Sotateknologia

Tästä ei täällä jostain syystä ollutkaan. Ryssien niskaan vähän uutta murkulaa jos/kun noita ostetaan.

SUOMEN tykistön tuorein modernisointihanke on edennyt seuraavaan vaiheeseen.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkistanut kansainvälisen tietopyynnön tykistökranaattien lentoa ohjaavien sytyttimien hankkimiseksi. Tällaisella erikoissytyttimellä varustetut kranaatit lisäävät tykistön tarkkuutta huomattavasti.

Tietopyynnön takaraja on lokakuun lopussa. Hankkeen alustava veroton kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Puolustusministeriön päätettäväksi mahdollinen ostos mennee ensi vuoden keväänä.

UUDENLAISET sytyttimet ovat osa Suomen operatiivisen tykistön kehittämishanketta.



”Olemme siihen budjetoineet rahaa. Jos sitä löytyy, niin sitten mahdollisesti hankitaan, mutta se on ministeriön päätös”, sanoo tykistön tarkastaja Pasi Pasivirta.

Uusia sytyttimiä käytettäisiin Suomen äskettäin Etelä-Koreasta ostamissa 155 millimetrin Moukari-panssarihaupitseissa, joista on lyhyessä ajassa tullut Leopard-taistelupanssarivaunujen ohessa Maavoimien modernisoinnin symboleja.

Tietopyynnössä edellytetään, että sytyttimien pitää toimia Suomessa nyt käytössä olevissa tykeissä ja ampumatarvikkeissa. Puolustusvoimat ei aio hankkia uusia tykkejä tai ampumatarvikkeita erikoissytyttimien vuoksi.

HS kertoi huipputarkkoja tykistön erikoisampumatarvikkeita koskevista suunnitelmista ensimmäisen kerran viime vuoden tammikuussa.

”Yleinen trendi tykistössä on, että tykistöaseiden tarkkuus tulee parantumaan merkittävästi tulevaisuudessa”, Pasivirta kertoo.

”Elektroniikka tulee halvemmaksi tehdä. Ohjausjärjestelmien tekeminen on helppoa ja halpaa ja sitä kautta tällaisia järjestelmiä tulee käyttöön paljon enemmän.”

PUOLUSTUSVOIMAT tekee nyt markkinakartoitusta, millaisia tuotteita on tarjolla. Aiemmin on jo tehty teknologiaselvitys, jossa selvisi, että eri yhtiöiden ohjaavat sytyttimet olivat vielä kovasti eri kehitysvaiheissa.

Ohjaavia sytyttimiä valmistetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Israelissa. Niitä on käytetty ainakin Irakissa Mosulin valtauksessa.

Älysytyttimet ovat kalliimpia kuin tavalliset sytyttimet. Toisaalta niitä tarvitaan niiden tarkkuuden vuoksi selvästi vähemmän kuin tavallisia sytyttimiä.

Pasivirta kertoo Tulikomentoja-lehdessä (1/2018) ilmestyneessä artikkelissa, että esimerkiksi amerikkalaisella tarkkuussytyttimellä varustetun kranaatin poikkeama maalista on alle 30 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erillistä tarkistusammuntaa ei tarvita, jolloin vihollinen ei saa mitään ennakkovaroitusta tuli-iskusta.

LENTORATAA korjaavia sytyttimiä on kahta päätyyppiä. Yksinkertaisemmat sytyttimet korjaavat vain pituushajontaa mutta kehittyneemmät osaavat korjata myös sivuhajontaa.

Kehittyneimmät sytyttimet toimivat niin, että niin kutsutulle asetinlaitteelle eli tietokoneelle syötetään tykin oma paikka, maalin paikka ja erilaisia säähän ja ampumatarvikkeeseen liittyviä tietoja. Sen jälkeen laite laskee kranaatille lentoradan.

Tiedot ohjelmoidaan sen jälkeen sytyttimeen. Kranaatin lentäessä sytytin mittaa sijaintiaan esimerkiksi gps-paikannuksella. Sytytin korjaa lentorataa siinä olevilla ohjaussiivekkeillä.

Spacido-sytytin osaa säätää siivekkeiden avulla kranaatin lentoradan pituutta. (KUVA:NICO PUDIMAT)

TÄMÄ ei olisi ensimmäinen kerta, kun Maavoimat ostaisi tykistölleen älyammuksia.

Suomi osti nelisen vuotta sitten tykistölle Bonus-nimisiä ammuksia, jotka ovat vielä erikoistuneempia ampumatarvikkeita. Ne on tarkoitettu erityisesti panssariajoneuvojen tuhoamiseen.
 
Merivoimien kalustoa modernisoidaan israelilaisella ohjusjärjestelmällä.
Merivoimille uusi pintatorjuntaohjusjärjestelmä - Artikkeli - Merivoimat

Kaiketi nyt siis tuo mk5
Gabriel | Missile Threat

Tämä osoittaa, että pienessäkin maassa voidaan valmistaa kehittynyttä sotateknologiaa!

Suomessakin voitaisiin tehdä jotain. Esim. dronet voisivat olla sellainen alue missä pääsisi liikkeelle suhteellisen pienillä pääomilla.

Tällainen drone olisi sopiva Suomelle ja muille:

- drone asennetaan kapselin sisälle
- kapseli ammutaan taivaalle putkella, johon johdetaan paineilmaa
- paineilmalaukaisujärjeltelmiä voitaisiin asentaa kulkuneuvoihin ja laivoihin (kannettava?)
- drone avaa siipensä ja ottaa yhteyden vastaaottimeen/ohjausyksikköön kun se ammutaan taivaalle
- drone pitää sisällään kameroiden lisäksi tutkan
- dronen on tarkoitus olla kertakäyttöinen/halpa, jotain kännyköiden hintaluokkaa
- sarjatuotannolla/miniatyrisoinnilla kustannukset alas, vertaa kännykät
- jossain vaiheessa droneille kehitetään vastatoimia. Jos droneja on ilmassa sadoittain verrattuna muutamiin, niin vastatoimien kehitys vaikeutuu

Edit: ehkä lennokki olisi kuvaavampi sana tälle laitteelle kuin drone?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä osoittaa, että pienessäkin maassa voidaan valmistaa kehittynyttä sotateknologiaa!

Suomessakin voitaisiin tehdä jotain. Esim. dronet voisivat olla sellainen alue missä pääsisi liikkeelle suhteellisen pienillä pääomilla.

Tällainen drone olisi sopiva Suomelle ja muille:

- drone asennetaan kapselin sisälle
- kapseli ammutaan taivaalle putkella, johon johdetaan paineilmaa
- paineilmalaukaisujärjeltelmiä voitaisiin asentaa kulkuneuvoihin ja laivoihin (kannettava?)
- drone avaa siipensä ja ottaa yhteyden vastaaottimeen/ohjausyksikköön kun se ammutaan taivaalle
- drone pitää sisällään kameroiden lisäksi tutkan
- dronen on tarkoitus olla kertakäyttöinen/halpa, jotain kännyköiden hintaluokkaa
- sarjatuotannolla/miniatyrisoinnilla kustannukset alas, vertaa kännykät
- jossain vaiheessa droneille kehitetään vastatoimia. Jos droneja on ilmassa sadoittain verrattuna muutamiin, niin vastatoimien kehitys vaikeutuu

Edit: ehkä lennokki olisi kuvaavampi sana tälle laitteelle kuin drone?

Ihan turhaa monimutkaistusta. Tuosta kapselista/putkesta ei olisi mitään käytännön hyötyä, mutta se vaan huonontaisi luotettavuutta, tekisi järjestelmästä paljon kalliimman käyttää ja lisäksi se tekisi järjestelmästä täysin turhan ei-uudelleenkäytettävän.

Teknisiä ratkaisuja kehitetään sen takia, että ne ratkaisevat jonkun ongelman tai tuotan jonkun hyödyllisen ominaisuuuden tai parantavat jo olemassaolevaa hyödyllistä ominaisuutta. Turha monimutkaisuus on aina vain haitallista, jos se ei tee mitään näistä.


Ja tutka jossain kertakäyttöisessä valvontalaitteessa.. tulisi hyvin kalliiksi.
IR-ohjattu Sidewinder maksaa wikipedian mukaan $84k, tutkaohjattu AMRAAM $386k. Toki AMRAAM on isompikin, mutta se koko selittäisi lähinnä hinnan tuplaantumisen. Loput $200k taitaa tulla siitä tutkasta. Ja se AMRAAMin tutka on tutkaksi hyvin pieni ja heikkotehoinen eikä siinä taida olla ollenkaan esim. mitään valvontamoodia.


Ja mikään nykypäivän tasolla oleva minitarisaatio ei tuo modernin tutkan hintaa riittävän paljoa alas. Nykyaikainen AESA-tutka >tuhannen erillisen antenninsa ja lähetin-vastaanottimensa kanssa sisältää niin suuren määrän analogiakomponentteja jotka mooren laista eivät ole merkittävästi hyötyneet. Lisäksi tutkassa lähetystehojen pitää olla aivan eri luokkaa kuin kännyköillä, ja suurtehovahvistimet maksavat aina, mooren laki ei ole halventanut niitä yhtään.
(kännykkä pari wattia, F-22n APG-77 20 kW, AEGIS-risteilijöiden AN/SPY-1 6 MW)


Toki mooren laki halventaa/on halventanut sitä tutkan signaalinkäsittelyä, mutta se on vain toinen puoli siitä tutkan hinnasta.

Ja tosiaan järeää tutkaa ei yksinkertaisesti saada mahtumaan mihinkään pieneen droneen. Ne vahvistimet ja niiden virtalähteet vaan vaatii paljon tilaa ja tuottaa paljon lämpöä joka pitää saada jollain tapaa jäähdytettyä pois.

Eli sen tutkan pitäisi olla hyvin vanhanaikainen ja heikkotehoinen, että sen saisi riittävän halvaksi ja mahtumaan siihen pieneen ja halpaan droneen. Ja silloin se olisi hyvin helppo jammata ja kantama olisi todella onneton.



Jännä ratkaisu olisi tietysti swarmbot-mallinen ratkaisu, jossa jokaisessa dronessa olisi yksi radio-osa, ja kymmenet tai sadat dronet yhdessä muodostaisivat sen AESA-tutkan hyvin pitkällä aallonpituudella toimivalle tutkalle. Ne sadat dronet vaan myös tulisivat helposti hyvin kalliiksi (kännykkätason hinnat/drone voi joka tapauksessa unohtaa, nolla tai pari perään hintaan jokaiselle, jos siinä tutkassa on tarkoitus olla yhtään järkevää tehoa), ja tämä vaatisi hyvin paljon hyvin suuren kaistanleveyden ja olemattoman viiveen kommunikaatiota niiden dronejen välille ;) - niiden tutkalähetinten vaiheiden synkkaaminen keskenään riittävällä tarkkuudella ei välttämättä olisi kovin helppo juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Eli sen tutkan pitäisi olla hyvin vanhanaikainen ja heikkotehoinen, että sen saisi riittävän halvaksi ja mahtumaan siihen pieneen ja halpaan droneen.
Tutkan koko kai vaikuttaa oleelliselta osin sen erottelokykyyn, joten ihan taskumalli ei taida toimia. Jos niitä lennokkeja olisi taivaalla satamäärin, niin tätä kai pystyisi kiertämään.

Mutta noin periaatteessa joku tiedustelulennokki voisi olla suomalaisin voimin hyvinkin toteutettavissa. Mutta jos sillä meinaisi businesta tehdä, niin jollakin tavalla/osa-alueella sen pitäisi olla parempi kuin kilpailijat.
 
Tämä osoittaa, että pienessäkin maassa voidaan valmistaa kehittynyttä sotateknologiaa!

Suomessakin voitaisiin tehdä jotain. Esim. dronet voisivat olla sellainen alue missä pääsisi liikkeelle suhteellisen pienillä pääomilla.

Tällainen drone olisi sopiva Suomelle ja muille:

- drone asennetaan kapselin sisälle
- kapseli ammutaan taivaalle putkella, johon johdetaan paineilmaa
- paineilmalaukaisujärjeltelmiä voitaisiin asentaa kulkuneuvoihin ja laivoihin (kannettava?)
- drone avaa siipensä ja ottaa yhteyden vastaaottimeen/ohjausyksikköön kun se ammutaan taivaalle
Jotta maalaukaisusta saadaan mitään hyötyä, siihen vaaditaan jumalattomasti energiaa alkuun ja se taas vaatisi dronen rakenteilta paljon enemmän kuin tasainen kiihdytys.
- drone pitää sisällään kameroiden lisäksi tutkan
Tutkan havainnointietäisyys on aika suoraan verrannollinen tutkan poikkipinta-alaan, mitä tuollaisen minidronen tutka näkisi?
- dronen on tarkoitus olla kertakäyttöinen/halpa, jotain kännyköiden hintaluokkaa

- sarjatuotannolla/miniatyrisoinnilla kustannukset alas, vertaa kännykät
Utopiaa, tutka, aseistus, lentokyky... kännykän hinnalla? Vai onko jossakin miljoonan kännyköitä?
- jossain vaiheessa droneille kehitetään vastatoimia. Jos droneja on ilmassa sadoittain verrattuna muutamiin, niin vastatoimien kehitys vaikeutuu
Tämä on totta. Dronet / autonomiset lennokit tulevat yleistymään ja mahdollisesti korvaamaan lentokoneet, mutta kukaan ei tiedä onko tämä 10, 50 vai 100 vuoden päästä. Tällöin on luonnollista että dronet kehittyvät ja samalla niitä vastaan suunnatut toimet kehittyvät.
Edit: ehkä lennokki olisi kuvaavampi sana tälle laitteelle kuin drone?
Itse käsitän Drone-termin enemmän autonomiseen lentolaitteeseen, joka ei tarvitse ihmisen jatkuvaa ohjausta.

Jos mietitään konseptitasolla että mikä lentokone on sotilaskäytössä, niin se on aselavetti AA/AG-aseille. Toisaalta se on myös tiedustelujärjestelmä maalien etsintään. Näkisin dronen kustannustehokkaana aselavettina, joka ottaa tulevaisuudessa ohjaustietoa ilmavalvontaverkosta, jolloin välttämättä tutkaa ei tarvita lainkaan. Samalla kun Dronessa itsessään ei ole tutkaa, se voi pysyä helpommin pimennossa ollen lähes passiivinen järjestelmä. Dronen ohjaus varmasti tulee lähettämään jonkin verran signaaleja. Puolustukseen tällainen tutkasta karsittu drone sopii varmasti paremmin kuin hyökkäykseen, jossa omaa tutkaverkostoa ei ole toiminnassa. Mutta tuollaisetkaan eivät tule olemaan mitään kännykkätason laitteita, ehkä murto-osa modernista hävittäjästä ja luokkaa 1-25m€ kpl. Mutta samalla esim. tutkan poistaminen luo vaatimuksen muulle maalinosoitusjärjestelmälle. Lentäjähän on toisaalta vain tietokone, joka osaltaan poistaa lentokoneen teknistä monimutkaisuutta luoden siitä osin yksinkertaisemman. Tosin lentäjä vaatii runsaasti tekniikan rajapintoja joilla tieto siirretään järjestelmistä lentäjälle, joita ei sellaisenaan droneissa tarvita. Dronet voivat olla jonain muotona huomattavasti halvempia kuin hävittäjät, mutta toisaalta jos vaatimuksista ei tingitä niin ne voivat olla myös saman hintaisia tai kalliimpia.

Harvemmin näissä on mitään aluetta jolla kännykkätason kustannuksilla saadaan aselajin tasoista suorituskykyä.
 
Tutkan koko kai vaikuttaa oleelliselta osin sen erottelokykyyn, joten ihan taskumalli ei taida toimia. Jos niitä lennokkeja olisi taivaalla satamäärin, niin tätä kai pystyisi kiertämään.

Mutta noin periaatteessa joku tiedustelulennokki voisi olla suomalaisin voimin hyvinkin toteutettavissa. Mutta jos sillä meinaisi businesta tehdä, niin jollakin tavalla/osa-alueella sen pitäisi olla parempi kuin kilpailijat.

Kuvittelisin, että puhutaan jostain metrin puolentoista siipien kärkivälistä. Näin jutun missä joku amerikkalainen firma oli laittanut droneen tutkan, oli jotain metamateriaalia.

Jep, tulee mieleen sellainen busines mitä Nokialla oli kulta-aikanaan.
 
Jotta maalaukaisusta saadaan mitään hyötyä, siihen vaaditaan jumalattomasti energiaa alkuun ja se taas vaatisi dronen rakenteilta paljon enemmän kuin tasainen kiihdytys.

Tutkan havainnointietäisyys on aika suoraan verrannollinen tutkan poikkipinta-alaan, mitä tuollaisen minidronen tutka näkisi?

Utopiaa, tutka, aseistus, lentokyky... kännykän hinnalla? Vai onko jossakin miljoonan kännyköitä?

Tämä on totta. Dronet / autonomiset lennokit tulevat yleistymään ja mahdollisesti korvaamaan lentokoneet, mutta kukaan ei tiedä onko tämä 10, 50 vai 100 vuoden päästä. Tällöin on luonnollista että dronet kehittyvät ja samalla niitä vastaan suunnatut toimet kehittyvät.

Itse käsitän Drone-termin enemmän autonomiseen lentolaitteeseen, joka ei tarvitse ihmisen jatkuvaa ohjausta.

Jos mietitään konseptitasolla että mikä lentokone on sotilaskäytössä, niin se on aselavetti AA/AG-aseille. Toisaalta se on myös tiedustelujärjestelmä maalien etsintään. Näkisin dronen kustannustehokkaana aselavettina, joka ottaa tulevaisuudessa ohjaustietoa ilmavalvontaverkosta, jolloin välttämättä tutkaa ei tarvita lainkaan. Samalla kun Dronessa itsessään ei ole tutkaa, se voi pysyä helpommin pimennossa ollen lähes passiivinen järjestelmä. Dronen ohjaus varmasti tulee lähettämään jonkin verran signaaleja. Puolustukseen tällainen tutkasta karsittu drone sopii varmasti paremmin kuin hyökkäykseen, jossa omaa tutkaverkostoa ei ole toiminnassa. Mutta tuollaisetkaan eivät tule olemaan mitään kännykkätason laitteita, ehkä murto-osa modernista hävittäjästä ja luokkaa 1-25m€ kpl. Mutta samalla esim. tutkan poistaminen luo vaatimuksen muulle maalinosoitusjärjestelmälle. Lentäjähän on toisaalta vain tietokone, joka osaltaan poistaa lentokoneen teknistä monimutkaisuutta luoden siitä osin yksinkertaisemman. Tosin lentäjä vaatii runsaasti tekniikan rajapintoja joilla tieto siirretään järjestelmistä lentäjälle, joita ei sellaisenaan droneissa tarvita. Dronet voivat olla jonain muotona huomattavasti halvempia kuin hävittäjät, mutta toisaalta jos vaatimuksista ei tingitä niin ne voivat olla myös saman hintaisia tai kalliimpia.

Harvemmin näissä on mitään aluetta jolla kännykkätason kustannuksilla saadaan aselajin tasoista suorituskykyä.

En usko, että rakenteet tulisivat ongelmaksi, jos lennokin suunnittelee oikein sinne kapselin sisälle.

Aikakin tutkalla olisi mahdollista nähdä paljonkin, koska se lentää korkealla. Vaikea tietysti sanoa miten pitkälle miniatyyrilennokin tutkaa voi kehittää. Yksi hyvä puolisi sillä kuitenkin olisi: sillä voisi hämätä vihollisen tutkaan hakeutuvia ohjuksia.

En puhunut aseistuksesta mitään. Minulla oli ajatuksena lennokki, jolla välitetään tietoa ympäristöstä (silmät taivaalla). Jos sellaisen saisi vaikka ilman tutkaa kännykän hinnalla, niin se olisi jo paljon.

Kyllä, näen, että seuraavan hävittäjäsukupolven jälkeen hävittäjät korvataan lentäjättömillä aselaveteilla.
 
Viimeksi muokattu:
En usko, että rakenteet tulivat ongelmaksi, jos lennokin suunnittelee oikein sinne kapselin sisälle.

Aikakin tutkalla olisi mahdollista nähdä paljonkin, koska se lentää korkealla. Vaikea tietysti sanoa miten pitkälle miniatyyrilennokin tutkaa voi kehittää. Yksi hyvä puolisi sillä kuitenkin olisi: sillä voisi hämätä viholisen tutkaan hakeutuvia ohjuksia.

miten?

En puhunut aseistuksesta mitään. Minulla oli ajatuksena lennokki, jolla välitetään tietoa ympäristöstä (silmät taivaalla). Jos sellaisen saisi vaikka ilman tutkaa kännykän hinnalla, niin se olisi jo paljon.

Kännykän hinnalla saisi laitteen, jossa ainoana valvontalaitteena on kännykkäkameran tasoa oleva kamera, nopeus olisi joitain kymmeniä kilometrejä tunnissa, ja toiminta-aika olisi vartin luokkaa. Se olisi aika vähän normaaliin sodankäyntiin.

Toisaalta jossain taktisissa erikoisoperatioissa jalkaväen tukena tuollaiset (quacopter-mallisina) voisivat olla näppäriä ratkaisevalla hetkellä. Mutta silloin niihin kannattaisi myös ehkä laittaa joku käsikranaattia selvästi pienempi räjähde, joka on tappava suoraan iholta laukaistuna, lentää päin vihollissotilasta (kohtaan missä ei ole sirpale-/luotiliiviä) ja räjähtää.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin ajattelin, että ajatuksena oli about tän kokoluokan kapistus:
AeroVironment RQ-11 Raven - Wikipedia
Edellyttäen, että hinta on tontillaan, niin tossakin ollaan vielä ~30-40 tuhannen pinnassa per lennokki. Tuossa on vielä matkaa kännykkäluokan hintohin (no, ehkä Vertun kalleimmat oli likellä... ) Mutta ollaan kaukana miljoonaluokan vehkeistäkin - myös suorituskyvyn osalta. Mutta tarkkaa ja ajantaista tilannetietoa lähimmän 10 kilsan alueelta ei kuulosta yhtään huonolta diililtä tohon hintaan - riippuen hieman että montako lentoa noi keskimäärin kestää...
 
Jotenkin ajattelin, että ajatuksena oli about tän kokoluokan kapistus:
AeroVironment RQ-11 Raven - Wikipedia
Edellyttäen, että hinta on tontillaan, niin tossakin ollaan vielä ~30-40 tuhannen pinnassa per lennokki. Tuossa on vielä matkaa kännykkäluokan hintohin (no, ehkä Vertun kalleimmat oli likellä... ) Mutta ollaan kaukana miljoonaluokan vehkeistäkin - myös suorituskyvyn osalta. Mutta tarkkaa ja ajantaista tilannetietoa lähimmän 10 kilsan alueelta ei kuulosta yhtään huonolta diililtä tohon hintaan - riippuen hieman että montako lentoa noi keskimäärin kestää...

Jep, kokoluokka tuo.

Paljonkohan tuon osat maksaa? 30-40:ssa on "vähän" Lapinlisää.

Jos sen sais kännykän/tonnin luokkaan, niin tarvitsee kestää vaan kerran.
 
Parilla tonnilla on hankala saada riittävää optiikkaa, jotta voidaan suorittaa valvontaa tai tiedustelua esim. joukkueen toiminta-alueella. Saati sitten lämpökamerakykyä, tarpeeksi pitkää toiminta-aikaa ja automatisointia. Laitteen pitäisi kuitenkin pystyä seuraamaan ja valvomaan havaittua kohdetta, ehkä jopa maalata kohde, pystyä palaamaan "kotiin" tai haluttuun pisteeseen ja tehdä se "mutkan" kautta.

Jos tuollaista halutaan, eiköhän ole järkevintä ostaa noita RQ-11 lennokkeja.
 
Parilla tonnilla on hankala saada riittävää optiikkaa, jotta voidaan suorittaa valvontaa tai tiedustelua esim. joukkueen toiminta-alueella. Saati sitten lämpökamerakykyä, tarpeeksi pitkää toiminta-aikaa ja automatisointia. Laitteen pitäisi kuitenkin pystyä seuraamaan ja valvomaan havaittua kohdetta, ehkä jopa maalata kohde, pystyä palaamaan "kotiin" tai haluttuun pisteeseen ja tehdä se "mutkan" kautta.

Jos tuollaista halutaan, eiköhän ole järkevintä ostaa noita RQ-11 lennokkeja.

Järkevä on kehittää!

Kehityksen tekee joku jossain joka tapauksessa. Miksi emme me. Olemmeko me jotain perässähiihtäjiä?
 
Järkevä on kehittää!

Kehityksen tekee joku jossain joka tapauksessa. Miksi emme me. Olemmeko me jotain perässähiihtäjiä?

Miksi tuhlata resursseja, kun markkinoilla on valmis tuote saatavilla? Edelleen, me emme ole pääsemässä haluamaasi kustannuspisteeseen. Jo optiikka tuhoaa tuon sinun hintasi. Joten jos itse kehitämme sen, pitää valmistusmäärät olla kymmenissä tuhansissa, jotta hinta alkaa tipahtamaan yksiköltä. Pitää se kehittäminenkin jotenkin maksaa. Mitä jos keksit uuden kohteen, tuo vain ei ole järkevää.

edit: Niin ja meillä ei ole tarpeita niin suurelle määrälle droneja, että niitä kannattaisi itse kehittää ja valmistaa.
 
En usko, että rakenteet tulisivat ongelmaksi, jos lennokin suunnittelee oikein sinne kapselin sisälle.

Aikakin tutkalla olisi mahdollista nähdä paljonkin, koska se lentää korkealla. Vaikea tietysti sanoa miten pitkälle miniatyyrilennokin tutkaa voi kehittää. Yksi hyvä puolisi sillä kuitenkin olisi: sillä voisi hämätä vihollisen tutkaan hakeutuvia ohjuksia.

En puhunut aseistuksesta mitään. Minulla oli ajatuksena lennokki, jolla välitetään tietoa ympäristöstä (silmät taivaalla). Jos sellaisen saisi vaikka ilman tutkaa kännykän hinnalla, niin se olisi jo paljon.

Kyllä, näen, että seuraavan hävittäjäsukupolven jälkeen hävittäjät korvataan lentäjättömillä aselaveteilla.

Pahoittelut tuosta aseiden olettamisesta, olit kuitenkin lainannut mereltä laukaistavaa ohjuspostausta juuri kun aloit selittämään kännykän hintaisesta dronesta, joten oletin että ne lainaamasi aseet jotenkin liittyivät myös tähän droneen.

Korkealla lentäminen ei auta mitään tutkalla näkemiseen jos sen antennin pinta-ala on luokkaa A5-arkki. Tutka vaatii vielä aika paljon sähkötehoa, joka täytyy tuoda akuilla / moottorin generaattorilla ja polttoaineella, mikä lisää massaa, mikä lisää rakenteita, mikä monimutkaistaa tuota maalaukaisua yms.

Jenkithän on jo tehnyt noita silmiä taivaalle mitkä toimivat, ei toki maastalaukaistavia kertakäyttöisiä, vaan aseiden ulottumattomissa lentäviä hieman suurempia. Noiden kustannuksia kun verrataan vastaavaan lentolaitteeseen, niin ollaan jo päästy lentokoneita kalliimpiin ratkaisuihin. Northrop Grumman RQ-4 Global Hawk - Wikipedia
 
Korkealla lentäminen ei auta mitään tutkalla näkemiseen jos sen antennin pinta-ala on luokkaa A5-arkki. Tutka vaatii vielä aika paljon sähkötehoa, joka täytyy tuoda akuilla / moottorin generaattorilla ja polttoaineella, mikä lisää massaa, mikä lisää rakenteita, mikä monimutkaistaa tuota maalaukaisua yms.

Periaatteessa tutkasignaalin vastaanottamiseen voitaisiin käyttää useampaa lennokkia, jolloin resoluutioon vaikuttaisi lennokkien määrä eikä niinkään yksittäisen lennokin koko. Tutkasignaalin lähettäminen vaadittava teho on tietysti edelleen ongelma. Yksi vaihtoehto olisi käyttää maasta lähetettävää signaalia.
 
Periaatteessa tutkasignaalin vastaanottamiseen voitaisiin käyttää useampaa lennokkia, jolloin resoluutioon vaikuttaisi lennokkien määrä eikä niinkään yksittäisen lennokin koko. Tutkasignaalin lähettäminen vaadittava teho on tietysti edelleen ongelma. Yksi vaihtoehto olisi käyttää maasta lähetettävää signaalia.
Se on kyllä mahdollista ja passiivinen havainnointi on varmaan jossain määrin tulevaisuuden suunta, mutta siitä ollaan vielä varmaan vuosikymmenien päässä. Mietin itse lähinnä sitä signaali/kohina-suhdetta, että jos yksikään pieni antenni ei saa erotettua signaalia kohinasta, niin kuinka helposti kymmenen ripoteltua antenninpätkää saa jokaiselle näkymättömän signaalin yhteisesti talteen? En kyllä ole mikään radiospesialisti että tässä heittelen oletuksia puhtaasti hatusta.
 
Nuo nykyiset valvontatutkat tai SAR vaativat kymmenen-kymmenien kilojen kantokyvyn sekä tehoa jotain 1kW+. Tutkaa taitaa olla haasteellista jakaakaan kovin pieniin droneihin kun vaaditaan melko tarkat tiedot omasta kinematiikasta, paikasta, ajasta, lähetteestä ym. Perinteisiä EW sensoreita on aika kevyitäkin mutta antennit niissäkin joissain aika isoja riippuen mitä mitataan.
 
Mutta jos laitteen piti olla kertakäyttöinen, tai vaikka voitaisiin käyttää useasti, niin mitä hyötyä tuollaisella tutkalla olisi? Entä miten painat hinnan tarpeeksi alas?

Sent from my ONEPLUS A6003 using Tapatalk


Tämä oli vain esimerkki.

Lenokkiin asennettuna tutka-antenni pitäisi olla kuvun sisällä suuremman nopeuden tuoman ilmanvastuksen vuoksi ja sen pitäisi tietysti tarkkailla lentokoneita/lentolaitteita.
 
Tämä oli vain esimerkki.

Lenokkiin asennettuna tutka-antenni pitäisi olla kuvun sisällä suuremman nopeuden tuoman ilmanvastuksen vuoksi ja sen pitäisi tietysti tarkkailla lentokoneita/lentolaitteita.
Kuinkas nopeasti tuollaisen pitäisi kulkea? Millä etäisyydellä esim su-35 pitäisi näkyä tuon lennokin tutkassa?

Sent from my ONEPLUS A6003 using Tapatalk
 
Eikö tuo ollut ihan validi kysymys vai oliko liian vaikea fantasiaasi ajatellen? :kahvi:

Taitaa olla tapana laittaa väkeä ignoreen, kun tulee edes jotain kysymyksiä, ja joutuu miettimään vähän pidemmälle "hyviä" ideoitaan :)

Jos nyt droneja pitää hommaa, niin ryhmätasolle tuotava laite, joka osittain autonominen. Tuolla määrällä pystytään operoimaan komppania tasolla koko ajan kahdella dronella, ja tarpeen vaatiessa enemmällä määrällä. Näin saadaan aika paljon tietoa vihollisen liikkeistä ja pystytään vastaamaan paremmin epäsuoralla tulella, joukkojen siirroilla ja jopa ohjuksin tärkeisiin kohteisiin.
 
Taitaa olla tapana laittaa väkeä ignoreen, kun tulee edes jotain kysymyksiä, ja joutuu miettimään vähän pidemmälle "hyviä" ideoitaan :)

Jos nyt droneja pitää hommaa, niin ryhmätasolle tuotava laite, joka osittain autonominen. Tuolla määrällä pystytään operoimaan komppania tasolla koko ajan kahdella dronella, ja tarpeen vaatiessa enemmällä määrällä. Näin saadaan aika paljon tietoa vihollisen liikkeistä ja pystytään vastaamaan paremmin epäsuoralla tulella, joukkojen siirroilla ja jopa ohjuksin tärkeisiin kohteisiin.
Onhan noita tiedustelulennokkeja jo, mutta ei ne mitään kännykän hintaisia ole eivätkä tule olemaankaan(varsinkaan tutkalla). Lisää toki voisi hankkia
 
Onhan noita tiedustelulennokkeja jo, mutta ei ne mitään kännykän hintaisia ole eivätkä tule olemaankaan(varsinkaan tutkalla). Lisää toki voisi hankkia

Itse tarkoitan lähinnä quad-kopteri droneja. Saa olla enemmänkin roottoreita. Lähinnä ryhmän/joukkueen lähitiedusteluun ja taistelun tilannekuvan pitämiseen.
 
Itse tarkoitan lähinnä quad-kopteri droneja. Saa olla enemmänkin roottoreita. Lähinnä ryhmän/joukkueen lähitiedusteluun ja taistelun tilannekuvan pitämiseen.
Tämmöisiä varmasti tulee kymmenen vuoden sisään. Armeija maailma sattuu nyt olemaan hieman hidas ja kankea uudistumaan.

Edit. Mielestäni loistava uudistus SAlle. Mieluummin pitäisivät pienet taistelu yksiköt mahdollisimman "kilpailukykyisinä" kuin ostaa kallilla uusi ilmataistelu kapasiteetti. Jos idästä tulee hyökkäys, sissisodaksi menee
 
Viimeksi muokattu:
Tämmöisiä varmasti tulee kymmenen vuoden sisään. Armeija maailma sattuu nyt olemaan hieman hidas ja kankea uudistumaan.
poliisi ja rajavartiolaitos tällaisia käyttävät jo. Puolustusvoimista en ole täysin varma. Maalilennokkeja on jo pitkään laukaistu tukialuskatapultin miniversiolla.
 
PV:llä on kyllä käytössä kevyitä 10kg painoisia Orbiter 2 MUAS -lennokkeja jotka singotaan ilmoille kevyellä paineilmalla toimivalla katapultilla, vai oliko puhe vain quad-coptereista?
Miehistöä niiden käyttöön koulutetaan ainakin Vekaralla. Samoin Porissa on Lentotiedustelukomppania joilla on käytössä raskaampi 300 kilon Ranger-UAV mutta käsittääkseni varusmiehiä ei kouluteta niiden käyttöön.
Tuollainen mini-UAS lentää kolmisen tuntia ja käyttöetäisyys n. 15km hyvissä olosuhteissa. Miehistö on yksi upseeri + 7 aliupseeria + kuski ja kaksi lennokkia. Sensorikuorma n. 1,5kg ja siihen saa päivä- ja lämpökameran ja tarvittavat kamat navigointiin. GPS ja inertiaohjaus joka on ohjauslaitteella (toughbookki) ennakkoon määritelty ja tietty ohjaaja voi palata katselemaan mielenkiintoisia mäntyjä jos tarvitsee.

Näistä oli juttusarja viimevuonna Suomen Sotilaassa, ja 3/2017 numerossa oli juttua tuosta Orbiterista mistä nopeasti referoin tuon.

Muoks: ja nopea haku kertoi myös että tuosta on versio joka on varustettu myös taistelukärjellä. Kuulostaa aika muikealta kun miettii että tuollainen lennokki on käytännössä mahdoton havaita tai ampua alas. Siinä ei ole paljoa reaktioaikaa kun tuollainen syöksyy ajoneuvon/muun kohteen kimppuun.
 
Viimeksi muokattu:
Kokeilenpa elvyttää hieman keskustelua. Olisiko järkeä hankkia muutama RQ-170 -kaltainen UAV aseistettuna tukemaan hävittäjiä? Todella kalliitahan ne ovat, mutta tarkoitan vain muutamaa kappaletta. Kone voisi olla käytännössä jatkuvasti ilmassa kun lennetään etänä. Tuntikustannuksiltaan kuitenkin huomattavasti edullisempia vrt hävittäjä.
 
Kone voisi olla käytännössä jatkuvasti ilmassa kun lennetään etänä
Tuskin ne kovin paljoa vähemmällä huollolla pärjää kuin hävittäjätkään. En tiedä millaista aselastia suunnittelit tohon lennokkiin, mutta yleensähän nuo on ilmasta maahan -ohjuksilla varustettuja, jos ovat aseistettuja. Eli mikä olisi se tehtävä mihin tuota käytettäisiin? Pari Hellfireä on varmaan ihan pätevä vastaus kun jahdataan terroristeja, mutta olisiko se optimaalista (vähän) rahan käyttöä Suomelle?

Sinänsä kyllä uskoisin, että tiedusteluun jonkunlainen UAV-ratkaisu voisi olla fiksu. Ei sitoisi HX-kalustoa toimintaan jonka voisi hoitaa muutoin - ehkä jopa edullisemmin. Ja liian ajantasaista tilannekuvaa ei oikein voi olla. Paitsi että ei nämäkään taida operoida vihollisen ilmatorjunnan alueella sen paremmpin. Lentolaite kuin lentolaite tutkan kannalta...
 
Tuskin ne kovin paljoa vähemmällä huollolla pärjää kuin hävittäjätkään. En tiedä millaista aselastia suunnittelit tohon lennokkiin, mutta yleensähän nuo on ilmasta maahan -ohjuksilla varustettuja, jos ovat aseistettuja. Eli mikä olisi se tehtävä mihin tuota käytettäisiin? Pari Hellfireä on varmaan ihan pätevä vastaus kun jahdataan terroristeja, mutta olisiko se optimaalista (vähän) rahan käyttöä Suomelle?

Sinänsä kyllä uskoisin, että tiedusteluun jonkunlainen UAV-ratkaisu voisi olla fiksu. Ei sitoisi HX-kalustoa toimintaan jonka voisi hoitaa muutoin - ehkä jopa edullisemmin. Ja liian ajantasaista tilannekuvaa ei oikein voi olla. Paitsi että ei nämäkään taida operoida vihollisen ilmatorjunnan alueella sen paremmpin. Lentolaite kuin lentolaite tutkan kannalta...

Tarkoitin lähinnä ilmatorjunta ohjuksin varustettuja lavetteja. Voisivat pyöriä ilmatilassa ja linkittyä maatutkiin maaleja varten. Voisivat myös käydä kohtaamassa ilmatilanloukkaajia niiden sattuessa

edit siis koiratappelussa tietenkin ihmispilotti on se joka on parhain, mutta ammuttaessa yli näköetäisyyden voisi tuollainen "pieni" mutta silti tutkassa käytännössä havaitsematon kone olla ylivoimainen tekijä. Vastustaja tietenkin arvaa mitä tapahtuu kun suuri hävittäjä tekee u-käännöksen, eli laukaisee pitkänkantaman ohjuksen
 
Viimeksi muokattu:
Noi nykydronet on kai laidastaan "hitaita" kun suunnittelun pääpiste on siellä pitkässä toiminta-ajassa. Antaako valmiina ilmassa olo sitten niin paljon etua noiden ilmatilan loukkaajien jahtaamiseen, kun huippunopeudessa jäädään reilusti? Luulisin, että ei.

Kuinka pieni ja tutkassa näkymätön toi rq-170 nyt sitten on? Kokoluokka on kuitenkin ihan reilusti lentokoneluokkaa. Toki se, että ohjaamoa ei ole helpottaa suunnittelua jonkin verran.
 
Tarkoitin lähinnä ilmatorjunta ohjuksin varustettuja lavetteja. Voisivat pyöriä ilmatilassa ja linkittyä maatutkiin maaleja varten. Voisivat myös käydä kohtaamassa ilmatilanloukkaajia niiden sattuessa

(ilmatorjuntaohjus on yhdyssana, eikä se ole ilmatorjuntaohjus jos se laukaistaan ilmasta)

Pitkä toiminta-aika ja suuri nopeus ovat täysin ristiriitaisia suunnittelukriteereitä. Kone, joka on nopea, myös kuluttaa paljon polttoainetta aikayksikköä kohden.

Ja hävittäjäkoneen käytännössä tarvii olla nopea.


edit siis koiratappelussa tietenkin ihmispilotti on se joka on parhain, mutta ammuttaessa yli näköetäisyyden voisi tuollainen "pieni" mutta silti tutkassa käytännössä havaitsematon kone olla ylivoimainen tekijä. Vastustaja tietenkin arvaa mitä tapahtuu kun suuri hävittäjä tekee u-käännöksen, eli laukaisee pitkänkantaman ohjuksen

Ei ihan näinkään.

Koiratappelu usein alkaa sillä, että koneet lähestyvät toisiaan, vaihtavat pari ohjusta ja ehkä tykinkuulaakin, mutta eivät osu. Miehittämätön kone voidaan tässä ohjelmoida törmäämään siihen viholliskoneeseen, käyttämään itseään sinä "viimeisenä ohjuksena".

Koiratappelutilanteessa taas drone kestää g-voimia pilottia paremmin, ja (jos se pitkä toiminta-aika heitetään romukoppaan) droneen voidaan saada parempi teho-paino-suhde ja sen kautta parempi liikehtimiskyky kuin normaaliin hävittäjään, koska sen ei tarvi kantaa pilotin painoa. Toki ongelmana voi sitten dronen kanssa olla tilannetietoisuus. Pilotin omat silmät on edelleen erinomaiset sensorit lyhyillä matkoilla.


ja tuosta "laukaistaan ja u-käännös" .. nykyaikaisissa ilmataisteluohjuksissa on oma tutka, mutta se on niin pieni, että se näkee normaalin hävittäjäkoneen kokoiseen koneen vasta jostain parinkymmenen kilometrin päästä (ja stealth-koneen vasta jostain ihan iholta).

Ja hävittäjäkoneissa se pääasiallinen tutka on suunnattu vain eteenpäin, näkee n. 150 asteen sektorin (n. 75 astetta molemmille puolille) koneen edestä. Tämän lisäksi saattaa olla joku pyrstövaroitustutka, mutta se on paljon heikkotehoisempi eikä sitä tyypillisesti voi käyttää ohjusten maalinosoitukseen.

Jos kone laukaisee ohjuksen 120km päästä ja tekee heti-u-käännöksen, ohjus on helppo väistää pienelllä suunnanmuutoksella. Jotta ohjus varmemmin osuus, laukaisevan koneen pitää jatkaa lentoaan sellaiseen suuntaan, että se edelleen näkee viholliskoneen päätutkallaan, ja voi lähettää ohjukselle kurssikorjauksia siitä, minne viholliskone on kääntynyt.
 
Jos kuvitellaan että useampi miehittämätön lennokki liikkuisi jonkin sortin parviälyllä ja muodostaisivat tutkistaan VLA tapaisen asetelman, niin mikä olisi yhteydenpitotapa? Ensin tuumin laseria, mutta voi olla haastava linkin muodostuksen kannalta. Toisaalta aurinko taitaa aika hyvin estää optisten linkkien toiminnan vaikkei vesihöyryä olisikaan? Olisiko jokin suunnattu mikroaalto paras? WLAN voisi toimia, mutta taitaa olla hyvin herkkä radiohäirinnälle.

Onko jollakin tietoa onko edes mahdollista muodostaa liikkuvista kohteista VLA tutkaa?
 
Suomen ei kannata hankkia ilmataistelulennokkeja, koska sellaisia ei ole olemassa. Noin pelkistetysti.

Ajatus simppelistä ohjuslavetista nostetaan kyllä usein esiin, mutta ajatuksen järkevyyteen ei oikeastaan juurikaan vaikuta se onko kone miehitetty vai ei. Itse koneen hankinta- ja käyttökustannukset ovat kuitenkin joka tapauksessa samat. Käytännössä suunta on ollut koko ajan yleiskäyttöisempien koneiden suuntaan, joten tällaisia yhtä tarkoitusta varten rakennettuja koneita tuskin tullaan kamalasti näkemään.
 
(ilmatorjuntaohjus on yhdyssana, eikä se ole ilmatorjuntaohjus jos se laukaistaan ilmasta)
Noniin siinä tulikin se tärkein asia.



Ei ihan näinkään.

Koiratappelu usein alkaa sillä, että koneet lähestyvät toisiaan, vaihtavat pari ohjusta ja ehkä tykinkuulaakin, mutta eivät osu. Miehittämätön kone voidaan tässä ohjelmoida törmäämään siihen viholliskoneeseen, käyttämään itseään sinä "viimeisenä ohjuksena".

Koiratappelutilanteessa taas drone kestää g-voimia pilottia paremmin, ja (jos se pitkä toiminta-aika heitetään romukoppaan) droneen voidaan saada parempi teho-paino-suhde ja sen kautta parempi liikehtimiskyky kuin normaaliin hävittäjään, koska sen ei tarvi kantaa pilotin painoa. Toki ongelmana voi sitten dronen kanssa olla tilannetietoisuus. Pilotin omat silmät on edelleen erinomaiset sensorit lyhyillä matkoilla.


ja tuosta "laukaistaan ja u-käännös" .. nykyaikaisissa ilmataisteluohjuksissa on oma tutka, mutta se on niin pieni, että se näkee normaalin hävittäjäkoneen kokoiseen koneen vasta jostain parinkymmenen kilometrin päästä (ja stealth-koneen vasta jostain ihan iholta).

Ja hävittäjäkoneissa se pääasiallinen tutka on suunnattu vain eteenpäin, näkee n. 150 asteen sektorin (n. 75 astetta molemmille puolille) koneen edestä. Tämän lisäksi saattaa olla joku pyrstövaroitustutka, mutta se on paljon heikkotehoisempi eikä sitä tyypillisesti voi käyttää ohjusten maalinosoitukseen.

Jos kone laukaisee ohjuksen 120km päästä ja tekee heti-u-käännöksen, ohjus on helppo väistää pienelllä suunnanmuutoksella. Jotta ohjus varmemmin osuus, laukaisevan koneen pitää jatkaa lentoaan sellaiseen suuntaan, että se edelleen näkee viholliskoneen päätutkallaan, ja voi lähettää ohjukselle kurssikorjauksia siitä, minne viholliskone on kääntynyt.

Lentotaistelussa ensimmäinen asia mitä halutaan on laukaista pitkänkantamanohjus (kirjoitinhan oikein?) ilman että oma kone maalitetaan. Vai ei?
Ja jos sen pystyy tekemään ilman että sitä havaitaan niin sehän on aivan mahtava asia?
Pienellä lentävällä siivellä joka on kauko-ohjattu niin luulisi sille olevan paremmat puitteet kuin suurella hävittäjällä.
Selityksesi AESA-tutkista liittyy asiaan miten?

Ja loppukaneetina sanottaneen että lentäjä on mittaamattoman arvokas verrattuna lentokoneeseen

muoks: ja jos olisin tiputtamassa jotain vastustajan lentokonetta, niin en istuisi niiden ohjuksien päällä kuin kipeellä pillulla. kaikki oletettuun lentosuuntaan
 
Viimeksi muokattu:
Ja loppukaneetina sanottaneen että lentäjä on mittaamattoman arvokas verrattuna lentokoneeseen

Yksi keskeinen syy miksi miehittämättömät laitteet ovat kuuma tutkimusaihe. Sitten kun joskus ajaudutaan autonomisiin laitteisiin, ei väite enää pidä paikkaansa. Ihmisen valmistaminen lentäjäksi kestää noin 20 vuotta, koneen saa liukuhihnalta kuukaudessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 136
Viestejä
4 484 800
Jäsenet
74 173
Uusin jäsen
kaljakonna

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom