Merkittävä EMP saadaan aikan vain yläilmakehässä. Eikä sekään kaikkea sähkölaitetta tuhoa lopullisesti. Sitä vastaan voidaan myös suojautua.
EMP:ltä voi suojautua, kun laittaa elektroniset laitteet, vaikka sinkkiämpäriin käsittääkseni. Veikkaan, että sotavehkeissä on suojaukset viimeisen päälle. Kelailin vaan, että onko autot suojassa, kun niissä on kuitenkin metallikuoriilmeisesti kukaan ei tajunnut että ydinlatauksessa syntyy aina EMP joka siis tekee kaiken elektronisen tekniikan toimintakyvyttömäksi, itse jäin lähinnä miettimään että mitenhän laivaston suurtehoiset laserit käyttäytyy emp.n aikana
edit: hkultala näköjään ymmärsi mistä oli kyse
ryssillä oli aikoinaan ainoat hävittäjät jotka kestivät emp.n, mikit kun lentävät vaijeireillaEMP:ltä voi suojautua, kun laittaa elektroniset laitteet, vaikka sinkkiämpäriin käsittääkseni. Veikkaan, että sotavehkeissä on suojaukset viimeisen päälle. Kelailin vaan, että onko autot suojassa, kun niissä on kuitenkin metallikuori
Nykyään kaikki sotavehkeet suojataan emp pulssilta, maadoittamalla kaikki johtavat osat. Myös kaapeleina käytetään ainoastaan häiriösuojattuja versioita. Lentokoneen suojaus tosiaan on ehkä vähän eri juttu, kun lentelevät ilmassa.
Ei vaan niillä oli hävittäjät, jotka kesti mahdollisesti paremmin EMP:n koska avioniikka toimi länsimaisen transistoriteknologian sijaan elektroniputkilla, jotka eivät ole niin herkkiä jännitepiikeille.
kuinka hyvin radioliikenne toimii empn aikana
jos nyt oikein ymmärsin niin 29M oli ensimmäinen jossa sähköinen ohjaus
Jaa-a, ei kyllä ole faktaa tästä antaa, mutta veikkaus olisi että hyvin huonosti
Ydinlatauksen räjäyttäminen on aika simppeli, mutta silti tarkka toimenpide, joten todenäköisesti torjuntaohjus ei triggeröi ainakaan täysitehoista räjähdystä. Pienen tussahduksen ehkä ja jos viimeisessä vaiheessa tapahtuu torjunta, niin ydinjätettä on sitten pitkin maita ja mantuja.
Suurin osa syövistä tuli joko suoran säteilyn tai välittömän laskeuman jäljiltä. Pian räjähdyksen jälkeen alkaa satamaan erittäin radioaktiivista tuhkaa ja esim kaikki vesi on aivan juomakelvotonta. Näillä on kuitenkin lyhyt puoliintumisaika, eikä päivän-kahden päästä paikalle saapujalla ole hirveää hätää, jos tietää mitä tekee. Geenimutaatiot ovat perityiviä, joten sitten vammaisia/syöpäisiä lapsia kyllä eloonjääneille uhreille syntyi huomattavasti.
Pahasti.
Ei sillä ohjaustavalla ole mitään merkitystä jos koneen sähköjärjestelmä päästää savut pihalle. Toki yksi osa-alue enemmän alttiina sähköhäiriöille.
Ai niin olisihan tuo pitänyt muistaa, kun katselin dokumenttia Manhattan projektista, että ydinräjähde piti saada keskitettyä pallon keskelle, että oli sitä voimaa. Vuosia ne tuota pähkäili ja meinasi failata koko projekti.
Onpas.
En tunne suihkumoottorien sielunelämää yhtään perusperiaatteita syvemmin, mutta onko tosiaan näin, että moottoreissa tai polttoaineensyötössä ei käytetä elektroniikkaa kriittisissä pisteissä?
Nykyaikaisissa moottoreissa on kyllä tietokoneistettu ohjausjärjestelmä, mutta tarpeeksi vanhat ei tietääkseni tarvi sähköä yhtään mihinkään.
Jenkit taitaa olla ainoa, joka on julkisesti kommentoinut tuonkaltaisesta vahinkoräjähdyksen mahdollisuutta. Ns. ”one-point safety” -vaatimus ydinaseelle on että sen räjähdysvoima jää alle kahteen kilogrammaan TNT-ekvivalenttia mikäli aseen konventionaalisessa räjähde räjähtää mistä tahansa yksittäisestä pisteestä lähtien. (Ydinräjähdys saadaan aikaan räjäyttämällä se konventionaalinen räjähde kahdesta pisteestä samanaikaisesti lähtien.)
Nagasakin tyylisestä pommista kyllä lähtisi ikävän paljon tehoa myös vahingossa laukaisten. Mutulla sanoisin että jotain 0,1 ja 20 kilotonnin välissä. Perusteluni: ensimmäinen ylläkuvaamaani turvallisuuskriteeriä toteuttaa yrittänyt pommi tuotti vielä vahingossa 0,055 kilotonnin edestä ydinreaktiota. (Tämä vuonna -57. Ainakin yhdelle pommityypille tavoite nollasta saavutettiin vuoteen -62 mennessä – lähteenä ensimmäinen kerta kun ohjuksella ammuttu ydinkärki piti tuhota kesken lennon ohjuksen harhautuessa – ei minkäänlaista ydinräjähdystä.)
käsittääkseni ja muistaakseni läsähdys on aina tehty räjäyttämällä reaktion aloittava sauva materiaalin sisään, nykyisin ilmeisesti käytetään kahta sauvaa reaktion tehostamiseksi, pommiin osumalla millä tahansa ei tee yhtään mitään ellei sitten osuta sauvan räjähteesee joka sitten potkasee sauvan sinne sisuksiin
Ei imploosiopommissa mitään sauvoja ole... suosittelen hieman ensin lukemaan aiheesta ennen kuin kommentoi. Tuo perusrakenne kun on nykyään ihan julkista tietoa.
siis ajopanos on ulkopuolella ja ammutaan räjäyttämällä sisuksiin, en sitten tiedä näistä nykyisistä varmaankaan
Kuvauksesi ei ole kovinkaan tarkka, eikä tunnu kuvaavan imploosiopommia. Mikä ammutaan ja minne?
empä sittenkään
Jollain ne kuitenkin sytytetään. Ei ole mikään diesel.
Voisiko moottorissa ole sen verta kova lämpötila, että se polttoaine-ilma-seos syttyy itsestään? Enemmän se polttoaineen syöttö huolettaisi minua, mutta tottahan sekin on ainakin teoriassa mahdollista hoitaa ilman sähköpumppua ja vaijeriohjauksella
Siellä on jatkuva palo, jolloin liekkeihin kun ruiskuttaa lisää kerosiinia ja ilmaa niin palo myös jatkuu. Ylläoleva Zeframin viesti oli sinänsä oikeassa, että kipinällähän se käynnistyksessä syttyy, mutta tämän keskustelun EMP-sietokyky liittyi mielestäni enemmän lennon aikaiseen toimintaan, jolloin suihkumoottori ei välttämättä vahingoitu. Moottorinohjausyksikkö on varmaan kriittinen elektroninen osa, mutta olisikohan sille ajateltu jotakin EMP-suojausta. Todennäköisesti operaatiokyky koneilta menee voimakkaassa pulssisa, mutta antiikkisemmat pelit varmaan voidaan vielä lentää kotiin. FBW-koneilla sekin voi olla haastavaa. Mutta varmaan siinä kohtaa kun ydinpommeja aletaan räjäytellä ballistisilla ohjuksilla jää ilmavoimienkin osuus pienehköksi.
Sytytystulppien tarpeen suhteen on ihan kuin diesel.
Palaa kun on ensin sytytetty. Ei tarvii jatkuvaa "kipinää".
EMP:n vaikutus sähkölaitteisiin on nimenomaan tuollainen. Mitä pidempi johdin sitä voimakkaampi jännitepiikki, joka sitten käräyttää, jos ei suoraan johdinta niin siihen kytketyt mikropiirit.Eikös tuollainen EMPn logiikka kuitenkin mene jotakuinkin niin, että tuo itse pulssi ei sinällään tuhoa mitään, vaan kyseisen (elektromagneettisen säteilyn) pulssi indusoituu erinäisiin johtimiin aiheuttaen virta/jännitepiikin, joka sitten rikkoo kyseiset laitteet?
Eli että EMP vaikuttaisi niin sen pitäisi pystyä indusoitumaan johonkin "antenniin" että se pystyisi jonkin laitteen tuhoamaan. Riittävän tehokas EMP toki voi idusoitua kaikenlaiseen jännään, kuten sähkö-/puhelinverkko, metallinen putkisto tai vaikka kännykän antenni, mutta simppeli Faradayn häkki pitäisi suojata EMPltä, eli esim nuo lentokoneen ohjauselektroniikat sunmuut pitäisi olla suht helppo suojata(metallisen rungon sisällä), mutta tutkat, radiot ja navigointilaitteet ottanevat helpommin nokkiinsa.
Vai onko tämä EMP jotakin taikasätiöintiä tai olenko missannut jonkin oleellisen pointin..?
Melko hyvin olet asiassa. Ongelma on vaan sen sähkömagneettisen pulssin hillitön hetkellinen tehotiheys, se tyypillinen Faradayn häkki kun ei vaimenna (ihan tasan) sataa prosenttia. Noin järjettömän voimakkaan pulssin kanssa se suhteessa pienikin läpipäässyt osuus tekee pahaa jälkeä siellä sisällä oleville täysin suojaamattomille piireille. (Mikä tahansa reikä häkissä vuotaa sitä radiotaajuista tavaraa läpi, kun tuo pulssi on määritelmällisesti laajakaistainen. Tästä voisi tarinoida vaikka kuinka...)Eikös tuollainen EMPn logiikka kuitenkin mene jotakuinkin niin, että tuo itse pulssi ei sinällään tuhoa mitään, vaan kyseisen (elektromagneettisen säteilyn) pulssi indusoituu erinäisiin johtimiin aiheuttaen virta/jännitepiikin, joka sitten rikkoo kyseiset laitteet?
Eli että EMP vaikuttaisi niin sen pitäisi pystyä indusoitumaan johonkin "antenniin" että se pystyisi jonkin laitteen tuhoamaan. Riittävän tehokas EMP toki voi idusoitua kaikenlaiseen jännään, kuten sähkö-/puhelinverkko, metallinen putkisto tai vaikka kännykän antenni, mutta simppeli Faradayn häkki pitäisi suojata EMPltä, eli esim nuo lentokoneen ohjauselektroniikat sunmuut pitäisi olla suht helppo suojata(metallisen rungon sisällä), mutta tutkat, radiot ja navigointilaitteet ottanevat helpommin nokkiinsa.
Vai onko tämä EMP jotakin taikasätiöintiä tai olenko missannut jonkin oleellisen pointin..?
Hyvä päivitys, tuo kasvattaa kivasti suorituskykyä hämärässä ja lyhyemmiltä etäisyyksiltä ammuttaessa. Ja Aimpoint on Aimpoint, voi kumpa ittekin sais noin halvalla tollasen, vaan tuplat joutuu pulittamaan
Pikku lennokkeja on jo käytössä, tosin eivät ole kertakäyttövehkeitä. Sen verran hintavia. Esim black hornet, niistä käsittääkseni on tehty CV90:seenkin versio. Suunnitelmissa on monissa paikoissa ollu korvata tankin lataaja automaattilaturilla, ja vaihtaa se lennokki operaattoriin. En tiedä onko se sitten edenny suunnitelmia pidemmälle.
Onko mitään tietoa mitkä pintatorjuntaohjukset olisivat tarjolla? DeepStrike voisi olla hyvä.Pari kotimaista sotatekniikkauutista mitä täällä ei ole vielä taidettu kommentoida:
Hamina-luokan ohjusveneet peruskorjataan ja niihin hankitaan torpedoasejärjestelmä
Hamina-lk veneet peruskorjataan ja niihin tulee torpedot sekä uusi pintatorjuntaohjus.
Puolustusvoimat tilaa kotimaisia suojattuja MISU-maastoajoneuvoja.
4 kpl testisarja kotimaisia MISU-maastoajoneuvoja
Juu, uudempaa kuin nykyisin käytössä olevat. Onko se sitten mk III, mk IV vai jotain muuta, jää nähtäväksi.
Joko on Hesarin toimittajat haravoimassa Turkua?
Koska ei ollut enää muitakaan keinoja. Strategisen tilanteen romahdus, epätoivo, resurssien vähyys, lentäjäkoulutuksen tason romahdus ja uusien lentäjien elinaikaodotusten dramaattinen romahdus. Itsemurhalennot olivat taloudellisesti varmempi tapa saada jotain hyötyä lentäjästä, joka muutoin todennäköisesti kuolisi joka tapaukssa saamatta yhtikäs mitään aikaan.
Minulla on mielikuva että polttoainetta ei olisi laitettu kuin menomatkaa varten. Ainakin sodan loppuvaiheessa taisi olla niin että takaisin ei tultu.
