Sotateknologia

[Alatuberkuloosi]

Ohjelmistobugi ohjausjärjestelmässä olisi myös aika pätevä

Tuli mieleen tämä kun sanoit CNN - Metric mishap caused loss of NASA orbiter - September 30, 1999
Eli alihankkija oli käyttänyt SI-järjestelmää ja tilaaja tuumia. Aika kallis moka typerästä virheestä...

 

[Trotor]

Osaatko muuten selventää miksi ohjuksia kutsutaan ballistisiksi, kun perinteisesti tykistössä ammutaan joko suorasuuntauksella tai sitten ballistisella radalla. Ohjusten tapauksessa ballistisen radan käsite on vähän niin ja näin kun niitä kuitenkin voidaan ohjata ja laitteessa on kuitenkin oma moottori ...

Varsinkin niissä pitkän matkan ohjuksissa se moottori on käytössä vain lennon ensivaiheessa ja on usein monivaiheinen. Loppumatka on ballistinen kaari, taistelukärki irtoaa itse raketista ja toisinaan kääntyy kilpipuoli eteenpäin. Sitä voi vielä ehkä vähän ohjailla, mutta käytännössä se on kipakan kineettinen murikka joka "putoaa" sieltä ~6000-8000m/s.

 

[MedHot]

No mannertenväliset (ICBM, intercontinental ballistic missile) on käytännössä avaruusraketteja. Ne nousevat avaruuteen ja aloittavat syöksyn alas.

 

[Mehtikkö]

Mieleeni jäi pyörimään ajatusleikki siitä, miten ihmeessä ohjelmistobugin saisi ujutettua ICBM-systeemiin sisälle torjuntamekanismiksi. Oletan, että systeemi on ohjelmoitu kiinteästi ~PROM-tyyliin IC-piirille, jotka ovat epoksiin valettujen piirikorttien osia. Kaikki koodi, mikä noihin laitetaan, menisi kyllä monenkin tarkistuksen ja komitean lävitse ennen mitään muutoksia, joten kaikki ns. helpot ja selvät mokaukset voi unohtaa.

Mutta luultavasti ohjusten komponentteja vaihdetaan aikataulun mukaisesti toimintavarmuuden ylläpitämiseksi, joten bugin uittaminen ei olisi täysin mahdotonta. Myös yksittäisten komponenttien sabotoiminen(piilokoodin lisääminen) valmistajatasolla vaatisi ihan liian monen ihmisen petosta onnistuakseen, joten vaikeata olisi. Jonkin ali-järjestelmän ennalta-arvaamaton vikaantuminen/väärän datan tuottaminen voisi ehkä olla se tie, mutta voi olettaa, että ohjusten valmistaja on myös miettinyt näitä ja palkannut ihmisiä kokeilemaan luvallista sabotointiakin.

Silti, bugi joka mokaa ohjuksen paluun ilmakehään, olisi erinomainen torjuntakeino.

edit. kappalejako

 

[emagdnim]

Mieleeni jäi pyörimään ajatusleikki siitä, miten ihmeessä ohjelmistobugin saisi ujutettua ICBM-systeemiin sisälle torjuntamekanismiksi. Oletan, että systeemi on ohjelmoitu kiinteästi ~PROM-tyyliin IC-piirille, jotka ovat epoksiin valettujen piirikorttien osia. Kaikki koodi, mikä noihin laitetaan, menisi kyllä monenkin tarkistuksen ja komitean lävitse ennen mitään muutoksia, joten kaikki ns. helpot ja selvät mokaukset voi unohtaa. Mutta luultavasti ohjusten komponentteja vaihdetaan aikataulun mukaisesti toimintavarmuuden ylläpitämiseksi, joten bugin uittaminen ei olisi täysin mahdotonta. Myös yksittäisten komponenttien sabotoiminen(piilokoodin lisääminen) valmistajatasolla vaatisi ihan liian monen ihmisen petosta onnistuakseen, joten vaikeata olisi. Jonkin ali-järjestelmän ennalta-arvaamaton vikaantuminen/väärän datan tuottaminen voisi ehkä olla se tie, mutta voi olettaa, että ohjusten valmistaja on myös miettinyt näitä ja palkannut ihmisiä kokeilemaan luvallista sabotointiakin. Silti, bugi joka mokaa ohjuksen paluun ilmakehään, olisi erinomainen torjuntakeino.

Jos se on siellä tarkoituksellisesti, nii voidaanko puhua bugista? ja TL;DR.. kappalejako, kiitos.

 

[jive]

käytännössä se on kipakan kineettinen murikka joka "putoaa" sieltä ~6000-8000m/s.

Vapaan pudotuksen nopeus on luokkaa 100ms, joten moottorilla on alaspäin tultaessa avitettava jos nopeus meinataan säilyttää. En tosin kyllä tiedä kuinka nopeasti alailmakehä jarruttaa, mutta lentäjät sanovat että ilmajarrujen avaaminen on kuin ajaisi päin seinää. Esimerkiksi SR-71 flame out on kuulemma aika väkivaltainen kokemus.

 

[Melbac]

EI.

Tykkipohjaisia CIWSejä ei ole suunnjiteltu ballististen ohjusten toimintaan, eivätkä ne toimi siinä.

Ne on suunniteltu merimaaliohjusten torjuntaan.

Merimaaliohjukset lentävät monta kertaa hitaammin kuin ballistiset ohjukset.,
useimmat merimaaliohjukset lentävät aliäänennopeudella, jostain 1000km päästä tuleva keskimatkan ballistinen ohjus lentää n. 11-kertaista äänennopeutta, pidemmän kantaman ohjus vielä nopeammin, mannertenvälinen ojhjus jopa n. 20-kertaista äänennopeutta.

Joku kingfish taisi lentää 3,5 Mach.Tosin osa merimaaliohjuksista lentää sitten alle äänen nopeuden koska käsittääkseni on helpompi osua kohteeseen?.Tohon kingfishiin sai ydinlatauksen eli sillä tarkuudella ei nyt niin suurta väliä ollut.

 

[emagdnim]

Vapaan pudotuksen nopeus on luokkaa 100ms, joten moottorilla on alaspäin tultaessa avitettava jos nopeus meinataan säilyttää. En tosin kyllä tiedä kuinka nopeasti alailmakehä jarruttaa, mutta lentäjät sanovat että ilmajarrujen avaaminen on kuin ajaisi päin seinää. Esimerkiksi SR-71 flame out on kuulemma aika väkivaltainen kokemus.

Hidastuminen vissii 30-40% What is the Terminal velocity of a Ballistic Missile Warhead? Mach 17 here. (googlella löydetty foorumi ) Ei mitään huipputiedettä, mut en nyt parempaa löytänyt.

Riippuu tietenkin tulokulmasta, ohjuksen koosta, painokin varmaan vaikuttaa (kineettinen energia) ja ylipäätään ohjuksen aerodynamiikasta.

 

[Trotor]

Hidastuminen vissii 30-40% What is the Terminal velocity of a Ballistic Missile Warhead? Mach 17 here. (googlella löydetty foorumi ) Ei mitään huipputiedettä, mut en nyt parempaa löytänyt.

Riippuu tietenkin tulokulmasta, ohjuksen koosta, painokin varmaan vaikuttaa (kineettinen energia) ja ylipäätään ohjuksen aerodynamiikasta.

Tuossa artikkelissa ei ollut ihan noita kaikkia videoita paikalla joista kirjoittaja oli laskenut nopeuksia, mutta tässä esim venäläistän morkulat:


En osaa sanoa millä korkeudella ne tuossa ensipuraisussa olivat (30km?) mutta melkoisella mutuvauhdilla tulevat. Ja ei niissä tosiaan enää tuossa vaiheessa ole rakettia perässä. Irtoavat jo paaaaljon aiemmin, mutta tietysti selviävät tuosta lopusta hyvien lämpökilpien ja muotoilun ansiosta.

Luin joskus noi minuteman ohjusten julkistetut dokumentit, en muista onko se just tämä mutta tästä voi aloittaa:
Minuteman Missile - ICBM Documents Library

 

[Trotor]

Täällä wikisivulla on näköjään kuva siitä Minuteman III ohjuksen lentoradasta - tuosta on tosiaan julkaistu kattavat selostukset niin ei tartte arvailla.

LGM-30 Minuteman - Wikipedia

 

[MedHot]

Tuossa artikkelissa ei ollut ihan noita kaikkia videoita paikalla joista kirjoittaja oli laskenut nopeuksia, mutta tässä esim venäläistän morkulat:


En osaa sanoa millä korkeudella ne tuossa ensipuraisussa olivat (30km?) mutta melkoisella mutuvauhdilla tulevat. Ja ei niissä tosiaan enää tuossa vaiheessa ole rakettia perässä. Irtoavat jo paaaaljon aiemmin, mutta tietysti selviävät tuosta lopusta hyvien lämpökilpien ja muotoilun ansiosta.

Luin joskus noi minuteman ohjusten julkistetut dokumentit, en muista onko se just tämä mutta tästä voi aloittaa:
Minuteman Missile - ICBM Documents Library

Kyllähän nuo varsin kovaa tulevat kun vertaa vaikka matkustajakoneeseen joka taivaalla näyttää menevän etanan vauhtia ja korkeutta on se 10+ km. Hyvä video

 

[hkultala]

Vapaan pudotuksen nopeus on luokkaa 100ms

Tuo 100 m/s on vapaan pudotuksen nopeus IHMISELLE, ja jossain muutaman kilometrin korkeudessa, tai pää edellä syöksyessä matalalla.

Matallalla maha edellä tullen se on ihmiselle luokkaa 50-60 m/s.

Se vapaan pudotuksen nopeus riippuu hyvin paljon sekä
1) Putoavan kappaleen ballistisesta kertoimesta, että
2) Ilmanpaineesta eli korkeudesta.

, joten moottorilla on alaspäin tultaessa avitettava jos nopeus meinataan säilyttää. En tosin kyllä tiedä kuinka nopeasti alailmakehä jarruttaa, mutta lentäjät sanovat että ilmajarrujen avaaminen on kuin ajaisi päin seinää.

Tämä "kuin ajaisi päin seinää" on matalalla paksussa ilmakehässä, ja ilmajarrujen avaaminen muuttaa lentokoneen ballistista kerrointa merkittävästi.

Taistelukärjen ballistinen kerroin on selvästi ihmistä suurempi, ja ilmakehän yläosissa ilmanpaine on todella paljon pienempi kuin matalalla.

Ja taistelukärki tulee alas niin kovaa ja suuressa kulmassa, että sen vauhti ei yksinkertaisesti EHDI hidastua kovin paljoa ennen kuin on jo todella matallalla aivan kohteen päällä. Sen kineettinen energia suhteessa ilmanvastukseen on hyvin suuri, ja aikaa sen kineettisen energian kulumiseen vähän.

Avaruusalusten paluukapselit taas muotoillaan siten, että niiden ilmanvastus on suurempi, ja niillä tullaan ilmakehään paljon loivemmassa kulmassa, jolloin niiden vauhti hidastuu jo korkeammalla.

Esimerkiksi SR-71 flame out on kuulemma aika väkivaltainen kokemus.

Viitannet siihen ekaan SR-71-onnettomuuteen, jossa toinen lentäjistä kuoli?

Tässä on kyse eri asiasta. ST-71ssä on kaksi moottoria jotka ovat kaukana sivulla, ja kun toinen flameouttaa, jäljelläolevan moottorin työntövoima alkaa vääntää konetta aika pahasti vinoon, kone muuttuu hyrräksi ja päätyy "flat spinniin".

Ja sitten kun kone lentää ihan mikä tahansa muu suunta kuin perä tai nokka edellä, sen ilmanvastus on todella moninkertainen, ja myös keskipakoisvoima tuossa flat spinnissä on aika kova.

Tämän jälkeen SR-71een muistaakseni lisättiin turvamekanismi, että jos toinen moottori flameouttaa, toinen moottori sammutetaan automaattisesti jotta flat spinniä ei synny.

 

[hkultala]

EI.

Tykkipohjaisia CIWSejä ei ole suunnjiteltu ballististen ohjusten toimintaan, eivätkä ne toimi siinä.

Ne on suunniteltu merimaaliohjusten torjuntaan.

Merimaaliohjukset lentävät monta kertaa hitaammin kuin ballistiset ohjukset.,
useimmat merimaaliohjukset lentävät aliäänennopeudella, jostain 1000km päästä tuleva keskimatkan ballistinen ohjus lentää n. 11-kertaista äänennopeutta, pidemmän kantaman ohjus vielä nopeammin, mannertenvälinen ojhjus jopa n. 20-kertaista äänennopeutta.

Joku kingfish taisi lentää 3,5 Mach.Tosin osa merimaaliohjuksista lentää sitten alle äänen nopeuden koska käsittääkseni on helpompi osua kohteeseen?.Tohon kingfishiin sai ydinlatauksen eli sillä tarkuudella ei nyt niin suurta väliä ollut.

Sen takia tuossa viestissäni olikin sana useimmat. Joitain yliäänennopeudella lentäviä merimaaliohjuksia on, mutta ne on harvinaisia, ja nuo CIWSt on pääsääntöisesti suunniteltu nimenomaan niitä aliäänennopeudela lentäviä vastaan.


Yliäänennopeudella lentäviä ohjuksia vastaan osuminen alkaa olla selvästi vaikeampaa.

Lisäksi aika mikä yliäänennopeudella lentävän ohjuksen alasampumiseen tehokkaan kantomatkan puitteissa ylipäätään jää jäljelle käy niin lyhyeksi, että gatling-tyyppinen alkaa silloin kärsiä hitaasta "käynnistymisajastaan", joku revolveritykki tai moniputkinen "perinteinen" tykki alkaa helposti käydä gatlingiä paremmaksi.

 

[emagdnim]

Oli aiemmin juttua siitä miten pysäytät mannertenvälisen ohjuksen? Teoriassa jotenkin, mut käytännössä et mitenkään, ku todellisessa tilanteessa niitä voi tulla melko läjä kerralla eri kohteisiin. Joten jos yhdenkin kanssa on vaikeuksia, niin mitäs, ku niitä on ilmassa kerralla 5-10 ja jokaisessa vielä jopa 10 kärkeä.

"kauhun tasapaino on ainut keino suojautua"

 

[hkultala]

Oli aiemmin juttua siitä miten pysäytät mannertenvälisen ohjuksen? Teoriassa jotenkin, mut käytännössä et mitenkään, ku todellisessa tilanteessa niitä voi tulla melko läjä kerralla eri kohteisiin. Joten jos yhdenkin kanssa on vaikeuksia, niin mitäs, ku niitä on ilmassa kerralla 5-10 ja jokaisessa vielä jopa 10 kärkeä.

Käytännössähän tilanne on se, että torjuntaohjukset tulee helposti kalliimmiksi kuin itse ICBMt, ja USAlla ja Venäjällä ei ole mitään edellytyksiä ampua alas riittävän suurta osaa toistensa ohjuksista.

Sen sijaan se mihin USA pyrkii on, että se pystyisi suojautumaan kolmansien maiden (esim. Pohjois-Korea tai Iran) ydinohjuksista, joita olisi paljon vähemmän kuin venäjällä.

 

[L2K2]

Oli aiemmin juttua siitä miten pysäytät mannertenvälisen ohjuksen? Teoriassa jotenkin, mut käytännössä et mitenkään, ku todellisessa tilanteessa niitä voi tulla melko läjä kerralla eri kohteisiin. Joten jos yhdenkin kanssa on vaikeuksia, niin mitäs, ku niitä on ilmassa kerralla 5-10 ja jokaisessa vielä jopa 10 kärkeä.

"kauhun tasapaino on ainut keino suojautua"

Jep. Täysimittaisen hyökkäyksen torjuminen lienee kutakuinkin mahdotonta. Aluepuolustus lienee vaikeaa (en edes halua tietää toimiiko se venäläisten pääkaupunkipuolustusjärjestelmä, siis ”ammutaan toisella ballistisella ydinohjuksella vastapalloon”). Yleistorjunta tositilanteessa käytännössä mahdotonta, vaikka USA sitä ”keskilennon torjuntaa” demosikin viime vuonna.

Käytännössähän tilanne on se, että torjuntaohjukset tulee helposti kalliimmiksi kuin itse ICBMt, ja USAlla ja Venäjällä ei ole mitään edellytyksiä ampua alas riittävän suurta osaa toistensa ohjuksista.

Sen sijaan se mihin USA pyrkii on, että se pystyisi suojautumaan kolmansien maiden (esim. Pohjois-Korea tai Iran) ydinohjuksista, joita olisi paljon vähemmän kuin venäjällä.

Tämä. Tuo jenkkien yleistorjuntaratkaisu on oleellisesti kaikilta* osin vähintään yhtä monimutkainen kuin varsinainen ICBM. Toimii tuossa suhteessa kuten Israelin Iron Dome**: torjunta on ammuntaa kalliimpaa absoluuttisesti, mutta suhteessa osapuolien varoihin ei niin paljon kalliimpaa.

* Ainoastaan lämpökilpi puuttuu, kun ei kerran palata. Nopeudenmuutoskykyä on yhtäläisesti, ohjattavuutta ja tarkkuutta ja mitä lie muuta mustaa magiaa jolla 10+ km/s suhteellisella nopeudella osutaan vihamieliseen ohjukseen..

** Ok, tämä nyt lienee vielä äärimmäsempi esimerkki: ammutaan tyhmää halpaa ”autotallimekaanikkotason” rakettia modernilla ohjailtavalla ohjuksella. Toki kulujen säästämiseksi sen raketin kohde selvitetään ensin tutkilla ja vain ne tyhmät raketit jotka näyttävät sattumalta osuvan johonkin riittävän arvokkaaseen (lue: ihmishenkiä maksavaan) kohteeseen torjutaan.

 

[jive]

Tuo 100 m/s on vapaan pudotuksen nopeus IHMISELLE, ja jossain muutaman kilometrin korkeudessa, tai pää edellä syöksyessä matalalla.

no se on kait samaa suuruusluokkaa myös luodille tai vastaavalle projektiilille.

Ja taistelukärki tulee alas niin kovaa ja suuressa kulmassa, että sen vauhti ei yksinkertaisesti EHDI hidastua kovin paljoa ennen kuin on jo todella matallalla aivan kohteen päällä. Sen kineettinen energia suhteessa ilmanvastukseen on hyvin suuri, ja aikaa sen kineettisen energian kulumiseen vähän.

Tätä tässä kyselin, että mahtaako alailmakehä jarruttaa ja kuinka paljon. Vastata voi ilman vittuiluakin? Tuossa aiemmin olikin linkki Minutemanin ominaisuuksiin joka selventää asiaa jonkin verran. Kaipailisin jotakin nyrkkisääntöä siihen miten nopeus käyttäytyy suhteessa ilmakehän eri osiin. En pikaisella etsimisellä oikein löytänyt mitään simppeliä, ja sen verran laiskottaa etten kyllä käsin ala moista johtamaankaan.

Viitannet siihen ekaan SR-71-onnettomuuteen, jossa toinen lentäjistä kuoli?

En oikeastaan, vain siihen että vaikkei olisi ilmajarrujakaan niin työntövoiman katoaminen aiheuttaa voimakkaan hidastumisen, myös niinkin aerodynaamisessa vehkeessä kuin SR-71. Hypersoonisessa tilassa SR-71 moottori on periaatteessa nestemäisellä polttoaineella kulkeva rakettimoottori.

 

[WanhaPatu]

Hypersoonisessa tilassa SR-71 moottori on periaatteessa nestemäisellä polttoaineella kulkeva rakettimoottori.

Ei SR-71 (Mach 3,2) sentään hypersooninen (> Mach 5) ole.

 

[hkultala]

no se on kait samaa suuruusluokkaa myös luodille tai vastaavalle projektiilille.

Pienelle luodille kyllä, isolle tykinammukselle tai taistelukärjellä ballistinen kerroin ja sen myötä terminaalinopeus on paljon suurempi kuin ihmiselle.

En oikeastaan, vain siihen että vaikkei olisi ilmajarrujakaan niin työntövoiman katoaminen aiheuttaa voimakkaan hidastumisen, myös niinkin aerodynaamisessa vehkeessä kuin SR-71.

Mihin tämä väitteesi perustuu?


SR-71n maksimityöntövoima on 302 kN.

Se kulkee reilusti yli kolminkertaista äänennopeutta, ja rungon kuumiamisen takia se on virallisesti rajoitettu n. 3.3 machiin. Käytännössä moottoreissa riittäisi työntövoima selvästi suurempiinkin nopeuksiin, mutta kun runko sulaisi.
Koska moottoreissa vielä riittäisi työntövoima kiihdyttämiseen, tarkoittaa tämä sitä, että siihen kohdistuva ilmanvastusvoima maksiminopeudessa on selvästi alle tuon 302 kN.

Koneen tyhjäpaino on n. 31 tonnia, suurin lentoonlähtöpaino n. 78 tonnia.

Eli tankkien ollessa vähän alle puolivälissä koneen massa ilmassa on luokkaa 50 tonnia. 250 kN ilmanvastus tarkoittaisi silloin 0.5g hidastumista.

Tällä samalla 0.5g hidastumisella muuten alunperin 20-kertaisella äänennopeudella menevällä taistelukärjellä kestäisi n 1100 sekuntia hidastaa nollanopeuteen, ja siinä ajassa se ehtisi lentää >3000km.


Käytännössä se taistelukärki hidastuu ilmakehässä aika paljon suuremmalla kiihtyvyydellä, mutta sillä on matkaa ilmakehän efektiivisestä yläosasta(n. 100km) kohteeseen vain n. 140km(oletus 45 asteen lentorata), jonka se siis lentää alle puolessa minuutissa (aiemmin sanomani n. minuutti oli näköjään pahasti yläkanttiin, nyt kun vähän laskin asioita).

Avaruusalusten paluukapselit hidastaa ilmakehän yläosassa n. 3g kiihtyvyydellä, n. 27000 km/h nopeudesta (jolloin vakiokiihtyvyydellä hidastumiseen kestäisi 250 sekuntia, ja kapseli lentäisi siinä ajassa n. 1875km

Taistelukärki taas tulee ilmakehään jyrkemmässä kulmassa, aerodynaamisemman muotonsa ja hiukan hitaamman vauhtinsa takia ylhäällä se hidastaa hitaammin, mutta koska saapuu alas tiheämpän ilmakehään suuremmassa vauhdissa, maksimihidastuminen täsä vaiheessa on suurempi. Voi olla luokkaa 6g.

Karkea malli jossa ensin tullaan 100-40 2g:tä, 40-20 km 4g:tä ja sitten 20-0 km 6g:tä 45 asteen kulmassa tarkoittaisi suurinpiirtein sitä, että matkat kyseisillä hidastuksilla olisi 84km, 28km. ja 28km.

Oletetaan taistelukärjelle ilmakehäänsaapumisnopeus 20000 km/s (5.55 km/s)

Tästä kun laskee hiukan yksinkertaistaen, niin saa että 100->40km väli tultaisiin n. 15 sekunnissa jona aikana vauhti hidastuisi n. 300 m/s, 40-20km -väli tultaisiin n. 5.2 sekunnissa, jona aikana vauhti hidastuisi n. 200 m/s, ja 20-0 tultaisiin n 5.5 sekunnissa ja sillä välillä vauhti hidastuisi n. 325 m/s.

Kokonaisuudessaan siis vauhti ehtisi hidastua 5555 m/s:sta n. 825 m/s, eli loppunopeus olisi n. 4730 m/s, 17000 km/h.

Hypersoonisessa tilassa SR-71 moottori on periaatteessa nestemäisellä polttoaineella kulkeva rakettimoottori.

Ei, vaan ramjet. Täysin eri asia kuin rakettimoottori.

 

[jive]

Ei, vaan ramjet. Täysin eri asia kuin rakettimoottori.

Jos rakettimoottorin määritelmä on se että se kantaa sekä polttoaineen että hapettimen niin sitten olet oikeassa, mutta ramjet poltto perustuu patopaineeseen joka ei käsittääkseni ole SR-71 koneen toimintatapa. Wikipedia puhuu turboramjetista Pratt & Whitney J58 - Wikipedia. SR-71 kuitenkin ajaa jälkipolttimilla ja ottaa hapen ohivirtausputkista. Ymmärsit varmaan pointtini, vaikkei se nyt ihan täysin puritaanisinta rakettimoottorin määritelmää täytäkään?

D-21 koneessa oli sitten ihan oikea ramjet Marquardt RJ43 - Wikipedia

 

[SloBo]

Laskeutuvan atomipumpumin saa alas teoriassa ehkä luokkaa eksawatin laaserilla, jonka kohdistaminen suhteessa kilometrin päässä olevaan 100km/h liikkuvaan persfinniin on taas ihan eri tieteiselokuvan aihe ottaen huomioon esim. ilmakehän ilmiöt, mutta ehkä se olisi teoriassa mahdollista avaruudesta käsin - kyllä kai ne jenkkiläiset sotahullut ainakin puolitosissaan verorahoja siihen SDI:hin 80-luvulla kavalsivat. Helpointa minkä tahansa sotasysteemin suhteen on tuhota ne ohjukset ennen kuin ne lähtevät, ennen kuin ne menevät kovin kovaa, tai viimeistään ennen kuin ne alkavat syöksyä takaisin maata kohti.

 

[hkultala]

Jos rakettimoottorin määritelmä on se että se kantaa sekä polttoaineen että hapettimen niin sitten olet oikeassa

Tämä on nimenomaan raketimootorin määritelmä.

mutta ramjet poltto perustuu patopaineeseen joka ei käsittääkseni ole SR-71 koneen toimintatapa. Wikipedia puhuu turboramjetista Pratt & Whitney J58 - Wikipedia.

turboramjet == moottori joka toimii matalissa nopeuksissa turbojetinä ja suurissa nopeuksissa ramjettinä.

SR-71 kuitenkin ajaa jälkipolttimilla ja ottaa hapen ohivirtausputkista. Ymmärsit varmaan pointtini, vaikkei se nyt ihan täysin puritaanisinta rakettimoottorin määritelmää täytäkään?

Ilma virtaa moottorin ohi jälkipolttimelle, jolloin se sen osalta toimii tasan kuin ramjet, ramjet-osan polttokammiona toimii tuo jälkipoltin.

Eikä se toimi yhtään kuin rakettimoottori.

 

[miloytyn]

Tuli mieleen tämä kun sanoit CNN - Metric mishap caused loss of NASA orbiter - September 30, 1999
Eli alihankkija oli käyttänyt SI-järjestelmää ja tilaaja tuumia. Aika kallis moka typerästä virheestä...

Itseasiassa päinvastoin, Locheed Martin käytti imperiaalisia yksikköjä ja NASA käyttää SI-järjestelmää.

 

[Trotor]

Today I learned; ison tykin ruutirakeet on isoja.
Loading for a 16″ Naval Gun? Try these Really Big Powder Sticks… « Daily Bulletin

Aiemmin puheena olleen Iowa luokan aluksen 16" tykissä käytettiin latauksessaan aina kuusi pussia ruutia joista kukin painaa n. 50kg.
Täältä lisää: 16"/50 caliber Mark 7 gun - Wikipedia
USA 16"/50 (40.6 cm) Mark 7 - NavWeaps

Sorry jos on offtopic juuri nyt ajankohtaiseen ICBM keskusteluun suhteutettuna. Itseäni kiinnostavaa nippelitietoa kuitenkin vaikka ilmesiesti noi battleship koon alukset on nykyisin sotateknisesti vanhentuneita.

 

[Grendel]

Vähän vanhempaa sotateknologiaa vaihteeksi, Panssarimuseon vappurälläystä + panssarikatoksen update:

Panssarimuseon vappua ei sade haitannut – Parolassa nähtiin tulinen taistelunäytös ja harvinaisia panssareita

-jok

 

[MrB]

Koneen tyhjäpaino on n. 31 tonnia, suurin lentoonlähtöpaino n. 78 tonnia.

Noihan lähti lentoon aina reilusti vajaalla polttoainekuormalla kai siksi että tarvittaessa nousu onnistuisi yhdellä moottorilla.Liekö tuo mainittu paino teoreettinen maksimi vai käytännön maksimipaino.

 

[ratkakapu]

Noihan lähti lentoon aina reilusti vajaalla polttoainekuormalla kai siksi että tarvittaessa nousu onnistuisi yhdellä moottorilla.Liekö tuo mainittu paino teoreettinen maksimi vai käytännön maksimipaino.

Koneen polttoainetankit vuotivat koneen ollessa paikalla, koska niissä piti olla varaa lämpölaajenemiseen. Kone kun kävi kohtuullisen lämpöisenä tuolla mach 3 nopeudessa, vaikka lentikin erittäin korkealla

 

[H0rna]

Koneen polttoainetankit vuotivat koneen ollessa paikalla, koska niissä piti olla varaa lämpölaajenemiseen. Kone kun kävi kohtuullisen lämpöisenä tuolla mach 3 nopeudessa, vaikka lentikin erittäin korkealla

Tuosta kyllä löytyy youtubesta videota oikein, missä näkyy miten kone vuotaa polttoainetta ku pissapoika konsanaan rullatessaan kiitoradalla

 

[Armatt]

Ihan mielenkiinnosta: onko noiden ICBM toimintaa koestettu miten laajalti? Ilman ydinlatausta.

Ydinkokeita on tehty laajastikkin, mutta monta ohjusta on ammuttu ylä ilmakehän kautta?

 

[Johan_V]

Ihan mielenkiinnosta: onko noiden ICBM toimintaa koestettu miten laajalti? Ilman ydinlatausta.

Ydinkokeita on tehty laajastikkin, mutta monta ohjusta on ammuttu ylä ilmakehän kautta?

No V-2 oli ensimmäinen ballistinen ohjus.

 

[emagdnim]

Ihan mielenkiinnosta: onko noiden ICBM toimintaa koestettu miten laajalti? Ilman ydinlatausta.

Ydinkokeita on tehty laajastikkin, mutta monta ohjusta on ammuttu ylä ilmakehän kautta?

No ainaki minutemanista löyty tällaista:
Vandenberg Air Force Base - Wikipedia

LGM-30F Minuteman II testing began in August 1965 with the first launch conducted by Air Force Systems Command, was successful. The missile flew 5,000 miles (8,000 km) down the Pacific Missile Range and its reentry vehicle impacted in the target area.[6]

Ja vissiin edelleen testailevat noita aina välillä.

 

[Melbac]

Tuosta kyllä löytyy youtubesta videota oikein, missä näkyy miten kone vuotaa polttoainetta ku pissapoika konsanaan rullatessaan kiitoradalla

Joops,kivat lätäköt koneen ympärilla ja voisi kuvitella että lentäjä "vähän" huolestuisi asiasta.Hauska juttu on se ettei tolloin jenkeillä ollut titaniumia mitä tohon tarvittiin ja tolloin ainoa joka tota tuotti oli nl ja ne joutu ostamaan sitä sieltä bulvaanien kautta.Venäläiset on voineet ehkä vähän ihmetellä että miksi jenkit ostaa sitä suuria määriä eli raavittu päätä että mihin hittoon noi tollaisia määriä sitä tarvitsee.Hauskinta oli että noi joutu keksimään tavat millä sitä titaniumia pystyi muokkaamaan koska silloin ei ollut laitteita siihen.

 

[E_Mustakari]

Joops,kivat lätäköt koneen ympärilla ja voisi kuvitella että lentäjä "vähän" huolestuisi asiasta.Hauska juttu on se ettei tolloin jenkeillä ollut titaniumia mitä tohon tarvittiin ja tolloin ainoa joka tota tuotti oli nl ja ne joutu ostamaan sitä sieltä bulvaanien kautta.Venäläiset on voineet ehkä vähän ihmetellä että miksi jenkit ostaa sitä suuria määriä eli raavittu päätä että mihin hittoon noi tollaisia määriä sitä tarvitsee.Hauskinta oli että noi joutu keksimään tavat millä sitä titaniumia pystyi muokkaamaan koska silloin ei ollut laitteita siihen.

Nyt ollaan suomenkielisellä palstalla. Se on TITAANI.

 

[MrB]

Joops,kivat lätäköt koneen ympärilla ja voisi kuvitella että lentäjä "vähän" huolestuisi asiasta

ilmeisesti se polttoaine oli selkeesti kerosiiniä huonommin syttyvää, niin ei se nyt mitään bensalammikossa seisomista ollut. Kylläkin aika hurjan näköistä.

 

[jive]

Ilma virtaa moottorin ohi jälkipolttimelle, jolloin se sen osalta toimii tasan kuin ramjet, ramjet-osan polttokammiona toimii tuo jälkipoltin.

Eikä se toimi yhtään kuin rakettimoottori.

Oletko tahallasi töykeä, vai muuten vain huono kommunikoimaan? Ramjet ja scramjet sytyttävät ajoaineen läpivirtauksen patopaineella. J58 ei toimi noin, vaan palo ylläpidetään turbojetin jättövirrassa. Ramjetissä un-start tai flameout tilanne ei edes ole mahdollinen samasta syystä kuin J58:ssa

J58 jälkipoltin tilassa toimii kute rakettimoottori koska kaikki työntövoima syntyy silloin ajoaineen palamisen tuottaman kineettisen energian takia ja turbojet on vain jarruttamassa.

 

[hkultala]

Oletko tahallasi töykeä, vai muuten vain huono kommunikoimaan?

Ilmeisesti huono kommunikoimaan, koska viestini ei tunnu menevän perille.

Ramjet ja scramjet sytyttävät ajoaineen läpivirtauksen patopaineella. J58 ei toimi noin, vaan palo ylläpidetään turbojetin jättövirrassa.

Sille turbojetin ohi menevälle ilmalle tulee J-58ssa ihan samanlainen patopaine-efekti kuin mitä sille tulisi moottorissa jossa siinä keskellä ei olisi sitä turbojetia.

Ramjetissä un-start tai flameout tilanne ei edes ole mahdollinen samasta syystä kuin J58:ssa

Unstart-tilanne suurissa nopeuksissa johtuu ilmanottoaukosta, ei siitä turbojetistä, ja se voi käydä ihan yhtä lailla ramjetille kuin turbojetille.

Toki täysin "puhdas" ramjet on immuuni ahtimen staallaamisesta liian suuressa korkeudessa johtuvasta flameouteista, mutta käsittääkseni J-58n/SR-71n kanssa kyse ei ole ollut tällaisista.

J58 jälkipoltin tilassa toimii kute rakettimoottori koska kaikki työntövoima syntyy silloin ajoaineen palamisen tuottaman kineettisen energian takia ja turbojet on vain jarruttamassa.

Ei.

Rakettimoottorin ja suihkumoottorin oleellinen ero on siinä, että rakettimoottori kuskaa hapettimensa mukanaan, suihkumoottori ottaa hapen ilmasta.

Molemmista on sitten monia alatyyppejä, ja ramjetkin on yksi suihkumoottorin alatyypeistä.

 

[jive]

Sille turbojetin ohi menevälle ilmalle tulee J-58ssa ihan samanlainen patopaine-efekti kuin mitä sille tulisi moottorissa jossa siinä keskellä ei olisi sitä turbojetia.

ei tämän mukaan Pratt & Whitney J58 - Wikipedia
Jos vertaa sitten scramjetin toimintaan
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/22/Scramjet_operation_en.svg
niin enemmän yhteista J58 on rakettien kuin ramjetin kanssa.

Rakettimoottorin ja suihkumoottorin oleellinen ero on siinä, että rakettimoottori kuskaa hapettimensa mukanaan, suihkumoottori ottaa hapen ilmasta.

rakettien toinen oleellinen ero on että raketti toimii ajoaineen kineettisellä energialla, kaikki muut(turbo-prop, turbo-fan, turbo-jet) mekaanisiin pyöriviin lapoihin ja ilmanvastukseen. Pulse jet ja ramjet jäävät johonkin tuohon väliin.

Molemmista on sitten monia alatyyppejä, ja ramjetkin on yksi suihkumoottorin alatyypeistä.

Juu ja raketitkin voivat toimia muutoin kuin polttamalla hiilivetyjä Rocket - Wikipedia

 

[hkultala]

ei tämän mukaan Pratt & Whitney J58 - Wikipedia

Tuo kuva ei millään tavalla tue pointtiasi. Siitä nimenomaan näkee, kuinka ilma virtaa sen turbojetin ohi. ramjet.

Jos vertaa sitten scramjetin toimintaan
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/22/Scramjet_operation_en.svg
niin enemmän yhteista J58 on rakettien kuin ramjetin kanssa.

Ei ole, ja vertaat scramjettiin joka on selvästi eri asia kuin ramjet.

rakettien toinen oleellinen ero on että raketti toimii ajoaineen kineettisellä energialla, kaikki muut(turbo-prop, turbo-fan, turbo-jet) mekaanisiin pyöriviin lapoihin ja ilmanvastukseen. Pulse jet ja ramjet jäävät johonkin tuohon väliin.

Se oleellinen ero tässä on se, että raketti kantaa mukanaan kaiken ajoaineensa, suihkumoottori ei, vaan kiihdyttää myös muuta ainetta jota ottaa sisäänsä. Ja J58 nimenomaan kiihdyttää sillä jälkipolttomellaan sitä ilmaa mitä se ottaa ilmanottoaukoistaan sisäänsä.


Ja:

Ilmanvastus ei tuota työntövoimaa, vaan nettona vähentää/haittaa sitä.

ja ramjetissa, pulse jetissä ja scramjetissä ei ole mitään pyöriviä lapoja, ja turbojetissäkin niitä käytetään vain ilman ahtamiseen (ja siinä se energia millä se ilma ahdetaan, pitää ottaa turbiinista, joka vähentää sen ulosmenevän ilman kineettistä energiaa enemmän kuin mitä se ahdin tuottaa, jolloin sen turbiinin nettotyöntövoima on negatiivinen).

Pyörivät lavat mekanismina työntövoiman tuottamiseen pätee siis vain turbopropissa ja turbofanissa.

 

[Grendel]

Ihan mielenkiinnosta: onko noiden ICBM toimintaa koestettu miten laajalti? Ilman ydinlatausta.

Paljonkin. Toki ohjusten ja ohjuskärkien toimitusmekaniikkan toimintaa pitää testata. Tyynessä valtameressä on aika lailla ohjusromua pohjalla.
Ja jos uutisia yhtään seuraat, niin olet varmasti huomannut Pohjois-Korean ohjustestit. Siksihän niitä lauotaan, koska ICBM on pirun vaikea laite. Vikoja ja viilattavaa etsitään koelaukaisuilla, minkä jälkeen ohjuksiin ja kärkiosaan tehdään muutoksia ja koetetaan saada molemmat toimimaan tarpeeksi hyvin.
-jok

 

[jive]

Tuo kuva ei millään tavalla tue pointtiasi. Siitä nimenomaan näkee, kuinka ilma virtaa sen turbojetin ohi. ramjet.

jos pystyt osoittamaan missä kohtaa moottoria ramjetille ominainen spontaani syttyminen patopaineen johdosta syntyy niin sitten se ei. Ei ohivirtaus mikään ramjet erikoisuus ole. Tässä(-kin) tapauksessa ohivirtausta käytetään myös moottorin sisempien osien jäähdyttämiseen.

Ei ole, ja vertaat scramjettiin joka on selvästi eri asia kuin ramjet.

jaahas, no mikä tämä selvä ero toimintaperiaatteessa on? No älä vaivaudu, ramjetissä vain pakopuoli on yliääninen, scramjetissä tulopuolikin voi olla. Patopaineseen ne molemmat perustuvat. Vähän sama kuin sanoisit että diesel ja wankel -moottorit eivät olisi polttomoottoreita, koska niiden toimintatavassa on eroa verrattuna ottomoottoriin.

Se oleellinen ero tässä on se, että raketti kantaa mukanaan kaiken ajoaineensa, suihkumoottori ei, vaan kiihdyttää myös muuta ainetta jota ottaa sisäänsä. Ja J58 nimenomaan kiihdyttää sillä jälkipolttomellaan sitä ilmaa mitä se ottaa ilmanottoaukoistaan sisäänsä.

No tämä selvitettiin jo pari viestiä sitten. Protestoin sitä vastaan että jälkipoltin ei ole ramjet.

Ilmanvastus ei tuota työntövoimaa, vaan nettona vähentää/haittaa sitä.

miksi ilmiötä, jonka avulla lapa liikkuessaan väliaineessa tuottaa työntövoimaa, sitten pitäisi kutsua, ellei väliaineen vastukseksi, tässä tapauksessa ilmanvastukseksi?

ja ramjetissa, pulse jetissä ja scramjetissä ei ole mitään pyöriviä lapoja, ja turbojetissäkin niitä käytetään vain ilman ahtamiseen (ja siinä se energia millä se ilma ahdetaan, pitää ottaa turbiinista, joka vähentää sen ulosmenevän ilman kineettistä energiaa enemmän kuin mitä se ahdin tuottaa, jolloin sen turbiinin nettotyöntövoima on negatiivinen).

Pyörivät lavat mekanismina työntövoiman tuottamiseen pätee siis vain turbopropissa ja turbofanissa.

No en tietääkseni väittänytkään että lapoja olisi noissa? Turbojetin osalta olet oikeassa tuosta nettovoimasta, mutta ilman ahdinta ei palotapahtumaakaan olisi. Koko rakenteen idea on parantaa hyötysuhdetta verrattuna pelkkään jälkipolttimeen, jota kutsuttakoon nyt sitten vain jälkipolttimeksi. J58 on tehnyt taidetta siitä miten rakenne on voitu hyödyntää huolimatta siitä rajoituksesta ettei läpivirtausnopeus saa ylittää äänen nopeutta.

En tiedä miten modernit hävittäjät pystyvät saavuttamaan moninkertaisen yliäänennopeuden ilman vastaavaa rakennetta.

 

[hkultala]

jos pystyt osoittamaan missä kohtaa moottoria ramjetille ominainen spontaani syttyminen patopaineen johdosta syntyy niin sitten se ei.

Ei siellä missään ramjetissa tapahdu mitään "spontaania syttymistä". Siellä on "flame holder" joka auttaa ylläpitämään sitä polttokammiossa tapahtuvaa jatkuvaa palamista. Se liekki sinne ramjettiin pitää ensin jollain sytyttää, ja jos ramjet sammuu, se pitää jollain sytyttää uudelleen.

(tämä jätetään hienosti pois noista yksinkertaisemmista kaaviokuvista).

Tuolla vähän parempaa selostusta ramjetin toiminnasta:

Talos Missile Ramjet Engine History

Ei ohivirtaus mikään ramjet erikoisuus ole. Tässä(-kin) tapauksessa ohivirtausta käytetään myös moottorin sisempien osien jäähdyttämiseen.

Taidat nyt sekottaa vähän termejä, ja käyttää "ohivirtaus"-sanaa melko luovasti.

"Ohivirtausmoottorilla" viitataan turbofaniin, jossa moottorin ahtimesta(tai vain sen ahtimen ekasta vaiheesta) tulevasta ilmasta osa johdetaan muun moottorin ohi.

Turbojeteissä taas tyypillisesti kaikki ilma menee sen moottorin läpi, mutta polttoainetta ruiskutetaan polttokammioon sen verran vähän, että kaikki ilma ei osallistu palamiseen. (jotta se moottori ei kuumenisi liikaa.)

jaahas, no mikä tämä selvä ero toimintaperiaatteessa on? No älä vaivaudu, ramjetissä vain pakopuoli on yliääninen, scramjetissä tulopuolikin voi olla. Patopaineseen ne molemmat perustuvat. Vähän sama kuin sanoisit että diesel ja wankel -moottorit eivät olisi polttomoottoreita, koska niiden toimintatavassa on eroa verrattuna ottomoottoriin.

Se virtausfysiikka ali- ja yliäänennopeuksissa on täysin erilainen. Ja tämän johdosta myös moottorin muoto.

Itse postasit kaksi kuvaa, ja sillä, että ne näyttivät erilaisilta, yritit perustella sitä että niiden täytyy toimia eri tavalla.

No tämä selvitettiin jo pari viestiä sitten. Protestoin sitä vastaan että jälkipoltin ei ole ramjet.

Normaalin turbojetin jälkipoltin käyttää sitä ilmaa, joka meni sen ahtimen, polttokammion ja turbiinin läpi muttei osallistunut palamiseen polttokammiossa.

Normaalin turbofanin jälkipoltin käyttää sitä ilmaa, joka meni sen ahtimen läpi, (ja josta osa ehkä meni myös polttimon ja turbiinin läpi).

J58n jälkipolttimen käyttämästä ilmasta suurin osa ei mennyt turbiinin eikä polttokammion läpi vaan tuli täysin sen moottorin ohi.

J58n jälkipoltin siis toimii eri tavalla kuin "normaalin turbojetin" tai "normaalin turbofanin" jälkipoltin. Se toimii pääosin juuri kuten ramjet.

 

[hkultala]

No en tietääkseni väittänytkään että lapoja olisi noissa? Turbojetin osalta olet oikeassa tuosta nettovoimasta, mutta ilman ahdinta ei palotapahtumaakaan olisi

Suurimmassa osassa nestemäistä polttoainetta käyttävistä rakettimoottoreistakin on pumppu, jota ilman sitä palotapahtumaa ei olisi.

Sinun määritelmälläsi tämä tekeekin niistä suihkumoottoreita

 

[jive]

Sinun määritelmälläsi tämä tekeekin niistä suihkumoottoreita

ja raketit valmistaa JPL ei RPL

 

[Zefram Cochrane]

ei tämän mukaan Pratt & Whitney J58 - Wikipedia
Jos vertaa sitten scramjetin toimintaan
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/22/Scramjet_operation_en.svg
niin enemmän yhteista J58 on rakettien kuin ramjetin kanssa.

rakettien toinen oleellinen ero on että raketti toimii ajoaineen kineettisellä energialla, kaikki muut(turbo-prop, turbo-fan, turbo-jet) mekaanisiin pyöriviin lapoihin ja ilmanvastukseen. Pulse jet ja ramjet jäävät johonkin tuohon väliin.


Juu ja raketitkin voivat toimia muutoin kuin polttamalla hiilivetyjä Rocket - Wikipedia

Turbo-jet toimii myös puhtaasti pakokaasujen kineettisellä energialla. Mikään "pyörivä lapa" ei työnnä sitä eteenpäin. Siinä on toki kompressori/turbiini, mutta se on palotapahtuman aikaansaamiseksi.

 

[jive]

Taidat nyt sekottaa vähän termejä, ja käyttää "ohivirtaus"-sanaa melko luovasti.

tunnustetaan, mutta käsittääkseni palokammion jäähdytykseen käytetään aidosti ohivirtausta, ts virtausta joka ei kulje ahdinlohkon läpi.

Turbojeteissä taas tyypillisesti kaikki ilma menee sen moottorin läpi, mutta polttoainetta ruiskutetaan polttokammioon sen verran vähän, että kaikki ilma ei osallistu palamiseen. (jotta se moottori ei kuumenisi liikaa.)

en nyt lähde suorilta kiistämään, mutta kuulostaa kyllä erikoiselta jos noin olisi. Stokiometrinen suhde on kuitenkin aika tarkka ja toisaalta laihalla seoksella on suurempi palolämpötila.

Itse postasit kaksi kuvaa, ja sillä, että ne näyttivät erilaisilta, yritit perustella sitä että niiden täytyy toimia eri tavalla.

no itse argumentoit sen puolesta että ne toimisivat samalla tavalla.

Turbojetin jälkipoltin käyttää sitä ilmaa, joka meni sen ahtimen, polttokammion ja turbiinin läpi muttei osallistunut palamiseen polttokammiossa.

Turbofanin jälkipoltin käyttää sitä ilmaa, joka meni sen ahtimen ja josta osa meni myös turbiinin läpi

J58n jälkipolttimen käyttämästä ilmasta suurin osa ei mennyt turbiinin eikä polttokammion läpi vaan tuli täysin sen moottorin ohi.

J58n jälkipoltin siis toimii eri tavalla kuin turbojetin tai turbofanin jälkipoltin. Se toimii pääosin juuri kuten ramjet.

Muokkasin vähän tekstiä mutta tuo yhteenveto on oikeasti hyvä, pl tuo viimeinen argumentti, mutta menköön nyt sitten.

 

[Zefram Cochrane]

tunnustetaan, mutta käsittääkseni palokammion jäähdytykseen käytetään aidosti ohivirtausta, ts virtausta joka ei kulje ahdinlohkon läpi.

en nyt lähde suorilta kiistämään, mutta kuulostaa kyllä erikoiselta jos noin olisi. Stokiometrinen suhde on kuitenkin aika tarkka ja toisaalta laihalla seoksella on suurempi palolämpötila.

no itse argumentoit sen puolesta että ne toimisivat samalla tavalla.



Muokkasin vähän tekstiä mutta tuo yhteenveto on oikeasti hyvä, pl tuo viimeinen argumentti, mutta menköön nyt sitten.

Muistaakseni noin 20% ilmasta osallistuu palotapahtumaan, loput on pelkästään jäähdytyksen takia.

 

[jive]

Muistaakseni noin 20% ilmasta osallistuu palotapahtumaan, loput on pelkästään jäähdytyksen takia.

Tuo voi pitää paikkansa ohivirtausmoottoreissa, mutta en oikein keksi miten ilmasta jokin osa voisi olla osallistumatta palamiseen kun kaikki ilma joka kulkee ahtimen läpi kulkee myös palokammion läpi. Ohivirtausmoottorilla tässä kohtaa tarkoitan suihkuturbiinia.

 

[jkeskir]

kaikki happi ei osallistu palamistapahtumaan. Googleta jäännöshappi.

 

[Zefram Cochrane]

Tuo voi pitää paikkansa ohivirtausmoottoreissa, mutta en oikein keksi miten ilmasta jokin osa voisi olla osallistumatta palamiseen kun kaikki ilma joka kulkee ahtimen läpi kulkee myös palokammion läpi. Ohivirtausmoottorilla tässä kohtaa tarkoitan suihkuturbiinia.

Puhuin nimenomaan turbo-jetistä en ohivirtausmoottorista. Miten arvelet, että jälkipoltin toimisi jos turbiinin jälkeisessä kaasuseoksessa ei olisi happea?

 

[jive]

Puhuin nimenomaan turbo-jetistä en ohivirtausmoottorista. Miten arvelet, että jälkipoltin toimisi jos turbiinin jälkeisessä kaasuseoksessa ei olisi happea?

Epätäydellinen palaminen? Toimiihan ahdettujen autojen anti-lag samaan tapaan, enkä ole toistaiseksi kuullut kenenkään sanovan että vain osa sylinterissä olevasta seoksesta osallistuisi palamiseen, tai että ilmaylimäärä jotenkin osallistuisi moottorin jäähdyttämiseen.