Sotateknologia

[Tonttukoko]

Oliskos paikallaan tässä langassa ihmetellä tätä pörriäistä..?

 

[ravallo]

Oliskos paikallaan tässä langassa ihmetellä tätä pörriäistä..?

Lentopostissa näyttäis olevan taannoinen artikkeli kyseisestä härpättimestä: Raja valvoo Itämeren aluetta kiinteäsiipisellä Textron Aerosonde -RPAS-järjestelmällä

Aika perus keskikorkeusalueen (4-5km) aseistamaton drone, 4-heppainen Lycomingin 1-pyttyinen 2-tahti ja kaikkea suht modernia kilkettä saa kyytiin, ei tosin paljon koska vehje on pieni ja kevyt. Hyötykuormaa joku 14kg. Jutun mukaan virtaa vehkeille tulisi 200W, mutta Lycon moottori pystyy tuottamaan kuitenkin melkein kilowatin, joten en tiedä miten tuo on laskettu.

Ihan mielenkiintoinen tuo yhteistyö Viron kanssa, mistä tuo karttakin kertoo.

 

[allunteri]

Teoriassa ehkä, jos vähän cherrypickataan sitä mitä tuolla tarkoitetaan. Onnettomuustilastoissa vispilät on ihan omaa luokkaansa, mutta toisaalta sekin on vähän cherrypickattua koska niillä lennetään lentotunteihin suhteutettuna ihan hitosti hasardimpia keikkoja kuin kiinteäsiipisillä.

Autorotaatiossa on omat ongelmansa, mm. surkeahko liitosuhde, mikä rajaa sitä tontin valintaa.

Oleellinen tekijä lienee myös se, että helikopterit lentää keskimäärin paljon matalammalla kuin lentokoneet. Lentokoneeseen jos tulee moottorivika 5 km korkeudessa, niin siinä kerkeää hyvän tovin liidellä ja etsiä paras hätälaskeutumispaikka. Vastaavasti jos helikopteriin tulee moottorivika vaikka 500 metrin korkeudessa, niin se tulee tonttiin aika paljon nopeammin.

 

[ztec]

Ja glonassilla signaali on sellainen, että siinä useamman kanavan vastaanottimet nostavat vastaanottimen hintaa enemmän kuin muilla järjestelmillä, joten joku sekä GPSää että Glonassia tukeva vaikka vastaanotin tukisi esim. 12 GPS-kanavaa, se saattaa tukea selvästi pienempää määrää glonass-kanavia.

Yksi asia mua jäi tässä häiritsemään. Jos olen ymmärtänyt oikein tarvitaan GPS:n kanssa tuki vain kolmelle kanavalle maksimissaan L1, L2, L5, jotta voi ottaa täyden tarjonnan vastaan. Tuolla konfiguraatiolla kaikkien satelliittien signaalit on teknisesti vastaanottettavissa, myös niiden jotka tietysti ovat radiopeitossa.

Olenko siis ymmärtänyt jotain olennaisesti väärin?

GLONASS:issa on käytössä kanavat (15), GPS:ssä ei siis ole. Siinä kanavat uudelleenkäytetään eri satelliiteista, mutta samalla huolehditaan siitä, että ne ovat piilossa kuulijalta, kun taajuustta käytetään uudelleen.

 

[ztec]

Oleellinen tekijä lienee myös se, että helikopterit lentää keskimäärin paljon matalammalla kuin lentokoneet. Lentokoneeseen jos tulee moottorivika 5 km korkeudessa, niin siinä kerkeää hyvän tovin liidellä ja etsiä paras hätälaskeutumispaikka. Vastaavasti jos helikopteriin tulee moottorivika vaikka 500 metrin korkeudessa, niin se tulee tonttiin aika paljon nopeammin.

Varmaan myös käytetyillä lähteillä on tähän iso merkitys. Olisi kiva kuulla näkemyksiä sellaiselta, joka oikeasti tietää asiasta jotain. Eikä tämä ole mitenkään olennaisesti tuohon sinun viestiin liittyvä kommentti vain yleisesti. Todennäköisesti suurin osa lentokone onnettomuuksistakin jää täysin uutisoimatta. Eli pitäisi katsoa niitä tietoja jostain muualta kuin hs.fi:stä. Jotenkin arvaisin, että pienen pieni murto-osa uutisoidaan, ehkäpä 99% menee ohi tai enemmän?

Voisin myös arvata, tämäkin siis täysin mutua, että suurin osa lentokoneista ei koskaan nouse viiteen kilometriin. Tietysti tämä olisi myös mielenkiintoinen asia selvittää, jos olisi sopivat faktat käytettävissä. Sekä millainen jakauma on esimerkiksi. per lentokone tai per lentotunti tai per henkilö lentokoneessa. Varmasti noilla kaikilla mittareilla tulee aikalailla erilaiset arvot.

 

[idkf]

Yksi asia mua jäi tässä häiritsemään. Jos olen ymmärtänyt oikein tarvitaan GPS:n kanssa tuki vain kolmelle kanavalle maksimissaan L1, L2, L5, jotta voi ottaa täyden tarjonnan vastaan. Tuolla konfiguraatiolla kaikkien satelliittien signaalit on teknisesti vastaanottettavissa, myös niiden jotka tietysti ovat radiopeitossa.

Olenko siis ymmärtänyt jotain olennaisesti väärin?

GLONASS:issa on käytössä kanavat (15), GPS:ssä ei siis ole. Siinä kanavat uudelleenkäytetään eri satelliiteista, mutta samalla huolehditaan siitä, että ne ovat piilossa kuulijalta, kun taajuustta käytetään uudelleen.

Käsittääkseni kanavalla tarkoitetaan esim. GPS ja Galileo tapauksessa enemmänkin prosessointikanavia kuin varsinaista analogista signaalin vastaanottoa. Eli kun etsitään tunnettua signaalia kohinasta, niin täytyy käydä vastaanotettua signaalia läpi ns. matched filter -vastaanottimella, jolla haetaan kohinasta korrelaatiopiikkiä vastaanottimeen tallennettujen sateliittien koodien kanssa. Jos näkyvissä olisi esim. 10 sateliittia, ja täytyy pyörittää noita matched filter receivereitä rinnakkain aavistuksen eri dopplereilla ja viiveillä 10 koodilla niin käytännössä on etua jos voit etsiä saman sateliitin koodia useammalla eri kanavalla tuosta vastaanotetusta datasta.

 

[JaniKari]

Tässä artikkelissa kerrotaan että suurin osa GPS avusteisita aseista on osoittautunut tehottomiksi Venäjän parannetua häirintääsä: US-supplied HIMARS 'completely ineffective' against superior Russian jamming technology, report says . En tiedä saako Ukraina US:n parasta GPS osaamista, mutta vahvasti näyttää että GPS ei voi käyttää rintamalla luotettavasti.

 

[kibe]

Tässä artikkelissa kerrotaan että suurin osa GPS avusteisita aseista on osoittautunut tehottomiksi Venäjän parannetua häirintääsä: US-supplied HIMARS 'completely ineffective' against superior Russian jamming technology, report says . En tiedä saako Ukraina US:n parasta GPS osaamista, mutta vahvasti näyttää että GPS ei voi käyttää rintamalla luotettavasti.

Eipä tuo vielä sinällään aseiden toimivuudesta hirveästi kerro. Onhan tuo tilanne vähän erikoinen, kun käytännössä kaikki häiritsimet ja aseet on Venäjän puolella suojassa muilta aseilta, kuin droneilta. Isompaa maata vastaan sotiessa Venäjän puolen häiritsimiä, sähköinfraa ym pystyisi pommittamaan ongelmitta. Ja toki luonnollisesti myös rintama liikkuisi eikä pysyisi nykyisen kaltaisena missä Venäjän ei tartte pelätä liiemmälti vastahyökkäyksiä.

 

[pulatunnus]

Tässä artikkelissa kerrotaan että suurin osa GPS avusteisita aseista on osoittautunut tehottomiksi Venäjän parannetua häirintääsä: US-supplied HIMARS 'completely ineffective' against superior Russian jamming technology, report says . En tiedä saako Ukraina US:n parasta GPS osaamista, mutta vahvasti näyttää että GPS ei voi käyttää rintamalla luotettavasti.

Linkistä
Excalibur ja HIMARS mainittu alttiimmaksi häirinnälle, tai siis venäjän häirintä tehoaa niihin. se pikaluvulla jäi hämäräksi miten paljon vaikuttaa, mutta ilmeisesti käytettävyys kärsinyt. Tuo HIMARS, eikä sekin sisällä erilaista lähetettävää.

Jutussa mainittiin että esim Storm Shadow missile ja ATACMS sietää paljon paremmin venäläistä häirintää.

Se että nyt tuo julkaistu, niin taustaa varmaan löytyy siitä että ollut myös juttua että tuotteita on päivitelty vastaamaan nykyistä häirintää.

Häirintä uutiset ei sinänsä mitään uusia, alusta-asti sitä ollut, ja härintälaitteisiin iskut ihan tavanomaista sodankäyntinä, johon liittyen taasen uutista siihen liittyvistä toimituksista.

 

[poskiholisti]

Siis artikkelissa sekoitetaan aika tehokkaasti puurot ja vellit. HIMARS on laukaisualusta, josta voidaan ampua mm. ATACMS-tykistöohjuksia. Jää nyt siis epäselväksi mikä ampumatarvike on erityisen herkkä GPS-häirinnälle. GMRLS? GLSDB?

 

[hkultala]

Siis artikkelissa sekoitetaan aika tehokkaasti puurot ja vellit. HIMARS on laukaisualusta, josta voidaan ampua mm. ATACMS-tykistöohjuksia. Jää nyt siis epäselväksi mikä ampumatarvike on erityisen herkkä GPS-häirinnälle. GMRLS? GLSDB?

Käsittääkseni oikeasti ongelmissa on Excalibur, joka on 155mm tykistä ammuttava GPS-hakuinen ohjus, eikä HIMARS-laukaisimesta ammuttava.

Tuo artikkeli tosiaan on roskaa joka sotkee eri asioita todella pahasti.

Ja oikeat uutiset kertovat myös, että HIMARS-laukaisimiin tuli jo vuosi sitten softapäivitys jolla parannettiin sen kykyä selvitä häirinnästä.

 

[ztec]

Pyörittää noita matched filter receivereitä rinnakkain aavistuksen eri dopplereilla ja viiveillä 10 koodilla niin käytännössä on etua jos voit etsiä saman sateliitin koodia useammalla eri kanavalla tuosta vastaanotetusta datasta.

Jep, tää on just se kohta jossa näin nörtti-kanavalla tuntuu hassulta muistuttaa prosessointitehon kasvusta. Oli aika jolloin JPG kuvan näyttäminen paikalliselta levyltä oli hitaampaa kuin GPRS datan yli puhelimella (koska raskaan JPG pakkauksen purku vei useita sekunteja). Sekä, aika jolloin CD audio levyn MP3 pakkaaminen vei monta tuntia ja playbackki vaati melkein 100% CPU tehosta. Jos koneella teki mitä tahansa muuta, alkoi musa pätkiä. - Mutta onneksi ajat muuttuu. Näin ollen millään yleiskäyttöisellä modernilla prossulla ei ole nykyjään mitään haasteita tuon taskin suorittamisen kanssa. Muistaahan monet varmaan senkin, montako CD:tä meni poltossa pilalle, kun tuota huimaa 150 kilotavua sekunnisa tiedonsiirtoa, joka polttoon tarvittiin, ei pystytty pitämään yllä mittavasta puskuroinnista huolimatta. - Museoraudalla toki on omat haasteensa. - Ei siis ole ongelma nykyjään.

Samaan kasaan menee myös SDR, jolla toki voi yhdellä vastaanottmiella, ottaa lukemattomia kanavia vastaan kerralla. Sekä useamman vastaanottimen rinnakkainen käyttö.

Sinänsä jännää, että juuri Excalibur ja HIMARs on ongelman piirissä, noissahan on lentoaika niin lyhyt, että inertia itsessään sopisi aivan mahtavasti ratkaisuksi, ilman GPS:ääkin. Kunhan vain lähtötiedot on oikein.

 

[idkf]

Sinänsä jännää, että juuri Excalibur ja HIMARs on ongelman piirissä, noissahan on lentoaika niin lyhyt, että inertia itsessään sopisi aivan mahtavasti ratkaisuksi, ilman GPS:ääkin. Kunhan vain lähtötiedot on oikein.

Excaliburissa on uskoakseni MEMS -gyro koska laser gyrot ei tietääkseni kestä tuollaisia kiihtyvyyksiä mitä tykistä ampuminen aiheuttaa. Myöskin hinta nousisi varmasti laser gyroilla poskettomaksi noille räjähdemäärille. Tykillä ampumisen ballistiikka on niin hyvin määritetty, että virheestä iso osa tulee varmaankin lähdön suuntauksesta jonka virhe siirtyy ilman GPS:ää suoraan lopputulokseen. Inertia ei varmaankaan tuo isoa eroa ilman GPS:ää, ehkä ainoa etu voisi olla tuulen ja latauksen vaihtelusta johtuvan lähtönopeuden kompensointi, mikäli ammus kykenee määrittämään nopeutensa.

GMLRS raketissa käytettävän IMU:n speksien pohjalta drift taisi olla n. 25-50m sisällä tuonne 60-70km kantamalle, joten sillä varmaankin saavutetaan jonkinlaista tarkkuusetua myös ilman GPS perinteiseen ohjaamattomaan rakettiin joita hajonnan takia käytetään ampumalla tyypillisesti kymmeniä kerralla ryhmitysalueelle, jolloin muutaman sadan metrin hajonta ei haittaa niin paljon. Mielenkiintoista olisi tietää M270 vs HIMARS tarkkuus GMLRS raketeilla GPS häirittynä, kun tuo M270 on huomattavasti jykevämmän ja vakaamman oloinen alusta jolloin myös suuntaus luulisi pysyvän paremmin laukaisun aikana.

 

[JaniKari]

Tarkkaa tietoa sotalaiteiden heikkouksista on todella vaikea saada, ymmärrettävistä syistä johtuen.
Inerttialla yksin ei tykin suuntausta voida korjata, vain ammuksen lähtönopeutta ja osittain tuulen vaikutusta. Tosin en usko että näitäkään millään metrien tarkkuudella saadaan korjattua pelkällä inertialla joten olisin yllättynyt jos tykinammuksissa oikeasti olisi yksin inerttiaan perustuvaa korjausta. Korkeintaan inerttiasensori on tukemassa gps ohjausta.

 

[pulatunnus]

Ja oikeat uutiset kertovat myös, että HIMARS-laukaisimiin tuli jo vuosi sitten softapäivitys jolla parannettiin sen kykyä selvitä häirinnästä.

Ja uutisvirran perusteella käytössä ja osumaa ihan eri tarkkuudella kuin hyökkääjällä.

Jostain syystä nyt tuupataan tälläistä ei toimi uutista eri kanaviin.

 

[kjns]

En muista tästä aiemmin juttua nähneeni, Suomi saa pian käyttöönsä sotilas-GPS:n salatut taajuudet

Suomi saa salatut GPS-signaalit käyttöönsä - Uusiteknologia.fi

Suomen puolustusvoimat saa käyttöön Yhdysvaltain puolustushallinnon käyttämät suojatut GPS-satelliittien signaalit. Samalla paikannuksen tarkkuus parantuu ja varmistuu kriisitilanteissa. Maiden välillä on solmittu suojattuja GPS-palveluita koskeva yhteisymmärryspöytäkirja.

www.uusiteknologia.fi

 

[emagdnim]

Cope cageille kuuluu naureskella

Eikös ryssätankeissa (pitäis olla) ole ihan aktiivistakin torjuntaa? Liekö sekin ollut pelkkää markkinointia ja oikeasti ei toimi. Mietin vaa dronetorjuntaa, että jokin vastaava systeemi olis pop. Vissii ainaki puheiden perusteella olivat teknologiassa edelläkin aikanaan?

1. löydä kohde
2. ammu sirpalekranu / hauleja / pirusti ammuksia kohteeseen

en tiiä oliko jompikumpi näistä mitä muistelin:

Sinkoja vastaan:

Arena (countermeasure) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ohjattavia (esim laser) ohjuksia vastaan

Shtora-1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Intissä sinkomiehenä sitä oppi, että ovat ihan pirun kovia laitteita Torjuvat apilaksen noilla aktiivisilla systeemeillä (jonka vuoksi ryhmässä on yhteensä 6 ampujaa) ja tykki kääntyy automaattisesti lähdettä kohti (jonka vuoksi sinkomies on metsän nopein eläin) jne.. kai niissä jotain perääki oli jonku tiedon kautta, mut mikä sit todellisuus onkaan.

 

[L2K2]

Eikös ryssätankeissa (pitäis olla) ole ihan aktiivistakin torjuntaa? Liekö sekin ollut pelkkää markkinointia ja oikeasti ei toimi. Mietin vaa dronetorjuntaa, että jokin vastaava systeemi olis pop. Vissii ainaki puheiden perusteella olivat teknologiassa edelläkin aikanaan?

1. löydä kohde
2. ammu sirpalekranu / hauleja / pirusti ammuksia kohteeseen

en tiiä oliko jompikumpi näistä mitä muistelin:

Sinkoja vastaan:

Arena (countermeasure) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ohjattavia (esim laser) ohjuksia vastaan

Shtora-1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Intissä sinkomiehenä sitä oppi, että ovat ihan pirun kovia laitteita Torjuvat apilaksen noilla aktiivisilla systeemeillä (jonka vuoksi ryhmässä on yhteensä 6 ampujaa) ja tykki kääntyy automaattisesti lähdettä kohti (jonka vuoksi sinkomies on metsän nopein eläin) jne.. kai niissä jotain perääki oli jonku tiedon kautta, mut mikä sit todellisuus onkaan.

Hiki säästää verta. Hyvin harva, jos kukaan, tiesi ennen sotaa kuinka paljon nimellistä huonompaa Venäjän kaluston suorituskyky oli.

Se sodan alun totaalinen räpiköinti oli melkoinen yllätys (valitettavasti myös venäläinen oppii, joten tuota räpiköintiä ei voi ensi kerralla olettaa yhtä paljon toistuvan). Siis, tasoa, raskaan kaluston ryhmittyminen toiminnassa olevan nettiin edelleen kuvaa jakavan tiekameran edessä... Valitettavasti Ukrainakaan ei ollut täysin hereillä heti alkuun, joka maksoi niille paljon maata rannikolta.

 

[atobee]

Eikös ryssätankeissa (pitäis olla) ole ihan aktiivistakin torjuntaa? Liekö sekin ollut pelkkää markkinointia ja oikeasti ei toimi. Mietin vaa dronetorjuntaa, että jokin vastaava systeemi olis pop. Vissii ainaki puheiden perusteella olivat teknologiassa edelläkin aikanaan?

1. löydä kohde
2. ammu sirpalekranu / hauleja / pirusti ammuksia kohteeseen

en tiiä oliko jompikumpi näistä mitä muistelin:

Sinkoja vastaan:

Arena (countermeasure) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ohjattavia (esim laser) ohjuksia vastaan

Shtora-1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Intissä sinkomiehenä sitä oppi, että ovat ihan pirun kovia laitteita Torjuvat apilaksen noilla aktiivisilla systeemeillä (jonka vuoksi ryhmässä on yhteensä 6 ampujaa) ja tykki kääntyy automaattisesti lähdettä kohti (jonka vuoksi sinkomies on metsän nopein eläin) jne.. kai niissä jotain perääki oli jonku tiedon kautta, mut mikä sit todellisuus onkaan.

Ryssän todellisuus, ei noita kertomiasi tankkien vastatoimia sinkomiehiä vastaan ole olemassakaan.
Ei käänny tykki automaattisesti minkään maan vehkeessä. Tornihuhu.

 

[Johan_V]

Eikös ryssätankeissa (pitäis olla) ole ihan aktiivistakin torjuntaa? Liekö sekin ollut pelkkää markkinointia ja oikeasti ei toimi. Mietin vaa dronetorjuntaa, että jokin vastaava systeemi olis pop. Vissii ainaki puheiden perusteella olivat teknologiassa edelläkin aikanaan?


Ohjattavia (esim laser) ohjuksia vastaan

Shtora-1 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Intissä sinkomiehenä sitä oppi, että ovat ihan pirun kovia laitteita Torjuvat apilaksen noilla aktiivisilla systeemeillä (jonka vuoksi ryhmässä on yhteensä 6 ampujaa) ja tykki kääntyy automaattisesti lähdettä kohti (jonka vuoksi sinkomies on metsän nopein eläin) jne.. kai niissä jotain perääki oli jonku tiedon kautta, mut mikä sit todellisuus onkaan.

Niin tuo järjestelmä on samankaltainen kuin lentokoneiden omasuojajärjestelmät, tarkoituksena häiritä hakupäätä mutta ei tuhota sitä.

Israelilla pitäisi olla toimiva omasuojajärjestelmä Trophy,
https://www.rafael.co.il/system/trophy-aps/
mutta kyllä heidänkin tankeihin on asennettu cope cageja tämän viimeisen konfliktin aikana. Tuollaista järjestelmää on vaikea saada toimimaan luotettavasti varsinkin jossain kaupunkiolosuhteissa.

 

[emagdnim]

Ryssän todellisuus, ei noita kertomiasi tankkien vastatoimia sinkomiehiä vastaan ole olemassakaan.
Ei käänny tykki automaattisesti minkään maan vehkeessä. Tornihuhu.

Juu, mut tämä oli 2000 luvun alkupuolta. Tohon aktiiviseen torjuntaan voisin uskoa, mutta missä määrin asennettu ja kui varmatoiminen sit oiskaan. Myöskin jos, toi aktiivinen torjunta toimisi, nii ei olisi mikää temppu suunnata tykkiä sinne suuntaan hyväksikäyttäen sitä sensoria, joka uhkia tarkkailee. Mut joo, Ukrainan sota on kyl näyttänyt, että ainaki riisuttuja noi vehkeet on herkuista (jos niitä koskaan olikaan muualla ku protoillessa tai paperilla. Hyvä, jos edes reaktiivista panssaria löytyy)

e: enkä ole iha varma, että oli pelkkää tornariakaan. Ei vaa enää muista tarkemmin.

e2: mut enivei, voisin kuvitella jotain vastaavaa kehiteltävän tankkeihin. tutka katolle, joka tarkkailee ja jos törmää taivaalla johonki uhkaan, nii nakkoo partikkeleita siihen suuntaan tavalla tai toisella.

 

[ztec]

Tuosta Anti-Jammingsta kun oli pitkä keskutelu, niin Kometa oli se ratkaisu mitä ainakin Venäläiset käytti aikanaan:

Kometa: challenge for Ukrainian EW

Kometa: challenge for Ukrainian EW | Honest news about the army, war and defense.

mil.in.ua

Aika varmasti myös länsimailta löytyy samanlaista tekkiä kuin niiltä.

Venäläisten mukaan tekevät toiminnan estämisen jopa satatuhattakertaa vaikeammaksi. Oletin että tuo olisi ollut tässä keskustelussa jo mainittuna aikaisemmin, mutta ei ollut. Niin laitettiin sitten linkki, jos ketään jaksaa kiinnostaa. Tosin miksi kiinnostaisi, lähinnä aika turha asia, kun ei sillä ole kuitenkaan käytännössä mitään merkitystä.

 

[Johan_V]

Tuosta Anti-Jammingsta kun oli pitkä keskutelu, niin Kometa oli se ratkaisu mitä ainakin Venäläiset käytti aikanaan:

Kometa: challenge for Ukrainian EW

Kometa: challenge for Ukrainian EW | Honest news about the army, war and defense.

mil.in.ua

Aika varmasti myös länsimailta löytyy samanlaista tekkiä kuin niiltä.

Venäläisten mukaan tekevät toiminnan estämisen jopa satatuhattakertaa vaikeammaksi. Oletin että tuo olisi ollut tässä keskustelussa jo mainittuna aikaisemmin, mutta ei ollut. Niin laitettiin sitten linkki, jos ketään jaksaa kiinnostaa. Tosin miksi kiinnostaisi, lähinnä aika turha asia, kun ei sillä ole kuitenkaan käytännössä mitään merkitystä.

Ihan hyvä artikkeli. Mutta tuosta ei oikein käy selville onko tuo Kometa "pelkkä" aktiivisesti ohjattu antenniryhmä (kuten Starlink terminaali) vai onko käytössä jotain adaptiivista signaalinsuodatusta, STAP tms. Artikkelin perusteella Ukraina ilmeisestikin häiritsee Glonassia, vaikka siitä ei ole juurikaan puhuttu.

 

[hkultala]

Löytyi mielenkiintoisia patentteja; Kuvailevat F-35B:n (ja Jak-141n) takasuihkusuuttimen kääntömekanismin

Tämä haettu vuonna 1967, myönnetty 1969.

US3429509A - Cooling scheme for a three bearing swivel nozzle - Google Patents

Toinen pari vuotta myöhemmin kuvailee saman mekanismin:

US3687374A - Swivelable jet nozzle - Google Patents

A uniplanar swivelable jet exhaust nozzle having duct sections which are serially and rotatably connected in planes oblique to their longitudinal axes. The first duct section is rotatably connected to support structure and peripherally carries a speed reduction train. The first gear of the train...

patents.google.com

Näiden pitäisi viimeistään lyödä naula arkkuun valheille siitä, että F-35B muka käyttäisi ryssien (Jakolevin) kehittämää VTOL-mekanismia.

Nämä patentit todistavat, että tuo suutin (joka on käytännössä se ainoa merkittävä yhtäläisyys F-35Bn ja Yak-141n VTOL-systeemeissä) on keksitty USAssa vuosia ennen kuin Jak-141n kehitys alkoi (1975)

Ja etupään mekanismi on siis triviaalisti täysin erilainen, F-35B käyttää koneen päämoottorista akselilla voiman saavaa puhalinta, Jakolevin koneissa on erilliset pienet suihkumoottorit nosteen saamiseksi koneen etupäässä pystysuorassa lennossa.

Spoileri

 

[JiiPee]

CNN: Ukrainan saamat Abrams-tankit eivät sovi rintamalle – venäläiset haukkuvat jopa tinatölkiksi

Ukrainalaissotilaiden mukaan venäläiset metsästävät Abrams-tankkeja etulinjassa. Vaunun panssarointiin joudutaan tuunaamaan parempaa suojausta.

www.is.fi

Alkaa karu totuus iskeä tajuntaan. Onhan toi nyt aika älytöntä että Ukraina joutuu heti alkaa virittelemään vehkeisiin kaikenlaisia virityksiä että ne olisi edes jotenkin käytettäviä. Vähän alkaa tuntua että tää lännen kalustoapu on ollut sellaista "Annetaan nyt jotakin käytöstä poistettua ettei kukaan pääse sanomaan ettei yritetty auttaa"

 

[ravallo]

Alkaa karu totuus iskeä tajuntaan. Onhan toi nyt aika älytöntä että Ukraina joutuu heti alkaa virittelemään vehkeisiin kaikenlaisia virityksiä että ne olisi edes jotenkin käytettäviä. Vähän alkaa tuntua että tää lännen kalustoapu on ollut sellaista "Annetaan nyt jotakin käytöstä poistettua ettei kukaan pääse sanomaan ettei yritetty auttaa"

Mikä "karu totuus"?

Sekö jo jostain kivikaudelta tuttu "karu totuus" että mikään yksittäinen asejärjestelmä ei ole taistelukentällä hopealuoti jolla kaikki ratkaistaan?

Vaikka hakisit tuotantolinjalta moderneimman länsitankkiproton mitä löytyy, niin heikosti sekin pärjäisi ympäristössä missä drone saa rauhassa ohjailla laserilla Kransopolin kattoon tai jossa FPV:t pörrää ympärillä. Ei panssarivaunu ole, ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule olemaan mikään vahingoittumaton kryptoniittilinnoitus joka kestää kaikki osumat, joka puolelta ja kaikista aseista.

Mikä ei mitenkään muuta sitä, että se länsipanssarivaunu kestää kuitenkin paremmin kuin ne venäläiset. Ja on muutenkin aika lailla joka osa-alueella parempi. Eikä se muuta sitäkään, että paremmassa suojassa se solttu on siellä kentällä siellä vaunun sisällä kuin sen ulkopuolella. Ja ampuu isommalla pyssyllä. Ja liikkuu nopsemmin.

Sodankäynti Ukrainassa on vaan sellaista, että kummankin osapuolen osalta hyökkääminen on itsemurhahommaa, ihan sama millä kalustolla tullaan, kun kummallakaan ei ole keinoa siivota droneja taivaalta ja kun ei saa siivottua droneja taivaalta niin ei pääse purkamaan / läpäisemään miinakenttiä. Ryssällä oli hetken aikaa sauma kun Ukrainalla oli kranut ja IT-ohjukset vähissä, niin saatettiin lentää oikeilla lentskareilla (on vähän eri juttu tipautella 1000kg pommeja lentskarista kuin 150g käsikranaatteja dronesta) ja rymistellä vaunuilla linjoille, mutta eihän sekään sitten niiden kannalta hyvin päättynyt.

 

[WanhaPatu]

Ei käänny tykki automaattisesti minkään maan vehkeessä.

Kyllä tornin saa kääntymään uhan yleissuuntaan, mutta tornihuhuissa mainittu "tykki ampuu automaattisesti ohjusampujaa kohti" tuskin on käytössä missään vaunumallissa.

Niin tuo järjestelmä [SHTORA] on samankaltainen kuin lentokoneiden omasuojajärjestelmät, tarkoituksena häiritä hakupäätä mutta ei tuhota sitä.

Tuolla ei ole tarkoitus häiritä ohjuksen hakupäätä vaan SACLOS-ohjuksen ampumalaitetta, joka seuraa tähtäinristikon ja ohjuksen perässä olevan majakan välistä kulmaeroa ja pyrkii pitämään ohjuksen tähtäyslinjalla. Sopivasti IR-aluetta häiritsemällä saadaan vanhimmat ohjusjärjestelmät hukkaamaan ohjus silmistään, jolloin ohjus ajautuu maahan tai ohi/yli maalista.

 

[ravallo]

Esim. tämä video antaa vähän kuvaa tuollaisesta ontelokranaatista. Ei tekisi kyllä mieli olla yhtään minkään vaunun sisällä, kun tuollainen tulee panssarista läpi.

Siirretty Ukr. ketjusta.

No ei, mutta tuo on CG:n HEAT751, mikä tuuppaa siitä onteloreiästä vielä sisällä räjähtävän panoksen sisään, eli tarkoitettu nimenomaan tuollaiseen seinänläpäisyyn + jengin tappamiseen siellä seinän takana. Pelkkä ontelo olisi vähän vähemmän dramaattinen.

 

[Francis Ford Mondeo]

Inttiskenaariot autonomisesti pst-miehiä 100 prosentin tappoprosentilla jahtaavista itäpanssareista ovat sekoitus väärinymmärryksiä, tornihuhuja ja paskapuhetta. Samaa sontaa kuin nämä kahden minuutin elinajanodotteet tulenjohtajille ja muut varmaan kymmeniä vuosia kiertäneet tornarit.

Mitä tulee ontelosuihkun läpäisyyn ja sen jälkeiseen vaikutukseen, niin ainakin moderneimmissa toteutuksissa ajoneuvojen sisäpinnat ovat suojattu ns. spall linerilla, joka voi olla esimerkiksi komposiittirakenne. Tämä rajaa läpäisyn toissijaisia efektejä, kuten läpäistyn panssarilevyn irronneita kappaleita, huomattavasti pienemmälle alueelle. Ainakin taistelupanssarivaunuissa on myös käytetty erilaisia automaattisammutusjärjestelmiä, jotka pyrkivät rajaamaan sisäisiä vahinkoja esim. tulipaloja.

En väitä että siellä vaunun sisällä mitenkään mukavaa olisi, kun läpäisy osuu kohdalle. Mutta ei siellä välttämättä mitään ylipaineistettua hornankattilaa laavasuihkuineen välttämättä päästä kokemaan.

 

[asddsa]

Siirretty Ukr. ketjusta.

No ei, mutta tuo on CG:n HEAT751, mikä tuuppaa siitä onteloreiästä vielä sisällä räjähtävän panoksen sisään, eli tarkoitettu nimenomaan tuollaiseen seinänläpäisyyn + jengin tappamiseen siellä seinän takana. Pelkkä ontelo olisi vähän vähemmän dramaattinen.

Kyllä, mutta eikös tuollaiset ole kuitenkin nykyään aika yleisiä?

 

[asddsa]

Inttiskenaariot autonomisesti pst-miehiä 100 prosentin tappoprosentilla jahtaavista itäpanssareista ovat sekoitus väärinymmärryksiä, tornihuhuja ja paskapuhetta. Samaa sontaa kuin nämä kahden minuutin elinajanodotteet tulenjohtajille ja muut varmaan kymmeniä vuosia kiertäneet tornarit.

Joo tätä hevonpaskaa kyllä levitettiin aika mallikkaasti ihan kouluttajienkin toimesta. Kun kävin viime vuonna kertaamassa, niin nyt hekin sanoivat, että tuo on ollut ihan liioittelua (olivat tosin eri kouluttajat kuin inttiaikana, mutta kuitenkin).

Meille ainakin kerrottiin kaikkia ihan ihme juttuja, kuten että Venäjällä on käytössä lentokoneissa jotkin infrapunakamerat, jotka havaitsee kuolleen kasvimateriaalin, ja täten paljastaa paikan jossa on tehty telttakeppejä. No taitaa jotain tuollaista tekniikkaa olla olemassa, mutta on tuskin oikeasti kovin laajasti käytössä eikä varmaan oikeasti toimi joka tilanteessa.

Samaten vaikka jutut tutkista, jotka havaitsee jokaisen metsässä liikkuvan miehen yms. aivan turhaa pelonlietsontaa.

 

[WanhaPatu]

Kyllä, mutta eikös tuollaiset ole kuitenkin nykyään aika yleisiä?

On näitä erilaisissa "bunker buster"-aseissa olemassa, mutta nimensä mukaisesti ovat tarkoitettu esim. betonin, hiekkasäkkiseinän jne. läpäisyyn. Eivät panssariajoneuvon, vaikka toki purevat kevyemmin panssaroituihin ajoneuvoihinkin.

 

[allunteri]

Mikä "karu totuus"?

Sekö jo jostain kivikaudelta tuttu "karu totuus" että mikään yksittäinen asejärjestelmä ei ole taistelukentällä hopealuoti jolla kaikki ratkaistaan?

Vaikka hakisit tuotantolinjalta moderneimman länsitankkiproton mitä löytyy, niin heikosti sekin pärjäisi ympäristössä missä drone saa rauhassa ohjailla laserilla Kransopolin kattoon tai jossa FPV:t pörrää ympärillä. Ei panssarivaunu ole, ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule olemaan mikään vahingoittumaton kryptoniittilinnoitus joka kestää kaikki osumat, joka puolelta ja kaikista aseista.

Mikä ei mitenkään muuta sitä, että se länsipanssarivaunu kestää kuitenkin paremmin kuin ne venäläiset. Ja on muutenkin aika lailla joka osa-alueella parempi. Eikä se muuta sitäkään, että paremmassa suojassa se solttu on siellä kentällä siellä vaunun sisällä kuin sen ulkopuolella. Ja ampuu isommalla pyssyllä. Ja liikkuu nopsemmin.

Sodankäynti Ukrainassa on vaan sellaista, että kummankin osapuolen osalta hyökkääminen on itsemurhahommaa, ihan sama millä kalustolla tullaan, kun kummallakaan ei ole keinoa siivota droneja taivaalta ja kun ei saa siivottua droneja taivaalta niin ei pääse purkamaan / läpäisemään miinakenttiä. Ryssällä oli hetken aikaa sauma kun Ukrainalla oli kranut ja IT-ohjukset vähissä, niin saatettiin lentää oikeilla lentskareilla (on vähän eri juttu tipautella 1000kg pommeja lentskarista kuin 150g käsikranaatteja dronesta) ja rymistellä vaunuilla linjoille, mutta eihän sekään sitten niiden kannalta hyvin päättynyt.

Se mikä itseäni on hieman ihmetyttänyt, että miksei kumpikaan maa ole alkanut pulttaamaan tankin katolle mitään prototason dronen-ammunta-systeemiä. Pienempien dronejen alasampumiseen pitäisi riittää haulikko kevyillä hauleilla, niin miksei turretin päälle asennettavan konekiväärin paikalle ole kehitetty jo jonkinlaista motorisoitua kiinnityspaikkaa puoliautomaatti/automaatti haulikolle jossa riittävän suuri lipas? Kylkeen kamera ja riittävät sensorit, jotta drone havaitaan ajoissa. AI:llä sitten dronen seuraus ja tähtäys. Aseen laukaisu voitaisiin antaa vaikka vaunun komentajalle, eli hänellä olisi oma näyttö videokuvalla ja järjestelmä hälyttäisi uhan havaittuaan ja komentaja vetää liipaisimesta järjestelmän hoitaessa tähtäyksen jne. Tarvittaessa vaikka joystick etäohjaamiseen.

Ideana siis, että miehistö saisi edes jonkun varoituksen dronesta ja heillä olisi edes pieni mahdollisuus ampua drone alas ajoissa. Järjestelmän ei tarvitse olla liian hieno tai täydellinen, kun jo edes jotenkin toimiva järjestelmä pakottaisi hyökkäävän dronen tulemaan vauhdilla. Tämä tietysti heikentäisi tarkkuutta, kun ei olisi puolta päivää aikaa pörrätä ympärillä ja tähdätä just sopivasti heikkoon kohtaan.

Ei toki toimisi mitään nopeammin hyökkääviä suoraan päin lentäviä droneja vastaan, mutta antaisi vähän suojaa näitä kotikutoisempia versioita vastaan. Kait siinä on jokin syy miksi näitä ei ole aktiivisemmassa käytössä, liekö liian kalliita hyötyyn nähden tms

 

[ravallo]

On näitä erilaisissa "bunker buster"-aseissa olemassa, mutta nimensä mukaisesti ovat tarkoitettu esim. betonin, hiekkasäkkiseinän jne. läpäisyyn. Eivät panssariajoneuvon, vaikka toki purevat kevyemmin panssaroituihin ajoneuvoihinkin.

Niin tai siis tuo on nimenomaan tarkoitettu seinän takana piileskelevän jalkaväen murhaamiseen, reaktiivilevyn korkkaamiseen on vähän köykäisempi ratkaisu jossa on kaksi ontelopaukkua peräkkäin joista eka pienempi posauttaa sen reaktiivilevyn ja sitten toinen perässä on tarkoitettu sen varsinaisen panssarin leikkaamiseen. Tuossa videon paukussa taas ensin suunnattu räjähde tekee seinään reiän, mistä se toinen paukku lentää kokonaisena läpi ja räjähtää sisällä. Sillä voi olla vähän nihkeää koittaa mitään taistelupanssarivaunua korkata, mutta joku miehistönkuljetusvaunu varmaan lähtis iloisesti.

Nykyäänhän noissa kevyiden kohteiden paukuissakin on jotain länkkärihifistelyjä missä sitä ammusta voi konffata putkessa joko räjähtään ilmassa tai kosketuksesta tai viiveellä läpäisyn jälkeen...

 

[Drinkkeri]

Se mikä itseäni on hieman ihmetyttänyt, että miksei kumpikaan maa ole alkanut pulttaamaan tankin katolle mitään prototason dronen-ammunta-systeemiä. Pienempien dronejen alasampumiseen pitäisi riittää haulikko kevyillä hauleilla, niin miksei turretin päälle asennettavan konekiväärin paikalle ole kehitetty jo jonkinlaista motorisoitua kiinnityspaikkaa puoliautomaatti/automaatti haulikolle jossa riittävän suuri lipas? Kylkeen kamera ja riittävät sensorit, jotta drone havaitaan ajoissa. AI:llä sitten dronen seuraus ja tähtäys. Aseen laukaisu voitaisiin antaa vaikka vaunun komentajalle, eli hänellä olisi oma näyttö videokuvalla ja järjestelmä hälyttäisi uhan havaittuaan ja komentaja vetää liipaisimesta järjestelmän hoitaessa tähtäyksen jne. Tarvittaessa vaikka joystick etäohjaamiseen.

Ideana siis, että miehistö saisi edes jonkun varoituksen dronesta ja heillä olisi edes pieni mahdollisuus ampua drone alas ajoissa. Järjestelmän ei tarvitse olla liian hieno tai täydellinen, kun jo edes jotenkin toimiva järjestelmä pakottaisi hyökkäävän dronen tulemaan vauhdilla. Tämä tietysti heikentäisi tarkkuutta, kun ei olisi puolta päivää aikaa pörrätä ympärillä ja tähdätä just sopivasti heikkoon kohtaan.

Ei toki toimisi mitään nopeammin hyökkääviä suoraan päin lentäviä droneja vastaan, mutta antaisi vähän suojaa näitä kotikutoisempia versioita vastaan. Kait siinä on jokin syy miksi näitä ei ole aktiivisemmassa käytössä, liekö liian kalliita hyötyyn nähden tms

Todennäköisesti se dronen tunnistus on isoin ongelma, riittävän laajalla kuvakulmalla kamera ei erota dronea metrin päässä lentävästä kärpäsestä ja tiukalla kuvakulmalla kohde ei satu kuva-alalle ja jää tunnistamatta.

 

[kibe]

Todennäköisesti se dronen tunnistus on isoin ongelma, riittävän laajalla kuvakulmalla kamera ei erota dronea metrin päässä lentävästä kärpäsestä ja tiukalla kuvakulmalla kohde ei satu kuva-alalle ja jää tunnistamatta.

Vaikka eletään avaruusajassa niin ei taida silti oikein olla mitään ainakaan älyttömän halpaa 360 ratkaisua missä tietokone näkisi kaiken. Varmaan laser keilailuilla ja kameroilla pystyisi tuohon mutta ei hirveän kauas ja ei luotettavasti muualla kuin avoimella paikalla. Panssarivaunun rymistellessä risukoissa ja talojen välissä, ei varmaan kovin luotettavaa.

 

[PornReindeer]

Vaikka eletään avaruusajassa niin ei taida silti oikein olla mitään ainakaan älyttömän halpaa 360 ratkaisua missä tietokone näkisi kaiken. Varmaan laser keilailuilla ja kameroilla pystyisi tuohon mutta ei hirveän kauas ja ei luotettavasti muualla kuin avoimella paikalla. Panssarivaunun rymistellessä risukoissa ja talojen välissä, ei varmaan kovin luotettavaa.

Eihän tuon sinänsä mikään erityisen halpa tarvitse olla jos jotain Abramsia suojaa, mutta ei tosiaan teknisesti mitenkään helppo että kentällä vain "vähän protoiltaisiin". Varmasti sodan kokemuksien perusteella kaikilla isoilla on ratkaisujen tutkiminen käynnissä...

 

[kibe]

Eihän tuon sinänsä mikään erityisen halpa tarvitse olla jos jotain Abramsia suojaa, mutta ei tosiaan teknisesti mitenkään helppo että kentällä vain "vähän protoiltaisiin". Varmasti sodan kokemuksien perusteella kaikilla isoilla on ratkaisujen tutkiminen käynnissä...

Abraimseissa varmaan kohta onkin jotain vastaavaa. Tosin jossain aavikolla sotiessa droonien torjunta on hyvin paljon helpompaa kuin vaikka suomessa. Okei, toki ukrainassakin soditaan aavoilla alueilla. Jenkeillä ei tosin myöskään ole yleensä jatkuvaa tykistön/helikopterien uhkaa tms tankeilla ja voivat mennä jonkun drooneihin/ilmauhkiin erikoistuneen vaunun vierellä. Ukrainan tankkisodankäynti näyttää olevan sitä, että yksi tankki ajelee johonkin jossa on venäläisiä, räimii juoksuhautaan tai rakennuksiin muutaman laukauksen ja ajelee pois.

 

[allunteri]

Todennäköisesti se dronen tunnistus on isoin ongelma, riittävän laajalla kuvakulmalla kamera ei erota dronea metrin päässä lentävästä kärpäsestä ja tiukalla kuvakulmalla kohde ei satu kuva-alalle ja jää tunnistamatta.

Vaikka eletään avaruusajassa niin ei taida silti oikein olla mitään ainakaan älyttömän halpaa 360 ratkaisua missä tietokone näkisi kaiken. Varmaan laser keilailuilla ja kameroilla pystyisi tuohon mutta ei hirveän kauas ja ei luotettavasti muualla kuin avoimella paikalla. Panssarivaunun rymistellessä risukoissa ja talojen välissä, ei varmaan kovin luotettavaa.

Niin varmasti onkin. Tarvisi useamman kameran/sensoreita joilla pienemmän FOVin kamera ohjattaisiin katsomaan oikeaan suuntaan. Ehkä lämpökamerakin avuksi, kun olettaisi dronen tuottavan sen verran lämpöä, että erottuisi ympäristöstä, ainakin lähelle tultuaan. Sitten juuri laser keilaus yms, mitä näitä vaihtoehtoja nyt on. Kovin kauas tuota tuskin saataisiin toimimaan luotettavasti, mutta jos drone havaitaan ennen kuin se pääsee ampumaetäisyydelle, niin eikö se riitä? Eikä tämä enää halpaa olisi, mutta eipä ne parhaat panssarivaunutkaan halpoja ole.

Radioteknologia ei ole tuttua, mutta mietin että pystyisikö dronen läheisyyden havaitsemaan pelkästään radioaaltoja kuuntelemalla? Taustakohinaa on varmasti helvetisti, mutta olisikohan tehtävissä? Voisiko toimia vähän semmoisena karkeana "early warning" systeeminä ja jos mahdollista saada karkea suuntatietokin, niin voisi kääntää järjestelmän katsomaan edes sinnepäin. Entä mitenköhän perinteinen tutka, nyt kun dronen kyydissä on kasa metallia (ammus) niin senhän pitäisi parantaa näkyvyyttä tutkassa?

Mutta kuten tuossa sanoinkin, niin eihän systeemin tarvisi olla täydellinen tarjotakseen jotain suojaa. Ajatus lähti siitä, kun Redditin videoiden perusteella kotikutoiset ontolekranaattia kantavat dronet saa ihan rauhassa pörrätä tankin ympärillä ja tähdätä rauhassa heikkoon kohtaan. Ilman, että tankin miehistö on tietoinen asiasta ennen kuin jysähtää. Ihan eri tilannehan se olisi, jos tankin päällä olisi järjestelmä joka varoittaisi dronesta suht luotettavasti ja jolla olisi edes jonkinlainen kyky torjua se. Vaikkei se toimisi välttämättä kaikkein haastavimmissa tilanteissa täydellisesti, niin jos se kuitenkin aavoilla alueilla toimisi suht luotettavasti, niin olisi kai se parempi kuin ei mitään. Hyökkääjän olisi jatkossa pakko käyttää jotain vähän kehittyneempää (=kalliimpaa) tankin tuhoamiseen avoimilla alueilla ja jossain pusikossa missä järjestelmä ei välttämättä täysin toimi, niin dronen pitäisi silti hyökätä nopeammin jättäen vähemmän aikaa tähtäämiseen jne. Noh, saa nähdä millaisia tankkeihin pultattuja järjestelmiä jatkossa nähdään tämän uhan torjumiseen

 

[Johan_V]

Radioteknologia ei ole tuttua, mutta mietin että pystyisikö dronen läheisyyden havaitsemaan pelkästään radioaaltoja kuuntelemalla? Taustakohinaa on varmasti helvetisti, mutta olisikohan tehtävissä? Voisiko toimia vähän semmoisena karkeana "early warning" systeeminä ja jos mahdollista saada karkea suuntatietokin, niin voisi kääntää järjestelmän katsomaan edes sinnepäin. Entä mitenköhän perinteinen tutka, nyt kun dronen kyydissä on kasa metallia (ammus) niin senhän pitäisi parantaa näkyvyyttä tutkassa?

Dronen radiolinkki on mahdollista havaita ja sitä tehty aiemminkin. Mutta drone ei lähetä koko ajan eikä sen käyttämää taajuusaluetta tiedetä, ja toisaalta alueella on paljon häiriölähteitä (kuten radiohäirintää). Lisäksi sodan molemmat osapuolet ovat panostaneet autonomisiin droneihin juuri radiohäirinnän vuoksi, ja tuollaisen dronen ei tarvitse lähettää yhtään mitään signaalia.
Mitä tutkaan tulee, niin drone kyllä periaatteessa näkyy tutkassa (ja näyttää samalta kuin lintu), mutta matalalta hitaasti lähestyvä drone hukkuu maavälkkeeseen varsinkin jos tutka on liikkeessä.

 

[petepeluri]

Pystyykö marksmanilla torjumaan droneja?

 

[poskiholisti]

Pystyykö marksmanilla torjumaan droneja?

Gepardilla on saatu hyviä tuloksia dronentorjunnassa mm. Shahedien kanssa , niin uskoisin Marksmanin toimivan myös samassa hommassa. Joku vikkelästi liikkuva FPV-drone tosin taitaa olla vähän hankalampi torjuttava. 35mm automaattikanuunakin aika overkill kyllä tuon kokoiseen maaliin.

 

[demu]

Voitaisiikohan doneiden etsimiseen käyttää ultraääniskannereita?
Sellaisia joita käytetään autojen pysäköintitutkissa, kaikuluotaimissa ja muissa vastaavissa laitteissa. Tuollaiset eivät maksa paljoakaan. Ja kantavat helposti sen tarvittavan muutaman sadan metrin matkan.

Tarvittaisiin vain mekaniikka, jonka avulla ultraäänilähetintä/anturia liikutetaan kohteita etsittäessä. Lisäksi toki tarvitaan ohjelmistoa /näyttöä / kohteen lukitusteknologiaa ja esimerkiksi kohteen valaisuun käytettävä lasersäde, jonka avulla kohteen tuhoamiseen tarvittava ase kohdistetaan kohteeseen.
Tuskin tuollaisen ratkaisun kehittäminen kauaakaan kestäisi.

 

[petepeluri]

Gepardilla on saatu hyviä tuloksia dronentorjunnassa mm. Shahedien kanssa , niin uskoisin Marksmanin toimivan myös samassa hommassa. Joku vikkelästi liikkuva FPV-drone tosin taitaa olla vähän hankalampi torjuttava. 35mm automaattikanuunakin aika overkill kyllä tuon kokoiseen maaliin.

Pieni koko lienee suurempi ongelma kuin kohteen nopeus? Luulisi silti parin marksmanin antavan edes jonkinlaista suojaa tankeille, nuo kun ovat täysin avuttomia noita vastaan. Tosin jos noita on kokonaiset 7kpl, niin aika tyhjän kanssa...

 

[poskiholisti]

Pieni koko lienee suurempi ongelma kuin kohteen nopeus? Luulisi silti parin marksmanin antavan edes jonkinlaista suojaa tankeille, nuo kun ovat täysin avuttomia noita vastaan. Tosin jos noita on kokonaiset 7kpl, niin aika tyhjän kanssa...

Yritin tuossa vähän samaa implikoida. Pienikokoinen ja ketterä maali lienee aika haastava kohde, varsinkin kun Marksman on enemmän tai vähemmän kasariteknologiaan perustuva vehje.

Vähänlaisesti noita tietysti on, mutta käsittääkseni Marksmanit on sijoitettu kahteen mekanisoituun taisteluosastoon, jossa on vajaa 30 taistelupanssarivaunua ja viitisenkymmentä rynnäkköpanssarivaunua. Tappionsietokyky on huono, mutta ei tuo nyt ihan merkityksetön järjestelmä ole kuitenkaan. Vallankin, kun Marksman ei ole ainoa IT-järjestelmä mikä operoi taisteluosaston alueella.

 

[ravallo]

Eiköhän millimetrialueen tutka ole se oikea väline dronen lähitorjuntaan. Toimii kelissä kuin kelissä, pimeällä ja valoisassa, eikä tarvi kovin monimutkaista päättelyä erottaakseen dronen linnusta (koska tarpeeksi lyhyellä aaltoalueella nappaa kiinni roottorien doppler shiftin joka eroaa huomattavasti linnun siivistä) ja pystyy trackaamaan montaa kohdetta kerralla. Haastava keissihän tuo joka tapauksessa on, koska FPV on hiton ketterä ja vaihtaa suuntaa tolkuttoman nopeasti ja joku Lancet taas lähestyy melko haipakkaa, pitäisi ehtiä havaita kohde, tunnistaa se välittömäksi uhaksi ja suunnata torjunta-ase...

En tiedä mikä oikein olisi paras vehje siihen dronen rikkomiseen, mutta jonkinnäköinen haulikontapainen se varmaankin olisi, läpäisyä ei tarvisi olla paljoa, mieluummin oikeastaan ei yhtään ylimääräistä, koska ei ole kiva reiittää omaa lähisuojajalkaväkeä, mutta mitä laajempi ja tiheämpi hajonta, sitä epätarkempi sihti riittää... Gatlinghaulikko?

Lähitorjunnan lisäksi (ja oikeastaan ehkä tärkemminkin) pitäisi saada se tiedusteludrone alas, noilla FPV:illä / Lanceteilla ei oikein tee mitään ilman sitä. Ei FPV:llä oikein voi mitään laajoja peltoja lähteä hunter-killeröimään, vaan se toiminta on enemmänkin sellaista että ensin vähän ylempänä lentävä recce drone etsii ja tunnistaa kohteet ja sitten ohjaa FPV lennättäjät oikeille mestoille.

 

[ravallo]

...petyin punaniskoihin ja internettiin

Löysin videon jossa joku punaniska oli viritellyt gatlinghaulikon jossa jokainen piippu oli valmiiksi kertaladattu, ja videon jossa joku punaniska oli viritellyt täysautomaattihaulikon AR:n koneiston pohjalle vyösyötöllä, mutta näyttäisi siltä että edes punaniskat eivät ole onnistuneet virittelemään elävää esimerkkiä oikeasta vyösyötteisestä gatlinghaulikosta (sivumaininta kavereista jotka hitsasivat kolme automaattihaulikkoa pyörivään jalustaan ja sanoivat sitä "gatlingiksi" mutta se ei oikein ollut mitä tässä hain...)

En tiedä mistä johtuu, ehkä noista haulikon pahvi / muovihylsyistä, mutta puoli ja täysautomaattihaulikot (mukaanlukien tuo yllä oleva punaniskaviritys) tuntuvat olevan aina muutaman laukauksen välein jumissa. Olen melko varma että sähkömoottorilla pyöritetty gatlingmekanismi joka ei olisi mitenkään riippuvainen rekyylistä tai kaasuista voisi ladata noitakin suht luotettavasti.

 

[hkultala]

En tiedä mikä oikein olisi paras vehje siihen dronen rikkomiseen, mutta jonkinnäköinen haulikontapainen se varmaankin olisi, läpäisyä ei tarvisi olla paljoa, mieluummin oikeastaan ei yhtään ylimääräistä, koska ei ole kiva reiittää omaa lähisuojajalkaväkeä, mutta mitä laajempi ja tiheämpi hajonta, sitä epätarkempi sihti riittää... Gatlinghaulikko?

Lähitorjunnan lisäksi (ja oikeastaan ehkä tärkemminkin) pitäisi saada se tiedusteludrone alas, noilla FPV:illä / Lanceteilla ei oikein tee mitään ilman sitä. Ei FPV:llä oikein voi mitään laajoja peltoja lähteä hunter-killeröimään, vaan se toiminta on enemmänkin sellaista että ensin vähän ylempänä lentävä recce drone etsii ja tunnistaa kohteet ja sitten ohjaa FPV lennättäjät oikeille mestoille.

Perinteinen ratkaisu ilmatorjuntaan on ollut konekivääri/konetykki, ja se toiminee tähänkin todennäköisesti haulikkoa paremmin.

Nuo dronet on toki niin kevyitä ja niiden roottorit niin heikkoja, että hyvinkin pieni luoti riittänee sellaisen pudottamaan, joten voidaan käyttää hyvin kevyitä luoteja ampuvia konekivääreitä.

Joku XM214 olisi varmaan aika hyvä, ampuu melko pientä patruunaa erittäin suurella tulinopeudella jolloin hyvät mahkut että joku luoti osuu.

XM214 Microgun - Wikipedia

en.wikipedia.org

Efektiivistä kantamaa monta kertaa enemmän kuin millään haulikolla, tosin riskinä tosiaan on se, että luodit maahan palatessaan osuu johonkin ja tekee tuhoa, joten sen puolesta joku matalamman lähtönopeuden ase olisi parempi. Mutta kohtuullisen kantaman ansiosta tällä olisi hyvät mahkut saada se drone tuhottua siten että riski siihen että droneen osumisen jälkeen se drone kuitenkin pudotessaan vielä osuu kohteeseen jää pieneksi; Jollain ihan lyhyen matkan haulikolla on liikaa riskiä siihen, että dronen saa ammuttua lentokunnottomaan kuntoon, mutta se silti osuu kohteeseensa koska on jo niin lähellä ettei ehdi pudota alas ennen kohteeseen osumaa.

Jos tuosta XM214sta kehittäisi mallin joka toimisi vaikka 5.7 x 28mm patruunalla, se olisi selvästi kevyempi ja hiukan vähemmän vaarallinen luotien palatessa maahan, tosin ehkä silti liian vaarallinen. Efektiivinen kantama toki heikkenisi.

FN 5.7×28mm - Wikipedia

en.wikipedia.org

Joku .22 LR (eli normaali pienoispistoolin/pienoiskiväärin ammus) voisi myös riittää ja olisi jälleen paljon kevyempi, joskin efektiivinen kantama olisi selvästi lyhyempi kuin 5.7lla ja erityisesti 5.56lla. Vaara maahanputoavista ammuksista myös selvästi pienempi, joskaan tuokaan ei olisi täysin vaaraton.

.22 long rifle - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Tonnin Seteli]

En tiedä mistä johtuu, ehkä noista haulikon pahvi / muovihylsyistä, mutta puoli ja täysautomaattihaulikot (mukaanlukien tuo yllä oleva punaniskaviritys) tuntuvat olevan aina muutaman laukauksen välein jumissa.

Ei suinkaan. Haulikot ovat jatkuvasti jumissa epämääräisillä punaniskavideoilla, ei ammattikäytössä. Kerta- ja sarja-automaattiset haulikot ovat pääosin hyvinkin luotettavia. E: Tai siis laadukkaat kerta-automaattiset pääosin ovat etenkin jos käytetään sopivaa tasalaatuista ampumatarviketta kuten sotilaskäytössä olisi luultavasti asian laita. Sarja-automaattiset haulikot ovat sen verran marginaalia ettei niistä voi yleisesti ja laajasti sanoa mitään, mutta on olemassa aseita jotka toimivat sarjatulella ihan siinä missä itselataavalla kertatulellakin.

Erikoisemmissa mekanismeissa tulee haasteeksi nähdäkseni enemmän patruunan kömpelö muoto sekä vakiintunutta hylsyä käytettäessä jossain määrin laippakanta. Jos materiaali ja siihen liittyvä hieman epäsäännöllinen muoto koetaan ongelmaksi, messinki- tai alumiinihylsy ei ole sotilasratkaisussa mikään kustannuskysymys.

Normaalit siviilihaulikkokaliiperit ovat vain yksi lähtökohta suunnittelulle. Paremminkin tulisi mieleen käyttää lähtökohtana pykälää isompaa kranaattikonekivääriä.

Olen melko varma että sähkömoottorilla pyöritetty gatlingmekanismi joka ei olisi mitenkään riippuvainen rekyylistä tai kaasuista voisi ladata noitakin suht luotettavasti.

Edelliseen viitaten väitän että tässä ratkaistaan tuloksettomasti ongelmaa, jota ei ole. Jos lähtökohtana on käyttää haulikon patruunaa, huippukorkea tulinopeus on väärä valinta. Lisäksi ne hankalan malliset ja isot haulikon patruunan tapaiset sopivat huonommin väkivaltaiseen nopeen syöttöön.

 

[Miksuu]

Perinteinen ratkaisu ilmatorjuntaan on ollut konekivääri/konetykki, ja se toiminee tähänkin todennäköisesti haulikkoa paremmin.

Nuo dronet on toki niin kevyitä ja niiden roottorit niin heikkoja, että hyvinkin pieni luoti riittänee sellaisen pudottamaan, joten voidaan käyttää hyvin kevyitä luoteja ampuvia konekivääreitä.

Joku XM214 olisi varmaan aika hyvä, ampuu melko pientä patruunaa erittäin suurella tulinopeudella jolloin hyvät mahkut että joku luoti osuu.

XM214 Microgun - Wikipedia

en.wikipedia.org

Efektiivistä kantamaa monta kertaa enemmän kuin millään haulikolla, tosin riskinä tosiaan on se, että luodit maahan palatessaan osuu johonkin ja tekee tuhoa, joten sen puolesta joku matalamman lähtönopeuden ase olisi parempi. Mutta kohtuullisen kantaman ansiosta tällä olisi hyvät mahkut saada se drone tuhottua siten että riski siihen että droneen osumisen jälkeen se drone kuitenkin pudotessaan vielä osuu kohteeseen jää pieneksi; Jollain ihan lyhyen matkan haulikolla on liikaa riskiä siihen, että dronen saa ammuttua lentokunnottomaan kuntoon, mutta se silti osuu kohteeseensa koska on jo niin lähellä ettei ehdi pudota alas ennen kohteeseen osumaa.

Jos tuosta XM214sta kehittäisi mallin joka toimisi vaikka 5.7 x 28mm patruunalla, se olisi selvästi kevyempi ja hiukan vähemmän vaarallinen luotien palatessa maahan, tosin ehkä silti liian vaarallinen. Efektiivinen kantama toki heikkenisi.

FN 5.7×28mm - Wikipedia

en.wikipedia.org

Joku .22 LR (eli normaali pienoispistoolin/pienoiskiväärin ammus) voisi myös riittää ja olisi jälleen paljon kevyempi, joskin efektiivinen kantama olisi selvästi lyhyempi kuin 5.7lla ja erityisesti 5.56lla. Vaara maahanputoavista ammuksista myös selvästi pienempi, joskaan tuokaan ei olisi täysin vaaraton.

.22 long rifle - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kyllä mä laajemman haulisateen sinne oletettuun kohteeseen laittaisin ko yksittäisiä luoteja.. kuten jo itsekin sanoit ne ois niin heikkoja ni pieni halukin aiheuttais tuhoa, ja tähtäyksen tarveis olla niin tarkka. Mutta mä en oo insinööri enkä sotateknologian kehittäjä ni saatan olla väärässäkin
Edit..ainakin ko katsonut ku ukit hyökkää yksittäis miestä vastaan dronella ja ne välillä koittaa akoolla niitä ampua osumatta halukkoa siihenkin ke varmaan toivois
Edit2: ei savikiekkojakaan ammuta kivääreillä...