyötä Patrian silloiselle tykkitehtaalle. Tästä ei tullut mitään puolustushallinnon säästöjen vuoksi sekä siksi, että kauaskantoisen tulenkäytön painopisteen ajateltiin jatkossa siirtyvän ilmasta–maahan eli Ilmavoimien puolelle.
Ei liene sattumaa, että kotimainen Patria aktivoitui keväällä ja julkaisi tiedotteen, jossa se muistutti valmiuden kotimaiseen tykkivalmistukseen olevan edelleen olemassa. Tämä tietenkin tarkoittaisi käytännössä, että se vielä kyettäisiin luomaan uudestaan, jos tilauksia saadaan. Tarvittavat koneet on epäilemättä varastoitu jonkin tehtaan vintille, mutta osaaminen lienee parinkymmenen vuoden aikana eläköitynyt tai siirtynyt muihin töihin.
Kilpailu maailmalla on kuitenkin kovaa. Etukäteen ei ole määrätty, millainen liikkuvuus tykkijärjestelmällä pitää olla, mutta tuskinpa K9:ää 47 tonnin kokonaispainoineen kelpuutetaan viimeiseen karsintaan. Kalustoa pitää tarvittaessa kyetä kuljettamaan myös meritse, sillä sillat eivät aina ole käytettävissä. Siten valinta kohdistunee ajoneuvotykkiin. Valmiita ”sotakoeteltuja” tuotteita löytyy maailmalta usealta toimittajalta.
Suurin markkinaosuus on Ranskan Caesarilla, jolta on tilattu lähes 500 ajoneuvotykkiä. Aikaisemmin eurooppalaisille asiakkaille toimitetut tykit ovat päätyneet pääosin Ukrainaan, joten Ranskan valtio tilasi 109 kappaletta uutta Caesar NG -versiota. Muita kauppoja on tehty Belgiaan, Tšekkiin ja Liettuaan, yhteensä parisataa tykkiä. Ensimmäiset toimitukset tapahtuvat vuonna 2026, ja tilaukset on toimitettu vuosikymmenen loppuun mennessä.
Caesar-8x8-ajoneuvotykki-Tatran-alustalla-Tanskan-tykiston-lyhytaikaisessa-kaytossa_Wikipedia-1024x683.jpg
Caesar 8×8 -ajoneuvotykki Tatran alustalla. Kuva: Wikipedia
Ruotsista löytyisi Bofors Archer -ajoneuvotykki, johon Suomen Sotilaskin tutustui Rovajärvellä jo vuonna 2017. Siitä on nyt tulossa uusi versio, joka käyttää Rheinmetallin 8×8-alustaa. Sotakokemustakin löytyy, sillä Ukraina osti kahdeksan tykkiä ja Ruotsi lahjoitti toiset kahdeksan vuonna 2023. Caesariin verrattuna ajoneuvotykin noin kaksinkertainen paino on miinuksena, sillä Archer painaa peräti 38 tonnia. Paikannuslaitteisto on Caesarissa myös uudempaa sukupolvea. Bofors on hiljattain tehnyt kaupat myös Ison-Britannian kanssa; maa tilasi 14 ajoneuvotykkiä korvaamaan sen Ukrainalle lahjoittamat AS-90-panssarihaupitsit. Archeria tarjotaan myös US Armylle, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Miinuksena Caesariin verrattuna on myös pienempi asiakaskunta, ainoastaan 48 tykkiä on toimitettu ja toiset 48 tilauksessa.
Archer-BAE-Systems-Archer.-WIKIPEDIA-COMMONS-1024x599.jpg
Archer-ajoneuvotykki. Kuva: Wikipedia
Tutun toimittajamme Israelin myyntilistalta löytyisi ATMOS 2000, jota on kaupattu menestyksekkäästi. Kaupat ovat tosin suuntautuneet pääosin Euroopan ulkopuolelle, kenties siksi, ettei Israelia kaikissa länsimaissa nähdä mieluisana kauppakumppanina. Näin kävi ainakin Tanskassa, jossa sotilaat halusivat ATMOS-tykin, mutta poliitikot valitsivat Caesarin. Kauppa tehtiin jo viime vuosikymmenellä, mutta tilattuja tykkejä ei ehditty tai haluttu ottaa käyttöön, vaan ne lahjoitettiin suoraan Ukrainalle. Tilalle löytyi ATMOS. Epäilemättä nopeampi toimitusaika auttoi valinnassa, ensimmäinen ase on jo ehditty toimittaa. Tämän järjestelmän miinuksena on Puolustusvoimien nykyinen Israel-riippuvuus, kenties ei haluta lisätä liiallista riippuvuutta yhdestä toimittajavaltiosta.
Kotimaisella teollisuudella lienee nyt paremmat mahdollisuudet kuin K9-kaupoista päätettäessä. Silloin hankintavaroja oli toivottoman vähän ja voittaja löytyikin second-hand-markkinoilta. Kaupan kireä aikataulu oli kenties tarkoitettu taklaamaan kotimainen valmistaja lopullisesti pois kisasta. Nyt aikaa lienee enemmän ja länsimaissa on samalla huutava pula tykkivalmistajista. Tykkiteollisuuden luominen tyhjästä on vuosikymmenen projekti, jota meidän vanha osaamisemme varmasti lyhentää. Eihän tällaisen osaamisen olisi pitänyt antaa hajaantua maailmalle, mutta päättäjillä ei ole kristallipalloa, jolla näkisi tulevat tarpeet vuosikymmenten päähän.
Artikkelikuva: Patrian suunniteltu ajoneuvotykki.
Kuva: Patria
 
