Sony ennustaa puhelinten kuvanlaadun ohittavan erilliset kamerat lähivuosien aikana

[Walla]

En varma mitä tarkoitat croppaaminen sanalla, mutta oletetaan että vain rajaamista, joka taasen vie mielikuvan ihan hakoteille jos puhutaan digitaalisesta zoomista, mikä taasen selittää sen että valmistajat ei välttämättä kutsu sitä digaatiliseksi zoomiksi.

Jos kameralla kuvatessa rajaat , "zoomaat", niin silloin kamera voi pyrkiä tekemään ja tallentaan sen kuvan sen mukaan. Eli sillä on merkitystä kuinka paljon "zoomailet" vs että otat "zoomaamatta" kuvaa ja rajaat myöhemmin.

Tietenkin osa kameroista voi joillain asetuksilla tallentaa laajakuvalla tiedoston jossa myös laskettu se "zoomattu" versio, tai luotu myös yksi korkeanresoluution tiedosto, yleensä resursseja ei käytetä siihen.

Enpä ole sellaista ”digizoomia” vielä nähnyt joka olisi jotenkin maagisesti poikkeava croppaamisesta. Eri asia jos laite on määrätty tallentamaan pienempiä kuvia kuin mihin kenno pystyy, niin toki ”zoomaus” kertoo silloin laitteelle, että heitä mieluummin ne reunat pois kuin heikennä tarkkuutta keskellä haluttuun kokoon pääsemiseksi, mutta jos puhutaan maksimilaadulla otetuista kuvista niin se digizoom on nimenomaan croppausta ja tulos on kutakuinkin sama kuin jos kuvan croppaa jälkeenpäin (ja tarvittaessa lisää siihen laskennallisesti lisää pikseleitä).

Joka tapauksessa se ”digizoom” tarkoittaa, että käytetään kuvaa vain osasta kennoa (eli cropattaan), joten jos se on osa on ”digizoomilla” muutettavissa tarkemmaksi, niin miksei sitä koko täysikokoista rajaamattomaan kuvaa sitten ”digizoomattaisi” tarkemmaksi kaikkialta?

 

[pomk]

Joka tapauksessa se ”digizoom” tarkoittaa, että käytetään kuvaa vain osasta kennoa (eli cropattaan), joten jos se on osa on ”digizoomilla” muutettavissa tarkemmaksi, niin miksei sitä koko täysikokoista rajaamattomaan kuvaa sitten ”digizoomattaisi” tarkemmaksi kaikkialta?

On olemassa tekniikoita joissa perättäisten kuvien informaatiota käytetään luomaan tarkempi kuva. Esim. pentaxilla oli kennoa siirtelevä kamera jolla tuo onnistui hallitusti jalustalla, mutta kunhan valotusaika on riittävän nopea ja laitteessa on korkealaatuinen IMU, niin tuo periaatteessa onnistuu jossain määrin käsivaraltakin. Mikään ei tosin estä tuon käyttämistä oli kuvaa kropattu vai ei.

Jos vaikka uusimmalla iluurilla ottaa digizoomatun kuvan, niin siinä on (hieman) enemmän yksityiskohtia kuin jos vastaavan suurennoksen tekee jälkikäteen photoshopilla. Tuo ero voi tosin syntyä myös esim. paremmin kennon ja optiikan ominaisuuksien mukaan parametrisoidusta skaalaus ja terävöitysalgoritmeista.

 

[jessus]

On olemassa tekniikoita joissa perättäisten kuvien informaatiota käytetään luomaan tarkempi kuva.

Google Pixel taisi tätä käyttää ensimmäisenä kännyköissä mainostamalla että korvaa tarkemman kennon myös digizoomatessa, mutta tosielämän testit näytti ettei niitä yksityiskohtia sinne kuviin juurikaan tullut lisää, vaikka muuten kaikilla mittareilla loisto kameroita.

 

[pomk]

Google Pixel taisi tätä käyttää ensimmäisenä kännyköissä mainostamalla että korvaa tarkemman kennon myös digizoomatessa, mutta tosielämän testit näytti ettei niitä yksityiskohtia sinne kuviin juurikaan tullut lisää, vaikka muuten kaikilla mittareilla loisto kameroita.

Ei se tosiaan ihmeitä tee.

 

[Frankie]

Ehkä aiempi kirjoittaja mietti jotain laatu zoom pokkaria, tuossa valossa tukevalla otteella.

Jos puhutaan laatupokkarista pitkällä polttovälillä, valikoimaan jää Sonyn RX10-sarja. Kaikki muut ovat muistaakseni joko lillerikennolla, tai sitten huomattavasti lyhyemmällä polttovälillä kuin nuo hirviözoomit.

E. RX10 on jo sellainen möhkäle, että pokkari on oikeastaan väärä termi.

En varma mitä tarkoitat croppaaminen sanalla, mutta oletetaan että vain rajaamista, joka taasen vie mielikuvan ihan hakoteille jos puhutaan digitaalisesta zoomista, mikä taasen selittää sen että valmistajat ei välttämättä kutsu sitä digaatiliseksi zoomiksi.

Jos kameralla kuvatessa rajaat , "zoomaat", niin silloin kamera voi pyrkiä tekemään ja tallentaan sen kuvan sen mukaan. Eli sillä on merkitystä kuinka paljon "zoomailet" vs että otat "zoomaamatta" kuvaa ja rajaat myöhemmin.

Croppaaminen tarkoittaa valmiin kuvan jälkirajaamista. Sillä on kuvanlaadullisesti vissi ero, teetkö kännykällä digitaalisen zoomin vai jälkikäteen croppaamalla valmiista kuvasta. Se kännykän kuva, mitä ei ole digitaalisesti zoomattu, sisältää ihan pirusti enemmän yksityiskohtia, koska se on AI:n tuottama laadukas kuva. Digitaalinen zoomaus ei ole AI:n tuotos, ellen ole kovin pahasti väärässä. Tämä on well known fact. Älä zoomaa kännykällä.

 

[pomk]

Tämä on well known fact. Älä zoomaa kännykällä.

Miksi? Kuvaustilanteessa digitaalisesti zoomattu kuva on laadukkaampi kuin jälkeenpäin cropattu kuva samalla suurennoksella. Lähemmäs kävely on tietty parempi vaihtoehto.

 

[Rokka]

Croppaaminen tarkoittaa yleisesti rajaamista, se ei terminä ota kantaa milloin tai kuka rajaamisen suorittaa.

Digitaalista zoomia käytettäessä kamera voi myös kohdistaa tarkennuksen ja valotuksen mittauksen sille kennon cropatulle (eli rajatulle) alueelle.

Lähemmäs kävely vaikuttaa kuvan perspektiiviin joten se ei aina ole parempi vaihtoehto.

 

[Nightuser]

Google Pixel taisi tätä käyttää ensimmäisenä kännyköissä mainostamalla että korvaa tarkemman kennon myös digizoomatessa, mutta tosielämän testit näytti ettei niitä yksityiskohtia sinne kuviin juurikaan tullut lisää, vaikka muuten kaikilla mittareilla loisto kameroita.

Pixeleissä on hyvät kamerat, mutta kaikista parasta on niiden kamerasofta ja algoritmit.

 

[Frankie]

Miksi? Kuvaustilanteessa digitaalisesti zoomattu kuva on laadukkaampi kuin jälkeenpäin cropattu kuva samalla suurennoksella. Lähemmäs kävely on tietty parempi vaihtoehto.

Absoluuttisesti väärin. Juuri toisinpäin menee tuo. Digitaalista zoomia ei kannata käyttää ikinä. Optinen zoom on häviötön, mutta aika harvassa kännykässä taitaa olla aito optinen zoom vielä tänä päivänä.

 

[Rokka]

Zoom-objektiiveja (eli vaihtuvapolttovälisiä) on aika harvassa puhelimessa, mutta useimmissa on kaksi tai kolme eri kiinteän polttovälin objektiivia joista sovellus interpolaation kanssa luo enemmän tai vähemmän saumattoman zoomauskokemuksen.

 

[pomk]

Absoluuttisesti väärin. Juuri toisinpäin menee tuo. Digitaalista zoomia ei kannata käyttää ikinä. Optinen zoom on häviötön, mutta aika harvassa kännykässä taitaa olla aito optinen zoom vielä tänä päivänä.

Miksi sä optisen zoomin otit mukaan keskusteluun, kun puhe oli digitaalinen zoom kuvaushetkellä vs. digitaalinen zoom kuvaushetken jälkeen (=croppaaminen).

Mitään mekanismia ei ole joka antaisi etua nimenomaan kuvanottohetken jälkeisessä digitaalisessa zoomaamisessa, mutta kuvanottohetkellä on menetelmiä joista voi olla hyötyä.

 

[Lämpöpumppu]

Absoluuttisesti väärin. Juuri toisinpäin menee tuo. Digitaalista zoomia ei kannata käyttää ikinä. Optinen zoom on häviötön, mutta aika harvassa kännykässä taitaa olla aito optinen zoom vielä tänä päivänä.

Olen ollut aina siinä uskossa, että digizoom tekee saman kuin jälkicroppaus. Kokeilin kuitenkin äsken, ja kyllä digizoomi tekee ainakin iPhonessa parempaa jälkeä kuin jälkikäteen rajattuna. Ero ei ole merkittävä, mutta digizoom-kuvassa oli enemmän yksityiskohtia. En silti lähtisi puhelimen kanssa zoomailemaan ilman telekameraa.

 

[love_doctor]

On olemassa tekniikoita joissa perättäisten kuvien informaatiota käytetään luomaan tarkempi kuva. Esim. pentaxilla oli kennoa siirtelevä kamera jolla tuo onnistui hallitusti jalustalla, mutta kunhan valotusaika on riittävän nopea ja laitteessa on korkealaatuinen IMU, niin tuo periaatteessa onnistuu jossain määrin käsivaraltakin. Mikään ei tosin estä tuon käyttämistä oli kuvaa kropattu vai ei.

Nopeasti liikkuvien kohteiden kanssa nuo kuvia yhdistävät tekniikat eivät kuitenkaan välttämättä auta vaan päinvastoin. Kyllä kännyköiden ja muiden on aikast hankala luoda yhtä tarkkaa kuvaa esim. kaukaisesta kohteesta kuin 400mm/f2.8 prime ja täyskennoinen BSI-kenno. Tietenkin jossain tilanteissa pieni halpa laite korvaa kalliin ison. Mutta jos vaikka lähdet urheilua seuraamaan ja haluat tallentaa aitoa (ei AI-generoituja) dokumentaarista aineistoa todellisesta suorituksesta muistikortille, vaikea nähdä että olisi mitenkään vertailukelpoisia.

 

[pomk]

Kyllä kännyköiden ja muiden on aikast hankala luoda yhtä tarkkaa kuvaa esim. kaukaisesta kohteesta kuin 400mm/f2.8 prime ja täyskennoinen BSI-kenno.

No toi nyt on täysi selviö, että 10 kiloa lasia ei mahdu taskuun.

Mutta jos vaikka lähdet urheilua seuraamaan ja haluat tallentaa aitoa (ei AI-generoituja) dokumentaarista aineistoa todellisesta suorituksesta muistikortille, vaikea nähdä että olisi mitenkään vertailukelpoisia.

Miksi ei voisi puhelimellakin dokumentoida? Siis laitteen rajat huomioiden. ”Ai-generoitua” kohinanvaimennusta käytetään nykyään ihan kaiken ammattimaisen videomateriaalin kanssa.

 

[minapamina]

Tästä päästään taas asiaan. 100-0 tilanne ei todellakaan ole, tarkastellaan sitä miten tahansa. Tilannehan oli tämä silloin kuin kännykkäkamerat tulivat markkinoille. Mutta mikä on tilanne tänään ? 100-50 vai jopa 100-75. Tuo sonyn ukkeli tuossa vaan povaa sitä, että ero kapenee ja valtaväestölle ero alkaa oleman niin pieni, että järkkärin hankinta ei enään ole tarpeellista.
Koskaan se ei tule olemaana 100-100, tai toistepäin.

Onhan noita netissä vertailuja aiheesta. Moni järkkymätön järkkärin omistaja järkyttyy kuinka hyviä kuvia kannykällä osaavissa käsissä voi oikeasti saada. AInakin valoisassa.

Jos ostan 1000 eurolla älyluurin, ja 1000 eurolla käytettynä järkkärin parilla lasilla, en juuri keksi tilannetta, missä kännykkäkamera voittaa kuvallisista ansioista. Hyödyt tulee ehkä someen jakamisen nopeudesta, kuvaussuorituksen nopeudesta, kannettavudesta, mutta näistä ei ollut kyse. Vaan siitä että se järkkäri ottaa paremman kuvan. Enemmän tarkkuutta, paremmat värit, enemmän yksityiskohtia, varaa muokata, pidempi ulottuvuus, vähemmän kohinaa, lyhyemmät suljinajat. En näe että hetkeen oltaisiin edes 100-50 tilanteessa, jossa luurilla saisi 33% tapauksista parempia kuvia. Hinnat alkaen kittikropit toki paikoittain aika kuraa, niitä saatetaan jopa lähestyäkkin jollain aikavälillä.

Kuten aiemmin sanoin, en ymmärrä miksi puhelimia pitää verrata kunnon järkkäreihin, ei puhelimia verrata pöytäkoneisiin, studiomonitoreihin, isoihin 8k telkkareihin, tai vaikka pelikonsoliin. Puhelimella voi tehdä kaikkea noista, mutta ei se missään kategoriassa ole paras, eikä edes lähentele huippua. Sen edut tulee siinä, että se on monessa riittävän hyvä, ja se on mukana.

 

[Vepasto]

Ehkä tässä keskutelussa on väärin ymmärretty väite , että kännykän kuva olisi parempi kuin järkkärin. Tästä ei ole kysymys. Ero järkkärin ja nykykännykän kuvan välillä ei mielestäni ole 100 - 0 nykypäivänä. . Varmasti kunnon järkkärillä saa joka tilanteessa parempia kuva , mutta ero ei ole enään ollenkaan niin suuri että voisi sen sanoa olevan 100 - 0 parempi. Rako pienenee ja sitä tässä yritetään sanoa. Kehitys on ollut valtavaa ja se jatkuu koko ajan.

 

[pulatunnus]

Google Pixel taisi tätä käyttää ensimmäisenä kännyköissä mainostamalla että korvaa tarkemman kennon myös digizoomatessa, mutta tosielämän testit näytti ettei niitä yksityiskohtia sinne kuviin juurikaan tullut lisää, vaikka muuten kaikilla mittareilla loisto kameroita.

Eri aikoina ollut, mutta markkinoinnissa varovaista, mutta viimeaikoina Google on lähestynyt kuvaamista kennoilla joissa vähemmän pikseleitä, sillä ehkä muitakin motivaatioita kuin suoraviivaisesti ajattelen.

Croppaaminen tarkoittaa valmiin kuvan jälkirajaamista. Sillä on kuvanlaadullisesti vissi ero, teetkö kännykällä digitaalisen zoomin vai jälkikäteen croppaamalla valmiista kuvasta. Se kännykän kuva, mitä ei ole digitaalisesti zoomattu, sisältää ihan pirusti enemmän yksityiskohtia, koska se on AI:n tuottama laadukas kuva. Digitaalinen zoomaus ei ole AI:n tuotos, ellen ole kovin pahasti väärässä. Tämä on well known fact. Älä zoomaa kännykällä.

Mallikohtaisia eroja, ja jos aihe ensisijaisesti tulevaisuus niin eiköhän kehity.


Jos jossain tuolee huonompaa, niin sitten tulee, toisessa juurikin toisin päin.

Absoluuttisesti väärin. Juuri toisinpäin menee tuo. Digitaalista zoomia ei kannata käyttää ikinä. Optinen zoom on häviötön, mutta aika harvassa kännykässä taitaa olla aito optinen zoom vielä tänä päivänä.

Ihan tyypillinen ominaisuus että puhelimissa on optinen zoomi, tosin tuollakkin voi tarkoittaa monenlaista. Tyypillinen toteutus on sellainen että on useampi kenno+linssi rakennelma, laajakuva, joku vähemmän laaja ja sitten jokinlainen tele. Tuo on aika kuvaa, mutta se on kirjavaa miten se kamera kokonaisuus on tehty. Hehkutat optista zoomia, mutta digitaalizoomilla voi saada parempia kuvia.

Jos tallennat zoomaamatta kuvan, niin voi siinä olla toki yksityiskhtia enemmän, mutta siltä alueelta jota et halua, jos digizoomaat, niin kamera käyttää rauta ja prosessointi rerussit sen kuvan luomiseen. Jos esim rautatasolla "ylipikselikenno", niin siitä voidaan käyttää alipekseleitä yksityiskohtien arpomiseen, joita muuten käytetään yhden kuvapikselin luomiseen. Jos ja kun on useampi kenno, niin yhdistellä kulloisenkin tavoitteen mukaan.

Joissain kameroissa vedetään yksioikoisemmin, vedetään pää kenolla siihen asti kun seuraavakenno yltääkuva-alaan, nämä voivat luoda digitaalisesti parempia kuvia kuin optisesti, ja optinen pärjää vasta kun mennään tarpeeksi pitkälle.

Voi toki vääntää että kameravoisi prosessoida yhden valtavantiedoston, joka kuva-alan keskeltä tarkempi yksityiskohdissa jne, toki mahdollista ja jotkut softat kai sellaista tehneetkin, toistaiseksi ne prosessointi tehot on rajallisia ja myös kameraraudan tehot, mikä ei ehkä ole ihan optimi ratkaisu.

AI jutuissa on kyllä osittain idea että käyttäjä voi niitä joiltain osin jälkikäteen saadella, tyypillinen on se mihin tarkennettu, valotus, syväterävyys juttuja

 

[Vepasto]

Olisi kiva kuulla millaista vääntöä Sonyn talon sisällä tämä väite on saanut aikaan. Voisi kuvitella että aika iso kalapaliikki ja väittely menossa. Järkkärijampat vs. puhelinpenat. Olisimpa kärpäsenä katossa.

 

[pulatunnus]

Nopeasti liikkuvien kohteiden kanssa nuo kuvia yhdistävät tekniikat eivät kuitenkaan välttämättä auta vaan päinvastoin.

Still kuvauksessa jos kuvataan liikkuvaa kohdetta, niin kuva-alassa osa liikkuu, osa voi pysyä jopa paikallaan, esim jos kuvataan lasta, joka hyppii, niin lapsi liikkuu, muu on suurinpiirtein paikallaan, paikallaan olevaan ei tarvi paljoa uhrata prosesointi tehoa, mutta siihen liikkuvaan voidaan käyttää paljon enemmän. Voi olla myös toisin päin, seurataan kuvattavaa kohdetta , ja tausta "liikkuu".

Tai jos kuvataan pyöräiliää, ei niin hyvässä valossa, niin haluaako siitä jonkin "documentin" salamalla otettu kuva taltio hetkestä, vai haluaako siihen liikettä, mutta itse pyöräiliän hetkellisen ilmeen. On siinä toki tulevalle prosessoinnille haastetta.

Kyllä kännyköiden ja muiden on aikast hankala luoda yhtä tarkkaa kuvaa esim. kaukaisesta kohteesta kuin 400mm/f2.8 prime ja täyskennoinen BSI-kenno. Tietenkin jossain tilanteissa pieni halpa laite korvaa kalliin ison. Mutta jos vaikka lähdet urheilua seuraamaan ja haluat tallentaa aitoa (ei AI-generoituja) dokumentaarista aineistoa todellisesta suorituksesta muistikortille, vaikea nähdä että olisi mitenkään vertailukelpoisia.

Kuvaa toki hyvin puhelimien kameroiden kehitystä ja sitä mihin kehityksen odotetaan menevän jos kamerapuhelimien suorituskykyä aletaan vertaamaan tuollaiseen järkkärivarustukseen.

Juttu kuitenkin lähti siitä prosessoinnista, AI suorituskyvystä ja siitä että päästää perus järkkärien tasolle. Toki homma ei siihen pysähdy.

Olisi kiva kuulla millaista vääntöä Sonyn talon sisällä tämä väite on saanut aikaan. Voisi kuvitella että aika iso kalapaliikki ja väittely menossa. Järkkärijampat vs. puhelinpenat. Olisimpa kärpäsenä katossa.

Sonyn puhelinpuoli Sonyn aiakana ei perinteisesti ole ollut puhelinkameroiden kärjessä, vaikka väliin mahtuu jotain aikansa onnistumisia.

Ja veikkaan että uutisen esitelmää pitävä ei ajatellut konsernin puhelinpuolen jamppoja.

 

[Kakapo]

Ehkä tässä keskutelussa on väärin ymmärretty väite , että kännykän kuva olisi parempi kuin järkkärin. Tästä ei ole kysymys. Ero järkkärin ja nykykännykän kuvan välillä ei mielestäni ole 100 - 0 nykypäivänä. . Varmasti kunnon järkkärillä saa joka tilanteessa parempia kuva , mutta ero ei ole enään ollenkaan niin suuri että voisi sen sanoa olevan 100 - 0 parempi. Rako pienenee ja sitä tässä yritetään sanoa. Kehitys on ollut valtavaa ja se jatkuu koko ajan.

Aiemmin mainitsin, että on todennäköistä, että sama tekniikka siirtyy järkkäreihin, sillä erotuksella, että optiikka on paljon edellä. Jo nykyjärkkärit käyttävät algoritmeja tarkennuksen ennustamisessa, jne. Järkkärien kehitys ei ole pysähtynyt. Optiikka on kylläkin pysynyt kovin samana, pl tarkennusnopeus, mekaaninen vakautus ja kiinnitystavat runkoon (joka ei varsinaisesti ole kehitystä).

Mutta kyllä saivat pienellä provolla ihmiset juttelemaan. Ei se aina huonosta ole, kun puhutaan spekulaatiivisesti. Eri asia on sitten virheelliset markkinointiväittämät.

Järkkäreiden kehittymisestä: Ero aikaisemman EOS550D+kittiobjektiivi ja nykyisen EOS77D+EF-S USM 17-55 f2.8 välillä on järkyttävän suuri. Tarkennuspisteet, nopeus, kennon pienempi kohina, yms yms. Kittiobjektiivi oli jälkimmäisessä myös huomattavasti parempi, vaikka combon hinta oli kutakuinkin sama.

 

[Vepasto]

Sitä tässä ihmettelinkin ensimmäisessä viestissäni, miksi eivät puske aktiivisemmin "puhelinkamerakikkoja" järkkäreihin.
Ei kai se keneltäkään pois olisi. Voisi valta järkkärissä perinteisen tai "AI kuvauksen".

Kenties tuo provosoiva uutinen ravistelee hieman järkkäriporukkaa ja saa aikaan uudenlaista ajattelua ja vauhtia villeille ideoille.

 

[Kakapo]

Sitä tässä ihmettelinkin ensimmäisessä viestissäni, miksi eivät puske aktiivisemmin "puhelinkamerakikkoja" järkkäreihin.
Ei kai se keneltäkään pois olisi. Voisi valta järkkärissä perinteisen tai "AI kuvauksen".

Kenties tuo provosoiva uutinen ravistelee hieman järkkäriporukkaa ja saa aikaan uudenlaista ajattelua ja vauhtia villeille ideoille.

Ja kannatan juuri tuota AI-tason säädön mahdollisuutta, mutta pikkutarkasti. Järjestelmäkamera on työkalu, ja kännykkä on kuvaustarkoituksessa aivan eri funktioon.

 

[finWeazel]

Alla käsittelemätön postikorttikuva melkein 3v wanhasta iphonesta. Mulle tää taso riittää(klikkaa kuva isommaksi). En muista millon viimeksi olisi tarvinut alkuperäistä isoa kuvaa kaivaa ja käsin editoida. Kuva on kiertänyt googlen pilven kautta, missä kuvanlaatua on huononnettu häviöllisellä pakkauksella.

Mulle kuvat ovat muistoja, Sillä että onko kuva tuota parempi ei ole juurikaan merkitystä. Muistokuvia harvemmin myöskään jaksaa editoida, kun aivoissa on muistissa se tilanne elävästi missä kuva tuli otettua. Perusräpsy pienellä kikalla, eli peruskuvaa mitä saa ilman yrittämistä tai miettimistä.

Maailma on kovin erilainen muistokuvaajan ja pron vinkkelistä. Asiat muuttuu heti jos kamera on työkalu tai harrastaa vaikka lintukuvausta. Yks kaveri mulla kuvailee lintuja kaiken vapaa-aikansa. Eipä niitä kuvia puhelimella oteta. Se myös jaksaa editoida niitä kuvia ja se kyllä tuottaa erittäin ammattimaisen oloista laatua.

Minä odottelen periskooppioptiikkaa applen(kin) tuotteisiin. Saisi lisää tilaa optiikalle. Ehkä isompi zoomi tai isommat linssit+isompi kenno kiitos periskooppioptiikan?

 

[jessus]

Olen ollut aina siinä uskossa, että digizoom tekee saman kuin jälkicroppaus. Kokeilin kuitenkin äsken, ja kyllä digizoomi tekee ainakin iPhonessa parempaa jälkeä kuin jälkikäteen rajattuna. Ero ei ole merkittävä, mutta digizoom-kuvassa oli enemmän yksityiskohtia. En silti lähtisi puhelimen kanssa zoomailemaan ilman telekameraa.

Hieman offtopic, mutta tämä digizoomaus vs. jälkeenpäin crop riippuu todella paljon puhelimesta. Periaatteesa on kyseessä sama ilmiö, eli digizoomatessa kennon keskeltä napsastaan pienempi rajaus jo kuvaa ottaessa.

Mutta tulokset vaihtelee. Esimerkiksi omat Xiaomit ottavat zoomatessa vain 12Mpix kuvasta rajauksen ja vaikka tässä onkin useamman framin stackaus apuna, niin kirkkaassa valossa aivan uskomattoman tarkemman tuloksen saa kun napsauttaa täyden 48MPix moodin ja rajaa kuvan jälkeenpäin (48Mpix moodi ei anna zoomata).

 

[Frankie]

Mutta tulokset vaihtelee. Esimerkiksi omat Xiaomit ottavat zoomatessa vain 12Mpix kuvasta rajauksen ja vaikka tässä onkin useamman framin stackaus apuna, niin kirkkaassa valossa aivan uskomattoman tarkemman tuloksen saa kun napsauttaa täyden 48MPix moodin ja rajaa kuvan jälkeenpäin (48Mpix moodi ei anna zoomata).

Tätä mä olen yrittänyt selittää, mutta vastustus on ollut aika kovaa. Riippuu siis puhelimestakin, mutta digitaalisella zoomilla ei voi kuin hävitä.

 

[finWeazel]

Tätä mä olen yrittänyt selittää, mutta vastustus on ollut aika kovaa. Riippuu siis puhelimestakin, mutta digitaalisella zoomilla ei voi kuin hävitä.

Digitaalisella zoomilla voi voittaa, jos niitä zoomattua kuvia otetaan useampia. Käsi tärisee/liikkuu. kamera ottaa n-kappaletta kuvia ja yhdistää niistä superresoluutio cropatun kuvan. Jokaisessa kuvassa on uniikkia tietoa, mutta ongelmaksi tulee kuvien kohdistaminen päällekkäin+liikkuvat kohteet. Koneopitut algoritmit ovat hyviä tällaisessa jutussa ja se lienee iso syy siihen miksi neurvoverkkokiihdytintä on ollut jo pitkään puhelimissa.

Hyvä puhelin siis ei ota yhtä kuvaa vaan ison kasan kuvia ja yhdistää niistä superresoluutio + hdr kuvan. Lisäksi niitä otettuja kuvia voidaan ottaa erilaisilla parametreilla, että saadaan lisätietoa(valotus, aukko,...) koneoppimisalgoritmille murskattavaksi. Kaikki tämä yhdellä napinpainalluksella ja käyttäjä ei tiedä miten monimutkainen helvetinkone siellä alla pyörii,...

Ylläolevaa ei voi tehdä jälkikäteen editoimalla ellei sitten ota isoa kasaa kuvia jalustalta tms. PItäisi vielä hommata jostain softaa, joka osaa samat heuristiikka/koneoppimiskikat kuin mitä paremmat luurit käyttävät.

 

[love_doctor]

Miksi ei voisi puhelimellakin dokumentoida? Siis laitteen rajat huomioiden. ”Ai-generoitua” kohinanvaimennusta käytetään nykyään ihan kaiken ammattimaisen videomateriaalin kanssa.

Meinasin sitä, että jos varsinainen kohde on kuvassa hyvin pieni ja kameralle välittyvä informaatioarvo heikko, tekoäly voi rekonstruoida valheellisen kuvan tilanteesta. Tekoäly siis valikoi opetusmateriaalin pohjalta puppua kuten nyt on tekstiä suoltavien algoritmien kanssa nähty. Ei esim. ammattiurheilu voi perustua siihen, että välitettävä kuva on keinotekoista ja pohjautuisi sisällöltään enemmän arkistoituun materiaaliin kuin todellisiin tapahtumiin. Tietenkin todennäköisyys valhelliseen kuvaan pienenee, mitä enemmän todellista informaatiota saadaan luettua kennolta.

 

[finWeazel]

Meinasin sitä, että jos varsinainen kohde on kuvassa hyvin pieni ja kameralle välittyvä informaatioarvo heikko, tekoäly voi rekonstruoida valheellisen kuvan tilanteesta. Tekoäly siis valikoi opetusmateriaalin pohjalta puppua kuten nyt on tekstiä suoltavien algoritmien kanssa nähty. Ei esim. ammattiurheilu voi perustua siihen, että välitettävä kuva on keinotekoista ja pohjautuisi sisällöltään enemmän arkistoituun materiaaliin kuin todellisiin tapahtumiin. Tietenkin todennäköisyys valhelliseen kuvaan pienenee, mitä enemmän todellista informaatiota saadaan luettua kennolta.

Osuva esimerkki tällaisesta voisi olla samsungin hypetetty kuukuvausmoodi, joka toisinaan luulee muitakin juttuja kuuksi kuin kuuta.

 

[finWeazel]

Millonkahan joku valmistaja tekee lintukuvausmoodin samsungin kuumoodityylille. Algoritmi tovin katsoo miten linnut lentää. Kun on tarpeeksi dataa niin "kurkihan se on" ja lämätään hallusinoidut tekstuurit sutun päälle. Toki opetetaan algoritmi pro kuvaajien lintukuvilla niin tulee hienoja hallusinaatioita. Toisinaan about todellista, toisinaan loch nessin hirviö muuttuu sorsaksi ja maine+raha jäi saamatta.

 

[mRkukov]

Osuva esimerkki tällaisesta voisi olla samsungin hypetetty kuukuvausmoodi, joka toisinaan luulee muitakin juttuja kuuksi kuin kuuta.

Ja oliko tälle jotain oikeaa lähdettä että tällainen "kuu moodi" on olemassa? Tuota "random kohdetta -> kuu" on yritetty toistaa, mutta ei onnistu.

Is Samsung's Galaxy S21 Ultra using AI to fake detailed Moon photos?

I never expected to go this deep down the rabbit hole. With so many conspiracy theories surrounding the Galaxy S21's 100x zoom, I found myself taking on the most unexpected investigation of my tech reviewing career.

www.inputmag.com

Scene optimizer toki on ja se tunnistaa että kuvataan kuuta. Se vetää asetukset sellaisiksi että sen kuun kuvaus onnistuu ja parantelee sitä parhaansa mukaan. Ei se silti mitään toista kuvaa siihen päälle liimaa, kuten väität.

 

[pomk]

Meinasin sitä, että jos varsinainen kohde on kuvassa hyvin pieni ja kameralle välittyvä informaatioarvo heikko, tekoäly voi rekonstruoida valheellisen kuvan tilanteesta. Tekoäly siis valikoi opetusmateriaalin pohjalta puppua kuten nyt on tekstiä suoltavien algoritmien kanssa nähty. Ei esim. ammattiurheilu voi perustua siihen, että välitettävä kuva on keinotekoista ja pohjautuisi sisällöltään enemmän arkistoituun materiaaliin kuin todellisiin tapahtumiin. Tietenkin todennäköisyys valhelliseen kuvaan pienenee, mitä enemmän todellista informaatiota saadaan luettua kennolta.

Huawei ja samsung tommosta tosiaan rajatusti tekee (ja en pidä siitä tippaakaan), muut keskittyvät sen kennolta luetun datan ymmärtämiseen ja sen myötä adaptiiviseen stackaukseen (hdr & temporaalinen kohinanvaimennus) ja kohderiippuvainen valotuksen muokkaus yleensä lopuksi (naaman varjojen pitäminen miellyttävällä dynamiikalla).

 

[finWeazel]

Ja oliko tälle jotain oikeaa lähdettä että tällainen "kuu moodi" on olemassa? Tuota "random kohdetta -> kuu" on yritetty toistaa, mutta ei onnistu.

Is Samsung's Galaxy S21 Ultra using AI to fake detailed Moon photos?

I never expected to go this deep down the rabbit hole. With so many conspiracy theories surrounding the Galaxy S21's 100x zoom, I found myself taking on the most unexpected investigation of my tech reviewing career.

www.inputmag.com

Scene optimizer toki on ja se tunnistaa että kuvataan kuuta. Se vetää asetukset sellaisiksi että sen kuun kuvaus onnistuu ja parantelee sitä parhaansa mukaan. Ei se silti mitään toista kuvaa siihen päälle liimaa, kuten väität.

Mun on ihan mahdoton sanoa, että tuleeko se samsungin lisäämä data kuukuvaan neuroverkon opetusdatasta, kameran kennolta vai jonkinlaisena yhdistelmänä. Jos lisäyksityiskohdat tulevat neuroverkon opetusdatasta niin hyvin helposti voisi kuvitella neuroverkon toisinaan munaavan ja kuvitellaan jotain kuuksi, joka ei ole kuu. Toki kuvausmoodia voidaan parantaa päivityksillä, jos joku löytää bugin toteutuksesta.

 

[Kakapo]

AI pohjaa opittuun, ja semantiikkaan on vaikea luottaa koneoppimisessa. Ja mikä vastaavuus sillä on sitten todellisuuden kanssa. iPhone Pro max 13 super turbo tasoitti tiilien laastisaumojen värit, koska se on nättiä. AI on hyvä pelien grafiikan ehostamisessa, todellisuuden äärellä se valehtelee.

 

[JuhaH]

Tai sitten kohti juoksevasta vinttikoirasta, jolloin ei tarvita ihan noin pitkää polttoväliä, mutta suljinnopeus on jotain ihan muuta kuin pyöräilevän natiaisen liikkeen pysäyttäminen vaatii.

Omista arkistoista yli 10v wanhalla kalustolla kuvattu, mielenkiinnolla odotellaan koska Sonyn puhelimilla kuvaillaan jotain vastaavaa. Ei sitä isoa kennoa kyllä korvaa mikään. Sillä pystyy haravoimaan niin valtavasti enemmän valoa, että kännykät ei pärjää mitenkään. Toki esim Samsungin kamerat arpoo niitä pikseleitä ja sävyjä todella nätisti jo nykyisin ja tavan muistojen tallentelijoille tuo on varmasti riittävästi, mutta valokuvaajat haluavat pitää kontrollin ja ennustettavuuden omissa hyppysissään ja Ai-rakennetut kuvat eivät tule ikinä vastaamaan tähän tarpeeseen.

Edit: Tarkistuksen jälkeen pakko korjata, että 18-vuotta vanhalla setillä kuvattu... ...sitä alkaa käymään vanhaksi

 

[love_doctor]

mielenkiinnolla odotellaan koska Sonyn puhelimilla kuvaillaan jotain vastaavaa. Ei sitä isoa kennoa kyllä korvaa mikään. Sillä pystyy haravoimaan niin valtavasti enemmän valoa, että kännykät ei pärjää mitenkään.

Voisi vertailun vuoksi laittaa, kun otin ~3m päästä pihalta kuvan kissasta eilen illalla. Sony IMX586, Oneplussan f1,7-linssi, ISO 1250, kuva rajattu alkuperäiskoosta. Puhelin tuettu alustaan ja kokemusta on ~20 eri järkkärirungolla kuvaamisesta 15 vuoden ajalta. Kohde liikkui, joten ISO100 ja puolen minuutin valotusaika ei oikein toimi. Ainakin mid-rangessa menee vielä hiukan enemmän kuin pari vuotta, että päästään esim. 15 vuotta vanhan Canonin tasolle.

 

[finWeazel]

Voisi vertailun vuoksi laittaa, kun otin ~3m päästä pihalta kuvan kissasta eilen illalla. Sony IMX586, Oneplussan f1,7-linssi, ISO 1250, kuva rajattu alkuperäiskoosta. Puhelin tuettu alustaan ja kokemusta on ~20 eri järkkärirungolla kuvaamisesta 15 vuoden ajalta. Kohde liikkui, joten ISO100 ja puolen minuutin valotusaika ei oikein toimi. Ainakin mid-rangessa menee vielä hiukan enemmän kuin pari vuotta, että päästään esim. 15 vuotta vanhan Canonin tasolle.

Tämä kuva on oiva esimerkki siitä missä puhelimen neuroverkkohärdelli voisi hallusinoida. Tunnistetaan kissaksi, tunnistetaan kissan aliosat(jalat, häntä,...) ja sen mitä voi kissan väristä(vähän).

Tunnistelujen jälkeen hallusinoidaan kissaan värit, yksityiskohdat ja voidaan vielä tehdä superresoluutio. Ongelmaksi muodostuu, että hallusinointi tehdään paljolti opetusdatan pohjalta ja hieno lopputulos ei välttämättä vastaa todellisuutta. Tästä kakapo antoi jo myös hyvän esimerkin(tiilensaumat)

konkreettisesti hallusinointi voi toimia jopa niin radikaalilla tavalla kuten nvidian gaugan, openai dalle-2 jne.

instagram väelle pelastus tuollainen hallusinointi, ammattilaiselle tai semi ammattilaiselle kauhistus.

 

[JuhoN]

Voisi vertailun vuoksi laittaa, kun otin ~3m päästä pihalta kuvan kissasta eilen illalla. Sony IMX586, Oneplussan f1,7-linssi, ISO 1250, kuva rajattu alkuperäiskoosta. Puhelin tuettu alustaan ja kokemusta on ~20 eri järkkärirungolla kuvaamisesta 15 vuoden ajalta. Kohde liikkui, joten ISO100 ja puolen minuutin valotusaika ei oikein toimi. Ainakin mid-rangessa menee vielä hiukan enemmän kuin pari vuotta, että päästään esim. 15 vuotta vanhan Canonin tasolle.

Vertailuksi Sony a7rii iso20 000

 

[Frankie]

Kohde liikkui, joten ISO100 ja puolen minuutin valotusaika ei oikein toimi. Ainakin mid-rangessa menee vielä hiukan enemmän kuin pari vuotta, että päästään esim. 15 vuotta vanhan Canonin tasolle.

Kerrotko vielä, minkälaisen kuvan Canon antaa tuosta kissasta ISO100 ja 30 s valotusajalla. Etten siis ymmärtänyt jotain väärin.

 

[love_doctor]

Kerrotko vielä, minkälaisen kuvan Canon antaa tuosta kissasta ISO100 ja 30 s valotusajalla. Etten siis ymmärtänyt jotain väärin.

Siis pointti oli, että esim. 5dmk2 tuottaa ISO3200:lla vähemmän kohinaa ja enemmän tarkkuutta. Puhelimella pitäisi mennä toiseen päähän ISO-arvojen spektriä, että pääsisi samaan laatuun. Jos et usko, niin voin kaivaa tuolta 5dmk2:n varastosta esiin ja ottaa vaikka ISO6400:lla samasta kohteesta kuvan vertailun vuoksi.

 

[Frankie]

Siis pointti oli, että esim. 5dmk2 tuottaa ISO3200:lla vähemmän kohinaa ja enemmän tarkkuutta. Puhelimella pitäisi mennä toiseen päähän ISO-arvojen spektriä, että pääsisi samaan laatuun. Jos et usko, niin voin kaivaa tuolta 5dmk2:n varastosta esiin ja ottaa vaikka ISO6400:lla samasta kohteesta kuvan vertailun vuoksi.

Eikun ihan oikeasti, liikkuvasta kissasta 30 s valotusajalla kuva?

 

[love_doctor]

Eikun ihan oikeasti, liikkuvasta kissasta 30 s valotusajalla kuva?

Siis täällä aiemmassa keskustelusta oli tuosta puhe, että puhelin ottaa monta kuvaa ja yhdistelee niistä AI:llä tai muuten pinoaa kuvia. Joo siis tuo toimii vaikka astrokuvaamiseen kun kameraa kääntää planeetan lentoratojen mukaisesti ja kuvat saa pinottua - ja toimii myös kompensoimaan käden tärinää, mutta aika vaikea heikkoa kennoa on kompensoida kun kohde liikkuu ennalta arvaamattomasti.

 

[Frankie]

@love_doctor Ohi aiheen, mutta luovuin pari vuotta sitten 5Dmk2:sta juuri tuon kohinan vuoksi. Sillä ei tehnyt juuri mitään luontokuvauksessa pitkillä polttoväleillä, ellei ollut kirkas kesäpäivä ja kohde koko ruudun kokoinen. Jos oli hiukankin hämärämpää ja joutui croppaamaan jälkikäsittelyssä, silmiin sattui.

 

[Kakapo]

Eikun ihan oikeasti, liikkuvasta kissasta 30 s valotusajalla kuva?

Luin asian siten, että nimenomaan ei ole mahdollista käyttää valotusaikaa 30 s jolla voitaisiin käyttää ISO100 -arvoa.

 

[Frankie]

Siis täällä aiemmassa keskustelusta oli tuosta puhe, että puhelin ottaa monta kuvaa ja yhdistelee niistä AI:llä tai muuten pinoaa kuvia. Joo siis tuo toimii vaikka astrokuvaamiseen kun kameraa kääntää planeetan lentoratojen mukaisesti ja kuvat saa pinottua - ja toimii myös kompensoimaan käden tärinää, mutta aika vaikea heikkoa kennoa on kompensoida kun kohde liikkuu ennalta arvaamattomasti.

Jos ottaa kuvaa ihan millä laitteella vaan, kannattaa muistaa lainalaisuudet myös. Liikkuvasta kohteesta saa yleensä kuraa, jos alkaa pinoamaan. Kännykkä jalustalle ja staattisesta kohteesta kuva, niin ollaan edes aavistuksen samalla pallokentällä järkkäreiden kanssa. Kukaan idiootti ota sarjakuvaa liikkuvasta kohteesta ja pinoa niistä yhtä kuvaa.

 

[love_doctor]

Jos ottaa kuvaa ihan millä laitteella vaan, kannattaa muistaa lainalaisuudet myös. Liikkuvasta kohteesta saa yleensä kuraa, jos alkaa pinoamaan. Kännykkä jalustalle ja staattisesta kohteesta kuva, niin ollaan edes aavistuksen samalla pallokentällä järkkäreiden kanssa. Kukaan idiootti ota sarjakuvaa liikkuvasta kohteesta ja pinoa niistä yhtä kuvaa.

Jep, laitteen hyvyys on vahvasti tilanteesta kiinni. Periaatteessa uskon kyllä vahvasti, että kännykän AI pystyy pian laskemaan esim. telemoodissa panoroinnista pinoamalla yksityiskohtia perinteistä paljon enemmän. AI tunnistaa seurattavat kohteet ja niiden liikkeen eikä vain tyhmästi keskiarvoista pikseleitä siten, että kuvaajan tarvitsee tiukasti synkata kohteen nopeuteen. Nvidian demojen pohjalta ihan skannatun potrettikuvan pohjalta voidaan rekontruoida kolmiulotteisesti koko hahmo, esim. Mona Lisa. Tämä antaa ihan äärettömästi mahdollisuuksia koostaa kuva eri palasista.

Tohon kännykän jalustalle laittamiseen liittyykin monenlaisia ergonomiahuolia. Siinä missä järkkäriin saa erikoiskevyen hiilikuituisen ja tarkkuuskoneistetun jalustan ja hydraulisen kuulapään vatupasseineen (kamerassa itsessäänkin on parin akselin suhteen), pikakiinnityksineen, etälaukaisimella + TTL-salamalla, kännykän kanssa on hiukan hankala ohjastaa samanlaista settiä. Jos taas ottaa kameran käteen, joystick-ohjain ja tarkennuksen/laukaisun erotteleva kytkin ja tarkennuksen lukitus taas ovat ylipäänsä edes välttävän kuvan saamisen kannalta ihan ehdottomia, kun pelaa syväterävyyden kanssa.

 

[finWeazel]

Siis täällä aiemmassa keskustelusta oli tuosta puhe, että puhelin ottaa monta kuvaa ja yhdistelee niistä AI:llä tai muuten pinoaa kuvia. Joo siis tuo toimii vaikka astrokuvaamiseen kun kameraa kääntää planeetan lentoratojen mukaisesti ja kuvat saa pinottua - ja toimii myös kompensoimaan käden tärinää, mutta aika vaikea heikkoa kennoa on kompensoida kun kohde liikkuu ennalta arvaamattomasti.

Tässä kohtaa voidaan luurissa yrittää hallusinoida. Pitkällä seurantajalla voidaan ehkä esimerkiksi kissan liikkuessa pimeässä tunnistaa kohde kissaksi eikä kannoksi tai koiraksi. Dall-e-2 näyttää hyvin konkreettisesti mitä se hallusinaatio voi olla äärimmillään(kuvia tekstikuvauksesta). Periaatteessa kännyluuri voisi yrittää vain tunnistella, että laita tuohon jotain kissaa ja tuohon jotain puuta jne. Toinen vaihtoehto on nvidia gaugan tyylinen augmentointi, missä piirretään 2d kuva ääriviivoilla. AI sitten värittää ja kuvittelee ääriviivojen päälle sisällön. Luuri voisi sen 2d kuvan ääriviivoilla kyhätä "pitkällä valotusajalla" + antaa vielä käyttäjälle mahdollisuuden valita minkä framen pitkän valotusajan ajalta haluaa kuvaksi. Toki tämä pitää tehdä niin, että jos vaikka 5s kyttäyksen jälkeen kohde on tunnistettu kissaksi niin lasketaan aikaisemmat framet uusiksi uuden tiedon pohjalta.

Onko hallusinoitu kuva oikea - tuskin? Mutta onko sillä merkitystä, jos käyttäjä filtteröi kuvan jonnekin epätodellisuuteen ennen instagrammiin laittoa tai jos siinä tilanteessa ei olisi luurilla saanut kuvaa ilman hallusinointia,... Aika sama instagram käytössä hallusinoiko luurin kamera, instagram filtteri tai joku appsi storesta/photari.

DALL·E 2

DALL·E 2 is an AI system that can create realistic images and art from a description in natural language.

openai.com

Jos haluaa mennä oikein äärettömyyksiin niin voi sitä samsungin kuukuvajuttua käyttää eri kohteisiin. Yhdistetään sensoridataa myös kuvan ulkopuolelta kuten gps lokaatio, kompassista suunta jne. Tunnistetaan paskastakin että "eiffel torni", "monalisa" jne jne. Jos to sonyn väite toteutuu niin mä uskon, että se on fiksun softan ja hallusinoinnin tulosta. Hit and Miss veikkaisin tuollaisen olevan ainakin aluksi.

 

[Frankie]

Tohon kännykän jalustalle laittamiseen liittyykin monenlaisia ergonomiahuolia. Siinä missä järkkäriin saa erikoiskevyen hiilikuituisen ja tarkkuuskoneistetun jalustan ja hydraulisen kuulapään vatupasseineen (kamerassa itsessäänkin on parin akselin suhteen), pikakiinnityksineen, etälaukaisimella + TTL-salamalla, kännykän kanssa on hiukan hankala ohjastaa samanlaista settiä. Jos taas ottaa kameran käteen, joystick-ohjain ja tarkennuksen/laukaisun erotteleva kytkin ja tarkennuksen lukitus taas ovat ylipäänsä edes välttävän kuvan saamisen kannalta ihan ehdottomia, kun pelaa syväterävyyden kanssa.

Jees, mä olen kännykän kanssa ihan räpsijä. Kuvaan sillä, jos ei ole muutakaan tarjolla. Isot pojat ovat vain kertoneet, että kamera on aina jalustalla, oli sitten ff-järkkäri tai nykyaikainen kännykkä. Aika vakuuttavaa jälkeä saavat noilla aikaan. Mä räpsin käsivaralla, tulee mitä tulee, kun käyttötarkoitus on se perinteinen some. Ei ole vielä tullut nykyisellä kännykällä eteen sellaista satunnaista tilannetta, etteikö olisi kehdannut noita postata huonon kuvanlaadun takia. Kuriositeettina mainittakoon, kun tässä ketjussa ollaan, että viime syksynä otin samasta tilanteesta (maisema hyvässä valossa) kuvan RP + 24-105/4L sekä iPhone 11:llä. Jälkimmäisen oli tarkoitus mennä facen taustakuvaksi, mutta kotona jälkikäsittelyssä oli pakko myöntää, että se kännykän kuva on yksinkertaisesti parempi, vaikken ole ihan poropeukalo RAW-konversiossa. Ja kun sanon parempi, en tarkoita pelkästään taiteellisessa mielessä (*), vaan se ei häviä teknisessäkään mielessä järkkärin kuvalle pätkääkään, vaikka kuinka suurenteli. Siitä tuli facen lisäksi mun taustakuva kotiin ja duuniin, 27" ruudut kummassakin.

(*) kännykkäkuvaan sattui yksi yksityiskohta, mikä kruunasi kuvan, siitä ylimääräinen taidepiste

 

[pomk]

Ei sen ai:n tarvitse perustua mihinkään hallusinointiin. Kuvasarjasta voidaan tunnistaa liikkuvat kappaleet (ai), rakentaa niistä 3d mallit(ai), mapata kuvista tekstuurit kyseisiin pintoihin(ai) ja sitten keskiarvottaa kohinat ulos(ai) + antaa kuvaajan valita tarkka kuvaushetki kymmenistä eri vaihtoehdoista (tai antaa ai:n valita paras).

Järkkärillä yksittäinen kuva on _ehkä_ parempi, riippuen voimakkaasti optiikasta, halutuista kuvan ominaisuuksista ja kuvaustilanteesta, mutta vastaavaa laukaisuajan valintaa kuvaushetken jälkeen ei pystytä toteuttamaan ilman massiivisia kompromisseja. Isolta kennolta ei yksinkertaisesti saa luettua hyvälaatuisia kuvia tarvittavilla kuvanopeuksilla, ellei sitten aleta laittamaan kovaäänisiä tuulettimia kamerarunkoihin ja hyväksytä aivan paskaa akunkestoa.

 

[finWeazel]

Ei sen ai:n tarvitse perustua mihinkään hallusinointiin. Kuvasarjasta voidaan tunnistaa liikkuvat kappaleet (ai), rakentaa niistä 3d mallit(ai), mapata kuvista tekstuurit kyseisiin pintoihin(ai) ja sitten keskiarvottaa kohinat ulos(ai) + antaa kuvaajan valita tarkka kuvaushetki kymmenistä eri vaihtoehdoista (tai antaa ai:n valita paras).

Järkkärillä yksittäinen kuva on _ehkä_ parempi, riippuen voimakkaasti optiikasta, halutuista kuvan ominaisuuksista ja kuvaustilanteesta, mutta vastaavaa laukaisuajan valintaa kuvaushetken jälkeen ei pystytä toteuttamaan ilman massiivisia kompromisseja. Isolta kennolta ei yksinkertaisesti saa luettua hyvälaatuisia kuvia tarvittavilla kuvanopeuksilla, ellei sitten aleta laittamaan kovaäänisiä tuulettimia kamerarunkoihin ja hyväksytä aivan paskaa akunkestoa.

Tuo on varmaankin end game mihin parhaat toteutukset tulevat pystymään tulevaisuudessa.

Olisi hienoa jos konealgoritmia voisi parantaa käyttäjän omilla hyvillä kuvilla. Voisi esimerkiksi värittää ja hahmotella perheen koira säkkipimeässä paremmin tai parantaa sisäkuvissa yksityiskohtia kohteiden ihoon/kasvoihin. Tämä vastaisi sitä, että joku jaksaisi photaroida oikeen urakalla,...

 

[pulatunnus]

Tätä mä olen yrittänyt selittää, mutta vastustus on ollut aika kovaa. Riippuu siis puhelimestakin, mutta digitaalisella zoomilla ei voi kuin hävitä.

Riippuu kamerasta, sillä voi voittaa, voi toki olla kameroita joilla häviää, jos häviää niin kuullostaa vähän oudolta toteutukselta, jos ollaan uutisen aiheesta, kuulloistaisi hyvin oudolta

Jos kommentoit sitä etä jos tallennetaa koko mahdollinen kuva-ala, niin toki siinä on halutun kuva-alan ulkopuolelta yksityiskohtia.

Sitä tässä ihmettelinkin ensimmäisessä viestissäni, miksi eivät puske aktiivisemmin "puhelinkamerakikkoja" järkkäreihin.
Ei kai se keneltäkään pois olisi. Voisi valta järkkärissä perinteisen tai "AI kuvauksen".

Järkkäripuolella on tuotekehitys resursseja eri tavalla, lähestymien toisenlainen, yksikköhinta / kustannus voi olla iso, ja mukana vanhat rasitteet, eri lähetystapa ja tarve.
Matkapuhelinpuolella voidaan käyttää huomattavia kehityskustannuksia, jos niillä saadaan parempaa tai yksikköhintaa laskettua, ei vanhoja rasitteita, voidaan tehdä kokokaan uusikamera, järkkärin rasite on se että sen on oltava yhteeensopiva vanhan raudan/lasin kanssa.

Puhelinpuolelta voi toki valua joitain juttuja järkkäripuolelle.

Omista arkistoista yli 10v wanhalla kalustolla kuvattu, mielenkiinnolla odotellaan koska Sonyn puhelimilla kuvaillaan jotain vastaavaa.

Lievästi yllätyn Sony olisi puhelimissa kärjessä, kun ei se sitä perinteisesti ole ollut.
Sitä en tiedä millä kalustolla, tavalla kuvasi on otettu, onko se uutisen tarkoittamaa tasoa.

Ilmeisesti iso kenno, kun sen erikseen mainitset.

Mutta uutisen mukaan ennustetaan että puhelimien kameroiden kennojen koko kasvaa.

mutta valokuvaajat haluavat pitää kontrollin ja ennustettavuuden omissa hyppysissään ja Ai-rakennetut kuvat eivät tule ikinä vastaamaan tähän tarpeeseen.

Onnistunut automatiikka on kyllä suosittua ja "toivottua", toki sen rinnalla tarvitaan manuaalia, lähinnä vain osalle käyttäjiä.
Yksi on se että valokuvaaja tekee teokseen vaikuttavia säätöjä/valintoja vasta kameran kuvanottamisen jälkeen.

Jos ottaa kuvaa ihan millä laitteella vaan, kannattaa muistaa lainalaisuudet myös. Liikkuvasta kohteesta saa yleensä kuraa, jos alkaa pinoamaan. Kännykkä jalustalle ja staattisesta kohteesta kuva, niin ollaan edes aavistuksen samalla pallokentällä järkkäreiden kanssa. Kukaan idiootti ota sarjakuvaa liikkuvasta kohteesta ja pinoa niistä yhtä kuvaa.

Kamera voi ottaa liikkuvasta kohteesta useita "näytteitä", se ihan kannattavaa, jos vaalaistus olosuhteet riittämättömiä , niin sillä tavalla voidaan ottaa pitkiä ja lyhyitä valoitusaikoja, usein liikkuvaa kuvaa kuvatessa vain osa kuva-alasta on paljon liikkuva, osa voi olla suurinpiirtein paikallaan. Ja ja kun on käytössä useita kenno/optiikka yhdistelmiä jotka optimoitu eriasioihin.


Aiemmin mainittu liikkuva pyöräiliä, siitä voidaan haluta salamalla otettu näyte, jolla yksityiskohdat, se voi olla juuri se mitä. halutaan.
Mutta aina ei välttämättä haluta sen kaltaista teosta, halutaan kuvaan liikettä, mutta silti esim pyöräilin kasvoista yksityskohtia, ja värit/valot siihen tyyliin mitä ilman salamaa. Yhdellä samalla hetkellä samalla suljinajalla otetuilla kuvilla sitä voi olla vaikea luoda, vs useita ja osittain peräkkäisiä.


Joku kritisoi sitä että prosessointi "keksii", ei ole luotettava, se nyt muistettava että valokuva perinteisesti valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, puhelimilla tuon suhteen tarpeet kummassakin laidassa, tärkeää saada helposti vain talteen, usein silloin ei silloin ole väreillä(* luovuudella väliä, tärkeintä että muistiin saatu se mitä halutaan, toinen reuna sitten pänvastainen , luodaan jotain teosta, ja kaikkea siltä väliltä. Unohtamatta sitä että se kamera on silmän apuväline, jos se tänäpäivänä hämärässä näkee enemmän kuin sen käyttäjä.

(*
Värit voi olla myös se mitä halutaan tallentaa, jos sellaisia kohtuullista kykyä "kaupanpäälle" niin varmaan joku arvostaa, ja markkinaa ihan kuluttajakäytössä.