Sotateknologia
- Keskustelun aloittaja WanhaPatu
- Aloitettu
ravallo
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 677
Aika nihkeästi taitaa olla noita nauhavehkeiden valmistajia. Vähän kuulostaa hapokkaalta tuo yhdistelmä että pitäisi maantiellä pysyä pyörävehkeiden vauhdissa ja kuitenkin säilyttää nasu / bankku ultraliikkuvuus maastossa.
Lievä offtopicci tuosta Riptidestä, kattelin joskus tuota Fury Roadin making-of -dokkaria, ja niillähän oli tuollainen rippari, vai olikohan se tuon saman valmistajan toinen malli, customoituna. Se oli koko ajoneuvoarmadassa kaikkein paskin vehje, koko ajan päreinä, vaikka sillä ei edes ajeta kuvauksissa ihan samaan malliin kuin muilla vehkeillä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 079
En uskonut, aattelin, että täytyyhän nykyaikaisen koneen olla merkittävästi parempi. Tarkistin. Yllättävästi Super Tucano jää suorituskyvyssä P-51 Mustangille lähes joka suhteessa (nousunopeus, huippunopeus, matkalentonopeus, lakikorkeus...)
Pienellä miettisellä tämä on ihan ymmärrettävää, toinen kun on etulinjan hävittäjä ja toinen maataistelukone, mutta kuitenkin yllätti ensiksi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 763
Molempien moottorissa on suurinpiirtein saman verran tehoa, mutta Mustangin Merlin- tai Allison-moottori painaa > 700 kiloa, Tucanon PT6-moottori painaa n. 120 kiloa. Eli moottoritekniikan kehitys vanhan mäntämoottorin ja modernin potkuriturbiinin välillä on tuonyt n. 6x paremman teho-paino-suhteen.
Jää Tucanossa tuon ansiosta n. 600 kiloa enemmän elektroniikalle, aseille, isommalle ohjaamolle, panssarille(Super Tucano on niitä harvoja moderneja lentokoneita joissa on mitään panssaria) jne, ja tuossa käytössä ei vaan enemmälle teholle ole tarvetta, järeämpi moottori vaan tekisi koneesta turhaan kalliimman jne.
Käytännössä nuo toisen maailmansodan hävittäjäkoneet oli vähän suunniteltu periaatteella, että otetaan järkyttävän iso moottori, ja lisätään sen taakse minimalistisena kaikki muu "pakollinen" että kone saadaan lentämään. Tosin Mustangissa moottorin osuus oli keskimääräistä WW2-hävittäjää pienempi, kun siinä oli erinomainen aerodynamiikka ja sen Merlin oli tilavuudeltaan loppusodasta melko pieni, mutta sitä pientä Merlin-moottoria oli viritetty aika reippaasti verrattuna alkusodan malleihin.
Viimeksi muokattu:
ravallo
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 677
Onhan tuota light attack aircraft -konseptia joskus koeponnistettu Mustangillakin: There Was No Way a P-51 Could Replace the A-10
Mussella on tietenkin omat huonot puolensa, kannuspyöräkone niin operointi kentillä on tuskaista ja keskilinjalle ei saa ihan mitä vaan romua, ja pitkä nokka blokkaa näkyvyyttä etusektoriin. Trainerista tuunaamalla saa varmaan myös mukavasti synergiaetuja verrattuna siihen että lähtee uudelleenlämmittelemään jotain WW2 fighter / attackeriä, tuossa konseptissa kuitenkin olennaisinta on se että vehje on *halpa*.
Mussella on tietenkin omat huonot puolensa, kannuspyöräkone niin operointi kentillä on tuskaista ja keskilinjalle ei saa ihan mitä vaan romua, ja pitkä nokka blokkaa näkyvyyttä etusektoriin. Trainerista tuunaamalla saa varmaan myös mukavasti synergiaetuja verrattuna siihen että lähtee uudelleenlämmittelemään jotain WW2 fighter / attackeriä, tuossa konseptissa kuitenkin olennaisinta on se että vehje on *halpa*.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 636
Maataistelukoneelle olennainen asia on myös tuo pilotin suojaaminen sirpaleilta, se kone kun tulee vastaanottamaan melkoisen määrän rynnäkkö-/konekivääritulta ja mahdollisesti jotain 12-20mm luotiakin. A-10:n sisältämää "titaanikylpyammetta" ei kovin monesta muusta koneesta löydy.
ravallo
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 677
On joo, tuolla "hiljaa ja matalalla" -tyylillä ropisee väistämättä. Tietenkin sen kannalta parasta on jättää koko pilotti kotiin.
Saa nähdä sitten, ainakaan vielä miehittämättömät eivät ole kaapanneet tuota CAS roolia itselleen, ilmeisesti se on vielä kuitenkin tuollaisissa lähikontaktitilanteissa parempi että se päätös että ketä ammutaan ja miten paljon tehdään jossain siinä lähitaivaalla eikä jossain bunkkerissa toisella puolen palloa.
poskiholisti
Team R&T
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 826
Toisaalta ns. savimajasodissa A-10 kaltainen vehje on vielä täysin kurantti ja kustannutehokas väline lähi-ilmatukeen. Kun vastustajalla ei ole käytössään modernia ilmatorjuntaa tai ilmavoimia, riskitkin ovat lähes olemattomia. Modernia kalustoa vastaan homma kääntyisi päälaelleen.
Tulee mieleen tarina NASAn kalliista kynästä ja venäläisten lyijykynästä (vaikka urbaanilegenda onkin). Mutta ei ole eka kerta kun yksinkertaiset ratkaisut toimii erittäin monimutkaisia teknisiä ratkaisuja vastaan hyvin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Semminkun kun se lyijäri ei oikeasti toimi. Joo, voi kirjoittaa, mutta se ilmassa leijuva grafiitti ei edesauta elektroniikan elinkaarta... Mutta noin lyhytaikaisesti ja leikisti =)
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Amerikkalaista sotateknologiaa Suomen taivaalla.
Stratotanker
Stratotanker
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 528
OT. Osaavatko nuo tankkauskoneet tankata itse itseään polttoainekuormasta?
Miguel
genderfluid sapiosexual demisexual questioning
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 514
- Liittynyt
- 10.02.2018
- Viestejä
- 448
Katsotaan saavatko tällä kertaa tankkerinsa ehjänä ulos maasta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
En uskalla varmaksi sanoa, mutta mulla on käsitys että koneen oma polttoainejärjestelmä on erillään kuormasta.
- Liittynyt
- 10.02.2018
- Viestejä
- 448
Oma käsitykseni taas on, että useimmat tankkerit voivat ns. syödä kuormasta. En onnistunut kuitenkaan löytämään vahvistusta mistään järkevästä lähteestä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 763
Käsittääkseni monissa tankkereissa kaikki tankit on samaa polttoainejärjestelmää.
Falklandin sodassa britit ainakin tankkasivat tankkereitaan toisesta tankkerista että toinen tankkeri voi kääntyä takaisin ja toinen saattaa pommikonetta pidemmälle.
Operation Black Buck - Wikipedia
Toisaalta jenkkien sr-71 käytti eri polttoainetta (jp-7) kuin muut koneet ja sitä voitiin ilmatankata, joten käytännössä sitä tankanneissa tankkerissa piti olla eri tankit jp-7lle
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 269
Stratotankerista näköjään sanotaan monessa paikassa että voi tankata muihin koneisiin suurimman osan polttoainelastista. Kai toi pitää tulkita niin, että ainakin osa lastista voidaan käyttää huoltoaseman lennättämiseen. I stand corrected.
Miguel
genderfluid sapiosexual demisexual questioning
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 514
Eikö toi joku HK G36 varianteista lieneTuli turkkaria lukiessa vastaan tämä kuva Latvialaisesta sotilaasta vartioimassa rajaa. Osaako joku kertoa mikä tuo ase on? Näyttää omaan silmää tosi hienolta.
Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Ilmeisesti G36KV. Kiitos.
WanhaPatu
Suurmöyhentäjä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 480
Siirretty ketjusta Suomen tuleva hävittäjähankinta (tekninen keskustelu)
Aiheena ilmavalvontakoneen (esim. Global Eye) toiminta Suomen ilmatilassa harmaassa vaiheessa ja sotatilassa.
>200 km etäisyydeltä ammuttu ohjus voidaan väistää laskeutumalla < 3000m korkeuteen, tutkahorisontin alapuolelle. Siis jos varoitus laukaisusta saadaan ajoissa.
Nämä ovat ihan realistisia skenaarioita ja voi olla, että GE menetetään. Mutta niin menetetään myös MiGit/Su:t.
Lentävä tutka väistää joka tapauksessa ketterämmin kuin maalavettinen - niiden tuhoamiseen ei tarvitse edes keksiä tällaisia hienoja skenaarioita. Koska lentävä tutka on ainoa keino havaita matalalla lentävät maalit, ovat ne silti minusta hankkimisen arvoisia. Siitä ollaan samaa mieltä, että 2 kpl on auttamatta liian vähän.
Ja kuten aiemmin totesin, suurin hyöty saataisiin sen ensi-iskun havaitsemisessa riittävän ajoissa. Se on havaittu, jos pitkän kantaman IT/ilmataistelupuikkoja alkaa lentää valtion rajan yli.
Olisiko Growler hyvä pari ilmavalvontakoneelle? Kuuntelemaan passiivisesti, tarvittaessa suojaamaan ELSO:lla ja viimekädessä kineettisesti vaikuttaen.
Aiheena ilmavalvontakoneen (esim. Global Eye) toiminta Suomen ilmatilassa harmaassa vaiheessa ja sotatilassa.
>200 km etäisyydeltä ammuttu ohjus voidaan väistää laskeutumalla < 3000m korkeuteen, tutkahorisontin alapuolelle. Siis jos varoitus laukaisusta saadaan ajoissa.
Nämä ovat ihan realistisia skenaarioita ja voi olla, että GE menetetään. Mutta niin menetetään myös MiGit/Su:t.
Lentävä tutka väistää joka tapauksessa ketterämmin kuin maalavettinen - niiden tuhoamiseen ei tarvitse edes keksiä tällaisia hienoja skenaarioita. Koska lentävä tutka on ainoa keino havaita matalalla lentävät maalit, ovat ne silti minusta hankkimisen arvoisia. Siitä ollaan samaa mieltä, että 2 kpl on auttamatta liian vähän.
Ja kuten aiemmin totesin, suurin hyöty saataisiin sen ensi-iskun havaitsemisessa riittävän ajoissa. Se on havaittu, jos pitkän kantaman IT/ilmataistelupuikkoja alkaa lentää valtion rajan yli.
Olisiko Growler hyvä pari ilmavalvontakoneelle? Kuuntelemaan passiivisesti, tarvittaessa suojaamaan ELSO:lla ja viimekädessä kineettisesti vaikuttaen.
- Liittynyt
- 10.02.2018
- Viestejä
- 448
Kone liikkuu nopeammin, mutta maalavetin on helpompi piiloutua. Jo tutkan kytkeminen voi päältä auttaa paljon, tutkakoneen tapauksessa vähemmän.
WanhaPatu
Suurmöyhentäjä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 480
Vain oikeasti liikkuvien tutkien tapauksessa. KEVA:t ja varsinkaan KAVA:t ei hirveästi risteilyohjuksia väistele - varsinkaan ilman sitä ennakkovaroitusta.
- Liittynyt
- 10.02.2018
- Viestejä
- 448
Puhut varmaan nyt vanhasta KEVAsta? Uudet kyllä liikkuvat ihan hyvin. Kiinteät ja siten etukäteen tiedusteltavissa olevat tutkat ovat toki hyvin haavoittuvia, mutta käsittääkseni toimintakyky sotatilanteessa perustuu ensisijaisesti liikuteltavaan kalustoon.
WanhaPatu
Suurmöyhentäjä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 480
Uudesta puhun, ei sekään ihan hetkessä liiku, eikä sitä ihan mille tahansa valmistelemattomalle kukkulalle ajeta. Vanha KEVA ei ollut liikkuva vaan "siirrettävä".
- Liittynyt
- 10.02.2018
- Viestejä
- 448
Uudesta puhun, ei sekään ihan hetkessä liiku, eikä sitä ihan mille tahansa valmistelemattomalle kukkulalle ajeta. Vanha KEVA ei ollut liikkuva vaan "siirrettävä".