^^En tiedä mikä pointti oli kopsata artikkeli tänne, mut ylläoleva artikkeli siis paljon luettavammassa formaatissa itse sivulla:

 
^^En tiedä mikä pointti oli kopsata artikkeli tänne, mut ylläoleva artikkeli siis paljon luettavammassa formaatissa itse sivulla:

No en minä ymmärrä mikä pointti oli poistaa viestitkään joissa kritisoitiin ettei pitäisi vain kopioida artikkeleita ilman linkkausta ja vaikka jos kopioi artikkelin linkkauksenkin kanssa niin pitäisi silti olla jotain omaa sanottavaa lainauksen yhteyteen.
Anteeksi moderaattoreille että ylitin rajani.
 
Kun nyt kerran puhutaan artikkeleista, niin Suomen sotateknologian osalta puolustusvoimien tutkimuslaitoksen vuosikirjat ovat mielenkiintoista luettavaa. Niistä saa jonkinlaisen katsauksen siitä mikä tällä hetkellä on kiinnostavaa (vaikkakin yleensä pv:n tutkimus laahaa muutaman vuoden jäljessä Keski-Euroopassa tehdystä tutkimuksesta).
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen julkaisut - Tutkimus
 
Patrialla ei ole nukuttu Ukrainan sodan aikana. Ostivat (kotimaista) drone-teknologiaosaamista omiin taskuihin "turvaan". Itselle ihan vieras yritys, ku ei kaiketi kuluttajakäyttöön ole mitää tehnyt?

Patria on allekirjoittanut kauppakirjan suomalaisen johtavan ammattikäyttöisten droonijärjestelmien valmistukseen ja kouluttamiseen erikoistuneen Nordic Drones Oy:n (’Nordic Drones’) koko osakekannan ostamisesta. Nordic Drones on suunnitellut ja toimittanut kokonaisratkaisuja ja käyttökoulutusta erilaisiin teknisiin ilmakuvauksiin sekä kartoitus–, mittaus–, tarkastus- ja valvonta- ja viranomaistehtäviin yli 100 yrityksen ja organisaation tarpeisiin. Yritys työllistää 10 henkilöä ja se sijaitsee Muuramessa. Osapuolet eivät julkista yritysoston arvoa.

