Sony ennustaa puhelinten kuvanlaadun ohittavan erilliset kamerat lähivuosien aikana

[pomk]

Onhan noita ir-tutkia sun muita mutta kun kameraa vastaan kilpaileva "puhelimen kuvanlaatu" alkaa olemaan "neljän kameran, lidarin, ir-skannerin ja luotilangan kuvanlaatu + kaikki post processing", herää kysymys että mikä tässä nyt sitten olikaan se kilpailu.

Eri työkalut eri tarpeisiin. Hyvä maisemakuva kännykällä irtoaa nyt ja tulevaisuudessa. Itse kaipaisin enemmän sitä, että pääsisi käsittelemään sitä raakana ennen kaikkea automatiikkaa. Tämän ohella kännykkäkameran luultavasti pitkään jatkuva vaiva on armoton hitaus. Kuvan pitäisi valottua edes suunnilleen välittämästi mutta pahimmillaan menee sekuntikin.

Se sensoriklusteri voisi saattaa kaiken raakadatan sun saataville, ja sit lightroomiin vaan plugari joka osaa sitä hyödyntää.

 

[pulatunnus]

Onhan noita ir-tutkia sun muita mutta kun kameraa vastaan kilpaileva "puhelimen kuvanlaatu" alkaa olemaan "neljän kameran, lidarin, ir-skannerin ja luotilangan kuvanlaatu + kaikki post processing", herää kysymys että mikä tässä nyt sitten olikaan se kilpailu.

Kuten ketjussa mainittu niin puhelimet siirtäneet pokkarit ja monella järkkäritkit hyllylle pölyttyyn.

Uutisen jutussa esitelmöijä oli asettanut jonkin kuvanlaadullisen "järkkäri viivan" jonka uumoilee mobiilikamerajärjestelmät ylittävän parivuoden päästä ja vähän oli avattu tekniikoita miten parannusta toteutetaan.

No oli mikä oli, niin se toki tuuppaa järkkäreitä entistä pienempään nurkkaan.

Itse kaipaisin enemmän sitä, että pääsisi käsittelemään sitä raakana ennen kaikkea automatiikkaa.

Harvaa loppujenlopuksi kiinnostaa raaka, mutta esim kehittäjiä.
Välillä taasen kehittäjät nimenomaan haluaisi hyödyntää valmistajan kaikkia mahdollisuuksia algoritmeineen

Kuvan käsittelyn kannalta taasen kiinnostavaa on mahdollisimman paljon informaatiota, joka prosessoitu helppoon muotoon ja siihen ohjelmat. Tämä toki on tärkeä juttu ja on se mikä vaikuttaa vähän enemmän vaativan kuvaajan kokemukseen. (suurin osa kuvista käsitellään kamerassa(puhelimessa), pilvipalveluilla tai ilman). Jälkikäsittely ominaisuudet on voinut valmistajalta jäädä vaiheeseen, joka ramaputtaa muuten lupaavan kameran.

joku voi haluta prosoida jotain RAW tiedostoja jota tukee oma suosikkiohjelmaan, osa puhelimista ja kamerasovelluksista valinnaisesti tuollaisia versioita tallentaa.

Tämän ohella kännykkäkameran luultavasti pitkään jatkuva vaiva on armoton hitaus. Kuvan pitäisi valottua edes suunnilleen välittämästi mutta pahimmillaan menee sekuntikin.

Tässä nyt joku tietty ajatus, mihin väite voi pitää paikkansa.

Puhelimien kamerat on nopeutuneet rajusti, nopeutuneet vaikka tehdyn työnmäärä on kasvanut rajusti.

Yksi syys miksi puhelimet on niitä järkkäreitä komeronnurkkaan tuupannut on käytön nopeus.

Puhelimilla voi ottaa jopa pieniä "hidastusvideoita" ja jatkuvassakin päästää ihan kohtuullisiin. Teollisuuden suurnopeuskameraa ei vielä kuitenkaan lupailtu.

still kuvia kuvatessa kamera voi ottaa useita "kuvia" usealla kennolla, kuvaamista ei tarvi keskeyttää joka otoksen jlkeen ja odottaa prosessoinnin valmistumista. jos vielä hiljan halusi katso millaisen kuvan laite teki, niin ehkä joutu odottaan "pitkään", niin onhan tuo aika kutistunut rajusti.

Jos sekunnilla tarkoitat sitä että kameran vetää taskusta siihen kun katsoo valmista teosta, niin voi olla tiukka tavoite. en sano etteikö onnistuisi.

Nykyään voi kyllä käyttää pitkiäkin valotusaikoja, ja osa ohjelmista arpoo mahdollisuutta mm. sen mukaan kuinka vakaa käsi kuvaajalla on.

Jos sekunnilla viittaat siihen että joskus digikameroiden alkuaikoina piti ennakoida tulevaa tapahtumaa, ja painaa "nappia" luokkaa sekunttia ennen. Sinänsä luovalle kuvaajalle kiva haaste, puhelimetkin tuon viihteen pilannut, kuvaaja voi jälkikäteen valita säilytettävät/poistettava hetkenkuvat, jos viitsii.

 

[Jurppii]

@pulatunnus

Nopeudella viittaan siihen kaikkeen, jolla saa nopeasti tapahtuvan asian kuvattua pysäytettynä halutulla hetkellä. Jopa parhaiksi arvostellut kännykkäkamerat on tässä edelleen toivottomia.

Totuttu taso varmasti vaikuttaa paljon.

 

[pulatunnus]

Nopeudella viittaan siihen kaikkeen, jolla saa nopeasti tapahtuvan asian kuvattua pysäytettynä halutulla hetkellä. Jopa parhaiksi arvostellut kännykkäkamerat on tässä edelleen toivottomia.

Et siis viitannut nopeudella siihen aikaa mikä menee taskussa olevalla kameralla ensimäisen kuvan tallentumiseen.

Jos kameralla saa sarjan kuvia sekunissa, niin tuskin siihen viittasit, jos kameralla saa tallennettua satojaruutuja sekunnissa, niin tuskin siihen viittasit. vihjailulla että voi mennä sekuntti

Tuskin viittaa siihen että valmistaudut odottamaan jotain tapahtuvan, kohdistat ja odotat, vaikka kuvaaja myöhästyisi, niin kamera on tallentanut ennen "napin" painamista tapahtuneita ruutuja.


Jos kuitenkin viittaat siihen aikaa mikä menee taskussa (* olevalla kameralla ensimäisen kuvanottamiseen, niin siinä on isoja eroja ja siinä voi mennä jopa sekuntteja. Ja hidastava tekiä voi nimenomaan olla kamerakomponentit. Jopa ns "hyvät" voi olla hitaampia kuin "huonot". Tämä toki kehittäjistä kiinni, mutta myös siitä kiinni millaisilla ratkaisuilla kameroita viedään eteenpäin. Jos ominaisuus koetaan arvokkaaksi, niin ensimmäinen kuva voidaan muodostaa nopeasti saaduista "näytteistä" niillä osa komponenteilla joilla se onnistuu nopeammin.


Jos viittaat yökuvaukseen, jossa käytetään pitkää valotusaikaa jos kamera riittävän vakaa., niin se kai tarkoituskin.


(*
Taskussa tässä käytännön esimerkkinä, se ei jutun pointti onko se taskussa, pöydällä, tai jopa jalustalla, vaan se paljonko menee aikaa startista ensimmäiseen kuvaan, sen voi palastella siihen että käyttöliittymä auki, komponentit heränneet horroksesta, mutta levossa, ja siihen paljonko menee aikaa uuden kohteen kuvaamiseen. Eri osilla on isoa eroja eri kameroissa. Jollain "laatu" puhelinkameralla voi tosiaan kestää pidempään.

 

[saan]

Ainakin shutter lag on kaikissa puhelimissa mitä itse käyttänyt kohtuu merkittävä ja fyysisen painikkeen puute lisää ongelmaa. Muutenkaan puhelimet ei oikein loista kuvaustuntumassa, mikä on aika oleellista nopeiden tilanteiden taltiointiin. Tilanteet missä vaaditaan nopeaa suljinaikaa(+ stackking ei oikein onnistu) ja usein kuvataan pidemmällä polttovälillä on puhelimilla vielä kaukana käyttökelpoisesta. Puhelimet on melkein järkkäreiden tasolla helpoissa tilanteissa, mutta kehitettävää vielä näihin haastavampiin tilanteisiin on paljon ja ero huonoonkin järkkäriin hyvin merkittävä.

 

[pulatunnus]

Ainakin shutter lag on kaikissa puhelimissa mitä itse käyttänyt kohtuu merkittävä ja fyysisen painikkeen puute lisää ongelmaa.

Tällä tarkoitat sitä viivettä kun painetaan nappia verrattuna siihen mistä hetkestä luotukuva tallentuu.

Joillain puhelinkameroilla joissain tilanteissa se voi olla pitkä, mutta se voi olla jopa negatiivinen, eli vaikka kuvaaja myöhästyy, niin tilanne ei ole menetetty.

Jos halutaan hyvin lyhytkestoista hetkestä tallenne, niin sitten astuu mukaan automatiikka joka voi talentaa pätkän siitä hetkestä kun jotain tapahtuu.

Jos ei odoteta mitään, vaan ollaan siinä kamera taskussa, niin siinä ei käytössä ennakoinnit, vaan kyse siitä kuinka nopeasti kameraherää horroksesta, kuinka nopeasti saadaan komponentit kuvauskuntoon, tässä ne "hyvät" osakomponentit voi olla hitaampia.

Tilanteet missä vaaditaan nopeaa suljinaikaa(+ stackking ei oikein onnistu)

Jos kamera startataan, niin kaikki osakomponentit ei edes "käynnisty" yhtänopeasti, jos jonkin kennon optiikka vaatii vakautumista, tarkennusta, niin ei se kerkiä ensimmäiseen mukaan.

Nopeasuljinaika , ennakoiva "näytteiden tallennus", niin ne asioida joissa ei päästä samaan, matkalla pullonkauloja, mutta on ne harpponeet harkitun kuvan kuvanlaadun perässä ja voidaan kuvitella että niin myös jatkossa.

"Suurnopeuskuvaus" ei tietenkään ole este käyttää laskennan apuna pidempää valaotusaikaa, useampaa kuvaa jne.

 

[JuhoN]

Sony xperia malleissa löytyy kameralle oma nappi jolla saa kuvan ja pitkään painamalla saa kameran auki ilman että tarvii sormenjälkeä tai pin koodia.

 

[JuhaH]

Tietenkin joillekkin harrastajille se voi olal se juttu, on kiva kuvaushetkellä kikkailla sen kanssa, vaihdella komponenteja kameraan, varsinkin jos touhuaa "taiteliana", tekee luovia teoksia, niin hommaan voi kuulu tiettyjä tiukkapipoisia tapoja tehdä se teos.

Kyse ei ole "kikkailusta" vaan siitä että harrastaja tiedostaa automatiikan rajat ja osaa säätää käsin niitä osa-alueita missä automatiikka ei toimi halutulla tavalla. Näitä puutteita on kaikissa kameroissa puhelimista parhaisiin järkkäreihin. Kyse ei ole välttämättä mistään taideotoksista vaan ihan perus kuvaamisesta. Esimerkkinä vaikka liikkuva kohde, jonka kohdalla tietää että af ei kerkiä mukaan. Kameran voi ennalta tarkentaa tietylle etäisyydelle ja napata kuvan kun kohde on halutussa paikassa. Jos kuva kasataan monista otoksista Ai:n avustuksella niin tällaisenkin tilanteen lopputuloksen ennakoitavuus on todella vaikeaa.

 

[Don Corleone]

Jotenkin hauskaa lukea näitä. Kännykkäkamera vs. kamera selityksiä Siis fyysinen kenno vs. Ai:n ja softan sekamelska on aina ja ikuisesti fysiikan lakien alainen joten kännykällä voidaan saada ns. "hyviä" kuvia Faceen jne. mutta kun sitä kuvaa tarvitaan printtiin niin se kaikki sekamelska kyllä näkyy ilman suurennuslasia. Nämä "otin kuvia lenkillä ja sain ihan mahtavia kuvia" on aivan mahtava juttu! Ei siinä mitään mutta kun otetaan 3-5 minuutin valotuksella kuvia esim. tähdistä niin nuo kännykät voidaan heittää laariin jne. Toki kun katsoo omaa kamera+objektiiviarsenaalia missä pelkästään optiikka maksa yli 40 tuhatta niin voidaan puhua jostain järkevästä hankinnasta vs. kännykkä. Itsellä lähinnä känny on toiminut esivalmistavana missä kännyllä otetaan kuva ja suunnitellaan oikeaa kuvaamista ns. oikeilla kameroilla. Mutta toki jokainen katsoo kuvaa siten miten tahtoo. Toki aina pitää muistaa se että kännykällä otetaan miljoona kuvaa vs. järkkärin yksi kuva Eli määrä ei korvaa laatua edelleenkään...

 

[saan]

Jos kamera startataan, niin kaikki osakomponentit ei edes "käynnisty" yhtänopeasti, jos jonkin kennon optiikka vaatii vakautumista, tarkennusta, niin ei se kerkiä ensimmäiseen mukaan.

Nopeasuljinaika , ennakoiva "näytteiden tallennus", niin ne asioida joissa ei päästä samaan, matkalla pullonkauloja, mutta on ne harpponeet harkitun kuvan kuvanlaadun perässä ja voidaan kuvitella että niin myös jatkossa.

"Suurnopeuskuvaus" ei tietenkään ole este käyttää laskennan apuna pidempää valaotusaikaa, useampaa kuvaa jne.

Lähinnä itse puhuin urheilukuvauksesta (sama myös luontokuvauksessa), mihin tällä hetkellä puhelimet eivät kykene lähellekkään järkkäreiden tasolla. Uskon että nykyinen järkkäreiden taso saavutetaan tässäkin joskus, mutta sen saavuttamiseen menee vielä todella pitkään.

 

[JuhaH]

Lähinnä itse puhuin urheilukuvauksesta (sama myös luontokuvauksessa), mihin tällä hetkellä puhelimet eivät kykene lähellekkään järkkäreiden tasolla. Uskon että nykyinen järkkäreiden taso saavutetaan tässäkin joskus, mutta sen saavuttamiseen menee vielä todella pitkään.

Saa tuo linssitekniikkakin kehittyä aikalailla kun katsoo kännyköiden telekameroiden pikkiriikkisiä kennoja ja optiikan onnettomia f-lukuja jotka kennon koko huomioiden muuttuvat vielä onnettomammiksi. Jos sitä kennolle tulevaa valomäärää alkaa laskemaan vähääkään, niin tuntuu jokseenkin ihmeelliseltä että noilla saadaan minkäänlaista kuvaa aikaiseksi. Ehkä ne metalinssit tuo tähän ratkaisun joskus samaan aikaan kun fuusiovoimalat tuottavat verkkoon sähköä.

 

[saan]

Saa tuo linssitekniikkakin kehittyä aikalailla kun katsoo kännyköiden telekameroiden pikkiriikkisiä kennoja ja optiikan onnettomia f-lukuja jotka kennon koko huomioiden muuttuvat vielä onnettomammiksi. Jos sitä kennolle tulevaa valomäärää alkaa laskemaan vähääkään, niin tuntuu jokseenkin ihmeelliseltä että noilla saadaan minkäänlaista kuvaa aikaiseksi. Ehkä ne metalinssit tuo tähän ratkaisun joskus samaan aikaan kun fuusiovoimalat tuottavat verkkoon sähköä.

Todellakaan en tätä odota tällä vuosikymmenellä tapahtuvan, vaatii kehitystä kaikilla osa-alueilla todella reilusti. Kuitenkin oman eliniän aikana hyvinkin mahdollista.

 

[pulatunnus]

Kyse ei ole "kikkailusta"

Jos kuvaaja haluaa kuvaushetkellä nimenomaan menettää suuren osan yksityikohtia, informaatiota, haluaa kuvasta osan epätarkaksi, ja tehdä sen nimenomaan kuvaushetkellä niin eikö se mene sarjaan kikkailua, omia sääntöjä miten pitää kuvata.

Kyse ei ole välttämättä mistään taideotoksista vaan ihan perus kuvaamisesta. Esimerkkinä vaikka liikkuva kohde, jonka kohdalla tietää että af ei kerkiä mukaan. Kameran voi ennalta tarkentaa tietylle etäisyydelle ja napata kuvan kun kohde on halutussa paikassa. Jos kuva kasataan monista otoksista Ai:n avustuksella niin tällaisenkin tilanteen lopputuloksen ennakoitavuus on todella vaikeaa.

Toki, mutta

Oli siitä kyse että tarjolla olisi syväterävä vaihtoehto niin se ei kelpaa, vaan kuvaaja haluaa luoda itselleen sääntöjä millä se pitää tehdä nimenomaan kuvaus hetkellä ja seuraavalla hetkellä luo sääntöjä että joku toinen asia pitää tehdä nimenomaan jälkikäteen jollain läppärillä, tai jopa pöydän ääressä.


Puhelimilla on tarkennushaasteita, tai oikeastaan kuvanlaatu ja syväterävyys haasteita, tavoitteet ei ole oikein menneet yksiin. Mutta tässä keskustelussa oli erikoista että kaikki ei edes haluta siihen ratkaisuja.


Edit:
Toki on tärkeää että kuvaaja saa yhdellä kädellä yhdellä painaluksella sen halutun lopputuloksen, jos AI arpoo väärin, niin pilalla se on, mutta se on myös pitkälti käyttöliittymä juttu että käyttäjä tietää mitä arvotaan tai ei arvota, se että kuva on valmis heti auttaa sen oppimiseen. Sillä harva oikeasti käyttää vartavasten asetuksia joissa tallennetaan muokattavia versioita.

 

[JuhaH]

Jos kuvaaja haluaa kuvaushetkellä nimenomaan menettää suuren osan yksityikohtia, informaatiota, haluaa kuvasta osan epätarkaksi, ja tehdä sen nimenomaan kuvaushetkellä niin eikö se mene sarjaan kikkailua, omia sääntöjä miten pitää kuvata.

Silmänkin tarkennusalue on kohtuu kapea, joten enemmän ne pitkät syväterävyydet menee luonnollisuuden kannalta kikkailun puolelle. Ja sitä kapeaa terävyysaluetta käytetään yleensä tuomaan kohde esiin ympäristöstä. Mutta tästä voisi perustaa kokonaan oman ketjunsa jos aletaan puhumaan valokuvauksesta yleensä.

 

[pulatunnus]

Lähinnä itse puhuin urheilukuvauksesta (sama myös luontokuvauksessa), mihin tällä hetkellä puhelimet eivät kykene lähellekkään järkkäreiden tasolla. Uskon että nykyinen järkkäreiden taso saavutetaan tässäkin joskus, mutta sen saavuttamiseen menee vielä todella pitkään.

Kuvittelen että uutisen järkkäritaso on se viiva minkä yläpuolella järkkärit on. (ei alapuolella)
Osalla tuntuu se viiva olevan korkeammalla, osalla jopa sillä korkeudella minkä alapuolella on puolet kentällä olevista järkkäreistä paketti optiikoineen.

Ei siinä mitään mutta kun otetaan 3-5 minuutin valotuksella kuvia esim. tähdistä niin nuo kännykät voidaan heittää laariin jne.

Muutamanvuoden sisään puhelinpuolella on tuohon tullut pitkiä harppauksia, (välillä taukoa) niin pitkiä että puhelimilla on otettu pitkällä valoituksella tähtitaivaasta kuvia ja ne monella ainoat itse otetut ja niin hyviä että jopa näytetty muille sen onnistumisen takia. Jos jalusta, niin ei enään edes kuvaajan pitkäjännitteisyydestä kiinni.

Ehkä enemmän tämä on näkynyt viimeaikojen revontuli kokemusten taltioimisessa.

Takapakkia on tullut siinä että nykyvakio ohjelmistot ei aina välttämättä taivu tähtiharrastajan kuvaukseen, siis jos on yrittänyt kaukoputkella nähtyä tallentaa.

Ja väärinkäsitysten välttämiseksi, jos jollain järkkärikamat ko harrastuksiin, ja harrastusta aikoo jatkaa, niin tuskin on kamoista luopumassa jos pussikestää.

Silmänkin tarkennusalue on kohtuu kapea, joten enemmän ne pitkät syväterävyydet menee luonnollisuuden kannalta kikkailun puolelle. Ja sitä kapeaa terävyysaluetta käytetään yleensä tuomaan kohde esiin ympäristöstä. Mutta tästä voisi perustaa kokonaan oman ketjunsa jos aletaan puhumaan valokuvauksesta yleensä.

Ihmisen "luomakuva" on kai enemmänkin tuota näytteistys, AI halunisaatioa juttua, mitä ainakin osa mollas tosi rajusti.

Puhelinta käytetään usein tilanteissa missä silmä+prosessointi ei riitä.

 

[Frankie]

Olenko ainoa, kenen mielestä tämä keskustelu on saavuttanut absurdit mittasuhteet? Nyt jo pitäisi saada 3-5 minuutin valotus käsivaralla tähtitaivaasta? Täysi hallusinointi vs. ei minkäänlaista stackausta.

 

[saan]

Kuvittelen että uutisen järkkäritaso on se viiva minkä yläpuolella järkkärit on. (ei alapuolella)
Osalla tuntuu se viiva olevan korkeammalla, osalla jopa sillä korkeudella minkä alapuolella on puolet kentällä olevista järkkäreistä paketti optiikoineen.

En usko että vaativimmissa kuvaustilanteissa edes pääsevät oman ensimmäisen yli 10v vanhan DSRL kitin (D3100) tasolle tuossa aikataulussa, nykyisistä D750 (8v vanha) ja z50 (2v vanha) puhumatta. Sonyn dioissa puhutaan yleisesti ILC kameroiden kuvanlaadun ylittämisestä, joten voisi olettaa vähintään nykyistä entry-level tasoa (esim z50). Tässäkin todennäköisesti tarkoitetaan helppoja tilanteita, eli staattiset kohteet hyvässä valossa, millon kaikki keinot parantaa välttävää lähtötilannetta on käytettävissä.

Tässä yksi esimerkki mitä nämä AI temput voi aiheuttaa, eli johonkin valopilkkuun minkä AI tunnistaa kuuksi, taiotaan jostain leikkaa liimaa tyyppisesti kuu tilalle.
Is Samsung's Galaxy S21 Ultra using AI to fake detailed Moon photos? (inputmag.com)

 

[Frankie]

Tässä yksi esimerkki mitä nämä AI temput voi aiheuttaa, eli johonkin valopilkkuun minkä AI tunnistaa kuuksi, taiotaan jostain leikkaa liimaa tyyppisesti kuu tilalle.
Is Samsung's Galaxy S21 Ultra using AI to fake detailed Moon photos? (inputmag.com)

EIkös tuossa nimenomaan debunkattu se kuun taikominen valopallon sijaan? Ymmärsinkö jutun väärin?

 

[Jurppii]

No tulee tuossa nyt jo sekin ilmi, että optiselle etsimelle ei edes yritetä pärjätä. Ei myöskään manuaaliselle tarkennusrenkaalle.

Kuten sanoin, eri sarjat.

 

[pulatunnus]

Sonyn dioissa puhutaan yleisesti ILC kameroiden kuvanlaadun ylittämisestä,

En ole esitelmää nähnyt, PDFn ja jotain juttuja, jonka perusteella vedin sen viivan sille tasolla mistä ensimmäiset järkkärit löytyy. Vaikka mainitulla nimellä ehkä käsitys miten järkkäripuoli edistyy, niin en silti laskisi sen varaa että hän nimenomaan vertaisi tulevaisuuden kehittyneiden järkkäreiden julkaisuihin. (järkkärivalmistajien on ollut vähän pakko kesittyä parempaan ja tiputtaa kevyempiä pois)

Jos olisi halunnut korostaa jotain tiettyä ylempää tegnologia tasoa, niin ehkä olisi sen myös kalvoon kirjoittanut.

Eli juttu lähinnä se että kamerapuhelimet jatkaa järkkäreiden nurkkaan työntämistä.

Valokuvaus on valehtelua ollut jo filmiaikaan, on sitä ollut digiaikaan ja Algoritmit, AI, voi vähentää sitä valehtelua, mutta myös vastaavasti tekee siitä entistä helpompaa.

Olenko ainoa, kenen mielestä tämä keskustelu on saavuttanut absurdit mittasuhteet? Nyt jo pitäisi saada 3-5 minuutin valotus käsivaralla tähtitaivaasta? Täysi hallusinointi vs. ei minkäänlaista stackausta.

Tämä kai nykyään joltain voi onnistua ilman jalustaa, mutta jos keksitään sääntöjä miten se pitää tehdä, niin toki huono idea.

Toki uutisen jutussa on varmaan esitelmöijällä ne säännöt missä saavutetaan jonkin järkkärikokoopanon kuvatuotokset. Tosin ihan arjen "säännöillä" niitä tilanteita ollut jo pitkään.

No tulee tuossa nyt jo sekin ilmi, että optiselle etsimelle ei edes yritetä pärjätä. Ei myöskään manuaaliselle tarkennusrenkaalle.

Kuten sanoin, eri sarjat.

Esimerkkejä nurkkaan ajosta.

Optinen etsin on lähinnä (D)SRL kameroissa.

Manuaalinen tarkennusrengas, en yllätty jos jostain kaiken kattavasta roju kaupasta sellainenkin lisävaruste puhelimiin löytyisi, tiedä sitten onko kysyntää.

Jos joku haluaa juuri nuo jutut kameraansa, niin ehkä sitten kannattaa katsella tarjontaa niiden osalta, jos on muitekin kriteerejä niin sitten sovitella omaan listaan.

 

[saan]

EIkös tuossa nimenomaan debunkattu se kuun taikominen valopallon sijaan? Ymmärsinkö jutun väärin?

Samsungin osalta kyllä, tosin tässäkin hieman epäilyttävää että kuusta saa hyvää kuvaa, vaikka muuten tuo 100x on huomattavasti heikompi tasoista jäljeltään. Huawein osalta oli käsittääkseni melko selvä että kuviin lisättiin overlay.

 

[Frankie]

Samsungin osalta kyllä, tosin tässäkin hieman epäilyttävää että kuusta saa hyvää kuvaa, vaikka muuten tuo 100x on huomattavasti heikompi tasoista jäljeltään. Huawein osalta oli käsittääkseni melko selvä että kuviin lisättiin overlay.

Huawein huhu elää, koska "Huawei huijaa", mutta kukaan ei kai varsinaisesti ole pystynyt toistamaan tuota testiä.

 

[saan]

Huawein huhu elää, koska "Huawei huijaa", mutta kukaan ei kai varsinaisesti ole pystynyt toistamaan tuota testiä.

Voi olla mahdollista että sekin on oikea kun sillekkään ei nopeasti yhtä kiinalaista blokkaaja enempää lähteitä löydy. Huawein käyttäjien kuvat kuusta ei ole kovin kaksisia ja toimii huomattavasti samsungia heikommin. Eikä ihan Huawein mainoskuville pärjää mistä paljon kusetus huhuja.

Kuu on sinällään helppo kohde kuvata, valon puolesta sama kuin aavikkoa kuvaisi keskipäivällä. Artikkelin Sonyn kuvat oli ihmeellisen epäonnistuneita, oma halpa Sigman 150-600mm ja Z50 antaa käsivaralta huomattavasti parempaa jälkeä mitä tuossa oli saatu aikaan.

 

[Frankie]

Artikkelin Sonyn kuvat oli ihmeellisen epäonnistuneita, oma halpa Sigman 150-600mm ja Z50 antaa käsivaralta huomattavasti parempaa jälkeä mitä tuossa oli saatu aikaan.

Joo, tuota minäkin hämmästelin. Mun on pitkään pitänyt ottaa partsilta the kuukuvat, mutta en ole muistanut. Ei se niin vaikeeta ole. Setti jalustalle ja 2 s viivelaukaisu. Paranoidit voivat nostaa peilinkin valmiiksi ylös.

 

[JuhaH]

Kuuhun paistaa aurinko = se on siis yhtä kirkas kuin kesäpäivä telluksella miinus ilmakehän marginaalinen himmentävä vaikutus.

 

[TommiZeliard]

En usko että vaativimmissa kuvaustilanteissa edes pääsevät oman ensimmäisen yli 10v vanhan DSRL kitin (D3100) tasolle tuossa aikataulussa, nykyisistä D750 (8v vanha) ja z50 (2v vanha) puhumatta. Sonyn dioissa puhutaan yleisesti ILC kameroiden kuvanlaadun ylittämisestä, joten voisi olettaa vähintään nykyistä entry-level tasoa (esim z50). Tässäkin todennäköisesti tarkoitetaan helppoja tilanteita, eli staattiset kohteet hyvässä valossa, millon kaikki keinot parantaa välttävää lähtötilannetta on käytettävissä.

Tässä yksi esimerkki mitä nämä AI temput voi aiheuttaa, eli johonkin valopilkkuun minkä AI tunnistaa kuuksi, taiotaan jostain leikkaa liimaa tyyppisesti kuu tilalle.
Is Samsung's Galaxy S21 Ultra using AI to fake detailed Moon photos? (inputmag.com)

Olipa mielenkiintoisen huono kuukuva saatu otettua Sonyn täyskennolla ja 600 mm:llä. Tulee mieleen, kannattaako kyseisen kirjoittajan juttuihin ollenkaan uskoa.

Ensimmäinen kuva on kyseisestä jutusta, eli $4800 Sony a7R III 42 Mpiks. full frame + 200-600 mm@600 mm. Kuvankäsittelynä Lightroomissa sharpness, texture ja clarity. Lopputulos on minusta pokkaritasoa, eikä edes niitä hyviä pokkareita.

Toinen kuva on minun v. 2015 ottamani. Kamerana yht. 800 € maksanut Panasonic GX7 16 Mpiks. MFT + 45-175 mm@175 mm. Ei ole edes raakakuvasta, vaan jpg:iin on tehty kevyt ehostus. Omasta mielestäni on tarkempi ja laadukkaampi kuin jutun 4800 dollarin täyskennoisen 42 Mpiks. + 600 mm, mikä ei käy järkeen. Varmaan Samsungin sissimarkkinointia...

 

[sohjo]

Olipa mielenkiintoisen huono kuukuva saatu otettua Sonyn täyskennolla ja 600 mm:llä. Tulee mieleen, kannattaako kyseisen kirjoittajan juttuihin ollenkaan uskoa.

Ensimmäinen kuva on kyseisestä jutusta, eli $4800 Sony a7R III 42 Mpiks. full frame + 200-600 mm@600 mm. Kuvankäsittelynä Lightroomissa sharpness, texture ja clarity. Lopputulos on minusta pokkaritasoa, eikä edes niitä hyviä pokkareita.

Toinen kuva on minun v. 2015 ottamani. Kamerana yht. 800 € maksanut Panasonic GX7 16 Mpiks. MFT + 45-175 mm@175 mm. Ei ole edes raakakuvasta, vaan jpg:iin on tehty kevyt ehostus. Omasta mielestäni on tarkempi ja laadukkaampi kuin jutun 4800 dollarin täyskennoisen 42 Mpiks. + 600 mm, mikä ei käy järkeen. Varmaan Samsungin sissimarkkinointia...

Panasonic ei oo full frame ja taitaa olla kroppikerroin 2, niin ei se paljon huonompi ole tuossa kuin toi Sony. Täyskennoisella kameralla vaan ei tee kuun kuvauksessa mitään, valovoima riittää pienelläkin kennolla ja linssillä kuun kuvaamiseen. Mites sitten kun pitää kuvata lentävää lintua? EI taida samsungin puhelimella ja 100x zoomilla tehdä yhtään mitään.

 

[mRkukov]

Olipa mielenkiintoisen huono kuukuva saatu otettua Sonyn täyskennolla ja 600 mm:llä. Tulee mieleen, kannattaako kyseisen kirjoittajan juttuihin ollenkaan uskoa.

Ensimmäinen kuva on kyseisestä jutusta, eli $4800 Sony a7R III 42 Mpiks. full frame + 200-600 mm@600 mm. Kuvankäsittelynä Lightroomissa sharpness, texture ja clarity. Lopputulos on minusta pokkaritasoa, eikä edes niitä hyviä pokkareita.

Toinen kuva on minun v. 2015 ottamani. Kamerana yht. 800 € maksanut Panasonic GX7 16 Mpiks. MFT + 45-175 mm@175 mm. Ei ole edes raakakuvasta, vaan jpg:iin on tehty kevyt ehostus. Omasta mielestäni on tarkempi ja laadukkaampi kuin jutun 4800 dollarin täyskennoisen 42 Mpiks. + 600 mm, mikä ei käy järkeen. Varmaan Samsungin sissimarkkinointia...

Jos kuun kuvaus on prio 1 niin kameraksi toimii vaikka galaxy s7:

Mites sitten kun pitää kuvata lentävää lintua? EI taida samsungin puhelimella ja 100x zoomilla tehdä yhtään mitään.

Ylipäätään "100x zoom" on aivan turhake. Todellisuudessa s22 ultran zoomi loppuu about 20x kohdilla. Aivan turha nyt verrata digizoomia järkkärin optiseen. Jos haluat kuvata lentäviä lintuja niin sitten hankit kaluston sen mukaisesti. Suurimmalle osalle riittää sen istuvan linnun kuvaus kohtuu läheltä. Ilman mitään zoomia aivan toivotonta, mutta tuollainen 20x zoom riittää jo aika hyvin.

 

[TommiZeliard]

Panasonic ei oo full frame ja taitaa olla kroppikerroin 2, niin ei se paljon huonompi ole tuossa kuin toi Sony. Täyskennoisella kameralla vaan ei tee kuun kuvauksessa mitään, valovoima riittää pienelläkin kennolla ja linssillä kuun kuvaamiseen. Mites sitten kun pitää kuvata lentävää lintua? EI taida samsungin puhelimella ja 100x zoomilla tehdä yhtään mitään.

No onhan se Pansu paljon huonompi. Kinovastaava 350 mm + 16 Mpiks vs. 600 mm + 42,4 Mpiks. eivät pelaa ollenkaan samassa sarjassa.

Sonyllä on käytettävissään karkeasti laskien noin 7-8 -kertainen määrä pikseleitä kuun alueelta ((600 / 350) ^ 2 * 42,4 / 16 = 7,8). Lisäksi Sonyn pikselit ovat 50 % suurempia, joten aivan eri laatuluokan vehje kyseessä kuun kuvaamiseen.

Löysin Sony a7R III + 200-600@600 mm, jossa f10, 1/800 s ja ISO 640. Herkkyys olisi kannattanut pitää pienempänä, mutta meneehän se noinkin minun Pansusta ohi.


@mRkukov vaati se S7:kin sen pitkän putken kaveriksi, jotta sait otettua kuukuvasi.

 

[mRkukov]

@mRkukov vaati se S7:kin sen pitkän putken kaveriksi, jotta sait otettua kuukuvasi.

OT: No todellakin. s22u kanssa olisi nyt tosin paljon helpompi kun mounttaisi kameran vain kaukoputkeen ja etälaukaisu s-penillä.

Hauska vain seurata tätä keskustelua. "Puhelinten kamera korvaa järkkäreitä" on kyllä sellainen väite että jopa Suomalaiset nousee barrikadeille.

Todellisuudessa puhelinten kamerat korvaavat/ovat jo korvanneet suurimman osan erilliskameroista. Pokkarit ovat aika pitkälti kuolleita, pl. kalleimmat pitkäzoomit ja "tyylikkäät" vanhan näköiset kopiot. Edes järkkäreitä ei enää osteta jokaisen kotiin random perhekuvien ja maisemakuvien ottamista varten kun puhelin hoitaa ne aivan mainiosti. Järkkärien käyttäjäryhmä vain pienenee ja pienenee. Silti niille on paikkansa ja älkää huoliko, järkkäreitä tulee saamaan jatkossakin. Ne eivät ole mihinkään katoamassa. Niiden luonne ja kohderyhmä muuttuu vain entistä enemmän ammattivehkeiksi yms. eikä joka penan matkatavaraksi. Voitte siis edelleen ostaa 5k€ runkoja ja 10k€ optiikoita käytettynä ja saada parempia kuvia kuin kaverit puhelimilla. Silti fakta on se että puhelimet alkaa riittää jo monelle sellaiselle joka tarvitsi järkkärin ~15v sitten.

Oma peilitön järkkäri on 10v takaa ja se on päässyt nyt eläkkeelle. Toista en ole hetkeen ostamassa ellen oikeasti innostu kuvaamaan paljon paljon enemmän kuin nyt. Minun kohdalla puhelin todellakin korvasi järkkärin ja väitän että hyvin monella muullakin näin käy. Siinä Sonyn jamppa on mielestäni aivan oikeassa. Ammattilaiset erikseen, aina.

 

[Lämpöpumppu]

Onhan noita ir-tutkia sun muita mutta kun kameraa vastaan kilpaileva "puhelimen kuvanlaatu" alkaa olemaan "neljän kameran, lidarin, ir-skannerin ja luotilangan kuvanlaatu + kaikki post processing", herää kysymys että mikä tässä nyt sitten olikaan se kilpailu.

Lähtökohtaisesti kilpaillaan lopputuotteella eli miltä se kuva näyttää. Eihän sillä ole lopputuotteen kannalta mitään merkitystä, onko se peräisin jostain matkalaukun kokoisesta järkkäristä, pienestä älypuhelimesta miljoonine sensoreineen ja prosessointikykyineen tai vaikkapa jonkun boheemin paint-taiteilijan kädenjälkenä tuotettuna pikseli kerrallaan fotorealistiseksi kuvaksi.

 

[Rokka]

Minun kohdalla puhelin todellakin korvasi järkkärin ja väitän että hyvin monella muullakin näin käy. Siinä Sonyn jamppa on mielestäni aivan oikeassa.

Tässähän se keskustelun ongelma on, toiset puhuu aidasta ja toiset seipäästä. Tuskin kukaan kiistää etteikö nykyisten kännyköiden kuvalaatu riittäisi massoille jokapäiväiseen käyttöön, ja etteivätkö ne olisi jo vuosia sitten korvanneet pokkarikamerat markkinoilla. Kuten myös osoittain järkkärit niillä jotka eivät sellaista oikeasti tarvinneet, mutta ostivat kuitenkin kun niitä jokunen vuosi sitten huuman huipulla myytiin parilla saturaisella.

Alkuperäinen väite oli kuitenkin että kännykkäkameroiden kuvanlaatu tulee ohittamaan erilliskamerat muutaman vuoden sisällä. Tämän väitteen suhteen olen itse hyvin skeptinen ja pidän sitä toistaiseksi markkinointipuheena. Ja uskoakseni tätä väitettä vastaan ovat myös muut argumentoineet, ei sitä etteikö kännykamera jo nykymuodossaan olisi korvannut taskukameran.

Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea argumentoida, pitänee tyytyä laittamaan ketju kirjanmerkkeihin ja palata kahden vuoden päästä tarkistamaan kuka oli oikeassa.

 

[Tup3x]

Olipa mielenkiintoisen huono kuukuva saatu otettua Sonyn täyskennolla ja 600 mm:llä. Tulee mieleen, kannattaako kyseisen kirjoittajan juttuihin ollenkaan uskoa.

Ensimmäinen kuva on kyseisestä jutusta, eli $4800 Sony a7R III 42 Mpiks. full frame + 200-600 mm@600 mm. Kuvankäsittelynä Lightroomissa sharpness, texture ja clarity. Lopputulos on minusta pokkaritasoa, eikä edes niitä hyviä pokkareita.

Toinen kuva on minun v. 2015 ottamani. Kamerana yht. 800 € maksanut Panasonic GX7 16 Mpiks. MFT + 45-175 mm@175 mm. Ei ole edes raakakuvasta, vaan jpg:iin on tehty kevyt ehostus. Omasta mielestäni on tarkempi ja laadukkaampi kuin jutun 4800 dollarin täyskennoisen 42 Mpiks. + 600 mm, mikä ei käy järkeen. Varmaan Samsungin sissimarkkinointia...

Vertailun vuoksi Huawei P30 käsivaralta telekameralla (8 MP)...

 

[Jurppii]

OT: No todellakin. s22u kanssa olisi nyt tosin paljon helpompi kun mounttaisi kameran vain kaukoputkeen ja etälaukaisu s-penillä.

Hauska vain seurata tätä keskustelua. "Puhelinten kamera korvaa järkkäreitä" on kyllä sellainen väite että jopa Suomalaiset nousee barrikadeille.

Todellisuudessa puhelinten kamerat korvaavat/ovat jo korvanneet suurimman osan erilliskameroista. Pokkarit ovat aika pitkälti kuolleita, pl. kalleimmat pitkäzoomit ja "tyylikkäät" vanhan näköiset kopiot. Edes järkkäreitä ei enää osteta jokaisen kotiin random perhekuvien ja maisemakuvien ottamista varten kun puhelin hoitaa ne aivan mainiosti. Järkkärien käyttäjäryhmä vain pienenee ja pienenee. Silti niille on paikkansa ja älkää huoliko, järkkäreitä tulee saamaan jatkossakin. Ne eivät ole mihinkään katoamassa. Niiden luonne ja kohderyhmä muuttuu vain entistä enemmän ammattivehkeiksi yms. eikä joka penan matkatavaraksi. Voitte siis edelleen ostaa 5k€ runkoja ja 10k€ optiikoita käytettynä ja saada parempia kuvia kuin kaverit puhelimilla. Silti fakta on se että puhelimet alkaa riittää jo monelle sellaiselle joka tarvitsi järkkärin ~15v sitten.

Oma peilitön järkkäri on 10v takaa ja se on päässyt nyt eläkkeelle. Toista en ole hetkeen ostamassa ellen oikeasti innostu kuvaamaan paljon paljon enemmän kuin nyt. Minun kohdalla puhelin todellakin korvasi järkkärin ja väitän että hyvin monella muullakin näin käy. Siinä Sonyn jamppa on mielestäni aivan oikeassa. Ammattilaiset erikseen, aina.

Itse olen aina kokenut peilittömän järkkärin väliinputoajaksi joka elää aikansa. Se, että niille on oma mountti pitänyt kehittää on sitten jotain mitä en ymmärrä. Nopean ja kirkkaan prismaetsimen poistaminen järkkäristä tuo sen kieltämättä paljon helpommin kännykän ohitettavaksi.

 

[Frankie]

Itse olen aina kokenut peilittömän järkkärin väliinputoajaksi joka elää aikansa. Se, että niille on oma mountti pitänyt kehittää on sitten jotain mitä en ymmärrä. Nopean ja kirkkaan prismaetsimen poistaminen järkkäristä tuo sen kieltämättä paljon helpommin kännykän ohitettavaksi.

Se prismaetsin on ainoa etu, mikä peilijärkkärillä on peilittömään verrattuna. EVF kehittyy kovaa vauhtia ja siinä on ainakin minusta myös kiistattomia etuja peililäpsyttimeen verrattuna. Maalaisjärjellä ajateltuna peilitön on myös valmistajalle edullisempi, jotkut arvostavat myös rungon pienempää kokoa. Se mountti varmaan on syy-seuraussuhde rekisterietäisyyden muuttumisesta, kun ei tarvitse pitää sitä peiliä takalinssin ja kennon välissä. Kyllä se taitaa kuitenkin olla niin, että kaikki kehitys menee peilittömän kautta tällä hetkellä. Millään hirveällä tahdilla ei ainakaan ole peilirunkoja viime vuosina markkinoille tullut.

 

[pulatunnus]

Alkuperäinen väite oli kuitenkin että kännykkäkameroiden kuvanlaatu tulee ohittamaan erilliskamerat muutaman vuoden sisällä. Tämän väitteen suhteen olen itse hyvin skeptinen ja pidän sitä toistaiseksi markkinointipuheena. Ja uskoakseni tätä väitettä vastaan ovat myös muut argumentoineet, ei sitä etteikö kännykamera jo nykymuodossaan olisi korvannut taskukameran.

Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea argumentoida, pitänee tyytyä laittamaan ketju kirjanmerkkeihin ja palata kahden vuoden päästä tarkistamaan kuka oli oikeassa.

Ilmeisesti kuvaukset tapahtumasta vähän vaihtelee, ja hyvä muistaa että siinä kehuttiin firman näkemystä sen omasta tuotannosta, hyvä muistaa että sama firma myös toimittaa komponentteja järkkärivalmistajille, ja tämän jälkeen hyvä muistaa että firma on markkinajohtaja mobiilipuolella ja uskoo(toivoo) siellä edelleen kasvavan.

Kyse tosiaan siitä aidasta, ja esityksessä perusteltiin näkemystä, kennojen tekniikka kehittyy, pystytään mittaamaan valo (fotoneita) aiempaa paljon enemmän (herkemmin) pinta-alaakohti, kennot kasvaa, kymmeniä prosentteja tai enmmänkin riippuen mihin verrataan. Kennojen dynamiikka kasvaa.

Optiikka kehittyy, suoranaisesti ei kai puhuttu että menee kokonaan uusiksi.

Jos täällä nyt on vertailtu nyky vehkeitä järeämpään järkkärikamaa, ja niihin nuo jutut uppoaa, ja varmaan jotkossakin verrataan.

Nuokin ennusteet on lähinnä parempaa pohjaa prosessoinnille, jonka taasen lupailtiin jatkavan kehitys itsessään ja sen lisäksi sillä parempaa mittausdataa käytössä.

Aika näyttää mitä tulee ja koska markkinoille, jutussa mentiin koko vuosikymmentä ja puhutiin muutamasta vuodesta tasovertailussa , ja muistettava että komponenttivalmistaja, loppulliset tuotteistukset tekee puhelinvalmistajat ja ne tekee sen kameran.

Itse olen aina kokenut peilittömän järkkärin väliinputoajaksi joka elää aikansa. Se, että niille on oma mountti pitänyt kehittää on sitten jotain mitä en ymmärrä. Nopean ja kirkkaan prismaetsimen poistaminen järkkäristä tuo sen kieltämättä paljon helpommin kännykän ohitettavaksi.

Se vähän vaihtelee mihin esityksessä viitattiin, ilmeisesti SLR kameroihin , niin voi se toki viedä ajatuksia historiaan. Mutta ei prismaetsimiin. vaan kuvanlaatuun. Prismaetsin olisi ihan tuohoon tuomittu ajatus tällä tegnologia saralla, ja toki nyky järkkäreissäkin.

Tässä nyt hyvä muistaa että kyllä niitä järkkäreitä on vielä pitkään myynnissä ja monet pitkäikäisiä, eli voi vielä jatkaa senkin jälkeen käyttöä, ei niitä kukaan ole pois viemässä, ja vaikka markkinoilta katoaisi, niin voi joku retro fillitys tulla uudestaan.


Ja edelleenkää uutisen jutussa ei kennovalmistaja esittänyt ajatusta että järkkäreiden valmistus loppuu, vaan nimenomaan päinvastoin, yhtiö uskoi jatkavansa sillä saralla. Ja en nyt katsonut, mutta uskon yhtiön valuttavan kehitystä myös sille puolelle.

 

[hkultala]

Jep, ja monet täällä on heittäneet ilmoille juttua mallia "ei tule ikinä voittamaan, koska optiikka", johon vastasin sitten tolla diffraktiivisella optiikalla, jota ilmeisesti ei saa laskea mukaan koska se ei vielä sovellu juoksevien vinttikoirien kuvaamiseen.

Kerätyn valon määrä kuvakulmaa kohden riippuu käytännössä(*) ainoastaan aukon absoluuttisesta fyysisestä koosta, ja suuremmalla aukolla saadaan aina kerättyä enemmän valoa, mikä mahdollistaa paremman kuvanlaadun.

Mikään uusi tekniikka ei muuta tätä yksinkertaista fysiikan faktaa.

Toki aurinkoisella säällä ulkona valon määrä ei ole ongelma, ja pienelläkin kennolla, pienellä aukolla saadaan hyvää kuvanlaatua, mutta kun mennäään tilanteisiin jossa valoa on vähemmän, se vaan loppuu kännykkäkamerasta kesken. Isompi kenno, isommalla absoluuttisella fyysisellä aukolla vaan kerää vastaavalla kuvakulmalla aina enemmän valoa ja mahdollistaa paremman kuvanlaadun.

(aukkoluku ei ole sama asia kuin absoluuttinen aukon koko, aukkoluku tarkoittaa vaan aukon koon suhdetta polttoväliin, ja polttoväli samalla kuvakulmalla on suoraan verrannollinen kennon halkaisijaan => aukon halkaisija samalla aukkoluvulla, samalla kuvakulmalla on suoraan verrannollinen kennon halkaisijaan, aukon pinta-ala samalla aukkoluvulla, samalla kuvakulmalla on suoraan verrannollinen kennon pinta-alaan)


(*) lisäksi siihen kerätyn valon määrään vaikuttaa inasen optiikan hävikit, mutta näiden merkitys on merkityksetön.

 

[Frankie]

Isompi kenno, isommalla absoluuttisella fyysisellä aukolla vaan kerää vastaavalla kuvakulmalla aina enemmän valoa ja mahdollistaa paremman kuvanlaadun.

No niin kerää, mutta kännykkä tekee pari likaista temppua ja kerää aika paljon informaatiota, mikä tasoittaa puntit. Taikasana on kuvien pinoaminen talon puolesta. Siksi kaikki testit kameran RAW-kuvalla voi heittää roskikseen.

 

[JuhoN]

Is Samsung's Galaxy S21 Ultra using AI to fake detailed Moon photos?

I never expected to go this deep down the rabbit hole. With so many conspiracy theories surrounding the Galaxy S21's 100x zoom, I found myself taking on the most unexpected investigation of my tech reviewing career.

www.inputmag.com

Olipa mielenkiintoisen huono kuukuva saatu otettua Sonyn täyskennolla ja 600 mm:llä. Tulee mieleen, kannattaako kyseisen kirjoittajan juttuihin ollenkaan uskoa.

Tuossa on oma kuukuva a7rii 200-600mm. Ihan ok kuva. Tarkennus ei ole välttämättä ihan täysin osunut kohdilleen jos alkaa zoomailemaan.

Rajattuna suunnilleen samankokoiseksi kun arvostelussa.

Arvostelussa luki että on käytetty jalustalla kuvanvakautusta, kamera on saattanut vakauttaa kuvaa kun ei olisi ollut tarvetta ja tuhnua tullut tai sitten objektii saattaisi olla viallinen.

 

[hkultala]

No niin kerää, mutta kännykkä tekee pari likaista temppua ja kerää aika paljon informaatiota, mikä tasoittaa puntit. Taikasana on kuvien pinoaminen talon puolesta. Siksi kaikki testit kameran RAW-kuvalla voi heittää roskikseen.

Ei todellakaan tasaa, kun mikään ei estä sitä järjestelmäkamerasta tekemästä niitä samoja temppuja.

Isompi absoluuttinen aukko kerää enemmän valoa => samoilla tempuilla, samalla kuvakulmalla parempi signaali-kohina-suhde => parempi kuvanlaatu.

Eikä ole olemassa mitään "RAW-kuvia". Ei ole olemassa mitään kuvaformaattia nimeltä "RAW".

"raw" on vain englanninkielen sana joka tarkoittaa suomeksi "raakaa", se on suomeksi "raakakuva", ja jokaisella kameravalmistajalla on oma raakakuvaformaattinsa, lisäksi on Adoben DNG joka on kameravalmistajariippumaton raakakuvaformaatti.

 

[Frankie]

Ei todellakaan tasaa, kun mikään ei estä sitä järjestelmäkamerasta tekemästä niitä samoja temppuja.

Isompi absoluuttinen aukko kerää enemmän valoa => samoilla tempuilla, samalla kuvakulmalla parmempi kuvanlaatu.

Eikä ole olemassa mitään "RAW-kuvia". Ei ole olemassa mitään kuvaformaatia nimeltä "RAW".

Se on suomeksi "raakakuva", ja jokaisella kameravalmistajalla on oma raakakuvaformaattinsa, lisäksi on Adoben DNG joka on kameravalmistajariippumaton raakakuvaformaatti.

Jos mikään ei estä järkkäriä tekemästä samoja temppuja, miksei se tee, vaan antaa kännyköiden ottaa eroa kiinni jokaisella uudella julkistuksella? Ja melkoista pilkunviilaamista RAW-termiin puuttuminen.

 

[hkultala]

Jos mikään ei estä järkkäriä tekemästä samoja temppuja, miksei se tee, vaan antaa kännyköiden ottaa eroa kiinni jokaisella uudella julkistuksella? Ja melkoista pilkunviilaamista RAW-termiin puuttuminen.

Koska se, mikä on "amatöörin silmään hyvännäköistä" ja mikä on oikeasti hyvää kuvanlaatua on kaksi täysin eri asiaa.

Kärjistetty esimerkki: Jos haluaa kauniin kuvan tyttöystävästään, kaunein kuva toki tulee sillä, että kameran AI-filtteri poistaa naamasta kaikki finnit ja rypyt. Tai vielä kauniimpi, jos se vaihtaa kuvaan tyttöystävän naaman tilalle supermallin naaman.

Tällainen kuva näyttää hienolta, mutta se ei ole hyvää kuvanlaatua, koska se ei vastaa sitä tosimaailmaa, mitä kuvan pitäisi esittää.

Kuva, jossa on hiukan kohinaa tallella on oikeasti parempaa kuvanlaatua kuin kuva, josta kohinanvaimennus on pilannut yksityiskohdat ja AI-filtteri sen sijaan on arponut kuvaan yksityiskohtia joita siellä ei kuuluisi olla.

Jos ihmiseltä kysytään, kumpi näyttää paremmalta niin ihminen sanoo, että se feikkikuva näyttää paremmalta. Kuvanlaadullisesti se on kuitenkin huonompi.


Digitaalijärjestelmäkamerat on enemmän työkaluja, jotka tehdään kuvaamiseen eikä feikkaamiseen. Ja feikkaaminen tehdään sitten niiden kanssa jälkikäteen photoshopissa, jotta voidaan paremmin päättää, mitä feikataan. Nämä vaiheet halutaan selvästi erottaa toisistaan ja saada feikkaamiseen enemmän kontrollia.

 

[saan]

Jos mikään ei estä järkkäriä tekemästä samoja temppuja, miksei se tee, vaan antaa kännyköiden ottaa eroa kiinni jokaisella uudella julkistuksella? Ja melkoista pilkunviilaamista RAW-termiin puuttuminen.

Photostackingia on harrastettu iät ja ajat, samoin bracketing toiminnallisuutta HDR kuvia varten. Osa järkkäreistä osaa temppuja suoraan kamerassa jpg kuviin, mutta usein ne halutaan tehdä jälkikäsittelyssä. Tällöin kuvaajan mahdollisuudet vaikuttaa eri parametreihin ja lopputulokseen on suurempi kaiken datan ollessa käytettävissä. Varmasti nämäkin toiminnallisuudet tulee järkkäreissä lisääntymään, mutta pääosin ihmiset haluavat enemmän kontrollia ja tehdä ne jälkikäsittelyssä.

 

[Frankie]

Photostackingia on harrastettu iät ja ajat, samoin bracketing toiminnallisuutta HDR kuvia varten. Osa järkkäreistä osaa temppuja suoraan kamerassa jpg kuviin, mutta usein ne halutaan tehdä jälkikäsittelyssä. Tällöin kuvaajan mahdollisuudet vaikuttaa eri parametreihin ja lopputulokseen on suurempi kaiken datan ollessa käytettävissä. Varmasti nämäkin toiminnallisuudet tulee järkkäreissä lisääntymään, mutta pääosin ihmiset haluavat enemmän kontrollia ja tehdä ne jälkikäsittelyssä.

Osa haluaa kontrollia, osa haluaa helppoutta. Helppouden mahdollistaminen ei vie kontrollia järkkäristä. Joku bracketing on sinänsä minulle kuriositeetti, koska runkoni kennon dynamiikka riittää ja käytän sitä kontrolliani jälkikäsittelyssä. Kännykkä tekee automatiikalla hyvää jälkeä, eikä mulla ole mitään intressiä lähteä harrastamaan itse photostackingia jostain burstista. Olen ihan varma, että esim. potrettikuvaajat antaisivat mielellään kontrollin kameralle ja säästäisivät pirusti aikaa jälkikäsittelyssä. Pääasia on, että asiakkaat olisivat tyytyväisiä. Lehtikuvaajat ovat jo aikoja sitten antaneet kontrollin pois ja kameran JPG lähtee samantien eetteriin.

 

[hkultala]

Lehtikuvaajat ovat jo aikoja sitten antaneet kontrollin pois ja kameran JPG lähtee samantien eetteriin.

Se, että lehtikuvissa käytetään AI-filttereitä on uutisoinnin laadun ja objektiivisen/faktuaalisen tiedonvälityksen kannalta hyvin suuri ongelma. Kun uutiskuvissa voi tällöin esiintyä feikattuja yksityiskohtia.

Muut automaattiset korjaukset on ok (koska niiden toiminta on vielä melko determinististä ja monilta osin lineaarista), mutta AI-filtterit menee uutikuvissa liian pitkälle, koska ne kirjaimellisesti taikovat kuviin asioita joita siellä ei alunperin ollenkaan ole ollut.

 

[Frankie]

Se, että lehtikuvissa käytetään AI-filttereitä on uutisoinnin laadun ja objektiivisen/faktuaalisen tiedonvälityksen kannalta hyvin suuri ongelma. Kun uutiskuvissa voi tällöin esiintyä feikattuja yksityiskohtia.

Muut automaattiset korjaukset on ok (koska niiden toiminta on vielä melko determinististä ja monilta osin lineaarista), mutta AI-filtterit menee uutikuvissa liian pitkälle, koska ne kirjaimellisesti taikovat kuviin asioita joita siellä ei alunperin ollenkaan ole ollut.

Et pysty todistamaan uutiskuvan autenttisuutta mitenkään, oli se otettu filmillä tai digillä. Aika lailla jokainen ihminen opetetaan nykyaikana kyseenalaistamaan itse uutinen, oli siinä kuvaa "todisteena" tai ei. Jollain AI-filtterillä ei ole pätkääkään tekemistä uutisen luotettavuuden kanssa. Ihme salaliittoilua taas.

 

[hkultala]

Et pysty todistamaan uutiskuvan autenttisuutta mitenkään, oli se otettu filmillä tai digillä. Aika lailla jokainen ihminen opetetaan nykyaikana kyseenalaistamaan itse uutinen, oli siinä kuvaa "todisteena" tai ei. Jollain AI-filtterillä ei ole pätkääkään tekemistä uutisen luotettavuuden kanssa. Ihme salaliittoilua taas.

Nyt on todella typerän mustavalkoinen näkökulma asiaan.

On täysin eri asia väärentää kuva tahallaan kuin se, että kamera kuvaajan tietämättä lisää kuvaan asioita joita siellä ei ole. Mutta kieltäydyt näkemästä näiden eroa.

Itse tässä salaliittöhörhöilet kun otat esille tuon "kuvan autenttisuuden varmistamisen".

 

[Frankie]

Nyt on todella typerän mustavalkoinen näkökulma asiaan.

On täysin eri asia väärentää kuva tahallaan kuin se, että kamera kuvaajan tietämättä lisää kuvaan asioita joita siellä ei ole. Mutta kieltäydyt näkemästä näiden eroa.

Miksi kamera lisää kuvaan asioita, joita siellä ei ole? Mikä kamera tätä tekee kuvaajan tietämättä? Mulla on se käsitys, että jotkut AI-filtterit ovat kuvaajan päälle kytkettäviä asioita.

 

[saan]

Osa haluaa kontrollia, osa haluaa helppoutta. Helppouden mahdollistaminen ei vie kontrollia järkkäristä. Joku bracketing on sinänsä minulle kuriositeetti, koska runkoni kennon dynamiikka riittää ja käytän sitä kontrolliani jälkikäsittelyssä. Kännykkä tekee automatiikalla hyvää jälkeä, eikä mulla ole mitään intressiä lähteä harrastamaan itse photostackingia jostain burstista. Olen ihan varma, että esim. potrettikuvaajat antaisivat mielellään kontrollin kameralle ja säästäisivät pirusti aikaa jälkikäsittelyssä. Pääasia on, että asiakkaat olisivat tyytyväisiä. Lehtikuvaajat ovat jo aikoja sitten antaneet kontrollin pois ja kameran JPG lähtee samantien eetteriin.

Itse kuvaan pääosin potretteja harrastuksena ja en todellakaan halua antaa kontrollia kameralle, jälkikäsittely ja valaisu on ne mistä potretit suurelta osin muodostuu. Aika harvoin HDR stackkingille FF-kameralla tarvetta, mutta joskus esim auringonlaskua kuvatessa kameran DR ei riitä haluttuun lopputulokseen.

Tottakai hyvin toimivat automaattitoiminnot ja mahdollisimman hyvät out of the box kuvat on hyödyksi ja tavoiteltavia. Järkkäreillä näiden merkitys ei ole sama kuin kameroilla, millä ne on pääasiallinen käyttätarkoitus ja tämä varmasti hidastaa kehitystä niiden osalta. Järkkäreiden kanssa AI toiminnot kuvankäsittelysoftissa tulee olemaan se merkittävämpi kehitys ja nykyiselläänkin AI on tuonut nopeustusta maskien luontiin yms.

 

[hkultala]

Miksi kamera lisää kuvaan asioita, joita siellä ei ole?

Koska neuroverkko tekee sitä saadakseen kuvan näyttämään enemmän kuvilta, jotka ovat toimineet neuroverkon opetusaineistona.

Koska sillä saadaan kuva näyttämään "paremman näköiseltä" esim. sen jälkeen kun kohinanvaimennus on pilannut siitä oikeat todelliset yksityiskohdat.

Mikä kamera tätä tekee kuvaajan tietämättä? Mulla on se käsitys, että jotkut AI-filtterit ovat kuvaajan päälle kytkettäviä asioita.

Jonkinlaiset AI-filtterit alkaa olla monissa kännykkäkameroissa oletuksena päällä. Ne on juuri niitä tekniikoita, millä kuvasta saadaan "miellyttävän" ja "luonnollisemman" näköinen esim. rankan kohinanvaimennuksen jälkeen.

Kyse on juuri niistä "kehittyneistä tekniikoita", millä se kännykkäkameran kuva saadaan "hyvännäköiseksi" että se voi muka "pärjätä järkkäreille". Vaikkei tosiasiassa pärjää.