Liikkuu se sen verran hetkessä, että edellä mainittu pätee eli ei voi olettaa tutkan löytyvän tietystä, ennakkoon tiedustellusta pisteestä ja uhkaa voidaan vähentää melko olennaisesti vaihtamalla paikkaa riittävän usein.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 636
Semmoista tuli itsellä mieleen, että eikö tuollaisen ilmavalvontakoneen voisi varustaa WW2-pommikonetyylisellä gun podilla jossa olisi joku CIWS-tyyppinen, ehkä vähän pienemmän kaliiperin automaattitykki jolla saisi <1km säteelle tulevat ohjukset rikottua? Ajatuksena lähinnä nuita tosi isoja 300-400km päästä ammuttavia ohjuksia vastaan siis. Niillä luulisi olevan sen verran paljon massaa ja vähän liike-energiaa varastossa terminaalivaiheessa että muutama sata luotia ohjusta päin + väistöliike voisi pelastaa kohteen.
WanhaPatu
Suurmöyhentäjä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 480
Eiköhän tuo kannattaisi toteuttaa laserilla.
WanhaPatu
Suurmöyhentäjä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 480
Joo, en voi väittää tietäväni kuinka paljon aikaa sillä ainoalla potentiaalisella vastustajalla kuluisi tutkan sijainnin peilaukseen (minuutteja käynnistyksestä?) ja siihen vaikuttamiseen täsmäaseilla. Oma ongelmansa ovat sitten vielä tutkasäteilyyn hakeutuvat aseet. Toki hidaskin väistö on parempi kuin ei väistöä lainkaan.
No jos olen oikein ymmärtänyt niin nuo tehokkaat laserit on ihan järkyttävän kokoisia. Eli sopii lähinnä laivoihin tai maalle.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 763
Ei.
Ensinnäkin, ne pitkän kantaman ohjukset tulee nimenomaan kovempaa, kun tulee korkealla melko ballistisella radalla, ja loppumatkasta syöksyy taas alemmas. Moninkertaisella äänennopeudella kohti tulevaan ohjukseen osuminen millään tykillä on todella vaikeaa.
Toisekseen, on ihan eri asia ampua jotain alas kuin räjäyttää se täysin vaarattomiksi palasiksi.
Vaikka siihen ohjukseen osuisi tykilä ja rikkoisi sen moneen pieneen palaseen, ne palaset jatkaisvat matkaa samaan suuntaan eli niistä monesta palasta suuri osa osuisi silti siihen koneeseen, ja tekisi siihen paljon vahinkoa eli käytännössä kohtalaisella todennäköisyydellä kuitenkin pudottaisi sen koneen.
Ja käänneltävä tykkitorni painaa paljon ja voi vaatia myös koneen rakenteelta jotain, se paino on paljon järkevämpää käyttää johonkin hyödyllisempään. USAFin B-52ssa oli alunperin pyrstössä tykkitorni, mutta ne on kaikki poistettu ja tilalle laitettu vaan jotain häirintälähettimiä tms.
Jos jotain kohtitulevia ohjuksia aletaan ilmakehässä ampua alas, sitä ei tehdä tykillä vaan toisilla ohjuksilla, joilla
1) on paljon paremmat mahkut osua siihen
2) siihen voidaan osua tarpeeksi kaukana, että sen romut on vaarattomia.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 636
Siinä <1km etäisyydellä aikaa toimenpiteisiin on ehkä puolisen sekuntia (jos puhutaan nuista about mach-5 laitteista eli about 1700m/s, toki se ohjus on siinä vaiheessa jo hidastunut jonkin verran kun ei ne polta rakettimoottoria loppuun asti, eli sanotaan että vaikka 800m/s olisi terminaalivauhti). Pitäisi olla melko äkäinen laseri jolla saa poltettua rikki ohjuksen puolessa sekunnissa.
- Liittynyt
- 10.02.2018
- Viestejä
- 448
Nämä pellepelotonratkaisut (enkä tarkoita tätä loukkauksena) tuppaavat yleensä kaatumaan reaalimaailman rajoitteisiin. Ohjuksen tuhoamisen vaikeuksia on edellä käsitelty ja ihan omat vaikeutensa tulevat jo tuollaisen järjestelmän asentamisesta koneeseen, etenkin kun puhutaan Bombardierin kaltaisesta pienemmästä koneesta. Tutka on yleensä koneen yläpinnalla, joka olisi loogisin paikka myös torjuntajärjestelmälle. Muualle asennettuna ampumasektori jää väistämättä kovin kapeaksi. Ja kun parhaassa tapauksessakaan järjestelmä ei olisi aukoton, hyökkäävä voi ampua suuren määrän ohjuksia ja kone tarvitsee joka tapauksessa suojelua, niin todennäköisesti on helpointa vain keskittyä pitämään vihollinen riittävän kaukana ja hyödyntää tarvittaessa häirintää ja ehkä harhamaalejakin.
Jos oletetaan, että tarkka sijainti selviää minuuteissa ja sitten voidaan laittaa asetta matkaan, niin on ihan sama kuinka liikkuvat tutkat ovat, toimintaedellytyksiä ei vain ole. Ja yhtä lailla voidaan olettaa, että vihollisen toimintakyky tutkakonetta ja sen tukikohtia vastaan on yhtä hyvä. Ihan sillä tasolla en usko Venäjän kyvykkyyden olevan.
Joo, en voi väittää tietäväni kuinka paljon aikaa sillä ainoalla potentiaalisella vastustajalla kuluisi tutkan sijainnin peilaukseen (minuutteja käynnistyksestä?) ja siihen vaikuttamiseen täsmäaseilla. Oma ongelmansa ovat sitten vielä tutkasäteilyyn hakeutuvat aseet. Toki hidaskin väistö on parempi kuin ei väistöä lainkaan.
Jos oletetaan, että tarkka sijainti selviää minuuteissa ja sitten voidaan laittaa asetta matkaan, niin on ihan sama kuinka liikkuvat tutkat ovat, toimintaedellytyksiä ei vain ole. Ja yhtä lailla voidaan olettaa, että vihollisen toimintakyky tutkakonetta ja sen tukikohtia vastaan on yhtä hyvä. Ihan sillä tasolla en usko Venäjän kyvykkyyden olevan.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 763
Ei sillä laserilla sitä vasta 1km etäisyydeltä ammuttaisi vaan aloitettaisiin ampumaan jostain >10km päästä .
Mutta (riittävän tehokkaalla) laserilla on ongelmana järkyttävä tehon (ja myös jäähdytyksen tarve), ja melko iso koko/paino, mikä tekee siitä käytännössä epärealistisen.
Parikymmentä vuotta sitten kun USA testasi lentävää järeää laseria, sen lavetiksi tarvittiin kokonainen jumbojetti(747), tosin 1980-luvulla heikommalle laserille riitti alustaksi C-135 joka on jonkin verran 747aa pienempi, mutta silti nelimoottorinen kone.
Boeing YAL-1 - Wikipedia
Boeing NC-135 - Wikipedia
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 636
En ajatellutkaan että sitä tarvitsisi ihan silputa palasiksi, vaan lähinnä vaurioittaa siivekkeitä/kärkeä niin että ohjusta on vaikeampi enää sitten loppuvaiheessa käännellä. Eli siinä kun se ohjus aloittaisi lopullisen lähestymisen ja tulisi jonnekin 2km etäisyydelle, niin lentokoneessa oleva tietokone laskeskelisi sille senhetkisen lentoradan ja pöläyttäisi pilven luoteja siihen vastaan ja tekisi sen jälkeen automaattisen väistöliikkeen. Eli siinä vaiheessa kun ohjus havaitsee että nyt pitää korjata lentorataa niin siihen ropisisi jokunen osuma jotka itsessään saattaisivat tönäistä sitä vikasuuntaan ja hyvässä lykyssä hajottaa siivekkeet tai muuttaa kärjen aerodynamiikkaa ja sen takia korjausliike menisi pieleen.
Jos halutaan lisää elinaikaa tutkakoneille, kannattaa ilmaan hilata toki valemaaleja. Eiköhän johonkin ilmassa pysyvään pöristimeen pysty pulttaamaan kiinni feikkitutkan. Jollei muuta niin ilmapalloon. Tuskin sitä 200km päästä erottaa, onko kyseessä cesna radiomajakalla vaiko oikea tutkakone.
WanhaPatu
Suurmöyhentäjä
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 480
LM on asian suhteen toiveikkaampi: Tactical Airborne Laser Pods are Coming
Toivotaan ettei ole. Tulevaisuudessa on. Itse uskon, että viive tutkan paikantamisen ja siihen vaikuttamisen välillä on vielä tällä hetkellä jotain muuta kuin "minuutteja". Mutta se tutka ei voi olla jatkuvasti liikkeessä, välillä pitäisi mitatakin.
Tämän vuoksi passiivitutkia ja low-probability-of-intercept tutkia on kehitetty ja tutkittu paljon viime vuosikymmeninä. Perinteinen tehokas monostaattinen tutka ei yksinkertaisesti toimi nykypäivänä jos vastapuolella on edes jonkinlaista teknologiaa.
ravallo
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 677
Laserit on vielä vähän scifiasteella, mutta jos ne joskus saadaan kunnolla tulille niin räjähteiden heittelyyn perustuvalle sodankäynnille tulee loppu ja sitten tarviikin miettiä kaikki taktiikat ihan uusiksi.
Eiköhän tuollaisen pitkän kantaman tikan torjumiseen nykyaikana parempi tekniikka ole vielä sen oman tutkan hilloaminen kuin että sitä koittaa räimiä jollain alas.
Maatutkien torppaaminen on tietenkin nykyään ihan mahdollista, mutta ei se mikään automaatio ole. Käytännössä kaikki sotilastutkat liikkuu ja niitä operoidaan on-off tyylillä jatkuvasti. Muuten (muu kuin ihan lähitorjunta-) IT aselajina olisi ollut aika lailla taputeltu jo ajat sitten.
Eiköhän tuollaisen pitkän kantaman tikan torjumiseen nykyaikana parempi tekniikka ole vielä sen oman tutkan hilloaminen kuin että sitä koittaa räimiä jollain alas.
Maatutkien torppaaminen on tietenkin nykyään ihan mahdollista, mutta ei se mikään automaatio ole. Käytännössä kaikki sotilastutkat liikkuu ja niitä operoidaan on-off tyylillä jatkuvasti. Muuten (muu kuin ihan lähitorjunta-) IT aselajina olisi ollut aika lailla taputeltu jo ajat sitten.
Mikä mahtaa olla alla kuvassa näkyvien RBS15-meritorjuntaohjuksia käyttävien liikkuvien meritorjuntaohjuspattareiden määrä Suomessa? En löytänyt tästä tietoa mistään.
Ja mikä tämän maalla liikkuvan järjestelmän nimi on? En edes tiennyt, että tälläisiä järjestelmiä on muissa kuin merivoimien aluksissa. Korvataankohan nämä maaversiotkin uusilla Gabriel-ohjuksilla?
Ja mikä tämän maalla liikkuvan järjestelmän nimi on? En edes tiennyt, että tälläisiä järjestelmiä on muissa kuin merivoimien aluksissa. Korvataankohan nämä maaversiotkin uusilla Gabriel-ohjuksilla?
Viimeksi muokattu:
Onko tämä siis tuon pyörillä kulkevan järjestelmän nimi vai ohjuksen nimi?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 224
Ohjusjärjestelmän nimi. Ihan Googlen kuvahaulla kaivettu:
www.alamy.com
Sisu truck of the Finnish Navy as a platform vehicle of the RBS-15 SF anti-ship missile system Stock Photo - Alamy
Download this stock image: Sisu truck of the Finnish Navy as a platform vehicle of the RBS-15 SF anti-ship missile system. - CT4B05 from Alamy's library of millions of high resolution stock photos, illustrations and vectors.
www.alamy.com
Ohjusjärjestelmän nimi. Ihan Googlen kuvahaulla kaivettu:
Sisu truck of the Finnish Navy as a platform vehicle of the RBS-15 SF anti-ship missile system Stock Photo - Alamy
Download this stock image: Sisu truck of the Finnish Navy as a platform vehicle of the RBS-15 SF anti-ship missile system. - CT4B05 from Alamy's library of millions of high resolution stock photos, illustrations and vectors.
Senhän tuossa mainitsinkin omasa postauksessani, tosin ilman SF-liitänäistä.
Mistään ei tunnu löytyvän määriä, saati nimeä tuolle renkailla likkuvalle järjestelmälle. Kai silläkin joku nimi pitää olla joka erottaisi sen laivoihin integroiduissa samasta järjestelmästä?
Viimeksi muokattu:
Ei sille mitään sen tarkempaa omaa nimeä ole. Maasijoitteinen järjestelmä = meritorjuntaohjuspatteri, ja merisijoitteinen järjestelmä = ohjusvene. Molemmissa se itse ohjus on toki malliltaan sama.
Uutiset
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 32M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 5
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