“Miehittämättömien järjestelmien suorituskyvyn integrointi osaksi puolustusjärjestelmää on edellytys nykypäivän sodankäynnin uhkiin varautumisessa. Patrian vahva kehitys- ja tutkimustyö sekä kokemus autonomisista ja epäsuoran tulen järjestelmistä sekä järjestelmäintegraatioista tekevät yrityksestämme johtavan toimijan alalla”, sanoo Patrian Suomen toiminnoista vastaava Jussi Järvinen. ”Nordic Dronesin asiantuntemus ammattikäyttöisten droonijärjestelmien valmistuksesta lukuisille asiakkaille on erinomainen ja looginen vahvistus Patrian Unmanned Aerial Systems (UAS) -tarjoamaan, mistä hyötyvät yhteiset ja uudet asiakkaamme Suomessa ja kansainvälisesti kaikissa toimintaympäristöissä.”
 
Viimeksi muokattu:
Patrialla ei ole nukuttu Ukrainan sodan aikana. Ostivat (kotimaista) drone-teknologiaosaamista omiin taskuihin "turvaan". Itselle ihan vieras yritys, ku ei kaiketi kuluttajakäyttöön ole mitää tehnyt?
Itse törmäsin firmaan Instan Steel Eaglen yhteydessä, ovat valmistaneet tuon dronen:

 
Itse törmäsin firmaan Instan Steel Eaglen yhteydessä, ovat valmistaneet tuon dronen:

TL;DR? :) Pikaisesti silmäilemällä siis käyttänee jotain jalkaväkimiinojen korvikkeeksi luotuja viuhkapanoksia dronekäytössä? Tollaisen ku yhdistää johonki liike-anturiin (tms), nii tollaha saa hyvän miinakorvikkeen, joka/jotka lentää vihollisjoukkojen päälle automaattisesti ampuen sirpaletta ylhäältä sen sijaan, että tulis mättään alta eikä tarvis ketää valvoon ja painaan nappia. Ei rikkois miinakielto soppariakaan(?)

Olis lisäksi pirun nopee asentaa, ku tarttis vaa sensorin asennuksen. Tiiä sit miten tässä ajatuksessani dronet ois yhteydessä sensoreihin luotettavasti ..

Idea valmiin kartioviuhkapanoksen hyödyntämisestä lentävässä järjestelmässä toi mukaan Nordic Drones -yhtiön. Siltä löytyi tarvittava osaaminen kehittää nelikopteri, joka kykenee kuljettamaan Take-Off Canisterin räjähdeosan vihollisen ylle.

Näin syntyi nimen Insta Steel Eagle saanut ase, jonka markkinointi aloitettiin Lontoon DSEI-messuilla (Defence & Security Equipment International) syyskuussa. Kyse on kertakäyttöisestä järjestelmästä eli myös kopteriosuus tuhoutuu panoksen räjähtäessä.
 
Viimeksi muokattu:
Osaako joku kertoa missä määrin Yhdysvallat pystyy etänä "hallitsemaan" tuottamaansa kalustoa? Olen ymmärtänyt että ainakin Ukrainan saamat Himarsit toimii niin, että niitä on softalla estetty ampumasta alueille joille jenkit ei anna ampua, esim. Venäjälle (tosin rajoituksia lievennettiin hiljattain). Jotain tyhmää kessiä nyt tietenkään ei voi hallita. Mutta miten pitkälle tuossa voisi mennä jos jenkit haluaa edistyneemmän kaluston käyttöä rajoittaa, voiko tyyliin estää Himarsilla ampumisen kokonaan tai vaikkapa estää F-16, F-35 tai Horneteja käyttämästä niiden aseistusta tai edes nousemasta ilmaan?
 
Osaako joku kertoa missä määrin Yhdysvallat pystyy etänä "hallitsemaan" tuottamaansa kalustoa? Olen ymmärtänyt että ainakin Ukrainan saamat Himarsit toimii niin, että niitä on softalla estetty ampumasta alueille joille jenkit ei anna ampua, esim. Venäjälle (tosin rajoituksia lievennettiin hiljattain). Mutta miten pitkälle tuossa voisi mennä jos jenkit haluaa käyttöä rajoittaa, voiko tyyliin estää ampumisen kokonaan tai vaikkapa estää F-16, F-35 tai Horneteja käyttämästä niiden aseistusta tai edes nousemasta ilmaan?
Eiköhän suurin rajoitus tule siitä, että ovat luultavasti aika painokkaasti sanoneet, että kaman tulo loppuu jos rajoituksia rikotaan. Muuten nuo lienee aika pitkälti salaisuuksien verhon takana, mitä muutoksia järjestelmiin on tehty. Kai f-16 tulee muutakin kun jenkkien aseistusta? Siihen mennessä toki viimeisimmätkin rajoitukset on ehtineet toivottavasti poistua.
 
Osaako joku kertoa missä määrin Yhdysvallat pystyy etänä "hallitsemaan" tuottamaansa kalustoa? Olen ymmärtänyt että ainakin Ukrainan saamat Himarsit toimii niin, että niitä on softalla estetty ampumasta alueille joille jenkit ei anna ampua, esim. Venäjälle (tosin rajoituksia lievennettiin hiljattain).
Jotain tyhmää kessiä nyt tietenkään ei voi hallita. Mutta miten pitkälle tuossa voisi mennä jos jenkit haluaa edistyneemmän kaluston käyttöä rajoittaa, voiko tyyliin estää Himarsilla ampumisen kokonaan tai vaikkapa estää F-16, F-35 tai Horneteja käyttämästä niiden aseistusta tai edes nousemasta ilmaan?

Höpöhöpö.

Ei ole mitään tuollaisia teknisiä rajoitteita.

Ne rajoitteet on/oli ihan vaan sanallisia, että "apu loppuu, jos ammutte venäjälle".
 
Höpöhöpö.

Ei ole mitään tuollaisia teknisiä rajoitteita.

Ne rajoitteet on/oli ihan vaan sanallisia, että "apu loppuu, jos ammutte venäjälle".

Jaa. Jostain luin että jenkkien piti/pitää hyväksyä gps-koordinaatit mihin haluttiin Himarsilla ampua, jotta siitä vehkeestä lähtisi ammuksia. Mutta en kyllä enää löydä lähdettä tälle niin ehkä sitten tosiaan oli vaan sanallinen varoitus kyseessä. Mutta kysymys silti oli, että pystyisikö Himarseja tai muita jenkkien asejärjestelmiä rajoittaa vastaavalla tavalla, JOS jenkit niin haluaisivat?
 
Voi vittu, luulisi että kaikki jenkkiaseita käyttävät haluaisi vaihtaa toimittajaa vähän äkkiä. Ei tarvi vihollisen edes hakkeroida noita järjestelmiä kuten artikkelissa maalaillaan, jos on mahdollisuus saada oma myyrä päättämään niiden käyttörajoituksista.
Heikkoa venäjän aseteollisuuden markinoontia.
Asiakkaat hankkii enemmin korkeaa tegnologiaa mikä osuu sinne mihin sovittu, kuin aseita jotka ei surise eikä osu.

Jopa ne jotka eivät saa ostaa jenkkiaseita ovat peruneet RUS tilauksia. Tiettäväsi Kim on jotain suostunut ottaan vastaan auton kylkijäisenä, mutta Kimin ajatus parannella niitä.

Aseiden turvategnologia ja kumppanuus , esim joidenkin komponenttien osalta Ukrainassa on mahdoĺistanut Ukrainalle niiden käytön puolustamiseen.
 
Heikkoa venäjän aseteollisuuden markinoontia.
Asiakkaat hankkii enemmin korkeaa tegnologiaa mikä osuu sinne mihin sovittu, kuin aseita jotka ei surise eikä osu.

Jopa ne jotka eivät saa ostaa jenkkiaseita ovat peruneet RUS tilauksia. Tiettäväsi Kim on jotain suostunut ottaan vastaan auton kylkijäisenä, mutta Kimin ajatus parannella niitä.

Aseiden turvategnologia ja kumppanuus , esim joidenkin komponenttien osalta Ukrainassa on mahdoĺistanut Ukrainalle niiden käytön puolustamiseen.

Taas todella raskasta tekstiä lukea, mutta en todellakaan ehdottanut että Venäjältä mitään kannattaisi ostaa, vaan että Euroopan pitäisi itse tuottaa omia aseitaan eikä nojata jenkkeihin, joiden aseet toimii vain jos jenkit sallii niiden toimivan. Alkaa tuntuu että Suomen F35-hankinta oli paha virhe.
 
Heikkoa venäjän aseteollisuuden markinoontia.
Asiakkaat hankkii enemmin korkeaa tegnologiaa mikä osuu sinne mihin sovittu, kuin aseita jotka ei surise eikä osu.

Jopa ne jotka eivät saa ostaa jenkkiaseita ovat peruneet RUS tilauksia. Tiettäväsi Kim on jotain suostunut ottaan vastaan auton kylkijäisenä, mutta Kimin ajatus parannella niitä.

Aseiden turvategnologia ja kumppanuus , esim joidenkin komponenttien osalta Ukrainassa on mahdoĺistanut Ukrainalle niiden käytön puolustamiseen.
En tiedä miten onnistuit taas vetämään Venäjän tähän, kyllä muitakin asevalmistajia löytyy kuin jenkit ja Venäjä.
Mitä tulee tarkkuuteen niin eivät näytä himarsitkaan oikein osuvan:
https://www.washingtonpost.com/world/2024/05/24/russia-jamming-us-weapons-ukraine
 
Taas todella raskasta tekstiä lukea, mutta en todellakaan ehdottanut että Venäjältä mitään kannattaisi ostaa, vaan että Euroopan pitäisi itse tuottaa omia aseitaan eikä nojata jenkkeihin, joiden aseet toimii vain jos jenkit sallii niiden toimivan. Alkaa tuntuu että Suomen F35-hankinta oli paha virhe.
Euroopan asetuotannossa on ainakin tämänhetkisen tilanteen perusteella se ongelma, että aseita pitäisi ostaa jäätävästi varastoon. Ukraina vaikkapa on saanut aika paljon jenkkikamaa jenkkien varastoista. Ja muiden maiden varastoista joilla on jenkkikamaa. Eurooppalaisen järjestelmän pitäisi olla. A. Todella hyvä (ja suunnittelu/tuotanto on kallista) B. Laajasti käytössä että apua saisi tarvittaessa. C. Ei liian kallis, ja kallis siitä helposti tulee jos käyttäjiä on vähän. Ja onhan täällä aika monta projektia. Osa paremmin, osa huonommin menestyneitä.
 
Höpöhöpö. Kannattaisi jälleen ehkä lukea kunnolla ne uutisjutut joihin linkkaa.

Selviä ongelmia on ainoastaan Excaliburilla, mutta ei HIMARSilla.

HIMARSin raketeissa on myös inertiaaliohjaus, eikä vain pelkkä GPS, ja ne osuvat paljon paremmin kuin Excaliburit.
Kyiv still considers its HIMARS rockets effective, but Russian jamming can cause them to miss a target by 50 feet or more.
“When it’s, for example, a pontoon bridge … but there’s a 10-meter deviation, it ends up in the water,” the first Ukrainian official said.
Russian jamming signals are sent up from the ground and form a cone-shaped area. Any guided munition — or aircraft — passing through is at risk of interference.
A battalion commander, speaking on the condition of anonymity because he was not authorized to do so publicly, described flying a reconnaissance drone in foggy conditions last year in Bakhmut to track a HIMARS strike on a Russian position. On his screen, the commander watched in dismay as each rocket missed.
 
Alkaa tuntuu että Suomen F35-hankinta oli paha virhe.

Jos tuntuu tältä, niin voi miettiä miksi suunnilleen kaikki maat ovat valinneet F-35:n jos se on vain ollut tarjolla, Israelin ja Sveitsin kaltaiset maat mukaan luettuina. Jutut siitä miten jenkit disabloivat kaiken nappia painamalla voi ottaa suolan kanssa ja miettiä kumpi on pienempi paha, riippuvuus USA:sta vai jo lähtökohtaisesti alakynnessä olevan kaluston ostaminen. Euroopan omavaraisuus on toki tavoiteltava asia, mutta siihen pitää pyrkiä tuottamalla ensin hyvää kalustoa eikä hankkimalla periaatteellisista syistä huonompaa. Poikkeuksia on, mutta valitettavasti eurooppalainen kalusto on monilta osin alakynnessä niin suorituskyvyssä, hinnassa kuin tuotantokapasiteetissakin. Yhteisprojektit taas ajautuvat usein riitelyyn ja jos homma saadaan maaliin, niin se tapahtuu hitaasti ja huomattavien kompromissien kautta.
 
Jos tuntuu tältä, niin voi miettiä miksi suunnilleen kaikki maat ovat valinneet F-35:n jos se on vain ollut tarjolla, Israelin ja Sveitsin kaltaiset maat mukaan luettuina.

Varmaankin kyseisen koneen suorituskyvyn kannalta? Toimintavarmuus muuttuneen poliittisen ympäristön myötä on sellainen asia mitä ei ehkä niin ole painotettu hankintakriteereissä.
 
Varmaankin kyseisen koneen suorituskyvyn kannalta? Toimintavarmuus muuttuneen poliittisen ympäristön myötä on sellainen asia mitä ei ehkä niin ole painotettu hankintakriteereissä.
Asehankintaan kuuluu aina riippuvuuksia. Ostat Sveitsistä, et saa lisää, jos sota alkaa. Hävittäjä alkaa olemaan sen verran monimutkainen laite, että niitä riippuvuuksia on vähän joka suuntaan, jopa toimittajalla, niin ei niistä niin vain päästä eroon. Mutta omaakaan kun ei voi rakentaa, niin sitten pitää hankkia.
 
Varmaankin kyseisen koneen suorituskyvyn kannalta? Toimintavarmuus muuttuneen poliittisen ympäristön myötä on sellainen asia mitä ei ehkä niin ole painotettu hankintakriteereissä.

Huoltovarmuus oli ihan oma kriteerinsä hankintaprosessissa. Kuten edellä todettiin, niin riippuvuuksia ja riskejä on aina. Jos toimittajamaa rupeaa hankalaksi, niin se tuottaa ongelmia kaikissa tapauksissa ja näitä on usein vaikea ennustaa vuosikymmenien päähän.
 
Ööh kai merivoimat olisi jo ostanut sukellusveneitä jos niille olisi yhtään isompaa tarvetta? Ja halvimmatkin on mielettömän kalliita puhumattakaan ylläpidosta. Mutta onhan ne hienoja leikkikaluja :lol:
Ruotsi varmaan laukoo omistaan pari puikkoa jos kiltisti pyydetään.
 
Eikö sukellusveneet ole kiellettyjä Suomelta sotien jälkeen? Toki ketäpä tuo enää kiinnostaa, mitä mieltä Venäjä on asiasta. Se että Suomessa on joskus 80 vuotta sitten rakennettu jotain peltipurkiloita on kyllä aika kaukana modernin sukellusveneen rakentamisesta. Vähän eri tason tekniikkaa nykyään, kalliita ja varmasti kalliita myös ylläpitää. Siistejä leluja toki :)
 
Eikö sukellusveneet ole kiellettyjä Suomelta sotien jälkeen? Toki ketäpä tuo enää kiinnostaa, mitä mieltä Venäjä on asiasta. Se että Suomessa on joskus 80 vuotta sitten rakennettu jotain peltipurkiloita on kyllä aika kaukana modernin sukellusveneen rakentamisesta. Vähän eri tason tekniikkaa nykyään, kalliita ja varmasti kalliita myös ylläpitää. Siistejä leluja toki :)
Taitaa neukkujen kanssa tehdyillä sopimuksilla olla yhtä paljon virkaa, kun paskapaperilla. Vaikka Suomi kaikenlaisen nöyristelyn ja pilkunviilaamisen mallioppilas onkin. Tiedä sitten olisiko parista sukellusveneestä suurta hyötyä Suomelle. Samalla rahalla saisi paljon muutakin.
 
Eikö sukellusveneet ole kiellettyjä Suomelta sotien jälkeen? Toki ketäpä tuo enää kiinnostaa, mitä mieltä Venäjä on asiasta. Se että Suomessa on joskus 80 vuotta sitten rakennettu jotain peltipurkiloita on kyllä aika kaukana modernin sukellusveneen rakentamisesta. Vähän eri tason tekniikkaa nykyään, kalliita ja varmasti kalliita myös ylläpitää. Siistejä leluja toki :)

Suomi irtaantui Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista jo vuonna 1990, joten mikään pykälä ei hankintoja estä. Suurin este lienee tähtitieteelliset kokonaiskustannukset. Naton myötä kykyjä tietysti tulee liittolaisten puoleltakin.
 
Suomi irtaantui Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista jo vuonna 1990, joten mikään pykälä ei hankintoja estä. Suurin este lienee tähtitieteelliset kokonaiskustannukset. Naton myötä kykyjä tietysti tulee liittolaisten puoleltakin.
Lisäksi Suomenlahti on niin matala, että siellä on vaikea liikkua huomaamatta. Suomenlahti on sen reilu sata metriä syvä ja sukellusveneet näkyy ilmasta 300 metriin asti.
 
Sukellusveneitä kaiketi pidetään yleisesti parhaana tapana torjua muita sukellusveneitä ja jos ajatellaan meriliikenteen suojaamista Itämerellä, niin onhan niillä selkeä käyttökohde. Esteenä on ollut lähinnä hinta. Nyt kun liittolaisilla on ihan riittävästi veneitä Itämerellä, niin lienee entistä vähemmän tarvetta hankkia omia.
 
Sukellusveneitä kaiketi pidetään yleisesti parhaana tapana torjua muita sukellusveneitä ja jos ajatellaan meriliikenteen suojaamista Itämerellä, niin onhan niillä selkeä käyttökohde. Esteenä on ollut lähinnä hinta. Nyt kun liittolaisilla on ihan riittävästi veneitä Itämerellä, niin lienee entistä vähemmän tarvetta hankkia omia.
Nykyisellään tuossa meidän toimintaympäristössä ei pysty mikään sukellusvene toimimaan sotatilanteessa kun ne on käytännössä hitaasti liikkuvia maalitauluja.
 
Sukellusveneitä kaiketi pidetään yleisesti parhaana tapana torjua muita sukellusveneitä ja jos ajatellaan meriliikenteen suojaamista Itämerellä, niin onhan niillä selkeä käyttökohde. Esteenä on ollut lähinnä hinta. Nyt kun liittolaisilla on ihan riittävästi veneitä Itämerellä, niin lienee entistä vähemmän tarvetta hankkia omia.
Sukellusveneen hinnalla varmaan saisi aika paljon lentokalustoa niin sukellusveneiden torjuntaan kuin muuhunkin käyttöön. Yhden sukellusveneen hinnalla uusisi esim kevyesti kaikki kopterit ja lisäisi siihen koptereiden torjuntaan suunnattuja vehkeitä ja miksei vaikka hyökkäyskoptereita.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom