Sotateknologia

Kävelevänä ei kyllä mitään järkeä, mutta tela-alustalla ehkä.
Suomessakin on tehty kävelevä metsäkone koska ajateltiin olevan tarve liikkua myös vaikeakulkuisessa maastossa. Oikein toteutettuna kävelevä raivaustraktori olisi ihan käyttökelpoinen esimerkiksi vaikka Syyrian rauniokaupungeissa.
 
Suomessakin on tehty kävelevä metsäkone koska ajateltiin olevan tarve liikkua myös vaikeakulkuisessa maastossa. Oikein toteutettuna kävelevä raivaustraktori olisi ihan käyttökelpoinen esimerkiksi vaikka Syyrian rauniokaupungeissa.

Jep. Mutta jalkojen määrän kannattanee olla suosiolla se (vähintään) 6, jolloin laite on staattisesti tasapainoinen myös kävellessään. (3 jalkaa maassa samanaikaisesti muodostavat kolmion jonka sisällä painopisteen oleminen riittää. Neli- tai kaksijalkaiset kävelijät ovat vain dynaamisessa tasapainossa, mikä tekee niistä herkempiä kaatumaan.)
 
Jep. Mutta jalkojen määrän kannattanee olla suosiolla se (vähintään) 6, jolloin laite on staattisesti tasapainoinen myös kävellessään. (3 jalkaa maassa samanaikaisesti muodostavat kolmion jonka sisällä painopisteen oleminen riittää. Neli- tai kaksijalkaiset kävelijät ovat vain dynaamisessa tasapainossa, mikä tekee niistä herkempiä kaatumaan.)

Aivan. Laitteen tulisi myös omata jonkunnäköinen nopeusetu pystymetsässä vs. tela-ajoneuvot. Muuten multimiljoonan peltipönttö on pelkkä maalitaulu singoille, raskaille tarkkuuskivääreille ja kiväärikranaateille.

Robotin keskeisenä tehtävänä olisi parhaimmillaan väkivaltainen tiedustelu, evakuoinnit, raskaan jalkaväkiaseistuksen kuljettaminen yms. perinteiset sodankäynnin muodot.

Täysin uusia mahdollisuuksia voisi olla vihollisen vetäytymisreittien väkivaltainen miinoittaminen kesken taistelun, olaltalaukaistavan pst- ja it-aseistuksen integrointi, robotin jättäytyminen passiiviseksi tiedustelusensoriksi vihollisen linjojen taakse, vihollisen alueelle pudonneen lentäjän löytäminen, avustaminen tai evakuointi, pyrotekninen harhautuskäyttö yms. rajattomat muut mahdollisuudet.

Tällaisia mahdollisuuksia voisi olla noin hevosen kokoisella, mutta matalammalla nelijalkaisella. Lämpöjälki saadaan minimoitua käyttämällä polttokennoa, akkua tms. muuta ei-polttomoottoria energianlähteenä.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessakin on tehty kävelevä metsäkone koska ajateltiin olevan tarve liikkua myös vaikeakulkuisessa maastossa.

... ja näitä on valmistettu hyvin, hyvin vähän, markkinaosuus jäänyt hyvin, hyvin pieneksi. Koska edut ovat hyvin marginaaliset ja haitat yleensä paljon suuremmat. Tämä ei syrjäyttänyt pyörillä liikkuvaa mallia.

Panssaroidussa laitteessa jaloilla liikkuvat laitteen haitat on vielä suuremmat, kun panssaria tarvittaisiin älytön määrä jalkojen panssarointiin.

Oikein toteutettuna kävelevä raivaustraktori olisi ihan käyttökelpoinen esimerkiksi vaikka Syyrian rauniokaupungeissa.

Tällaisen laitteen kannattaisi olla pieni ja panssaroimaton, ei mikään iso mechi.
 
Viimeksi muokattu:
Eikai siitä metsäkoneesta tehty kuin prototyyppi, kun eivät saaneet kehitettyä sitä kävelyä tarpeeksi hyväksi, ainakaan siihen aikaan.
 
Venäjä julkisti sähköautokonseptinsa Teslan kilpailijaksi – sehän on Super-Mosse! Video
Venäjä julkisti sähköautokonseptinsa Teslan kilpailijaksi – sehän on Super-Mosse! Video


Oikeasti, mitä vittua? :D

13-3-10368360.jpg

13-3-10368399.jpg
 
Eikai siitä metsäkoneesta tehty kuin prototyyppi, kun eivät saaneet kehitettyä sitä kävelyä tarpeeksi hyväksi, ainakaan siihen aikaan.
Juu ei, sinänsä hauska homma että kompastuskiveksi osoittautui hinnan lisäksi kuusi jalkaa. Tämän takia Darpan pelastusrobotti - haasteessa kaikki ovat kahdella raajalla liikkuvia. Sinällään pioneeri mech olisi tuon tekniikan skaalausta suurempaaan kokoon Panssarointia taas tarvitaan tarkka-ampujien luoteja vastaan ja sirpalesuojaksi miinoitteilta.
 
Juu ei, sinänsä hauska homma että kompastuskiveksi osoittautui hinnan lisäksi kuusi jalkaa. Tämän takia Darpan pelastusrobotti - haasteessa kaikki ovat kahdella raajalla liikkuvia. Sinällään pioneeri mech olisi tuon tekniikan skaalausta suurempaaan kokoon Panssarointia taas tarvitaan tarkka-ampujien luoteja vastaan ja sirpalesuojaksi miinoitteilta.
Tuossa DARPA robotics challengessa ne robotit on humanoidimuotoisia lähinnä sen takia, että niiden pitää ajaa ihmiselle suunniteltua ajoneuvoa.
 
On se karun näköstä ku TOW osuu maaliinsa :nb:. Ekassa helv*tin moiset lieskat nousee tankin sisältä...

 
Mitäs vaunuja tuossa menee? T-62 ainakin, mutta seuraava voi olla jo t-72 tai t-90 ja on siinä vissiin BMP:kin :confused:
 
Itteäki kiinnostas mitä vaunuja noi on. Oma tuntemus ei riitä pätkääkään tunnistamaan noita...

Olen yllättynyt, että tuolta tuli vielä kolme (toistaiseksi?) elävää ihmistä ulos. Eikä yhdenkään vaunun torni lähtenyt kiertoradalle.

Se oli kyllä uskomatonta, miten tollasesta tuli helvetistä pääsee hengissä pois.
 
Itteäki kiinnostas mitä vaunuja noi on. Oma tuntemus ei riitä pätkääkään tunnistamaan noita...

Se oli kyllä uskomatonta, miten tollasesta tuli helvetistä pääsee hengissä pois.

Jos kyseessä olisi länsimainen vaunu, ammukset räjähtää (palaa) omassa turvatussa osiossaan suoraan ylös. Tällöin olisi ihan ymmärrettävää tuo että tankki palaa kuin pätsi ja miehet hyppii pois. Venäläisen tankin ollessa kyseessä homma muuttuu kyllä kertaluokkaa kummallisemmaksi :)

Tämän videon alussa on vielä uskomattomampi tulipätsi ja sieltä tulee vaan ihminen hengissä ulos. Tosin videosta ei selviä hyppäsikö heppu ehkä ulos jo ennen tulipätsiä.

 
Varmaan noissa voi olla että se sisällä oleva vähä happi palaa nopeasti eikä se ehdi aiheuttaa niiden helvetin pahojen palovammojen lisäksi muuta. Suurin osa palotapahtumasta tulee siinä luukun suulla. Ja ammukset jos palaa niin se paine suuntautuu ulos riippuen vähän miten tilat on suunniteltu?
 
Itteäki kiinnostas mitä vaunuja noi on. Oma tuntemus ei riitä pätkääkään tunnistamaan noita...

Kuvanlaatu on niin kehnoa, ettei jaksa yrittää yksityiskohtia tiirata, mutta sanoisin että T-62 ja T-72. Saattaa siellä seassa joku T-90 olla myös. Siinä tiellä kulki jonossa myös BMP-rynnäkköpanssareita, mutta niitähän tuossa ei ammuttu.

Tämän videon alussa on vielä uskomattomampi tulipätsi ja sieltä tulee vaan ihminen hengissä ulos. Tosin videosta ei selviä hyppäsikö heppu ehkä ulos jo ennen tulipätsiä.

Tuo osuman jälkeen juoksemaan lähtevä setähän idlaa vaunun ulkopuolella jo videon alussa, käsi tai jalka liikkuu vaunun takana ennen osumaa.

Ilmahyökkäys tuskin liittyi tuohon vaunun tuhoutumiseen. Muistelisin nähneeni tuon saman pätkän aiemmin niin, että siinä näkyi myös vaunuun takasektorista osunut raketti/ohjus. Saattoi toki olla eri pätkäkin.

Ja ammukset jos palaa niin se paine suuntautuu ulos riippuen vähän miten tilat on suunniteltu?

Näissä vanhemmissa venäläisissä ammukset ja ruuti on tosiaan ympäri taistelutilaa ja/tai lattialla sijaitsevassa ammuskarusellissa. Siellä jos syttyvät niin miehistötilassa palavat.
 
... Tuo osuman jälkeen juoksemaan lähtevä setähän idlaa vaunun ulkopuolella jo videon alussa, käsi tai jalka liikkuu vaunun takana ennen osumaa.

Ilmahyökkäys tuskin liittyi tuohon vaunun tuhoutumiseen. Muistelisin nähneeni tuon saman pätkän aiemmin niin, että siinä näkyi myös vaunuun takasektorista osunut raketti/ohjus. Saattoi toki olla eri pätkäkin...

Hyvä huomio! Ja joo olen myös tästä nähnyt version missä tankkia ammutaan (muistaakseni TOW) -ohjuksella. Ilmahyökkäys ei liity tähän tapaukseen.
 
Jos kyseessä olisi länsimainen vaunu, ammukset räjähtää (palaa) omassa turvatussa osiossaan suoraan ylös. Tällöin olisi ihan ymmärrettävää tuo että tankki palaa kuin pätsi ja miehet hyppii pois. Venäläisen tankin ollessa kyseessä homma muuttuu kyllä kertaluokkaa kummallisemmaksi :)

Tämän videon alussa on vielä uskomattomampi tulipätsi ja sieltä tulee vaan ihminen hengissä ulos. Tosin videosta ei selviä hyppäsikö heppu ehkä ulos jo ennen tulipätsiä.



Ristus mikä inferno tosiaan. Tankki muuttu liekinheitinvaunuksi pariksi sekunniksi :beye:.
 
Jos kyseessä olisi länsimainen vaunu, ammukset räjähtää (palaa) omassa turvatussa osiossaan suoraan ylös. Tällöin olisi ihan ymmärrettävää tuo että tankki palaa kuin pätsi ja miehet hyppii pois. Venäläisen tankin ollessa kyseessä homma muuttuu kyllä kertaluokkaa kummallisemmaksi :)

Käsittääkseni monessa länsi tankissa on myös ammuksia varastoituna miehistön tilaan, lukuun ottamatta Abramssia. Leopardissakin on, en tiedä sitten säilytettäisiinkö siellä tosipaikassa ammuksia, ainakaan meidä olosuhteissa. Siihen vois joku leopard ukkeli sanoa sanansa, kiinnostaa ainakin itteäni. Turkkilaiset tuntuivat säilyttävän, kuvista päätellen.
 
Käsittääkseni monessa länsi tankissa on myös ammuksia varastoituna miehistön tilaan, lukuun ottamatta Abramssia. Leopardissakin on, en tiedä sitten säilytettäisiinkö siellä tosipaikassa ammuksia, ainakaan meidä olosuhteissa. Siihen vois joku leopard ukkeli sanoa sanansa, kiinnostaa ainakin itteäni. Turkkilaiset tuntuivat säilyttävän, kuvista päätellen.

En ole leopard-ukkeli, mutta koska torniin mahtuu vain 15 ammusta, on tuota ajajan vieressä olevaa 27 ammuksen telinettä varmasti käytettävä tosipaikassa.

Edit: Tuossa vielä kuva niille, jotka eivät ole ennen nähneet:

QaNnvyf.png
 
En ole leopard-ukkeli, mutta koska torniin mahtuu vain 15 ammusta, on tuota ajajan vieressä olevaa 27 ammuksen telinettä varmasti käytettävä tosipaikassa.

Edit: Tuossa vielä kuva niille, jotka eivät ole ennen nähneet:

QaNnvyf.png

Eiköhän miehistö ammu nuo 27 pois ensi tilassa. Tarvittaessa tapahtumaa estävää komentajaa päin.
 
Eiköhän miehistö ammu nuo 27 pois ensi tilassa. Tarvittaessa tapahtumaa estävää komentajaa päin.
Taistelutilanteessa ei todellakaan aleta kiipeilemään alas tornista hakemaan ammuksia jos valmisräkissä on yhtäkään kuulaa jäljellä. Nuo 15 tornissa olevaa riittää pitkälle kun taistelukontakti ei ole pääsääntöisesti niin pitkä, että tarvitsisi edes kymmentä laukausta ampua. Sitten matalamman uhan tilanteessa siirretään tuolta etuosasta lisää ammuksia tornin tyhjiin ammuspaikkoihin.
 
Taistelutilanteessa ei todellakaan aleta kiipeilemään alas tornista hakemaan ammuksia jos valmisräkissä on yhtäkään kuulaa jäljellä. Nuo 15 tornissa olevaa riittää pitkälle kun taistelukontakti ei ole pääsääntöisesti niin pitkä, että tarvitsisi edes kymmentä laukausta ampua. Sitten matalamman uhan tilanteessa siirretään tuolta etuosasta lisää ammuksia tornin tyhjiin ammuspaikkoihin.

Niin. Tarkoitin sitä, että miehistö tuskin tykköä 27 suojaamattomasta ruutikasasta taistelutilan vierellä. Ne siis tyhjennettäneen jo joukkojen perustamispaikalle.
 
Niin. Tarkoitin sitä, että miehistö tuskin tykköä 27 suojaamattomasta ruutikasasta taistelutilan vierellä. Ne siis tyhjennettäneen jo joukkojen perustamispaikalle.
Vaikkaisin etteivät ne kuskin vieressä olevat murkulat ole suurin ongelma siinä vaiheessa kun sisään rupeaa puskemaan mukavaa uraani-/volframikeppiä.
 
Vaikkaisin etteivät ne kuskin vieressä olevat murkulat ole suurin ongelma siinä vaiheessa kun sisään rupeaa puskemaan mukavaa uraani-/volframikeppiä.

Eikä ole muuten sattuma, että irralliset on sijoitettu lähelle lattiaa. Jos ja kun penetraatio tulee, niin todennäköisesti läpi mennään tornista, edestä tai kyljistä.

IED:n räjähdys vaunun alla etureunassa olisi katastrofi. Toisaalta läpäisevää metallisuihkua ei ole mahdollista tienvarsipommiin virittää.
 
Eikä ole muuten sattuma, että irralliset on sijoitettu lähelle lattiaa. Jos ja kun penetraatio tulee, niin todennäköisesti läpi mennään tornista, edestä tai kyljistä.

IED:n räjähdys vaunun alla etureunassa olisi katastrofi. Toisaalta läpäisevää metallisuihkua ei ole mahdollista tienvarsipommiin virittää.

Eikai ne siellä suojaamatta ole. Onhan ne torninkin ammukset erillisessä tilassa niin, että paine lähtee vaunusta ulos eikä sisäänpäin kunhan vain juuri sillä hetkellä ei oteta uutta paukkua.
 
IED:n räjähdys vaunun alla etureunassa olisi katastrofi. Toisaalta läpäisevää metallisuihkua ei ole mahdollista tienvarsipommiin virittää.

IED:t on yksi juttu, siitä karvan verran kehittyneempi on EFP, joka on "karvalakki" versio kylki tai pohjamiinasta, mutta huomattavasti v-mäisempi kuin perus IED:t. Leopardissa on ikävästi vielä, tuossakin näkyvä, pohjan pakenemis luukku, joka on IED:eitä vastaan ollu himppa huono juttu.

Nää on niitä juttuja, jotka on laskenu Leopardin ränkinkiä tankki vertailuissa.
 
Kyllä ne on, välissä ei ole ovia, eikä räjähdyksen paineelle ole muuta poistumisreittiä kuin taistelutila:

4XflE0c.jpg

Nämähän aina ei edes räjähdä, vaan tulipalossa voivat myös ”suhahtaa”, jolloin vain ruuti palaa, mutta itse räjähdyspanos jää ehjäksi. Pelkkä tällainen palaminen polttaa miehistön pahasti ja saattaa aiheuttaa kaiken muunkin tst-materiaalin syttymisen itse miehistötilassa. Lopputuloksena katastrofi joka tapauksessa, ellei ulos päästä heti.
 
Ai että pitänee huomenna katsoa Fury pitkästä aikaa.

Nuo tankithan on tuossa videolla jotain vanhoja ryssäpaskoja. Eli ei keramiikkaa pinnassa. Modernia tankkia vastaan olisi piippu kääntynyt kohti jo ohjuksen lentovaiheessa. Kuvaajallekin ois saattanut tulla kiire...
 
Nämähän aina ei edes räjähdä, vaan tulipalossa voivat myös ”suhahtaa”, jolloin vain ruuti palaa, mutta itse räjähdyspanos jää ehjäksi.

Juuri kuten noissa "liekinheitinvaunu"-videoissakin käy. :)

Ai että pitänee huomenna katsoa Fury pitkästä aikaa.

Otan osaa.

Nuo tankithan on tuossa videolla jotain vanhoja ryssäpaskoja. Eli ei keramiikkaa pinnassa. Modernia tankkia vastaan olisi piippu kääntynyt kohti jo ohjuksen lentovaiheessa. Kuvaajallekin ois saattanut tulla kiire...

On niitä videoita nähty, joissa kohteena on jopa T-90 Shtoralla varustettuna. Harvemmin se putki on kuitenkaan kohti kääntynyt ohjuksen lennon aikana. Tosin jos näitä tapauksia on sattunut, niistä tuskin on tallenteita jäljellä ehjillä muistikorteilla. ;)

Reaktiivipanssariahan noissa Syyrian vaunuvideoissa usein näkyy, samoin jos jonkinlaisia slat-lisäpanssareita.
 
Juuri kuten noissa "liekinheitinvaunu"-videoissakin käy. :)



Otan osaa.



On niitä videoita nähty, joissa kohteena on jopa T-90 Shtoralla varustettuna.

Laitappa linkkiä, kiinnostaisi nähdä itsekkin miten ne toimii modernia ohjusta vastaan tositilanteessa.
 
Tällaiset typerät klikkiotsikot videolla "worst nightmare" vie siltä uskottavuuden jo ennen kuin on edes alkanut katsoa sitä.

Eli videolla on 10 minuuttia videokuvaa tuoni dronen koelennoista ja kaksi minuuttia asiasta kertovaa uutislähetystä keskellä videota?
Unohtamatta sitä, että projektista ei käyttölaitetta tullut :kahvi:
 
Jaa-a tuleekohan F35 projektista uusi möhkäle joka on liian kallis lopetettavaksi.

Ei tuota projektia todellakaan ole enää varaa lopettaa. Teinihävittäjiä on vahvuudessa koko ajan vähenevä määrä ja nekin putoilevat taivaalta. Pakko saada jotain uutta ja pian.

Sitäpaitsi hyvä kone siitä tulee, lastentauteja on aina.
 
Ei tuota projektia todellakaan ole enää varaa lopettaa. Teinihävittäjiä on vahvuudessa koko ajan vähenevä määrä ja nekin putoilevat taivaalta. Pakko saada jotain uutta ja pian.

Sitäpaitsi hyvä kone siitä tulee, lastentauteja on aina.

Mitkä ovat sopiva hävittäjiä teineille?
 
Mistä numerot muuten juontaa juurensa, vai onko niillä oikeasti mitään taustaa? Eikö F14 ole edelleen tukialuskäytösä kun on kuitenkin niitä harvoja kääntyväsiipisiä, mikä on edellytys jotta mahtuu muualle kuin kannelle?
 
Mistä numerot muuten juontaa juurensa, vai onko niillä oikeasti mitään taustaa? Eikö F14 ole edelleen tukialuskäytösä kun on kuitenkin niitä harvoja kääntyväsiipisiä, mikä on edellytys jotta mahtuu muualle kuin kannelle?

Yhdysvaltain laivasto poisti F-14-koneet operatiivisesta käytöstä 10. maaliskuuta 2006, kun viimeiset kaksi D-mallia käyttävää laivuetta (VF-31 Tomcatters ja VF-213 Blacklions) lensivät koneet maatukikohtaan. Toinen laivueista (VF-31 Tomcatters) käytti niitä vielä syyskuuhun 2006 asti. Alun perin koneiden piti olla käytössä vuoteen 2008. F-14 Tomcatin korvaavat Boeing F/A-18E/F Super Hornet -koneet.
 
Eikö F14 ole edelleen tukialuskäytösä kun on kuitenkin niitä harvoja kääntyväsiipisiä, mikä on edellytys jotta mahtuu muualle kuin kannelle?

Kääntyväsiipisyydellä ei ole mitään tekemistä hangaariin mahtumisen kanssa.

Tukialuskoneissa on tyypillisesti siivenkärjet kääntyneet ylöspäin, jotta koneen saa mahtumaan pienempään tilaan.

14591702_1124913064212310_2060854160506576909_n.jpg


pic-1-named1.jpg



F-14ssa on kääntyvät siivet, jotta kone sopeutuu paremmin lentämiseen eri nopeuksilla.

Tukialukselta noustessa ja sille laskeutuessa koneen pitää pystyä lentämään hyvin hiljaisella vauhdilla, mutta toisaalta F-14n piti pystyä lentämään hyvin suurella nopeudella jotta se saa ajoissa kiinni vihollisen pommikoneet.

Pienillä nopeuksilla lentämiseen tarvitaan pitkää siipien kärkiväliä, mutta siitä tulee myös suuri ilmanvastus. Jotta koneella pääsee suurta nopeutta, sen siipien kärkivälin pitäisi olla pieni. Ratkaisu on siis kääntyvät siivet, jolloin siipien kärkiväliä voidaan muuttaa.

Lisäksi yliäänennopeudella koneen siipien nostovoiman paikka muuttuu verrattuna aliäänennopeuteen, ja siipien kääntäminen auttaa kompensoimaan tätä, ja koneen korvausvakaimen "neutraalia kohtaa" tarvii muuttaa vähemmän (tai toiseen suuntaan), tämä vielä entisestään vähentää korkausvakaimen aiheuttamaa indusoitunutta ilmanvastusta.


Kääntyväsiipisyydestä kuitenkin luovuttiin myöhemmissä koneissa, koska
1) siipien kääntömekanismi painaa paljon, mikä tekee koneesta hitaammin nousevan ja kömpelömmän, ja n. puolet kääntyvien siipien hidaslento-ominaisuus-hyödystä myös hukataan niistä tulevaan lisäpainoon

2) Siipien kääntömekanismi lisää koneen tutkavastetta, nykyään halutaan tehdä mahdollisimman vähän tutkassa näkyviä koneita

3) Siipien kääntömekanismi lisää koneen hintaa ja huoltotarvetta.

4) Laivasto ei enää koe tarvitsevansa niin nopeita koneita kuin F-14 joten voidaan tehdä hitaampia koneita, joiden siipien kärkiväli on suurempi kuin F-14ssa siivet takana (F-18, F-35C).

5) Ilmavoimat taas ei koe tarvitsevansa hyviä hidaslento-ominaisuuksia, vaan voi tehdä koneita joiden siipien kärkiväli on pienempi, eikä koskaan ottanut käyttöön kääntyviä siipiä yhdessäkään oikeassa hävittäjässä (vaan vain aikoinaan F-111-rynnäkkökoneessa ja B-1B-pommikoneessa, mutta F-111 korvattiin jo kiinteäsiipisellä F-15E:llä).

6) Moottoritekniikan kehityttyä koneessa voi olla parempi työntövoima-paino-suhde jolloin kone voi kiihdyttää nopeammin suureen nopeuteen ja lentoonlähtö voidaan lyhyelläkin kentällä tehdä suuremmalla vauhdilla, vähentäen tarvetta hyville hidaslento-ominaisuuksille. Tämä tosin ei ratkaise laskeutumista.

7) Aerodynamiikka on kehittynyt ja nyt osataan pienelläkin siipien kärkivälillä tehdä parempia hidaslento-ominaisuuksia kuin aiemmin. Ja esim. fly-by-wire-tekniikka mahdollistaa sellaiset epävakaat aerodynaamiset ratkaisut joita 1970-luvulla ei voitu käyttää.


Kyllä kääntyvistä siivistä edelleen hiukan olisi hyötyä lyhyeltä kentältä/tukialukselta nousevalle torjuntahävittäjälle(*) tai rynnäkkökoneelle, mutta hyödyt ovat käyneet niin pieniksi ja haitat nouseet selvästi suuremmiksi, ettei enää kannata.


(*) torjuntahävittäjällä tarkoitan tässä hävittäjää, joka on suunniteltu ampumaan alas pommikoneita ja risteilyohjuksia pitkän kantaman ohjuksilla, eikä taistelemaan vihollisen hävittäjäkoneita vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kääntyväsiipisyydellä ei ole mitään tekemistä hangaariin mahtumisen kanssa.

Tukialuskoneissa on tyypillisesti siivenkärjet kääntyneet ylöspäin, jotta koneen saa mahtumaan pienempään tilaan.

14591702_1124913064212310_2060854160506576909_n.jpg


pic-1-named1.jpg



F-14ssa on kääntyvät siivet, jotta kone sopeutuu paremmin lentämiseen eri nopeuksilla.

Tukialukselta noustessa ja sille laskeutuessa koneen pitää pystyä lentämään hyvin hiljaisella vauhdilla, mutta toisaalta F-14n piti pystyä lentämään hyvin suurella nopeudella jotta se saa ajoissa kiinni vihollisen pommikoneet.

Pienillä nopeuksilla lentämiseen tarvitaan pitkää siipien kärkiväliä, mutta siitä tulee myös suuri ilmanvastus. Jotta koneella pääsee suurta nopeutta, sen siipien kärkivälin pitäisi olla pieni. Ratkaisu on siis kääntyvät siivet, jolloin siipien kärkiväliä voidaan muuttaa.

Lisäksi yliäänennopeudella koneen siipien nostovoiman paikka muuttuu verrattuna aliäänennopeuteen, ja siipien kääntäminen auttaa kompensoimaan tätä, ja koneen korvausvakaimen "neutraalia kohtaa" tarvii muuttaa vähemmän (tai toiseen suuntaan), tämä vielä entisestään vähentää korkausvakaimen aiheuttamaa indusoitunutta ilmanvastusta.


Kääntyväsiipisyydestä kuitenkin luovuttiin myöhemmissä koneissa, koska
1) siipien kääntömekanismi painaa paljon, mikä tekee koneesta hitaammin nousevan ja kömpelömmän, ja n. puolet kääntyvien siipien hidaslento-ominaisuus-hyödystä myös hukataan niistä tulevaan lisäpainoon

2) Siipien kääntömekanismi lisää koneen tutkavastetta, nykyään halutaan tehdä mahdollisimman vähän tutkassa näkyviä koneita

3) Siipien kääntömekanismi lisää koneen hintaa ja huoltotarvetta.

4) Laivasto ei enää koe tarvitsevansa niin nopeita koneita kuin F-14 joten voidaan tehdä hitaampia koneita, joiden siipien kärkiväli on suurempi kuin F-14ssa siivet takana (F-18, F-35C).

5) Ilmavoimat taas ei koe tarvitsevansa hyviä hidaslento-ominaisuuksia, vaan voi tehdä koneita joiden siipien kärkiväli on pienempi, eikä koskaan ottanut käyttöön kääntyviä siipiä yhdessäkään oikeassa hävittäjässä (vaan vain aikoinaan F-111-rynnäkkökoneessa ja B-1B-pommikoneessa, mutta F-111 korvattiin jo kiinteäsiipisellä F-15E:llä).

6) Moottoritekniikan kehityttyä koneessa voi olla parempi työntövoima-paino-suhde jolloin kone voi kiihdyttää nopeammin suureen nopeuteen ja lentoonlähtö voidaan lyhyelläkin kentällä tehdä suuremmalla vauhdilla, vähentäen tarvetta hyville hidaslento-ominaisuuksille. Tämä tosin ei ratkaise laskeutumista.

7) Aerodynamiikka on kehittynyt ja nyt osataan pienelläkin siipien kärkivälillä tehdä parempia hidaslento-ominaisuuksia kuin aiemmin. Ja esim. fly-by-wire-tekniikka mahdollistaa sellaiset epävakaat aerodynaamiset ratkaisut joita 1970-luvulla ei voitu käyttää.


Kyllä kääntyvistä siivistä edelleen hiukan olisi hyötyä lyhyeltä kentältä/tukialukselta nousevalle torjuntahävittäjälle(*) tai rynnäkkökoneelle, mutta hyödyt ovat käyneet niin pieniksi ja haitat nouseet selvästi suuremmiksi, ettei enää kannata.


(*) torjuntahävittäjällä tarkoitan tässä hävittäjää, joka on suunniteltu ampumaan alas pommikoneita ja risteilyohjuksia pitkän kantaman ohjuksilla, eikä taistelemaan vihollisen hävittäjäkoneita vastaan.
Tästä tulikin mieleen kysymys:
Onko Hornetin kääntyvät siivenkärjet "vakiovaruste", ts. onko esim. Suomen koneissa moiset myös?
 
Juu meinasin siis että F14 kääntyvät siivet sopivat hangaariin ilman ylimääräistä siivenkärkien taittamista. Onko hornetista ja superhornetista tukialusversiot joissa siivenkärjet taittuvat vai mahtuvatko ne ilmankin? F35 taitaa olla runkomitoiltaan sen verran pieni että se mahtuu kyllä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 664
Viestejä
4 536 531
Jäsenet
74 861
Uusin jäsen
Juusoroccat

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom