Sotateknologia


Aika mielenkiintoinen järjestelmä- yksinkertainen kopteridrone ja siihen kiinnitetty LAW. Harvassa taistelupanssarivaunussa on (N)ERA-tiiliä katossa. Yksinkertaista, halpaa ja nerokasta.

 
Valko-Venäjältä on tullut vastaava jo jonkin aikaa sitten, mutta Nammon tuote on ehkä vähän fiksummin toteutettu.

 
LAW:han on käsittääkseni sama kuin suomenkin armeijan käytössä oleva kevyt kertasinko. Viheliäistä kyllä olisi tulla rajan yli panssarijoukoilla jos esim. jokaisella joukkueella olisi muutama tuollainen drone ja joka sotilaalla kessit jotka voisi muutamassa minuutissa näppärästi ripustaa siihen droneen jos tilanne sitä vaatii. Sitte vaan ajelua ees taas vihulaisten päälle ja kotiin lataamaan kunnes joku onnistuu ampumaan dronen alas.
 
LAW:han on käsittääkseni sama kuin suomenkin armeijan käytössä oleva kevyt kertasinko. Viheliäistä kyllä olisi tulla rajan yli panssarijoukoilla jos esim. jokaisella joukkueella olisi muutama tuollainen drone ja joka sotilaalla kessit jotka voisi muutamassa minuutissa näppärästi ripustaa siihen droneen jos tilanne sitä vaatii. Sitte vaan ajelua ees taas vihulaisten päälle ja kotiin lataamaan kunnes joku onnistuu ampumaan dronen alas.
Niin tämähän toimii molempiin suuntiin. Näyttää vähän siltä että taistelupanssarit ovat saavuttaneet tilanteen missä ne ovat vaan hyvin kallista romurautaa.
 
Niin tämähän toimii molempiin suuntiin. Näyttää vähän siltä että taistelupanssarit ovat saavuttaneet tilanteen missä ne ovat vaan hyvin kallista romurautaa.
Sitähän ne Suomeen yrittäessään muutenki. Teitä pitkin pitää tulla (tai muuten ennakoivasti) . Pitäis ensin metsät tyhjentää ukoista? :) Ei toki kevytkertasingot riitä, mut kaipa siellä edelleen apilasta tai sitä modernimpaa löytyy väijystä? Itse olin apilasukkeli sinkojoukkueessa. Mut olihan se yks rskesampuja myös jokaisessa kiväärijoukkueessa.
 
Viimeksi muokattu:

Aika mielenkiintoinen järjestelmä- yksinkertainen kopteridrone ja siihen kiinnitetty LAW. Harvassa taistelupanssarivaunussa on (N)ERA-tiiliä katossa. Yksinkertaista, halpaa ja nerokasta.



Sellainen huomio, että NAMMOsta efektiivisesti (epäsuorasti) 25.05% on suomen valtion omistuksessa.
 
Sitähän ne Suomeen yrittäessään muutenki. Teitä pitkin pitää tulla (tai muuten ennakoivasti) . Pitäis ensin metsät tyhjentää ukoista? :) Ei toki kevytkertasingot riitä, mut kaipa siellä edelleen apilasta tai sitä modernimpaa löytyy väijystä? Itse olin apilasukkeli sinkojoukkueessa. Mut olihan se yks rskesampuja myös jokaisessa kiväärijoukkueessa.

Tuollaista pientä dronea on erittäin vaikea havaita ja torjua ajoissa metsäisellä alueella. Nuo voivat itseasiassa soveltua erityisen hyvin suomalaiseen ympäristöön.
 
Saisikohan tuollaisesta oikeasti toimivan virityksen rakenneltua? Jos kessin laittais vakautettuun gimbaaliin kiinni niin sillä vois osua aika rivakastikin eikä tuollaisen 20 sekunnin epävarman näköisen sihtailun jälkeen. Dronen kantomatka ei ole kummoinen ja vähän sensorikuormasta riippuen vaunujen sijainti pitäisi ainakin summittaisesti olla tiedossa, ja tietenkin vaunujen ainakin pääosin staattisia (normaali tuliasematoiminta ei varmaan haittaisi). Drone lienee aika haavoittuva jalkaväen aseille, joten isku pitäisi saada hoidettua aika nopsaan. Tietenkin velivenäläisellä on aina ollut paha tapa ajella vaunujaan luukut kiinni ja jalkaväki tiukasti perse BTR: ssä, joka helpottaa kivasti kaikenlaista lähitorjuntatouhua.

Muuten kyllä noiden vaunujen kanssa puljatessa intissä vähän karisi usko tuohon lähitorjunnan kaikkivoipaisuuteen, siinä kun seuraili miten JV yrittää tetsailla suomalaisessa harvassa talousmetsässä Apilaksen ampumaetäisyydelle niin tuli kyllä jääkärinlihan alennusmyynti mieleen. Kyllähän PST vaunut hengiltä saa, sehän niiden duuni on, mutta panssareilla on pari taktista etua PST:hen nähden:
  • Panssarivaunuilla voi sekä hyökätä että puolustaa, PST: llä vain puolustaa
  • Panssarivaunut ovat ihan yhtä vaarallisia liikkeellä kuin asemassa, PST on tykinruokaa liikkeellä
  • Panssarivaunut ovat lähes immuuneja tavalliselle epäsuoralle, PST menee silpuksi
Perseilemällä vaunut saa itsensä nopsaan hengiltä, tuliasemat ilman jalkaväen tukea on huono juttu, ahtaat paikat esm. kaupungit ei oikein sovi raskaalle raudalle, ja joskus sattuu vaan vahinkoja, kyllä mekin joskus ajeltiin leffatyyliin avojonossa tuliylläkköön...

Sitten taas jos vihulainen saa lennellä kaikessa rauhassa Bayraktareita niin vaunuilla ei tee hevon helvettiä - tosin ei kyllä juuri muillakaan asejärjestelmillä.
 
siinä kun seuraili miten JV yrittää tetsailla suomalaisessa harvassa talousmetsässä Apilaksen ampumaetäisyydelle niin tuli kyllä jääkärinlihan alennusmyynti mieleen
Niin, semmonen tilannehan voi tulla vastaan, mut yleensä ollaa miinotetun tien laidassa kytiksessä useiden sinkoryhmien kera.
 
Niin, semmonen tilannehan voi tulla vastaan, mut yleensä ollaa miinotetun tien laidassa kytiksessä useiden sinkoryhmien kera.

Avojonossa ylläkköön pilaa panssarimiesten päivän, siksi sitä pitää koittaa vaunuilla pöristellessä välttää.

Ensin koitetaan kevyemmillä pienillä yksiköillä urkkia että missäs se linja kulkee, ja sitten kun se löytyy niin helvetisti rautaa taivaalta niskaan. Sitten kun vähän pehmenee niin voi varovasti ajella niitä peltipurkkeja sinnepäin putket kuumina, eikä unohda niitä jalkaheppuja sieltä sivustoilta. Tietenkin siinä samalla fiksu PST on jo siirtänyt linjaansa vähän taaksepäin ja kivaa leikkiä saadaan jatkaa :) Tietenkin tuollainen vähän syö panssariaseelta sen parhaan puolen eli liikkuvuuden, mutta täällä soiden, järvien ja metsien maassa ei aina voi valita.
 
Niin tämähän toimii molempiin suuntiin. Näyttää vähän siltä että taistelupanssarit ovat saavuttaneet tilanteen missä ne ovat vaan hyvin kallista romurautaa.

Samaa sanottiin jo kylmän sodan aikana, kun suhteellisen kompaktin kokoiset PST-ohjukset yleistyivät.
 
Panssarivaunu on yhdenlainen kompromissi tulivoiman, suojan ja liikkuvuuden välillä - ei välttämättä mitenkään huono kompromissi mutta kompromissi kuitenkin. Oli jotenkin pölhöä seurata kauhistelua siitä kuinka jossain Syyrian rajamaastoissa onnistuttiin korkkailemaan turkkilaisten Leoja jalkaväen panssarintorjunta-aseilla. Mikään vaunuhan ei ole suoranaisesti haavoittumaton, ja jos jalkaväki pääsee vapaasti häärimään niiden ympärillä niin se avaa purkin vaikka jakoavaimella (jos muistan oikein ne taisi aueta RPG-28:lla? Ampumaetäisyys 300m, tehokas ehkä n. 150m, vaunut tornituliasemassa, voi vaan miettiä miten JV saa tetsattua sen viemäriputkensa tuolle etäisyydelle lämpökameroilla varustetuista vaunuista jos kaverit ei ole ihan kebabilla?!?)

Mikään itseään kunnioittava armeija ei niistä silti ole vielä luopunut. Niillä saa kuitenkin suhteellisen monelta tappovälineeltä suojassa siirrettyä aika monenlaisen maaston yli suhtellisen vikkelästi sopivat avaajat aika monenlaiseen puolustuksen lukkoon. Mutta taitolaji niiden käyttö on, jos ei ole varovainen, tulee kuokkaan mutta jos on liian varovainen niistä ei ole mitään hyötyä. Ja ilmasta niitä ei saa päästää vapaasti räiskimään.
 


Mitenkäs tuo Igla tarkalleen ottaen toimii? Käsittääkseni videolla kuuluva laskenta liittyy siihen, että hakupää jäähdytetään jollain kaasulla riittävän kylmäksi. Voiko ohjuksen laukaista kuitenkin jo aikaisemmin pienempää osumatodennäköisyyttä vastaan ja jos päättää olla laukaisematta, niin joutuuko ohjuksen heittämään SER-lavalle?
 

"Both 9M313 and 9M39 missiles contain a gas generator, which drives a small gas turbine to provide electrical power, and the pistons, which move the canards used to steer the missile in a bang-bang mode. In addition to that, two exhaust tubes of the gas generator are placed perpendicular to the steering canards to provide maneuverability immediately after launch when the missile airspeed is too low for canards to be effective. "

Liittynee tuon kaasuturbiinin käynnistymiseen tuo laskenta.
 


Mitenkäs tuo Igla tarkalleen ottaen toimii? Käsittääkseni videolla kuuluva laskenta liittyy siihen, että hakupää jäähdytetään jollain kaasulla riittävän kylmäksi. Voiko ohjuksen laukaista kuitenkin jo aikaisemmin pienempää osumatodennäköisyyttä vastaan ja jos päättää olla laukaisematta, niin joutuuko ohjuksen heittämään SER-lavalle?

Iglan ampumalaitteeseen kiinnitetään kertakäyttöinen paristo, joka tuottaa virran hakupäälle kohteen lukitusta varten ennen laukaisua. Jos laukaisua ei suoriteta, niin ainoastaan paristo vaihdetaan uuteen.

Ampumalaite on monikertakäyttöinen, johon aina kiinnitetään kertakäyttöinen ohjusputki.
 
Iglan ampumalaitteeseen kiinnitetään kertakäyttöinen paristo, joka tuottaa virran hakupäälle kohteen lukitusta varten ennen laukaisua. Jos laukaisua ei suoriteta, niin ainoastaan paristo vaihdetaan uuteen.

Ampumalaite on monikertakäyttöinen, johon aina kiinnitetään kertakäyttöinen ohjusputki.
Pitääkö kyseinen patteri sisällään myös sen hakupään jäähdytykseen käytetyn kaasun samaan tapaan kuin Stingerissä?
 
Pitääkö kyseinen patteri sisällään myös sen hakupään jäähdytykseen käytetyn kaasun samaan tapaan kuin Stingerissä?

Kyllä pitää. Battery Coolant Unit (BCU) on tuo kuvissa putken alla, ampumalaitteen etupuolella näkyvä osa:

sa16.jpg
 
Saapa nähdä mikä näiden "kevyempien" dronejen käytettävyys on tilanteessa missä kaksi suhteellisen modernia armeijaa ottaa yhteen.

Väittäisin että ELSO-puolella ollaan laitettu aika paljon resursseja kiinni tuollaisten kauko-ohjattavien laitteiden häirintään. Optiseen linkkiin perustuva "robustimpi" ohjaus taas on aika rajoitteinen ja pakottaa ohjaajan lähelle konfliktia.
 
Veikkaisin että "kevyet" dronet on enemmän harmaan vaiheen toimintaa. Raskaat itsenäisesti tehtävää tekevät sodanajan.
 
Ukraina menettää uuden TB2 dronen hallinnan tuntemattoman häirinnän vaikutuksesta, jos se lähestyy 5-10 kilometriä rintamalinjasta.

Ilmeisesti Venäjä on oppinut Karabachin kriisistä paljonkin.


 
Romania ostaa norjalta 32 käytettyä f-16-konetta.

Hinta 354 miljoonaa norjalle itse koneista(eli n. 11 miljoonaa per kone), lisäksi ostetaan jenkeiltä 100 miljoonalla tukipalveluita, koulutusta ja varusteita sekä päivitysosia, eli yhteensä kauppasumma 454 miljoonaa.

Norjan f-16t on siis vanhoja (1980-luvun) f-16a-malleja jotka on käsittääkseni modenisoitu jonnekin suurinpiirtein f-16c block 32 -tasolle (n. vuosituhanneen vaihteen techitasolle). Tuo päivitysosien ostaminen vihjaisi että nyt niitä modernisoidaan vielä hiukan lisää, tosin tuolla budjetilla ei taida kuitenkaan olla varaa esim johonkin an/apg-83-tutkaan vaan mentäneen vanhalla tutkalla.

Noilla Norjan koneilla on kuitenkin lennetty aika paljon että luulisi, että lentotunteja ei niissä enää kovin paljoa ole jäljellä. Tai sitten ovat varautuneet huoltamaan niitä reilusti, ja laittamaan esim osan koneista varaosiksi muille koneille.
 

Australia hankkiutuu eroon MRH-90 (NH-90) -helikoptereistaan ennenaikaisesti ja hankkii tilalle Blackhawkeja ja Seahawkeja. Melkoisen ongelmalliseksi on konetyyppi koettu, että tällaiseen ratkaisuun on päädytty. Mikähän on Puolustusvoimien nykyinen kokemus siitä ja mikä selittää mahdolliset erot käyttökokemuksen osalta?
 
Vähän suhtaudun skeptisesti tuohon Victorin juttuun, ei niin etteikö tuollaisten semihalpisdronejen kommunikaatio olisi haavoittuvaista elsolle, mutta sen onnistumisen pitäisi olla melko hankalaa päätellä. Dronet ei kuitenkaan ole mitään radio-ohjattuja lentskareita jotka tulee tonttiin kun linkki katkeaa, vaan peruslentohommat ne osaa autonomisesti. Voisin kuvitella että ensimmäinen juttu mitä tapahtuu kun linkki tippuu on se että drone jatkaa tehtävää jonkin aikaa ja yrittää saada yhteyden palautettua, sitten siellä voi olla joku toiminto missä se vetää sitten ympyrää / kasia hetken aikaa ja yrittää lisää, ja viimeisenä keinona se ottaa ja lentää takaisin kotiin. Yhteydethän nyt voi katketa muistakin syistä kuin elsosta. Maasta käsin voi olla tai olla olematta mahdollista päätellä että kone lentää kuurona, mutta tuskin mitenkään 100% varmuudella.

Mihinkään tuollainen ei iske jos linkki on poikki, mutta esm. ennalta plotatun reitin lentäminen ja videokuvan nauhoitus varmasti onnistuu vaikka kuinka grillais häirintälähettimellä. Jos kaikki satnavit saa myös blokattua niin reitti varmaan menee myös vähän sinnepäin.
 
Toimiikos nuo tutkiin hakeutuvat ohjukset ihan samalla tavalla myös häirintälähettimiä vastaan? Äkkiseltään luulisi että sama se mikä säteilylähde sieltä kohteesta löytyy ja että niihin olisi helppo osua jos lähetintä pidetään jatkuvasti auki.
 
Toimiikos nuo tutkiin hakeutuvat ohjukset ihan samalla tavalla myös häirintälähettimiä vastaan? Äkkiseltään luulisi että sama se mikä säteilylähde sieltä kohteesta löytyy ja että niihin olisi helppo osua jos lähetintä pidetään jatkuvasti auki.

Joo, ei ne periaatteessa välitä mikä radio siellä on, kunhan se operoi ohjuksen taajuuskaistalla. Tosin voi olla että elsomiehillä on jotain kikkakolmosia joilla välttää HARMi hanurissa :hmm:
 
Vähän suhtaudun skeptisesti tuohon Victorin juttuun, ei niin etteikö tuollaisten semihalpisdronejen kommunikaatio olisi haavoittuvaista elsolle, mutta sen onnistumisen pitäisi olla melko hankalaa päätellä. Dronet ei kuitenkaan ole mitään radio-ohjattuja lentskareita jotka tulee tonttiin kun linkki katkeaa, vaan peruslentohommat ne osaa autonomisesti. Voisin kuvitella että ensimmäinen juttu mitä tapahtuu kun linkki tippuu on se että drone jatkaa tehtävää jonkin aikaa ja yrittää saada yhteyden palautettua, sitten siellä voi olla joku toiminto missä se vetää sitten ympyrää / kasia hetken aikaa ja yrittää lisää, ja viimeisenä keinona se ottaa ja lentää takaisin kotiin. Yhteydethän nyt voi katketa muistakin syistä kuin elsosta. Maasta käsin voi olla tai olla olematta mahdollista päätellä että kone lentää kuurona, mutta tuskin mitenkään 100% varmuudella.

Mihinkään tuollainen ei iske jos linkki on poikki, mutta esm. ennalta plotatun reitin lentäminen ja videokuvan nauhoitus varmasti onnistuu vaikka kuinka grillais häirintälähettimellä. Jos kaikki satnavit saa myös blokattua niin reitti varmaan menee myös vähän sinnepäin.

Unohdit paikannuksen. Mikäli dronelta tippuu GPS/GLONAS/JaMikäSeKolmasNytOlikaan pois pelistä/sieltä tulee sekavaa dataa, niin ne halppis dronet tulee koppina alas.

Näin itse olen sen ymmärtänyt, että se ohjaussignaalin häiritä ei ole se pointti noissa (semi)halppis droneissa. Viisaammat korjatkoot :).
 
Unohdit paikannuksen. Mikäli dronelta tippuu GPS/GLONAS/JaMikäSeKolmasNytOlikaan pois pelistä/sieltä tulee sekavaa dataa, niin ne halppis dronet tulee koppina alas.

Tuossa on vähän sama asia kun että "eihän sitä kortilla ajeta", niin ei se GPS ole se joka sen koneen pitää taivaalla. En ole päässyt (harmi kyllä) kurkkaamaan sotilasdronen kuonokoppaan, mutta eiköhän sieltä löydy esimerkiksi ihan perinteinen hyrräkompassi ja painekorkeusmittari, ja ehkä joistain joku vähän fiinimpikin inertiapaikannuslaite. Tietenkin jossain vaiheessa tulee vastaan tilanne jossa koneen koodi varmaan lentää sen tonttiin jos kotonakaan ei kukaan enää vastaa puhelimeen, mutta kyllä se varmaan koittaa ensin päästä kotipesän lähettyville ihan omillaankin.
 

Tietoa maavoimien uudesta kivääristä. Nähtävästi 7.62 NATO -kaliiperi ja perustuu AR-10:een. Erikoista että päätetään valmistaa kotimaassa, mutta syitä onkin avattu tuossa julkaisussa seuraavasti:

Hanke parantaa kansallista huoltovarmuutta sekä edistää osaamisen ja teknologian sekä asejärjestelmien valmistus- ja korjauskyvyn säilymistä Suomessa.

Asialliselta vaikuttaa kyllä noiden tietojen perusteella. Haetaankohan samalla osaamista ja teknistä valmiutta 5.56 AR:n valmistamiseen RK:n korvaajaksi? Niillä tuotantomäärillä kävisi kotimainen valmistus jo enemmän järkeen (Sako toki Beretan omistama).
 
Viimeksi muokattu:

Tietoa maavoimien uudesta kivääristä. Nähtävästi 7.62 NATO -kaliiperi ja perustuu AR-10:een. Erikoista että päätetään valmistaa kotimaassa, mutta syitä onkin avattu tuossa julkaisussa seuraavasti:



Asialliselta vaikuttaa kyllä noiden tietojen perusteella. Haetaankohan samalla osaamista ja teknistä valmiutta 5.56 AR:n valmistamiseen RK:n korvaajaksi? Niillä tuotantomäärillä kävisi kotimainen valmistus jo enemmän järkeen (Sako toki Beretan omistama).
Jenkit ovat jo hylkäämässä 5.56:n, se ei oikein pärjää modernille kehopanssaroinnille.

6.8 taitaa olla tulossa.

 
Jenkit ovat jo hylkäämässä 5.56:n, se ei oikein pärjää modernille kehopanssaroinnille.

6.8 taitaa olla tulossa.


Tuota olen itsekin seurannut. Sinälläänhän Suomella olisi hyvä paikka päivittää suoraan siihen, kun 5.56 järjestelmää ei ole huoltoketjua rasittamassa. Mikä lienee sitten 6.8:n NATO -standardoinnin tilanne, vai käykö niin kuin 5.56:n kanssa, että jenkit vie ja muut vikisee? Toki kilpailevia kaliipereja ei tällä kertaa taida paljon olla.
 
Viimeksi muokattu:
Jenkit ovat olleet hylkäämässä 5,56:tta jo vuosikymmeniä. Eli kaikenlaisia projekteja on ollut, mutta sitten kun on protoja valmiina ja päästään vertailemaan suoritusykykyä ja laskemaan kustannuksia, niin sitten todetaankin ettei ole rahan arvoista. Tai ei vaan ole rahaa. Ennakoivasti tuota ei kannata ainakaan ottaa ennen kuin se on muualla oikeasti käytössä.
 
Arvelen että suurempia innovaatioita ei patruunoiden osalta tule hetkeen tapahtumaan ja kyse on lähinnä eri ominaisuuksien optimoinnista. 6.8x43 varmaan on monessa mielessä optimaalinen kaliiperi. Sen todellinen hinta kuitenkin on lähes koko armeijan pienaseiden uusiminen ja hyödyt tulevat esiin vasta suojavarustusta käyttäviä venäläis- tai kiinalaisjoukkoja vastaan taistellessa.
 
toi 6.8SPC taitaa olla patruunan painolta aika sama kuin 7.62x39. 556-maailmasta siirtyville tulee joko lisää kiloja kanniskeltavaksi tai vähemmän vapautta jaettavaksi / taistelija. Vois kuvitella että varsinkin lämpimässä ympäristössä kaikkien suojaliivien sun muiden varusteiden kanssa alkaa ylimääräisellä kilolla olla vaikutusta toimintakykyyn. Siltipä kai Jenkeilläkin on niitä robotti-muuleja haaveissa että jalkapatikassakin pystyis liikkumaan kaiken romun kanssa.
 
Mutta onko taistelijan tuliannos yhtä suuri 5,56:lla vs. 6,8 tai 7,62mm? Suomalaisella taistelijallahan on mukanaan normaalisti kolme lipasta, kussakin 30 paukkua eli yhteensä 90 laukausta. Lisää jaetaan toki sitten tilanteen mukaan, mutta näin normipäivänä kun ei jatkuvasti taistella. Hatusta heittäisin että jenkkisotilaat kuskaavat mukanaan enempi panoksia koska tuon 5,56:n osuma ei ole yhtä tehokas ja pysäyttävä, eli saattaa joutua ampumaan kahdesti/kolmesti siinä missä 7,62:lla yksi osuma riittää.
 
Suomalaisella taistelijallahan on mukanaan normaalisti kolme lipasta, kussakin 30 paukkua eli yhteensä 90 laukausta
Olisin ulkomuistista sanonut että 180. Mutta kerrankos sitä erehtyy. Varmaan mukana kannettavan kaluston määrä vaihtelee paljon sen mukaan mitä ja missä ollaan tekemässä. Ja kenen kanssa.
Edit. piti nyt oikein kaivaa käsimiehen sotakirjasta, ettei tule valehdeltua:
...
Lipaslaukku, jossa 3 lipasta
Yleislaukku, jossa
– 2 lipasta
– kenttäpullo, jossa vettä
– erikoisvälineistö
...
Ja oletetaan että tst-varustukeen kuuluu että torrakossa on kiinni yksi lipas, niin yhteismäärä on aika lähellä kuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Olisin ulkomuistista sanonut että 180. Mutta kerrankos sitä erehtyy. Varmaan mukana kannettavan kaluston määrä vaihtelee paljon sen mukaan mitä ja missä ollaan tekemässä. Ja kenen kanssa.
Edit. piti nyt oikein kaivaa käsimiehen sotakirjasta, ettei tule valehdeltua:
...
Lipaslaukku, jossa 3 lipasta
Yleislaukku, jossa
– 2 lipasta
– kenttäpullo, jossa vettä
– erikoisvälineistö
...
Ja oletetaan että tst-varustukeen kuuluu että torrakossa on kiinni yksi lipas, niin yhteismäärä on aika lähellä kuutta.
Samasta käsikirjasta
Sotilaan taisteluvarustukseen kuuluu kuusi lipasta.

Noinpa tuota itsekin muistelin, että M05 liiviin kolme lipaslaukkua, joista jokaiseen mahtuu kaksi lipasta.
 
180 kutia se minun mielestä on ollut aina, tosin ymmärsin että silloin pimeällä keskiajalla kun itse kävin intin lippaita olis ollut vaan kolme ja loput patit olis tullut pahvilaatikossa. Tai sitten se oli niin että niitä oli kuitenkin sodanajan varustukseen suunniteltu 6, mutta koulutukseen annettiin vain puolet, hukkaisivat saakeli vaan ne...
 
Muistin sitten väärin. Kolmella lippaalla me aina vaan pelattiin. En muista että kuutta oltaisiin ikinä saatu (03-04). Eikä meille kyllä mitään ammuslaatikoitakaan jaettu lisäksi, vaan ne oli ne kolme lippaallista pelkästään.
 
Muistin sitten väärin. Kolmella lippaalla me aina vaan pelattiin. En muista että kuutta oltaisiin ikinä saatu (03-04). Eikä meille kyllä mitään ammuslaatikoitakaan jaettu lisäksi, vaan ne oli ne kolme lippaallista pelkästään.
Ei niitä palvelusaikana ole kuin se kolme, koska ei niitä tarvita. Turhaa kantaa mukana, rikkoa ja hukata, vaikka vaan muovia onkin.

Ne kolmekin lipasta tuli täytettyä kokonaan muistaakseni kerran jossain loppuvaiheen hyökkäysharjoituksessa.

Nämä siis -14 vuodelta, mutta tuskin on siitä hirveästi muuttunut.
 
Muistaakseni 93 - 94, kun olin sissikomppaniassa (rajajääkäri), niin sillä yhdellä ja samalla lippaalla mentiin koko ajan. Kai niitä oli pari lisääkin, mutta en kyllä kerta kaikkiaan enää muista oliko ne ikinä edes matkassa vaiko kasarmilla kaapissa :rofl:
Ja tuokin rynnäkkökiväärissä mukana kulkeva lipas oli varmistettuna nahkaremmillä ettei vahingossakaan putoa ja katoa. Samaten sysäyksenvahvistin oli aina kiinni piipussa. Se otettiin pois vain kun asetta puhdistettiin tai ammuttiin kovilla radalla. Ja vain ja ainoastaan radalla olen koskaan nähnyt semmoisen peltisen ammuslaatikon mistä jaettiin 5 kpl kuteja kerrallaan. Lipas oli lipastettuna yleensä räkäpäillä, jos nyt oli edes lipastettu. Yleensäkin vältin aseen laukaisemista viimeiseen asti että selvisi kevyemmällä puhdistamisella :vihellys:
Ja ei meillä sisseinä ollut ollenkaan tetsareita eikä kypäriä käytössä sitten peruskoulutuskauden jälkeen vaan kevyesti vedettiin karvahatuissa ja lumipuvuissa.
 
Samaten sysäyksenvahvistin oli aina kiinni piipussa. Se otettiin pois vain kun asetta puhdistettiin tai ammuttiin kovilla radalla. Ja vain ja ainoastaan radalla olen koskaan nähnyt semmoisen peltisen ammuslaatikon mistä jaettiin 5 kpl kuteja kerrallaan. Lipas oli lipastettuna yleensä räkäpäillä, jos nyt oli edes lipastettu. Yleensäkin vältin aseen laukaisemista viimeiseen asti että selvisi kevyemmällä puhdistamisella :vihellys:
Tässäkin on tapahtunut aika iso muutos, nykyään ammutaan enemmän kovilla kuin räkäpäillä. Harjoituksissa käytetään nousevia maaleja joissa peltinen yläkroppa.
 
Itsehän osasin ampua jo armeeniassa ollessani, pärjäsin hyvin sen aikasilla kolmella peltilippaalla. ;)
 
Ei niitä palvelusaikana ole kuin se kolme, koska ei niitä tarvita. Turhaa kantaa mukana, rikkoa ja hukata, vaikka vaan muovia onkin.

Tähän en osaa sanoa (-02 kuitenkin omani suorittanut niin muistiini en luota), mutta kertausharjoituksissa saa joka kerta 6 lipasta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 252
Viestejä
4 491 053
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom