Sotateknologia

[poskiholisti]

Mutta onko taistelijan tuliannos yhtä suuri 5,56:lla vs. 6,8 tai 7,62mm? Suomalaisella taistelijallahan on mukanaan normaalisti kolme lipasta, kussakin 30 paukkua eli yhteensä 90 laukausta. Lisää jaetaan toki sitten tilanteen mukaan, mutta näin normipäivänä kun ei jatkuvasti taistella. Hatusta heittäisin että jenkkisotilaat kuskaavat mukanaan enempi panoksia koska tuon 5,56:n osuma ei ole yhtä tehokas ja pysäyttävä, eli saattaa joutua ampumaan kahdesti/kolmesti siinä missä 7,62:lla yksi osuma riittää.

Jos tässä nyt vertaillaan kaliipereja 5.56x45 ja 7.62x39, niin ei pidä paikkansa. Intissähän kuuli kantahenkilökunnaltakin jos jonkinlaista hengennostatusta tuohon 7.62x39:ään liittyen, mutta faktahan on että varsinkin uudemmat versiot (M855A1) 5.56x45:ta ovat ballistisilta ominaisuuksiltaan parempia kuin 7.62x39. Piipusta lähdettäessä raskaampi luoti toimittaa enemmän energiaa, mutta toisaalta vauhti hidastuu nopeammin kuin 5.56x45:n kuulan mikä aiheuttaa mm. kaarevampaa lentorataa. 5.56x45 ei tosiaankaan ole mikään pienoiskiväärin patruuna, vaan vaikutus kohteessa saattaa olla jopa ikävämpi kuin tuolla raskaamalla 7.62x39:llä (luodin sirpaloituminen kehossa, haavakanava ym.).

7,62x39:n ylivoimaisesta läpäisykyvystä keskustellessa patruuna sekoitetaan joskus pidempää hylsyä käyttävään 7.62x51:een, mikä on täysin eri luokan ampumatarvike.

 

[MrB]

5.56x45 ei tosiaankaan ole mikään pienoiskiväärin patruuna, vaan vaikutus kohteessa saattaa olla jopa ikävämpi kuin tuolla raskaamalla

Meneekö se nyt sit terminaalipuolelle, mutta jotakin ongelmaa kait 5.56x45 kanssa on jos Amerikaanot on sitä vaihtamassa raskaampaan koska suojaliivit. Jos ongelma on se, että nykyiseen hylsyyn ei pysty lataamaan kovempaa painetta, niin pahahan siihen luotiin on saada lisää energiaa mistään jos vielä ollaan kovin allergisia pitkille piipuille.

Kunnon ruljanssi tosta kyllä tulis, jos jenkit lähtee vaihtamaan kaikki rynkkökiväärit. Ja varsinkin paljon hyvin hauskoja Youtube-videoita aiheesta =)

 

[moukula]

7,62x39:n ylivoimaisesta läpäisykyvystä keskustellessa patruuna sekoitetaan joskus pidempää hylsyä käyttävään 7.62x51:een, mikä on täysin eri luokan ampumatarvike.

Käsittääkseni kyse ei ole läpäisykyvystä, vaan siitä paljonko energiaa luoti luovuttaa kohteeseen. Pieni ja nopeasti liikkuva luoti sujahtaa jopa liian herkästi kohteesta läpi, ja toisaalta jos se pysähtyy liiveihin niin saattaa tuntua itikan pistokselta. Raskaampi ja/tai isompi luoti jää suuremmalla todennäköisyydellä kudoksiin sisään, aiheuttaa yleisestikin enempi vaurioita, ja vaikka pysähtyisi liiveihin niin se jysähtää isommin ja voi heittää isonkin kaverin pyllylleen. Toisaalta jos isoon kaliiperiin halutaan kunnolla läpäisyä, niin siihen on saatavilla sabot-luoteja, slappeja yms.

 

[MrB]

vaikka pysähtyisi liiveihin niin se jysähtää isommin ja voi heittää isonkin kaverin pyllylleen.

joku fiksumpi vois laskea, mutta noin perstuntumalta vaatis melko rajun nopeuden geneeriseltä rynnäkkökiväärin luodilta.

 

[ravallo]

300m päässä taitaa 5,56 kulkea neljänneksen nopeammin kuin 7,62x39 ja energiaa on karkeasti saman verran. Sitä lyhyemmille matkoille 7,62 on enemmän energiaa, tosin ero ei ole suuren suuri. 5,56 tipahtaa aliääniseksi 600-700m välillä ja 7,62x39 450-550 välillä, sen jälkeen energian väheneminen muuttuu paljon lineaarisemmaksi mutta toisaalta luoti kulkee ihan mihin sattuu. 5,56 on selvästi kivempi ampua ballistisesti kun lentorata on paljon litteämpi.

Se miten luoti sattuu purkamaan energiaansa on sitten ihan henkimaailman hommaa. Periaatteessa molemmat voi sujahtaa sukkana läpi, isompi luoti tekee isomman reiän mutta toisaalta nopeammin lentävä tekee isomman shokkiaallon kudokseen. Perus NATO padilla kai on taipumus pyörähtää kohteessa ja joskus 7,62x39 vaippa hajoaa osumasta. Jenkit on kyllä valittaneet pitkään että niiden rynkyllä ei äijät tipu, mutta sielläkin lienee aika harvassa ne kaverit joilla on tappohommista tarpeeksi tilastollista aineistoa...

Yksi juttu mitä joskus (täällä?) pohdittiin on etäisyyden epälooginen vaikutus läpäisyyn; monissa lähteissä luotien läpäisyt paranevat etäisyyden kasvaessa tiettyyn matkaan asti, sitten iskuenergian pienentyessä taas lähtevät laskuun. Yksi teoria miksi näin voisi käydä oli että luoti vaatii tietyn etäisyyden ennenkuin lento vakautuu, tai toinen se että iskuenergialle tapahtuu jotain epäedullista kun osumanopeus on tarpeeksi suuri. Energian puolesta noilla ei pitäisi olla läpäisyn suhteen niin isoa eroa että sillä olisi merkitystä, enemmänkin luodin rakenne voisi vaikuttaa asiaan.

 

[ravallo]

joku fiksumpi vois laskea, mutta noin perstuntumalta vaatis melko rajun nopeuden geneeriseltä rynnäkkökiväärin luodilta.

Joo, ei onnistu, jos ei kaveri pyllähdä ihan puhtaasta hämmästyksestä.

 

[_j03_]

5,56 on selvästi kivempi ampua ballistisesti kun lentorata on paljon litteämpi.

Tämähän on kiva jossain lähi-idän aavikoilla, mutta Suomen jorpakoissa harvemmin näkee edes 50-200m kauemmas

 

[Heimolainen]

Tämähän on kiva jossain lähi-idän aavikoilla, mutta Suomen jorpakoissa harvemmin näkee edes 50-200m kauemmas

Kyl tuol talousmetsässä aika pitkälle näkee.

 

[poskiholisti]

Käsittääkseni kyse ei ole läpäisykyvystä, vaan siitä paljonko energiaa luoti luovuttaa kohteeseen. Pieni ja nopeasti liikkuva luoti sujahtaa jopa liian herkästi kohteesta läpi, ja toisaalta jos se pysähtyy liiveihin niin saattaa tuntua itikan pistokselta. Raskaampi ja/tai isompi luoti jää suuremmalla todennäköisyydellä kudoksiin sisään, aiheuttaa yleisestikin enempi vaurioita, ja vaikka pysähtyisi liiveihin niin se jysähtää isommin ja voi heittää isonkin kaverin pyllylleen. Toisaalta jos isoon kaliiperiin halutaan kunnolla läpäisyä, niin siihen on saatavilla sabot-luoteja, slappeja yms.

5.56x45 ei edelleenkään ole mikään ilmakiväärin kuula, joka saattaa tuntua itikan pistokselta saatika 7.62x39 heitä isoa kaveria pyllylleen silkalla liike-energiallaan. 7.62x39 menettää liike-energiaansa nopeammin kuin vertailukaliiperi. Piipunsuulla 5.56:n energiamäärät pyörivät hieman alle 2000 joulessa, kun 7.62x39:n hieman yli parissa tuhannessa (riippuen toki patruunatyypistä, piipusta jne.). Joka tapauksessa erot eivät ole vallan suuria, varsinkaan kun energiamääräkään ei aivan kaikkea kerro.

Kudosvaurioista lisää: 5.56×45mm NATO - Wikipedia

Compared to larger calibers, proponents of the 5.56×45mm NATO round contend that animal studies of the wounding effects of the 5.56×45mm NATO round versus the 7.62×39mm have found that the 5.56×45mm NATO round is more damaging, due to the post-impact behavior of the 5.56 mm projectile resulting in greater cavitation of soft tissues

Edelliseen lähdetutkimus: Wounding effects of two types of bullets on soft tissue of dogs - PubMed

Based on the comparisons the amount of absorbed energy, the volume of wound channel, the frequency of developing complex wound and the ratio of dimensions between the entrance and the exit, it proved that the injury caused by 5.56 mm bullet was several to dozens of time as severe as that caused by 7.62 mm bullet.

5.56x45 ei kuitenkaan ole mikään jumalkaliiperi, vaan sekin korvattaneen ominaisuuksiltaan paremmalla jossain kohdin. Lähinnä tässä siis kommentoin näitä väitteitä, jossa 7.62x39:n paremmuutta perustellaan varsinkin Suomessa teeseillä, jotka eivät juuri vettä pidä.

 

[_j03_]

Kyl tuol talousmetsässä aika pitkälle näkee.

Ei silti niin pitkälle että tuolla olisi mitään merkitystä.

 

[Heimolainen]

Ei silti niin pitkälle että tuolla olisi mitään merkitystä.

Molemmissa on puolensa. Eikä siellä talousmetsässä aina olla.

Jos nyt uusisivat edes RK:n.

 

[ravallo]

Ylipäänsä tuo kaliiperihinkkaus aina joskus jaksaa ihmetyttää, loppujen lopuksi se olennaisin juttu taitaa olla se ettei ihan joka jätkä ammu erilaista kutia. Nuo on kuitenkin kaikki aina jonkinasteisia kompromisseja. Ison varusmiesarmeijan ammukset pitää vielä olla sellaisia että niitä saa monesta paikkaa, paljon ja halvalla. Kaikki isot pojat on aikanaan siirtyneet nopeampaan ja kevyempään, ja siihen on varmaan ollut ihan hyvät perustelut, mutta kyllähän tuolla semiantiikkisella x39:lläkin pärjää.

Sitten jos kaikki RK:t lähtee joskus sulatolle niin kannattanee miettiä asiaa uudelleen, mutta tuskinpa sittenkään valinta mihinkään kovin eksoottiseen kaliiperiin päätyy.

 

[poskiholisti]

Yksi kaliiperikeskusteluunkin liittyvä asia on myös henkilökohtaisten suojavarusteiden kehitys seuraavien vuosikymmenten aikana. Jos vastustajan ensilinjan jalkaväkitaistelijat on varustettu hyvinkin kyvykkäällä suojavarustuksella, niin kevyenkin käsiaseistuksen suorituskykyvaatimukset nousevat. Joskus 30 vuotta sitten asia ei juurikaan ollut ajankohtainen, saati 100 vuotta sitten. Toisen maailmansodan aikana oli aikalailla sama ampuiko oma kivääri 7.92 millistä vai .303 tuumaista, kun vastustajan taistelijan suojana oli lähtökohtaisesti muutama kerros puuvillaa tai sarkakangasta.

 

[jokumuu]

Onko hylsyttömät patruunat kokonaan pois muodista? Saksalaisethan sellaisia 80-90 luvun taitteessa touhusivat (G11) ihan tositarkoituksella isompaan jakeluun, mutta tilanteen muuttumisen myötä projekti jäi kesken. Hylsyhän on ihan turhaa painoa.

 

[Formica]

Onko hylsyttömät patruunat kokonaan pois muodista? Saksalaisethan sellaisia 80-90 luvun taitteessa touhusivat (G11) ihan tositarkoituksella isompaan jakeluun, mutta tilanteen muuttumisen myötä projekti jäi kesken. Hylsyhän on ihan turhaa painoa.

Olisihan ne käteviä jos toimisivat. Onglemia on mm. patruunakammion tiivistämisessä ja lämmön jäämisessä patruunapesään. Lisäksi niiden pitäisi kestää kuljetusta.

 

[ravallo]

Näyttäis tuolla jenkkien LSAT ohjelmassa olevan muovihylsyiset kudit joissa on samantapainen luodin upottaminen räjähteeseen kuin noissa G11 ammuksissa. Ei noi 4.73×33mm hylsyttömät kai niin paha disaster ollut etteikö niitä oltais saatu toimimaan, mutta kustannukset ja ongelma jota niillä koitettiin ratkoa ei oikein kohdanneet. Eikä tietenkään se että NATOlla oli jo tsiljoona 5.56: sta ampuvaa pyssyä.

 

[Mehtikkö]

Yksi juttu mitä joskus (täällä?) pohdittiin on etäisyyden epälooginen vaikutus läpäisyyn; monissa lähteissä luotien läpäisyt paranevat etäisyyden kasvaessa tiettyyn matkaan asti, sitten iskuenergian pienentyessä taas lähtevät laskuun. .

Muistaisin aiheesta lukemani, että liian nopeasti lentävä luoti pirstoutuu osuessaan kovaan kohteeseen. Riippuu luonnollisesti materiaalista, mistä luoti on tehty ja sen muotoilustakin jne.

 

[Drinkkeri]

Näyttäis tuolla jenkkien LSAT ohjelmassa olevan muovihylsyiset kudit joissa on samantapainen luodin upottaminen räjähteeseen kuin noissa G11 ammuksissa. Ei noi 4.73×33mm hylsyttömät kai niin paha disaster ollut etteikö niitä oltais saatu toimimaan, mutta kustannukset ja ongelma jota niillä koitettiin ratkoa ei oikein kohdanneet. Eikä tietenkään se että NATOlla oli jo tsiljoona 5.56: sta ampuvaa pyssyä.

G11 vain oli sellainen himmeli, missä ei lähtökohtaisestikaan ollut mitään järkeä vaikka tuo patruuna ilmeisesti ihan luotettava olikin. Joka tapauksessa ilman hylsyä tarvitaan huomattavasti monimutkaisempi lukko&patruunapesä kun vehje pitää saada pitämään kaasut oikealla puolen asetta ja sekin vielä, että jos sattuu huono nalli kohdalle niin patruuna pitäisi sieltä saada jotenkin poiskin. Ajatus tuosta g11:n kaltaisesta hillittömällä tulinopeudella lyhyitä purskeita ampuvasta vehkeestä taitaa olla 50-60 -luvuilta kun jenkit yrittivät SALVO-projektilla parantaa perus nurmiporan osumaprosenttia, vähemmän yllättäen kaikki nuo yhdellä rekyyli-impulssilla kolme kuulaa -tyyppiset viritykset todettiin viimeistään testeissä heikoiksi esityksiksi. Venäläisillä on AN-94, joka toimii ilmeisesti ihan kohtuudella, mutta sekin on lähinnä kuriositeetti kun on liian monimutkainen normijanttereille jaettavaksi.

 

[moukula]

Tehokkuudeltaan parempi ratkaisu taitaa olla älykkäät tähtäimet jotka mittaavat etäisyyden kohteeseen ja siirtävät punapistettä aina sopivasti ja kehittyneimmäthän on näitä että ensin maalaat kohteen, lukitat, pidät liipasimen pohjassa ja sitten koitat pitää pyssyn siinä kohdalla kunnes tietokone on sitä mieltä että nyt osuu ja laukaisee aseen.

 

[MaLin]

Tehokkuudeltaan parempi ratkaisu taitaa olla älykkäät tähtäimet jotka mittaavat etäisyyden kohteeseen ja siirtävät punapistettä aina sopivasti ja kehittyneimmäthän on näitä että ensin maalaat kohteen, lukitat, pidät liipasimen pohjassa ja sitten koitat pitää pyssyn siinä kohdalla kunnes tietokone on sitä mieltä että nyt osuu ja laukaisee aseen.

Juu näistä nähnyt videoita. Onhan siinä sotatilanteessa tietysti sellaisia muuttujia kuin virran riittävyys tähtäimeen ja kuinka paljon se kestää runtua. Hinnasta puhumattakaan.

Liekkö tuommoiselle 100k armeijalle kustannustehokkain ratkaisu olisi että opettaa ne kaikki ampumaan. Ihan rautatähtäimellä.

 

[erihyva]

5.56x45 ei edelleenkään ole mikään ilmakiväärin kuula, joka saattaa tuntua itikan pistokselta saatika 7.62x39 heitä isoa kaveria pyllylleen silkalla liike-energiallaan. 7.62x39 menettää liike-energiaansa nopeammin kuin vertailukaliiperi. Piipunsuulla 5.56:n energiamäärät pyörivät hieman alle 2000 joulessa, kun 7.62x39:n hieman yli parissa tuhannessa (riippuen toki patruunatyypistä, piipusta jne.). Joka tapauksessa erot eivät ole vallan suuria, varsinkaan kun energiamääräkään ei aivan kaikkea kerro.

Kudosvaurioista lisää: 5.56×45mm NATO - Wikipedia



Edelliseen lähdetutkimus: Wounding effects of two types of bullets on soft tissue of dogs - PubMed



5.56x45 ei kuitenkaan ole mikään jumalkaliiperi, vaan sekin korvattaneen ominaisuuksiltaan paremmalla jossain kohdin. Lähinnä tässä siis kommentoin näitä väitteitä, jossa 7.62x39:n paremmuutta perustellaan varsinkin Suomessa teeseillä, jotka eivät juuri vettä pidä.

Kovasti kiinnostaisi tietää, kuinka 5.56x45 ja 7.62x39 läpäisevät moderneja vartalopanssareja, panssaroimattomat koirat ja siat eivät juurikaan kiinnosta. Sotilaiden suojavarustus on muuttunut huomattavasti 1950-luvusta, kun 5.56-kaliiperi otettiin jenkkijohtoisesti käyttöön.

Kun Suomen rynnäkkökiväärit joskus korvataan, niin seuraajamallissa on käytössä NATO-yhteensopiva kaliiperi. Mikä kaliiperi, se jää nähtäväksi.

 

[MkH]

Onko hylsyttömät patruunat kokonaan pois muodista? Saksalaisethan sellaisia 80-90 luvun taitteessa touhusivat (G11) ihan tositarkoituksella isompaan jakeluun, mutta tilanteen muuttumisen myötä projekti jäi kesken. Hylsyhän on ihan turhaa painoa.

Ei täysin turhaa painoa, sillä merkittävä osa lämmöstä poistuu järjestelmästä hylsyn mukana.

 

[_j03_]

Kovasti kiinnostaisi tietää, kuinka 5.56x45 ja 7.62x39 läpäisevät moderneja vartalopanssareja, panssaroimattomat koirat ja siat eivät juurikaan kiinnosta.

Huonosti. Se on sitten vähän eri asia kuinka kannattavaa jokainen taistelija niillä levyillä on varustaa. Lisää painoa ja huonompi liikkuvuus plus suojaa vain keskikroppaa.

 

[FireExit]

Tehokkuudeltaan parempi ratkaisu taitaa olla älykkäät tähtäimet jotka mittaavat etäisyyden kohteeseen ja siirtävät punapistettä aina sopivasti ja kehittyneimmäthän on näitä että ensin maalaat kohteen, lukitat, pidät liipasimen pohjassa ja sitten koitat pitää pyssyn siinä kohdalla kunnes tietokone on sitä mieltä että nyt osuu ja laukaisee aseen.

Nykyisin (ainakin demona) on jo maaliin hakeutuvia luoteja, siis sellasia, että kun pidät kohteen vaan ristikossa, niin luoti ohjautuu itsestään sinne. Tais olla minimissään .50-cal.

 

[kibe]

Huonosti. Se on sitten vähän eri asia kuinka kannattavaa jokainen taistelija niillä levyillä on varustaa. Lisää painoa ja huonompi liikkuvuus plus suojaa vain keskikroppaa.

Eiköhän tuossa asevalmistajat käy kissa ja hiiri leikkiä itsensä kanssa. Paremmat suojat vaatii kehittyneemmät aseet jos raakaa voimaa ei kannata kasvattaa. Voihan niistä suojista koittaa saada läpikin, mutta ihan yhtä toimivaa olisi parantaa osumatarkkuutta, älyammuksia tms tms. Ei tuo eläinten, autojen tai ihmisten panssarointi ole koskaan ollut kuin väliaikainen suoja. Jollain keinolla se on aina kierretty.

Tokkopa missään köyhässä armeijassa muut kuin eliittijoukot käytä parhaita varusteita, sinänsä ei liene syytä varustaa koko reserviä näitä varten?

 

[burmanm]

Tokkopa missään köyhässä armeijassa muut kuin eliittijoukot käytä parhaita varusteita, sinänsä ei liene syytä varustaa koko reserviä näitä varten?

Kyllä jopa Suomen köyhällä armeijalla taitaa näitä olla aika paljon. Niiden takiahan noita ammunta-asentojakin on muutettu. Toki, tuskin saa M17 mallia, mutta M05:a taitaa jo olla jonkin verran enemmän.

 

[kibe]

Kyllä jopa Suomen köyhällä armeijalla taitaa näitä olla aika paljon. Niiden takiahan noita ammunta-asentojakin on muutettu. Toki, tuskin saa M17 mallia, mutta M05:a taitaa jo olla jonkin verran enemmän.

Se vaikuttanee aika paljon. Voisi kuvitella, että tiedustelutietoa on riittävästi, nykyisiä uhkia ajatellen. Tuo nykyinen veli venäläisen taisteluasu olisi suht monella. Toki tiedä kuinka paljon noita liioitellaan. Ei ainakaan historian valossa Venäjää hirveästi ole kiinnostanut sotilaiden henki

.
The Ratnik suit, which consists of 10 subsystems and 59 individual components, includes modernized body armor designed to withstand 7.62mm rounds,

More than 300,000 sets of the various iterations of the Ratnik combat gear have already been delivered to the Russian Ministry of Defense in the last eight years, according to the corporation.

Seuraavan version pitäisi tuon mukaan kestää 50 caliber M2 Browning. Taitaa vaan jossain kohtaa mennä raja kuinka paljon painoa voi Sergein kylkiin laittaa, että jalat kantaa ilman mitään futuristisia exoskeletoneja.

 

[_j03_]

Seuraavan version pitäisi tuon mukaan kestää 50 caliber M2 Browning.

Vastaavia liivejä on jo olemassa. Eri asia mitä tuollaisella tekee, kun sisäiset vauriot on sitä luokkaa että lopputulos sama kuin ilman liiviä, mutta hitaammin.

 

[Alatuberkuloosi]

Pieni anekdootti tähän väliin; olin ampumaradalla ja ratavalvoja evp. eversti kysyi haluanko ampua .50AE dessulla. Tottakai. Sitten kysyi tiedätkö mitä varten se ase on ja heitin valistuneen arvauksen että varmaan koska vaikkei se läpäise liivejä niin ukko on poissa pelistä. Nauroi remakasti ja sanoi että joo, jos ei läpäise niin suusta tulee keuhkot ulos ja perseestä paskat. Huvittava tapaus.

 

[jive]

Pieni ja nopeasti liikkuva luoti sujahtaa jopa liian herkästi kohteesta läpi, ja toisaalta jos se pysähtyy liiveihin niin saattaa tuntua itikan pistokselta. Raskaampi ja/tai isompi luoti jää suuremmalla todennäköisyydellä kudoksiin sisään, aiheuttaa yleisestikin enempi vaurioita, ja vaikka pysähtyisi liiveihin niin se jysähtää isommin ja voi heittää isonkin kaverin pyllylleen.

Pienempi sirpaloituu sekä jää kroppaan pyörimään herkemmin. Sotilasaseissa käytetään juuri tämän takia raskasta täysvaippaluotia. Virallisesti tarkoitus on pysäyttää vihollinen, ei tappaa. Meille selitettiin myös että ei tarvita isoa risua väliin, jotta kevyt luoti lähtee aivan muualle kuin mihin se oli alunperin matkalla.
Sinänsä voiman ja vastavoiman laki sanoo että jos ei ampuja lennä pyrstölleen niin ei lennä ammuttukaan. Lähes rekyylittömiä aseita on, mutta silloin osa tai siis vähintään puolet ajopanoksen energiasta kuluu rekyylin vaimentamiseen.

 

[jive]

Kovasti kiinnostaisi tietää, kuinka 5.56x45 ja 7.62x39 läpäisevät moderneja vartalopanssareja, panssaroimattomat koirat ja siat eivät juurikaan kiinnosta. Sotilaiden suojavarustus on muuttunut huomattavasti 1950-luvusta, kun 5.56-kaliiperi otettiin jenkkijohtoisesti käyttöön.

En tiedä lasketaanko tätä Get the Inside Story Behind Adam Savage's Iron Man Suit mutta .457 teki pienen lommon ja 9mm tuskin naarmua. Painoa ilman lentovarustusta 20lbs eli noin kymmenen kiloa.

 

[j1m2]

Ja kun vielä muistaa sen että vihollista kuormittaa enemmän vaikeasti haavoittunut kuin kuollut .Toki ryssä ei ole koskaan paljoa sotilaasta välittänyt,vaikka haavoittuneet jätettäisiin kuolemaan niin kyllä niiden valitus ja tieto kohtalosta syö moraalia aika nopeasti.

 

[moukula]

Sinänsä voiman ja vastavoiman laki sanoo että jos ei ampuja lennä pyrstölleen niin ei lennä ammuttukaan. Lähes rekyylittömiä aseita on, mutta silloin osa tai siis vähintään puolet ajopanoksen energiasta kuluu rekyylin vaimentamiseen.

Tietenkin sama energiamäärä kohdistuu ampujan olkapäähän kuin mitä luodillakin on toiseen suuntaan, mutta sitä ampujan olkapäähän kohdistuvaa energiaa voidaan hallita ja levittää sekä suuremmalle pinta-alalle että pidemmälle aikavälille kuin yhdeksi pistemäiseksi impulssiksi. Kuvittele esim. että olkapäähän kohdistuu kilon painoa vastaava voima puolen sekunnin ajan, se ei tunnu missään. Jos se sama energiamäärä imeytyy kohteeseen 0,01 sekunnin aikana, niin teho on 50-kertainen.

 

[ROG]

Tietenkin sama energiamäärä kohdistuu ampujan olkapäähän kuin mitä luodillakin on toiseen suuntaan, mutta sitä ampujan olkapäähän kohdistuvaa energiaa voidaan hallita ja levittää sekä suuremmalle pinta-alalle että pidemmälle aikavälille kuin yhdeksi pistemäiseksi impulssiksi. Kuvittele esim. että olkapäähän kohdistuu kilon painoa vastaava voima puolen sekunnin ajan, se ei tunnu missään. Jos se sama energiamäärä imeytyy kohteeseen 0,01 sekunnin aikana, niin teho on 50-kertainen.

Anteeksi mutta nyt en ymmärrä. Miten sen luodin lähtönopeutta voi venyttää pidemmälle aikavälille?

 

[moukula]

Anteeksi mutta nyt en ymmärrä. Miten sen luodin lähtönopeutta voi venyttää pidemmälle aikavälille?

Luoti lähtee toki välittömästi mutta se taaksepäin suuntautuva voima laittaa liikkeelle aseen mekanismeja. Lukko liikkuu ja pyörii, ejektori poistaa hylsyn ja lataa uuden. Kaikki tämä liike ja toiminta kuluttaa sen rekyylin energiaa ja lopulta sitten kun lukko on taka-asennossa ja pysähtyy ja vaihtaa suuntaa niin se rekyyli siirtyy aseen tukkiin josta se vielä johtuu olkapäähän ja sielläkin on pehmusteita välissä jotka hidastavat impulssia.

 

[Formica]

Anteeksi mutta nyt en ymmärrä. Miten sen luodin lähtönopeutta voi venyttää pidemmälle aikavälille?

Aseen massa enimmäkseen ja rekyylin syntyminen koko siltä ajalta kuin piippu on paineinen. Joissain tapauksissa myös latauskoneiston liikkeet tai jopa tarkoituksella siihen rakennetut mekanismit pienentävät rekyylin tunnetta..

 

[Josef]

Sääliksi käy pulttilukkosten .50 BMG kuskeja.. Kunpa vaan joku keksisi jonkun yksinkertaisen, vaikka piipun päähän asennettavan laitteen joka ohjaisi ylimääräiset kaasut haluttuun suuntaan ja saisi rekyylin siedettävälle tasolle ilman hyörivää lukkoa sun muita hilppeitä.

 

[MaLin]

Meillä oli intissä sirpaleliivit käytössä. - 99. Niihin sai eteen ja taakse sisään (muistaakseni) keraamiset laatat. Rintalastan keskiosa jäi peittämättä ja selkäpuolella ranka. Korkeus ole jotain solisluulta massuun.

Niiden pitäisi pystyä rynkyn luoti pysäyttää kuulemma. Painoi vaan ihan sopivasti,useamman kilon, eikä yläkroppaa juuri voi taivuttaa. Tosin tst-varustuksessa nyt muutenkaan mitään jumppaliikkeitä suoritella.

 

[jive]

Jos se sama energiamäärä imeytyy kohteeseen 0,01 sekunnin aikana, niin teho on 50-kertainen.

Työ eli energian muutos on suoraan verrannollinen voiman vaikutusaikaan. Samoin jos projektiilin kineettinen energia pysyy vakiona ei sillä ole väliä onko kyseessä nopea ja kevyt vai hidas ja raskas. Siirtyvä energiamäärä on vakio jos oletuksena on että projektiili pysähtyy kohteeseen. Enemmän on väliä sillä mihin ja miten energia kohteessa kohdistuu.

 

[idkf]

Luoti lähtee toki välittömästi mutta se taaksepäin suuntautuva voima laittaa liikkeelle aseen mekanismeja. Lukko liikkuu ja pyörii, ejektori poistaa hylsyn ja lataa uuden. Kaikki tämä liike ja toiminta kuluttaa sen rekyylin energiaa ja lopulta sitten kun lukko on taka-asennossa ja pysähtyy ja vaihtaa suuntaa niin se rekyyli siirtyy aseen tukkiin josta se vielä johtuu olkapäähän ja sielläkin on pehmusteita välissä jotka hidastavat impulssia.

Ei käsittääkseni täysin noinkaan. Tuo pätisi avoimelta pultilta ampuvassa konepistoolissa, mutta normaali rynnäkkökivääri ampuu pultti lukittuneena patruunapesään, joka puolestaan on kiinni piipussa ja aseen rungossa. Isoin osa rekyylistä on jo välittynyt aseen runkoon siinä vaiheessa, kun pultti lähtee kiertymään auki. Enemmän vaikutusta on massalla ja patruunapesän, rungon yms. kiinnityksien välisellä joustolla joka vähentää impulssin terävyyttä ja tekee siitä laakeamman.

 

[moukula]

Työ eli energian muutos on suoraan verrannollinen voiman vaikutusaikaan. Samoin jos projektiilin kineettinen energia pysyy vakiona ei sillä ole väliä onko kyseessä nopea ja kevyt vai hidas ja raskas. Siirtyvä energiamäärä on vakio jos oletuksena on että projektiili pysähtyy kohteeseen. Enemmän on väliä sillä mihin ja miten energia kohteessa kohdistuu.

Nimenomaan, siksi kannattaakin miettiä asiaa tehonäkökulmasta. Kun se energiamäärä (joulet) jaetaan isommalle pinta-alalle ja pidemmälle aikavälille, niin ampuja kokema vaikutus olkapäässä on mitätön. Kohteessa kun kaikki tulee yhdellä iskulla sormenpään kokoiselle alueelle, niin vaikutus on isompi. Tietenkään mitään narussa roikkuva sianruhoa se luoti ei juuri heilauta, koska varsinaisesti tehty työ ei ole sen isompi, mutta esim. nyrkillä lyönti on ihan hyvä vertauskuva tässäkin. Kaveri heilahtaa kun sitä lyö nopeasti (säikähdys ja tasapainon menetys yms.) vrt. että jos painat nyrkkiäsi hitaasti sitä vasten voimalla.

 

[FireExit]

F-22:lla nähty uudenlainen pinnoite. Jos ei muuta, niin ainakin tyylikkään näköinen :

An F-22 Raptor was spotted taking off from the Nellis Air Force Base in Nevada on the morning of November 19. What intrigued the viewers was the drastically different look that this stealth fighter had.

Aviation photographer Santos Caceres shared some images of the aircraft on Instagram. The aircraft can be seen covered in a reflective coating, similar to that on tiles.

The photographs clicked by Caceres show that this shiny coating is in no way interfering with the aircraft’s various key access points, sensors, antennas or other important systems, The War Zone noted.

One can speculate that the Raptor has been covered with such a reflective coating on top of its normal skin for some testing purposes. Even though such a coating has not been observed on an F-22 Raptor before, this is not the first aircraft to wear such a look.

In June 2020, The War Zone had reported that one of Scaled Composites Model 401 ‘Son Of Ares’ demonstrators had conducted a series of test flights at Naval Air Weapons Center China Lake and they were covered in a highly-reflective metallic coating.

The coating was quite similar to the one seen on the F-22 Raptors at present. At that time, it was speculated that this was done for testing the capabilities of advanced infrared sensors and a low-power laser system for detecting a target with a mirror-like appearance.

In recent times, there has been an increased amount of testing being done on infrared search and track systems (IRSTs) which are currently in process of being fielded by the Air Force and the Navy.

Owing to its commendable performance such as its ability to fly up to a height of 60,000 feet with regularity, the F-22 Raptor is a great testing platform for these systems.

At an altitude as high as this, the cold and thin air, the dark and cold background, as well as the angle at which most of such sensors view their target, make for a great trial ground for such types of sensor systems.

It is also interesting to note that an aircraft such as the F-22 Raptor, which was designed in a way to not directly reflect electromagnetic energy from radars, is being used for testing a skin coating, that does the exact opposite.

Lähde: F-22 Raptor: World’s Deadliest Stealth Fighter Jets' ‘New Reflective Coating’ Takes Social Media By Storm

 

[Coax]

Puoliaktiivisesti Flightradaria toisella ruudulla pyörittävänä pistänyt silmään viimeaikoina Bombardier-650 kone tunnuksella CL60. Lentelee Mustalla merellä-Georgiassa ja Kaliningradin ympärillä samoja reittejä kuin tunnetut lännen tiedustelukoneet ja miehittämättömät laitteet. Osaisiko joku laittaa linkkiä missä kerrotaan arvauksia mitä tämä businesjetti (Artemis?) tai maisemienkuvauskone pitää sisällään.

 

[WanhaPatu]

Puoliaktiivisesti Flightradaria toisella ruudulla pyörittävänä pistänyt silmään viimeaikoina Bombardier-650 kone tunnuksella CL60. Lentelee Mustalla merellä-Georgiassa ja Kaliningradin ympärillä samoja reittejä kuin tunnetut lännen tiedustelukoneet ja miehittämättömät laitteet. Osaisiko joku laittaa linkkiä missä kerrotaan arvauksia mitä tämä businesjetti (Artemis?) tai maisemienkuvauskone pitää sisällään.

Tämmönen?

US Army deploys Artemis demonstrator to Europe, eying high-speed ISR jet capability

The Army is using technology demonstrators and a possible future prototyping effort to assess how it wants to replace its roughly 50-year-old Guardrail Common Sensor aircraft. One high-speed ISR jet has arrived in Europe to help the service carve a path forward.

www.defensenews.com

 

[Zonveine]

Arvoin vähän mihin tämän laittaisi, menkööt nyt tänne.

Yleiskuva Venäjän armeijan tarkka-ampujien kalustosta mutta myöskin taktiikasta.

 

[yero]

Puoliaktiivisesti Flightradaria toisella ruudulla pyörittävänä pistänyt silmään viimeaikoina Bombardier-650 kone tunnuksella CL60. Lentelee Mustalla merellä-Georgiassa ja Kaliningradin ympärillä samoja reittejä kuin tunnetut lännen tiedustelukoneet ja miehittämättömät laitteet. Osaisiko joku laittaa linkkiä missä kerrotaan arvauksia mitä tämä businesjetti (Artemis?) tai maisemienkuvauskone pitää sisällään.

Siellä se näyttää tälläkin hetkellä lentävän juuri tuota samaa reittiä Naton rajaa pitkin.

Monella tapaa mielenkiintoinen on tämä:

Boeing RC-135 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Edit: Setä Samulilla on näköjään enemmänkin kalustoa ukrainassa:

Northrop Grumman E-8 Joint STARS – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Josef]

Monella tapaa mielenkiintoinen on tämä:

Boeing RC-135 - Wikipedia

en.wikipedia.org

RC-135V/W Rivet Joint

The RC-135V/W Rivet Joint reconnaissance aircraft supports theater and national level consumers with near real time on-scene intelligence collection, analysis and dissemination capabilities.

www.af.mil

 

[Coax]

Tuo Jake11 lentoreitti tänään Ukrainassa oli kyllä poikkeuksellinen, jopa niin paljon että tekisi melkein mieli arvata niiden joutuneen jonkun muun tutkailemaksi.
Tänään tosiaan lentänyt koneita laidasta laitaan. NATOn AWACS E-3 pyöri Puolassa Kaliningradin vieressä mutta Flightradariin sitä ei näkyviin tullut.

 

[ravallo]

Nimenomaan, siksi kannattaakin miettiä asiaa tehonäkökulmasta. Kun se energiamäärä (joulet) jaetaan isommalle pinta-alalle ja pidemmälle aikavälille, niin ampuja kokema vaikutus olkapäässä on mitätön. Kohteessa kun kaikki tulee yhdellä iskulla sormenpään kokoiselle alueelle, niin vaikutus on isompi. Tietenkään mitään narussa roikkuva sianruhoa se luoti ei juuri heilauta, koska varsinaisesti tehty työ ei ole sen isompi, mutta esim. nyrkillä lyönti on ihan hyvä vertauskuva tässäkin. Kaveri heilahtaa kun sitä lyö nopeasti (säikähdys ja tasapainon menetys yms.) vrt. että jos painat nyrkkiäsi hitaasti sitä vasten voimalla.

Pelkän energian mielessä eihän tuossa oikein pitäisi olla muita tekijöitä kuin aseen massa vs. liivin massa, sama voima mikä aikaansai sen luodin kineettisen energian siirtää myös sitä pyssyä taaksepäin, ja ihan samalla tavalla kuin se massa toimi hidasteena kun se luoti pistettiin liikkeelle, se liivi toimii hidasteena kun se luoti pysäytetään.

Tuossa 50 cal -videossa liiviin tuli ihan selkeä muodonmuutos, jonka takia tuo ei ihan täysin siihen päde, vaan liivi välittää taakseen shokkiaallon joka pistää paikkoja paskaksi. En osaa sanoa miten suuri merkitys tuossa on sillä että liivin ja lankun välissä ei ollut juuri mitään pehmustetta, pari senttiä vaahtomuoviakin (tai ihan vain ilmaa) olisi pysäyttänyt aallon eikä lankkuun tai betoniharkkoihin olisi tullut jälkeäkään. Tuo siis aiheutunee siitä että vaikka luodin energia siirtää koko liiviä vain aika verkkaisella vauhdilla taaksepäin, se pienen kämmenen kokoinen alue joka myötää liikkuu varsinkin keskiosastaan osumahetkellä aika nopeasti, mutta hyvin lyhyen matkaa.

 

[yero]

NATOn AWACS E-3 pyöri Puolassa Kaliningradin vieressä mutta Flightradariin sitä ei näkyviin tullut.

Mistä tiedät tästä, jos se ei ole Flightradarissa?