Sotateknologia

[fly]

ilmeisesti kukaan ei tajunnut että ydinlatauksessa syntyy aina EMP joka siis tekee kaiken elektronisen tekniikan toimintakyvyttömäksi, itse jäin lähinnä miettimään että mitenhän laivaston suurtehoiset laserit käyttäytyy emp.n aikana

edit: @hkultala näköjään ymmärsi mistä oli kyse

 

[ratkakapu]

ilmeisesti kukaan ei tajunnut että ydinlatauksessa syntyy aina EMP joka siis tekee kaiken elektronisen tekniikan toimintakyvyttömäksi, itse jäin lähinnä miettimään että mitenhän laivaston suurtehoiset laserit käyttäytyy emp.n aikana

Merkittävä EMP saadaan aikan vain yläilmakehässä. Eikä sekään kaikkea sähkölaitetta tuhoa lopullisesti. Sitä vastaan voidaan myös suojautua.

Matalalla räjähtäessä mahdollinen EMP on aikalailla ongelmista pienin, kun tuskin se sen kauemmaksi kantautuu kuin paineaalto tai säteily

 

[Monologi]

ilmeisesti kukaan ei tajunnut että ydinlatauksessa syntyy aina EMP joka siis tekee kaiken elektronisen tekniikan toimintakyvyttömäksi, itse jäin lähinnä miettimään että mitenhän laivaston suurtehoiset laserit käyttäytyy emp.n aikana

edit: hkultala näköjään ymmärsi mistä oli kyse

EMP:ltä voi suojautua, kun laittaa elektroniset laitteet, vaikka sinkkiämpäriin käsittääkseni. Veikkaan, että sotavehkeissä on suojaukset viimeisen päälle. Kelailin vaan, että onko autot suojassa, kun niissä on kuitenkin metallikuori

 

[fly]

EMP:ltä voi suojautua, kun laittaa elektroniset laitteet, vaikka sinkkiämpäriin käsittääkseni. Veikkaan, että sotavehkeissä on suojaukset viimeisen päälle. Kelailin vaan, että onko autot suojassa, kun niissä on kuitenkin metallikuori

ryssillä oli aikoinaan ainoat hävittäjät jotka kestivät emp.n, mikit kun lentävät vaijeireilla

 

[HiekkaP]

ryssillä oli aikoinaan ainoat hävittäjät jotka kestivät emp.n, mikit kun lentävät vaijeireilla

Nykyään kaikki sotavehkeet suojataan emp pulssilta, maadoittamalla kaikki johtavat osat. Myös kaapeleina käytetään ainoastaan häiriösuojattuja versioita. Lentokoneen suojaus tosiaan on ehkä vähän eri juttu, kun lentelevät ilmassa.

 

[Drinkkeri]

ryssillä oli aikoinaan ainoat hävittäjät jotka kestivät emp.n, mikit kun lentävät vaijeireilla

Ei vaan niillä oli hävittäjät, jotka kesti mahdollisesti paremmin EMP:n koska avioniikka toimi länsimaisen transistoriteknologian sijaan elektroniputkilla, jotka eivät ole niin herkkiä jännitepiikeille.

 

[fly]

Nykyään kaikki sotavehkeet suojataan emp pulssilta, maadoittamalla kaikki johtavat osat. Myös kaapeleina käytetään ainoastaan häiriösuojattuja versioita. Lentokoneen suojaus tosiaan on ehkä vähän eri juttu, kun lentelevät ilmassa.

kuinka hyvin radioliikenne toimii empn aikana

 

[fly]

Ei vaan niillä oli hävittäjät, jotka kesti mahdollisesti paremmin EMP:n koska avioniikka toimi länsimaisen transistoriteknologian sijaan elektroniputkilla, jotka eivät ole niin herkkiä jännitepiikeille.

jos nyt oikein ymmärsin niin 29M oli ensimmäinen jossa sähköinen ohjaus

mechanical flight controls replaced by a fly-by-wire system

 

[HiekkaP]

kuinka hyvin radioliikenne toimii empn aikana

Jaa-a, ei kyllä ole faktaa tästä antaa, mutta veikkaus olisi että hyvin huonosti

 

[ratkakapu]

Mikä estää ydinpommin räjähtämisen torjuntaohjuksella, kun siinä kuitenkin tapahtuu räjähdys niin luulisi olevan aika herkkää?

Ydinlatauksen räjäyttäminen on aika simppeli, mutta silti tarkka toimenpide, joten todenäköisesti torjuntaohjus ei triggeröi ainakaan täysitehoista räjähdystä. Pienen tussahduksen ehkä ja jos viimeisessä vaiheessa tapahtuu torjunta, niin ydinjätettä on sitten pitkin maita ja mantuja.

Kyllä tuolla wikissä mainitaan näin: "Arviolta 70 000–100 000 ihmistä sai välittömästi surmansa räjähdyksessä ja yhtä moni loukkaantui. Myöhemmin moni menehtyi ydinlaskeuman ja syövän seurauksena."

Vaikuttaisi siltä, että jälkeenpäinkin kuoli paljon, että ei pelkästään välittömästi. Eihän ne ydinpommit sitten nykyään ole puhtaampia?

Suurin osa syövistä tuli joko suoran säteilyn tai välittömän laskeuman jäljiltä. Pian räjähdyksen jälkeen alkaa satamaan erittäin radioaktiivista tuhkaa ja esim kaikki vesi on aivan juomakelvotonta. Näillä on kuitenkin lyhyt puoliintumisaika, eikä päivän-kahden päästä paikalle saapujalla ole hirveää hätää, jos tietää mitä tekee. Geenimutaatiot ovat perityiviä, joten sitten vammaisia/syöpäisiä lapsia kyllä eloonjääneille uhreille syntyi huomattavasti.

Kelailin vaan, että tuo Hiroshiman pommi oli vain 16 kilotonnin pommi eli 0,016 megatonnia, kun isoimmassa löytyy 50 megatonnia ja suurimmassa siilossa olevassa taitaa olla se 20 megatonnia. Jompi kumpi, kun nassahtaisi suurimpaan kaupunkiin niin mitähän siinä kävisi?

Pahasti.
Toki "ongelma" tuossa räjähdyksessä on se, että se on pallomainen, joten mitä isompi räjähdys, niin sitä enemmän tehoa karkaa taivaalle. Siis "räjähdyspallon" säteen tuplaaminen vaatii/aiheuttaa sen tilavuuden kahdeksankertaistamisen, eli 20Mt ei ole niin paljon tehokkaampi kuin 16kt kun aluksi vaikuttaisi. Vaikka on se siis paljon isompi ja tuhoavampi

 

[Drinkkeri]

jos nyt oikein ymmärsin niin 29M oli ensimmäinen jossa sähköinen ohjaus

mechanical flight controls replaced by a fly-by-wire system

Ei sillä ohjaustavalla ole mitään merkitystä jos koneen sähköjärjestelmä päästää savut pihalle. Toki yksi osa-alue enemmän alttiina sähköhäiriöille.

 

[Monologi]

Ydinlatauksen räjäyttäminen on aika simppeli, mutta silti tarkka toimenpide, joten todenäköisesti torjuntaohjus ei triggeröi ainakaan täysitehoista räjähdystä. Pienen tussahduksen ehkä ja jos viimeisessä vaiheessa tapahtuu torjunta, niin ydinjätettä on sitten pitkin maita ja mantuja.

Ai niin olisihan tuo pitänyt muistaa, kun katselin dokumenttia Manhattan projektista, että ydinräjähde piti saada keskitettyä pallon keskelle, että oli sitä voimaa. Vuosia ne tuota pähkäili ja meinasi failata koko projekti.
Nyt jos se ydinlataus posahtaa ennenaikaisesti esim. torjuntaohjuksen takia jostain sivusta niin sehän failaa ja keskitystä tuskin tapahtuu.

 

[hkultala]

Ei sillä ohjaustavalla ole mitään merkitystä jos koneen sähköjärjestelmä päästää savut pihalle. Toki yksi osa-alue enemmän alttiina sähköhäiriöille.

Onpas.

fly-by-wire-kone menettää ohjattavuutensa ja sakkaa ja putoaa.

Perinteisellä ohjauksella varustettu kone jatkaa lentoaan ilman sähköäkin. Suurin osa mittaristosta menee pimeäksi, mutta koneen voi lentää takaisin kentälle navigoiden maamerkkien perusteella.

 

[ratkakapu]

Onpas.

fly-by-wire-kone menettää ohjattavuutensa ja sakkaa ja putoaa.

Perinteisellä ohjauksella varustettu kone jatkaa lentoaan ilman sähköäkin. Suurin osa mittaristosta menee pimeäksi, mutta koneen voi lentää takaisin kentälle navigoiden maamerkkien perusteella.

En tunne suihkumoottorien sielunelämää yhtään perusperiaatteita syvemmin, mutta onko tosiaan näin, että moottoreissa tai polttoaineensyötössä ei käytetä elektroniikkaa kriittisissä pisteissä?

 

[hkultala]

En tunne suihkumoottorien sielunelämää yhtään perusperiaatteita syvemmin, mutta onko tosiaan näin, että moottoreissa tai polttoaineensyötössä ei käytetä elektroniikkaa kriittisissä pisteissä?

Nykyaikaisissa moottoreissa on kyllä tietokoneistettu ohjausjärjestelmä, mutta tarpeeksi vanhat ei tietääkseni tarvi sähköä yhtään mihinkään.

Nykyisissä moottoreissa toki se polttoainepumppukin on varmaan sähköinen.

Mutta suihkumoottorissa ei oletarvi sytytystulppia (muuhun kuin moottorin käynnistämiseen)

edit: korjattu pikkuvirhe. käynnistyksen takia siellä voi olla sytytystulpat, moottorin pysyessä käynnissä niitä ei tarvi.

 

[L2K2]

Ydinlatauksen räjäyttäminen on aika simppeli, mutta silti tarkka toimenpide, joten todenäköisesti torjuntaohjus ei triggeröi ainakaan täysitehoista räjähdystä. Pienen tussahduksen ehkä ja jos viimeisessä vaiheessa tapahtuu torjunta, niin ydinjätettä on sitten pitkin maita ja mantuja.

Jenkit taitaa olla ainoa, joka on julkisesti kommentoinut tuonkaltaisesta vahinkoräjähdyksen mahdollisuutta. Ns. ”one-point safety” -vaatimus ydinaseelle on että sen räjähdysvoima jää alle kahteen kilogrammaan TNT-ekvivalenttia mikäli aseen konventionaalisessa räjähde räjähtää mistä tahansa yksittäisestä pisteestä lähtien. (Ydinräjähdys saadaan aikaan räjäyttämällä se konventionaalinen räjähde kahdesta pisteestä samanaikaisesti lähtien.)

Jenkkipommien vaatimuksena on 99,9999 prosentin todennäköisyydellä toteuttaa kriteeri. Muillakin kehittyneillä ydinasevalloilla lienee vastaavat turvallisuusstandardit.

Mikäli torjuttava pommi toteuttaa tämänkaltaisen kriteerin, niin oleellisesti mitään ydinreaktiota ei tapahdu, jolloin varsinaista korkea-aktiivista ydinjätettäkään ei synny merkittäviä määriä.

Ai niin olisihan tuo pitänyt muistaa, kun katselin dokumenttia Manhattan projektista, että ydinräjähde piti saada keskitettyä pallon keskelle, että oli sitä voimaa. Vuosia ne tuota pähkäili ja meinasi failata koko projekti.
Nyt jos se ydinlataus posahtaa ennenaikaisesti esim. torjuntaohjuksen takia jostain sivusta niin sehän failaa ja keskitystä tuskin tapahtuu.

Nagasakin tyylisestä pommista kyllä lähtisi ikävän paljon tehoa myös vahingossa laukaisten. Mutulla sanoisin että jotain 0,1 ja 20 kilotonnin välissä. Perusteluni: ensimmäinen ylläkuvaamaani turvallisuuskriteeriä toteuttaa yrittänyt pommi tuotti vielä vahingossa 0,055 kilotonnin edestä ydinreaktiota. (Tämä vuonna -57. Ainakin yhdelle pommityypille tavoite nollasta saavutettiin vuoteen -62 mennessä – lähteenä ensimmäinen kerta kun ohjuksella ammuttu ydinkärki piti tuhota kesken lennon ohjuksen harhautuessa – ei minkäänlaista ydinräjähdystä.)

 

[fly]

Jenkit taitaa olla ainoa, joka on julkisesti kommentoinut tuonkaltaisesta vahinkoräjähdyksen mahdollisuutta. Ns. ”one-point safety” -vaatimus ydinaseelle on että sen räjähdysvoima jää alle kahteen kilogrammaan TNT-ekvivalenttia mikäli aseen konventionaalisessa räjähde räjähtää mistä tahansa yksittäisestä pisteestä lähtien. (Ydinräjähdys saadaan aikaan räjäyttämällä se konventionaalinen räjähde kahdesta pisteestä samanaikaisesti lähtien.)

Jenkkipommien vaatimuksena on 99,9999 prosentin todennäköisyydellä toteuttaa kriteeri. Muillakin kehittyneillä ydinasevalloilla lienee vastaavat turvallisuusstandardit.

Mikäli torjuttava pommi toteuttaa tämänkaltaisen kriteerin, niin oleellisesti mitään ydinreaktiota ei tapahdu, jolloin varsinaista korkea-aktiivista ydinjätettäkään ei synny merkittäviä määriä.



Nagasakin tyylisestä pommista kyllä lähtisi ikävän paljon tehoa myös vahingossa laukaisten. Mutulla sanoisin että jotain 0,1 ja 20 kilotonnin välissä. Perusteluni: ensimmäinen ylläkuvaamaani turvallisuuskriteeriä toteuttaa yrittänyt pommi tuotti vielä vahingossa 0,055 kilotonnin edestä ydinreaktiota. (Tämä vuonna -57. Ainakin yhdelle pommityypille tavoite nollasta saavutettiin vuoteen -62 mennessä – lähteenä ensimmäinen kerta kun ohjuksella ammuttu ydinkärki piti tuhota kesken lennon ohjuksen harhautuessa – ei minkäänlaista ydinräjähdystä.)

käsittääkseni ja muistaakseni läsähdys on aina tehty räjäyttämällä reaktion aloittava sauva materiaalin sisään, nykyisin ilmeisesti käytetään kahta sauvaa reaktion tehostamiseksi, pommiin osumalla millä tahansa ei tee yhtään mitään ellei sitten osuta sauvan räjähteesee joka sitten potkasee sauvan sinne sisuksiin

sori huonokieliasu ja väärät termit mut en jaksa googlettaa noita nimii, varmaan ymmärrettävää tekstiä jos tietää asiasta

 

[L2K2]

käsittääkseni ja muistaakseni läsähdys on aina tehty räjäyttämällä reaktion aloittava sauva materiaalin sisään, nykyisin ilmeisesti käytetään kahta sauvaa reaktion tehostamiseksi, pommiin osumalla millä tahansa ei tee yhtään mitään ellei sitten osuta sauvan räjähteesee joka sitten potkasee sauvan sinne sisuksiin

sori huonokieliasu ja väärät termit mut en jaksa googlettaa noita nimii, varmaan ymmärrettävää tekstiä jos tietää asiasta

Ei imploosiopommissa mitään sauvoja ole... suosittelen hieman ensin lukemaan aiheesta ennen kuin kommentoi. Tuo perusrakenne kun on nykyään ihan julkista tietoa.

Se Hiroshiman pommin tyyppinen putkimallinen pommi perustui tuontyyppiseen ratkaisuun, mutta se nyt olikin sellainen viritellä, että oksat pois. Mikä tahansa vika, joka olisi räjäyttänyt mistä tahansa kohtaa sen konventionaalisen ”ajopanoksen” olisi aiheuttanut täyden ydinräjähdyksen.

Edit. Niin siis, siinä toki oli yksi sauva joka ajettiin vauhdilla onton lieriön sisälle. Tai, no, ampuivat sen sylinterin sen sauvan päälle...

 

[fly]

Ei imploosiopommissa mitään sauvoja ole... suosittelen hieman ensin lukemaan aiheesta ennen kuin kommentoi. Tuo perusrakenne kun on nykyään ihan julkista tietoa.

Se Hiroshiman pommin tyyppinen putkimallinen pommi perustui tuontyyppiseen ratkaisuun, mutta se nyt olikin sellainen viritellä, että oksat pois. Mikä tahansa vika, joka olisi räjäyttänyt mistä tahansa kohtaa sen konventionaalisen ”ajopanoksen” olisi aiheuttanut täyden ydinräjähdyksen.

siis ajopanos on ulkopuolella ja ammutaan räjäyttämällä sisuksiin, en sitten tiedä näistä nykyisistä varmaankaan

 

[L2K2]

siis ajopanos on ulkopuolella ja ammutaan räjäyttämällä sisuksiin, en sitten tiedä näistä nykyisistä varmaankaan

Kuvauksesi ei ole kovinkaan tarkka, eikä tunnu kuvaavan imploosiopommia. Mikä ammutaan ja minne?

Oleellisesti pommissa on ontto pallokuori plutoniumia (239), jonka ympärillä ohut kuori sopivaa neutroniheijastinmateriaalia (FatMan, uraani-238; myöhemmin beryliumia), sitten siinä on ympärillä kerros jotain kevyttä metallia tasaamassa pienet aikaerot imploosiorintamassa (FatMan, alumiinia; myöhemmin tuo samainen beryliumkuori on ilmeisesti riittänyt). Näitä ympäröi sitten kohtalainen kerros jotain kivaa konventionaalista räjähdettä.

Ydinräjähdys saadaan aikaan räjäyttämällä tuo konventionaalinen räjähde kauttaaltaan samanaikaisesti. FatMan käytti tämän aikaansaamiseen paria ulompaa kerrosta erinopeuksisia räjähdysaineita – nykypommeissa tämä tapahtunee pallosymmetrisella paineaallolla, joka saadaan aikaan ellipsin muotoisella uloimmalla räjähdekuorella ja oikein mitoitetulla ilmavälillä. Mitään ei siis varsinaisesti ammuta pommin sisälle..

Niin absurdia kuin se onkin, tämä koko design löytyy nykyään kuvattuna kohtuullisen tarkasti esim. Wikipediasta. No, kyllä ne sen puoli vuosisataa pysyivät salassa.. (Oleelliset materiaalivalinnat toki sentään edelleen puuttuvat. Samoin osa mitoista.)

Swan (nuclear primary) - Wikipedia

 

[fly]

Kuvauksesi ei ole kovinkaan tarkka, eikä tunnu kuvaavan imploosiopommia. Mikä ammutaan ja minne?

Oleellisesti pommissa on ontto pallokuori plutoniumia (239), jonka ympärillä ohut kuori sopivaa neutroniheijastinmateriaalia (FatMan, uraani-238; myöhemmin beryliumia), sitten siinä on ympärillä kerros jotain kevyttä metallia tasaamassa pienet aikaerot imploosiorintamassa (FatMan, alumiinia; myöhemmin tuo samainen beryliumkuori on ilmeisesti riittänyt). Näitä ympäröi sitten kohtalainen kerros jotain kivaa konventionaalista räjähdettä.

Ydinräjähdys saadaan aikaan räjäyttämällä tuo konventionaalinen räjähde kauttaaltaan samanaikaisesti. FatMan käytti tämän aikaansaamiseen paria ulompaa kerrosta erinopeuksisia räjähdysaineita – nykypommeissa tämä tapahtunee pallosymmetrisella paineaallolla, joka saadaan aikaan ellipsin muotoisella uloimmalla räjähdekuorella ja oikein mitoitetulla ilmavälillä. Mitään ei siis varsinaisesti ammuta pommin sisälle..

Niin absurdia kuin se onkin, tämä koko design löytyy nykyään kuvattuna kohtuullisen tarkasti esim. Wikipediasta. No, kyllä ne sen puoli vuosisataa pysyivät salassa.. (Oleelliset materiaalivalinnat toki sentään edelleen puuttuvat. Samoin osa mitoista.)

Swan (nuclear primary) - Wikipedia

empä sittenkään

 

[Jooga]

OT:
Sinänsä hauska että tuota ydinpommin räjäytysperiaatetta käytetään inertiaalifuusion tutkimisessa, missä erittäin pieneen vetypalloon ammutaan eri suunnista voimakkailla lasereilla, jotka kuumentavat pienen vetypommin pinnan ja saavat sen luhistumaan sisäänpäin ja räjähtämään. Menee kyllä hieman offtopiciksi sotateknologiasta, kun tuo menee enemmän ydintekniikan puolelle, enkä usko että siitä tulee sielläkään ikinä tehokas keino ydinenergian tuottamiseen.

Tuo ydinpommin periaate ei tosiaan ole mikään haastava asia, jos Suomi sellaisen haluaisi kehittää niin veikkaan että ensimmäiset prototyypit olisivat valmiita vuodessa tai kahdessa. Onneksi emme tuolle tielle kuitenkaan lähde.

 

[Zefram Cochrane]

Nykyaikaisissa moottoreissa on kyllä tietokoneistettu ohjausjärjestelmä, mutta tarpeeksi vanhat ei tietääkseni tarvi sähköä yhtään mihinkään.

Nykyisissä moottoreissa toki se polttoainepumppukin on varmaan sähköinen.

Mutta suihkumoottorissa ei ole sytytystulppia.

Jollain ne kuitenkin sytytetään. Ei ole mikään diesel.

 

[ratkakapu]

Jollain ne kuitenkin sytytetään. Ei ole mikään diesel.

Voisiko moottorissa ole sen verta kova lämpötila, että se polttoaine-ilma-seos syttyy itsestään? Enemmän se polttoaineen syöttö huolettaisi minua, mutta tottahan sekin on ainakin teoriassa mahdollista hoitaa ilman sähköpumppua ja vaijeriohjauksella

 

[Jooga]

Voisiko moottorissa ole sen verta kova lämpötila, että se polttoaine-ilma-seos syttyy itsestään? Enemmän se polttoaineen syöttö huolettaisi minua, mutta tottahan sekin on ainakin teoriassa mahdollista hoitaa ilman sähköpumppua ja vaijeriohjauksella

Siellä on jatkuva palo, jolloin liekkeihin kun ruiskuttaa lisää kerosiinia ja ilmaa niin palo myös jatkuu. Ylläoleva Zeframin viesti oli sinänsä oikeassa, että kipinällähän se käynnistyksessä syttyy, mutta tämän keskustelun EMP-sietokyky liittyi mielestäni enemmän lennon aikaiseen toimintaan, jolloin suihkumoottori ei välttämättä vahingoitu. Moottorinohjausyksikkö on varmaan kriittinen elektroninen osa, mutta olisikohan sille ajateltu jotakin EMP-suojausta. Todennäköisesti operaatiokyky koneilta menee voimakkaassa pulssisa, mutta antiikkisemmat pelit varmaan voidaan vielä lentää kotiin. FBW-koneilla sekin voi olla haastavaa. Mutta varmaan siinä kohtaa kun ydinpommeja aletaan räjäytellä ballistisilla ohjuksilla jää ilmavoimienkin osuus pienehköksi.

 

[hkultala]

Jollain ne kuitenkin sytytetään. Ei ole mikään diesel.

Sytytystulppien tarpeen suhteen on ihan kuin diesel.

Suihkumoottoreissa tapahtuu jatkuva palaminen eikä mitään räjäytyksiä kuten mäntämoottoreissa.

Ja se moottorien käynnistäminen tehdään pääasiassa maassa,
niin kauan kuin se mootori pysyy käynnissä sitä ei tarvi uudelleenkäynnistää.

Joissain moottoreissa käynnistämistä varten on pieni määrä jotain erikoispolttoainetta omassa säiliössään, ja tämä on sen verran syttymisherkkää tavaraa, että sen ruiskuttaminen moottoriin ja jonkinlaisen pyörimisvauhdin antaminen ahtimelle riittää moottorin käynnistämiseen.

 

[Vertigo]

Eikös tuollainen EMPn logiikka kuitenkin mene jotakuinkin niin, että tuo itse pulssi ei sinällään tuhoa mitään, vaan kyseisen (elektromagneettisen säteilyn) pulssi indusoituu erinäisiin johtimiin aiheuttaen virta/jännitepiikin, joka sitten rikkoo kyseiset laitteet?
Eli että EMP vaikuttaisi niin sen pitäisi pystyä indusoitumaan johonkin "antenniin" että se pystyisi jonkin laitteen tuhoamaan. Riittävän tehokas EMP toki voi idusoitua kaikenlaiseen jännään, kuten sähkö-/puhelinverkko, metallinen putkisto tai vaikka kännykän antenni, mutta simppeli Faradayn häkki pitäisi suojata EMPltä, eli esim nuo lentokoneen ohjauselektroniikat sunmuut pitäisi olla suht helppo suojata(metallisen rungon sisällä), mutta tutkat, radiot ja navigointilaitteet ottanevat helpommin nokkiinsa.

Vai onko tämä EMP jotakin taikasätiöintiä tai olenko missannut jonkin oleellisen pointin..?

 

[Zefram Cochrane]

Sytytystulppien tarpeen suhteen on ihan kuin diesel.

Suihkumoottoreissa tapahtuu jatkuva palaminen eikä mitään räjäytyksiä kuten mäntämoottoreissa.

Ja se moottorien käynnistäminen tehdään pääasiassa maassa,
niin kauan kuin se mootori pysyy käynnissä sitä ei tarvi uudelleenkäynnistää.

Joissain moottoreissa käynnistämistä varten on pieni määrä jotain erikoispolttoainetta omassa säiliössään, ja tämä on sen verran syttymisherkkää tavaraa, että sen ruiskuttaminen moottoriin ja jonkinlaisen pyörimisvauhdin antaminen ahtimelle riittää moottorin käynnistämiseen.

Palaa kun on ensin sytytetty. Ei tarvii jatkuvaa "kipinää".

 

[Drinkkeri]

Eikös tuollainen EMPn logiikka kuitenkin mene jotakuinkin niin, että tuo itse pulssi ei sinällään tuhoa mitään, vaan kyseisen (elektromagneettisen säteilyn) pulssi indusoituu erinäisiin johtimiin aiheuttaen virta/jännitepiikin, joka sitten rikkoo kyseiset laitteet?
Eli että EMP vaikuttaisi niin sen pitäisi pystyä indusoitumaan johonkin "antenniin" että se pystyisi jonkin laitteen tuhoamaan. Riittävän tehokas EMP toki voi idusoitua kaikenlaiseen jännään, kuten sähkö-/puhelinverkko, metallinen putkisto tai vaikka kännykän antenni, mutta simppeli Faradayn häkki pitäisi suojata EMPltä, eli esim nuo lentokoneen ohjauselektroniikat sunmuut pitäisi olla suht helppo suojata(metallisen rungon sisällä), mutta tutkat, radiot ja navigointilaitteet ottanevat helpommin nokkiinsa.

Vai onko tämä EMP jotakin taikasätiöintiä tai olenko missannut jonkin oleellisen pointin..?

EMP:n vaikutus sähkölaitteisiin on nimenomaan tuollainen. Mitä pidempi johdin sitä voimakkaampi jännitepiikki, joka sitten käräyttää, jos ei suoraan johdinta niin siihen kytketyt mikropiirit.

 

[L2K2]

Eikös tuollainen EMPn logiikka kuitenkin mene jotakuinkin niin, että tuo itse pulssi ei sinällään tuhoa mitään, vaan kyseisen (elektromagneettisen säteilyn) pulssi indusoituu erinäisiin johtimiin aiheuttaen virta/jännitepiikin, joka sitten rikkoo kyseiset laitteet?
Eli että EMP vaikuttaisi niin sen pitäisi pystyä indusoitumaan johonkin "antenniin" että se pystyisi jonkin laitteen tuhoamaan. Riittävän tehokas EMP toki voi idusoitua kaikenlaiseen jännään, kuten sähkö-/puhelinverkko, metallinen putkisto tai vaikka kännykän antenni, mutta simppeli Faradayn häkki pitäisi suojata EMPltä, eli esim nuo lentokoneen ohjauselektroniikat sunmuut pitäisi olla suht helppo suojata(metallisen rungon sisällä), mutta tutkat, radiot ja navigointilaitteet ottanevat helpommin nokkiinsa.

Vai onko tämä EMP jotakin taikasätiöintiä tai olenko missannut jonkin oleellisen pointin..?

Melko hyvin olet asiassa. Ongelma on vaan sen sähkömagneettisen pulssin hillitön hetkellinen tehotiheys, se tyypillinen Faradayn häkki kun ei vaimenna (ihan tasan) sataa prosenttia. Noin järjettömän voimakkaan pulssin kanssa se suhteessa pienikin läpipäässyt osuus tekee pahaa jälkeä siellä sisällä oleville täysin suojaamattomille piireille. (Mikä tahansa reikä häkissä vuotaa sitä radiotaajuista tavaraa läpi, kun tuo pulssi on määritelmällisesti laajakaistainen. Tästä voisi tarinoida vaikka kuinka...)

Toisaalta EMP-kovetettua elektroniikkaa myös osataan tehdä. Siis sellaista, joka kestää huomattavasti normielektroniikkaa paremmin noita pulsseja. Se kuinka kestäviä esim. sotilastarvikkeet ovat lienee taas sitten kategoriassa hys-hys. Joilla on tieto pitävät sen omanaan. Onneksi itsellä ei ole tällaista tietoa, niin voi huoletta soveltaa useimpia kuulemiaan asioita.

Mutta joo, joku antenniton patteripohjainen laite voi olla hyvinkin kestävä... Siis esimerkiksi taskulamppu.

 

[kjns]

RK:n modernisointiprojekti etenee: Puolustusvoimat ostaa 5,5 miljoonalla eurolla ruotsalaisia punapistetähtäimiä rynnäkkökivääreihin

Hallitusneuvos Timo Nyyssösen mukaan tähtäimiä hankitaan 11 880 kappaletta. Kappalehinta tähtäimelle on siis noin 460 euroa, josta suojapussin osa on Nyyssösen mukaan noin kymmenen euroa.

Nyyssösen mukaan tähtäimet tulevat Maavoimien käyttöön.

 

[James_Potkukelkka]

RK:n modernisointiprojekti etenee: Puolustusvoimat ostaa 5,5 miljoonalla eurolla ruotsalaisia punapistetähtäimiä rynnäkkökivääreihin

Hyvä päivitys, tuo kasvattaa kivasti suorituskykyä hämärässä ja lyhyemmiltä etäisyyksiltä ammuttaessa. Ja Aimpoint on Aimpoint, voi kumpa ittekin sais noin halvalla tollasen, vaan tuplat joutuu pulittamaan

 

[Zefram Cochrane]

Minilennokki:

Luulisin, että tuosta saisi vielä paljon minimmän ja samalla siitä voisi tehdä kertakäyttöisen, niin tarvitsisi haeskella luotisateessa.

Panssariajoneuvon kylkeen voisi laittaa putken, jolla voisi paineilman avulla ammuskella noita ilmaan. Koko lennokki voisi olla jonkinlaisen kapselin sisällä ja ilmaan ammuttaessa kapseli avautuisi ja lennokki avaisi siipensä ja käynnistäisi sähkömoottorin.

 

[James_Potkukelkka]

Minilennokki:

Luulisin, että tuosta saisi vielä paljon minimmän ja samalla siitä voisi tehdä kertakäyttöisen, niin tarvitsisi haeskella luotisateessa.

Panssariajoneuvon kylkeen voisi laittaa putken, jolla voisi paineilman avulla ammuskella noita ilmaan. Koko lennokki voisi olla jonkinlaisen kapselin sisällä ja ilmaan ammuttaessa kapseli avautuisi ja lennokki avaisi siipensä ja käynnistäisi sähkömoottorin.

Pikku lennokkeja on jo käytössä, tosin eivät ole kertakäyttövehkeitä. Sen verran hintavia. Esim black hornet, niistä käsittääkseni on tehty CV90:seenkin versio. Suunnitelmissa on monissa paikoissa ollu korvata tankin lataaja automaattilaturilla, ja vaihtaa se lennokki operaattoriin. En tiedä onko se sitten edenny suunnitelmia pidemmälle.

 

[blastermaster]

Pari kotimaista sotatekniikkauutista mitä täällä ei ole vielä taidettu kommentoida:

Hamina-luokan ohjusveneet peruskorjataan ja niihin hankitaan torpedoasejärjestelmä

Hamina-lk veneet peruskorjataan ja niihin tulee torpedot sekä uusi pintatorjuntaohjus.


Puolustusvoimat tilaa kotimaisia suojattuja MISU-maastoajoneuvoja.

4 kpl testisarja kotimaisia MISU-maastoajoneuvoja

 

[Zefram Cochrane]

Pari kotimaista sotatekniikkauutista mitä täällä ei ole vielä taidettu kommentoida:

Hamina-luokan ohjusveneet peruskorjataan ja niihin hankitaan torpedoasejärjestelmä

Hamina-lk veneet peruskorjataan ja niihin tulee torpedot sekä uusi pintatorjuntaohjus.


Puolustusvoimat tilaa kotimaisia suojattuja MISU-maastoajoneuvoja.

4 kpl testisarja kotimaisia MISU-maastoajoneuvoja

Onko mitään tietoa mitkä pintatorjuntaohjukset olisivat tarjolla? DeepStrike voisi olla hyvä.

 

[WanhaPatu]

Onko mitään tietoa mitkä pintatorjuntaohjukset olisivat tarjolla? DeepStrike voisi olla hyvä.

RBS-15 ja NSM nyt ainakin.

 

[Zefram Cochrane]

RBS-15 ja NSM nyt ainakin.

Suomella on mm. versio RBS-15SF-3 ohjuksia. Ilmeisesti tarkoitit uutta versiota eli RB-15 Mk. III+ & RB 15 F-ER?

 

[WanhaPatu]

Suomella on mm. versio RBS-15SF-3 ohjuksia. Ilmeisesti tarkoitit uutta versiota eli RB-15 Mk. III+ & RB 15 F-ER?

Juu, uudempaa kuin nykyisin käytössä olevat. Onko se sitten mk III, mk IV vai jotain muuta, jää nähtäväksi.

 

[blastermaster]

Muutama kuva vehkeistä mitä Saabin tiedotteen mukaan ovat myymässä:
Saab toimittaa lukuisia järjestelmiä peruskorjattaviin Hamina-luokan aluksiin

Ceros 200

9LV CMS

Tacticall

Trackfire Remote Weapon Station

Kevyt torpedo

 

[MrB]

Logistiikkalaitos lähetti ilmatorjunnan kehittämisen tietopyynnöt - Artikkeli - Puolustusvoimat
http://puolustusvoimat.fi/artikkeli...hetti-ilmatorjunnan-kehittamisen-tietopyynnot
Kaluston modernisointi etenee pikkuhiljaa. Mitenhän noiden uusien suorituskyky vertautuu vanhoihin? BUKkeja kai nämä tulee korvaamaan..?

 

[kjns]

Maikkarin uutisen mukaan tavoitteena on juurikin saada lisää kykyä pitkälle ja korkealle korvaamaan BUKin eläköitymisen tuomaa vajetta. Pitäisi saada täydennystä pelkkien Hornetien käyttämiselle tuonne yli 10 km korkeudessa lentäviä kohteita (lentokalusto, risteilyohjukset) vastaan, mihin NASAMSin ulottuvuus päättyy. BUKillahan pääsi jonnekin 20 km tienoille, joten ero on aika iso, ja uudelta systeemiltä haluttaisiin samanlainen ulottuvuus kuin BUKilla oli.

 

[blastermaster]

Päällikön hytti jo paikoillaan – Merivoimien uudet laivat suunnitellaan salaisessa paikassa Turun seudulla

Kapteenin hytti jo paikoillaan – Merivoimien uudet laivat suunnitellaan salaisessa paikassa Turun seudulla

Havainnekuvasta näkyy, millaiseksi Merivoimien uudet laivat rakentuvat. Keskellä näkyvät maston sisälle sijoitetaan neljään suuntaan tähyävät tutkat.


Merivoimien uusien korvettien, eli Laivue 2020 -alusten suunnittelu on täydessä vauhdissa Turun seudulla. Vaikka virallinen rakennuttamissopimus tehdään vasta ensi syksynä, laivamallin piirrokset alkavat olla pian jo valmiina.

Valmistelutyö tapahtuu Turun seudulla puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamassa suunnittelutoimistossa. Sen tarkka sijainti on salaisuus, jotta vakoilijat eivät pääsisi urkkimaan tuoreita sotasalaisuuksia.

Suunnitteluun osallistuu parhaillaan noin 50 ihmistä. Mukana on väkeä niin puolustusvoimista, Millog oy:stä, Rauman telakalta ja telakan alihankkijoilta.

– Nyt tiedetään aika hyvin, miltä alus tulee näyttämään. Suurin epävarmuus kohdistuu enää oikeastaan mastoon, jonka sisälle tutkat tulevat, kuvailee puolustusvoimien pääinsinööri, kenraali Kari Renko.

– Ollaan niin pitkällä, että sisäpuolella hienosäädetään kapteenin hytin paikkaa ja siirrellään seinien paikkoja, Renko kuvailee.

Laivoista tulee noin 105 metriä pitkiä. Leveydeksi on alustavasti ilmoitettu noin 15 metriä. Rengon mukaan suunnittelun viimeisissä vaiheissa alukset ovat saaneet reilut puoli metriä lisää leveyttä. Samalla niitä on madallettu jonkin verran.

Neljän uuden sotalaivan suunnittelu aloitettiin merivoimissa jo vuonna 2007. Renko kertoo, että nyt paperille valmistuvat suunnitelmat ovat lopullinen versio useista eri luonnoksista.

Alukset on piirretty uusiksi kolme–neljä kertaa. Yhdessä vaiheessa puolustusvoimat jopa palkkasi ulkomaisen suunnittelutoimiston, joka luonnosteli kaksi erilaista mallia.

Korvettien piirtäminen on ollut pitkä prosessi, koska samanlaisia aluksia ei ole ennen tehty. Suomessa etenkin talviolosuhteet asettavat laivoille poikkeuksellisia vaatimuksia. Rengon mukaan edes Ruotsista ei löydy sotalaivaa, joka vastaisi Suomen tulevien korvettien ominaisuuksia.

– Maailmassa ei ole valmiina jäissä kulkevaa sota-alusta, Renko toteaa.

Laivue 2020:n pitää pystyä toimimaan jäiden keskellä, koska kriisiaikana se kantaa päävastuun aluevesien miinoittamisesta.

Uusi laivue korvaa kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja neljä Rauma-ohjusvenettä. Logistiikkalaitoksella on käynnistetty siirtymäkauden suunnittelu. Renko myöntää, että aikataulujen sovittamisessa on haasteita. Alusten ja miehistöjen vaihtoon liittyy useita päällekkäisyyksiä.

Ensimmäisen korvetin pitäisi saapua merivoimien testiajoihin vuonna 2022. Viimeinen niistä on tarkoitus luovuttaa telakalta vuonna 2024. Miinalaivojen ja ohjusveneiden on puolestaan suunniteltu poistuvan käytöstä vuonna 2025. Uusien alusten koeajot puolestaan saadaan päätökseen vuonna 2027.

Lisähaasteena on, että osa ohjusveneiden varustuksesta siirretään uusiin laivoihin. Esimerkiksi ohjusveneiden kansitykit jatkavat elämäänsä uudessa laivueessa.

Lisäksi ohjusveneiltä siirtyy miehistöä Laivue 2020:een. Heitä pitää kouluttaa uusilla aluksilla. Samaan aikaan ohjusveneiden pitäisi kuitenkin kantaa vastuuta normaaleista tehtävistään, etenkin aluevesien valvonnasta.

Rengon mukaan siirtymävaihetta auttaa se, että Rauma-luokan käyttöä voidaan jatkaa tarvittaessa yli 2020-luvun puolivälin. Muutama vuosi sitten tehdyn peruskorjauksen myötä niiden pitäisi olla riittävän hyvässä kunnossa.

Korvettien hankinta etenee parhaillaan kaksilla raiteilla. Rungon valmistamisesta valmistellaan sopimusta Rauman telakan kanssa. 1,2 miljardin euron hankintahinnasta rungon osuus on noin puolet.

Asejärjestelmästä kilvoittelee kolme yritystä. Viime vuoden lopussa puolustusvoimat sai näiltä alustavat tarjoukset. Lopulliset valinnat tehdään alkusyksyllä.

Nyt jo tiedetään, että ruotsalainen Saab toimittaa laivoihin ainakin torpedoja. Logistiikkalaitokselta vakuutetaan, että kauppojen hieronta on sujunut hyvin.

– Nyt näyttää siltä, että budjetissa pysytään, Renko arvioi.

FAKTA

Laivue 2020 korvaa nykyiset miinalaivat ja ohjusveneet

Suomi hankkii neljä uutta sotalaivaa, jotka kokonsa puolesta lasketaan korveteiksi.

Hankintaa on valmisteltu yli kymmenen vuotta.

Uusilla laivoilla korvataan poistuvat miinalaivat ja Rauma-luokan ohjusveneet. Miinalaiva Pohjanmaa poistui merivoimien vahvuudesta jo vuonna 2013.

Neljän melko kookkaan aluksen rakentaminen on herättänyt kritiikkiä. Puolustusvoimat kartoitti useita eri malleja ennen päätymistään nykyiseen kokoonpanoon.

Suunnittelupöydällä kävi myös useiden pienempien laivojen rakentaminen.

Hankkeen hinta on 1,2 miljardia euroa. Laivojen on suunniteltu seilaavan 2050-luvulle saakka.

Laivueen rakentaminen alkaa ensi syksynä.

Joko on Hesarin toimittajat haravoimassa Turkua?

 

[jumprahuiti]

Yritystä tuumailla japanilaisten WWII kamikaze-taktiikoiden järjellisyyttä. Hyvä juttu, kun en muista näkemieni tv-dokumenttien uskaltaneen tähän aiheeseen kunnolla kajota, siis taustalla oleviin realiteetteihin, että mitä/miksi oikeasti tapahtui.

 

[Grendel]

Yritystä tuumailla japanilaisten WWII kamikaze-taktiikoiden järjellisyyttä. Hyvä juttu, kun en muista näkemieni tv-dokumenttien uskaltaneen tähän aiheeseen kunnolla kajota, siis taustalla oleviin realiteetteihin, että mitä/miksi oikeasti tapahtui.

Koska ei ollut enää muitakaan keinoja. Strategisen tilanteen romahdus, epätoivo, resurssien vähyys, lentäjäkoulutuksen tason romahdus ja uusien lentäjien elinaikaodotusten dramaattinen romahdus. Itsemurhalennot olivat taloudellisesti varmempi tapa saada jotain hyötyä lentäjästä, joka muutoin todennäköisesti kuolisi joka tapaukssa saamatta yhtikäs mitään aikaan.
Eivätkä taktiikat mitään huttua olleet. Kamikazet olivat valtaosin vapaaehtoisia eikä kokeneita lentäjiä ei mielellään hyväksytty osastoihin, koska heitä tarvittiin saattohävittäjiksi. Jos vihollista ei löydetty tai kohteeseen ei ollut mahdollisuutta hyökätä menestyksellisesti, kamikazet palasivat tukikohtaan uutta yritystä varten.
Etenkin alkuvaiheessa Filippiineillä ensimmäiset kamikaze-osastot olivatkin erittäin tehokkaita. Operoivat pienillä osastoilla, neljä kamikazea ja saattohävittäjät.

Sanotaan näin, että ilman kamikazeja japanilaiset olisivat vain menettäneet saman määrän lentäjiään ilman minkäänlaista tulosta. Nyt sentään jotain.
Aiheesta on kyllä hyviä kirjoja, jopa ensimmäisen kamikaze-osaston perustaneen ja kamikaze-taktiikat suunnitelleen lentäjän muistelmat.

-jok

 

[FireFly Renaissance]

Tämmöstäkin pukkaa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/JkCeszQ5

Meinaakos ne nyt kokonaan korvata Harpoonilla RBS-15. Tuli vähän puskista tämä, että siirryttäisiin Harpooneihin. Toi 140 ei määränä ainakaan liikaa ole, jos se sisältää ihan kaikki rannikkopuolustuksen tulevat ohjukset.

Sea Sparrow taitaa ainakin olla selvä parannus umkhontoon. Tosin epäilyttää saako nuo kaikki mahtumaan Haminaan vai koskeeko vain noita uusia korvetteja.

 

[WanhaPatu]

Sea Sparrow taitaa ainakin olla selvä parannus umkhontoon. Tosin epäilyttää saako nuo kaikki mahtumaan Haminaan vai koskeeko vain noita uusia korvetteja.

Kyseessä on Evolved Sea Sparrow (ESSM), ei suinkaan tuo muinainen Sea Sparrow -ohjus joka uutisen kuvassakin näkyy.

 

[mol]

Jos vihollista ei löydetty tai kohteeseen ei ollut mahdollisuutta hyökätä menestyksellisesti, kamikazet palasivat tukikohtaan uutta yritystä varten.

Minulla on mielikuva että polttoainetta ei olisi laitettu kuin menomatkaa varten. Ainakin sodan loppuvaiheessa taisi olla niin että takaisin ei tultu.

 

[Johan_V]

Kiina suunnittelee lisäävänsä keinoälyä sukellusveneisiinsä:
http://www.scmp.com/news/china/society/article/2131127/chinas-plan-use-artificial-intelligence-boost-thinking-skills
USAlla ja kumppaneilla on kai edelleen käytössä Microsoftin Windows for Warships?

 

[Drinkkeri]

Kiina suunnittelee lisäävänsä keinoälyä sukellusveneisiinsä:
http://www.scmp.com/news/china/society/article/2131127/chinas-plan-use-artificial-intelligence-boost-thinking-skills
USAlla ja kumppaneilla on kai edelleen käytössä Microsoftin Windows for Warships?

U.S. Navy to equip ships with AI-powered networks