Puhelin muodostaa lopullisen kuva stackaamalla useita frameja monilta kennoilta erilaisin algoritmein. Ai ohjaa prosessia. Hieman harhaanjohtavaa väittää Ai:n keksivän mitään, matematiikkaa se kuitenkin valtaosin on. Toki keinoäly voi tulkita saamaansa dataa väärin, mutta ei sinne yleensä tarkoituksella "keksitä" mitään.
stackaa freimejä, mutta AI käy myös kuvan ääriviivoja läpi ja nuo (ilmeisen monimutkaiset) matemaattiset algoritmit sitten päättävät että miten paljon ääriviivoja ja kontrasteja korostetaan. Joskus tekoäly korostaa "vääriä" kohteita ja lopputuloksessa esimerkiksi junakiskot näyttävät suoraan sanottuna rumilta.
Riippuu täysin toteutuksesta että käykö se jotain ääriviivoja läpi vai ei. Se ei ole mikään vaatimus AI algolle korostaa ääriviivoja saati hallusinoida mitään.
Valitettavasti? Kokonaisuudessa hyvä asia, että kuvaaminen menee laitteiston puolelta mainstreamiin. Automatiikka on kanssa positiivinen asia. Valokuvaus on kuitenkin sisällön tuottamista, tekniikka sen toteuttamiseen on toissijainen asia. Parhaallakin laitteistolla, vaikka kuinka osaisi tekniikka käyttää, saa huonoa sisältöä. [provo] Tuntuu vanhoja jyyriä harmittavan kun nuoriso vetää ohi ja ihmisiä ei kiinnosta heidän putket. [/provo]
Näitä kontrasti korostuksia erityisesti ääriviivojen ympärillä alettiin harrastamaan jo viime vuosikymmenen puolivälissä ennen mitään multi-frame stackkausta. Silloin jo aloin ihoamaan sitä keinotekoiselta näyttävää ilmettä kuvissa. Minun viimeinen puhelin joka ei tehnyt noita ääriviiva korostuksia oli Lumia 1020.
Suotta yrität kiihottaa provoilla. Ketään ei kiinnosta jos kuvaat ennemmin puhelimella. Jokainen ottaa sellaisia kuvia kuin itse haluaa ja sillä laitteella kuin haluaa ja jos kavereita haluaa, niin kyllä valokuvaajat tykkäävät toistensa kalustoa vertailla. Vai oletko kade? Se koira älähtää... ettei vaan sinua harmittaisi kun toiset kuvaa putkilla, jotka monin kertaisesti arvokkaampia kuin sinun auto.
Ne ei kuitenkaan perinteisesti ole olleet mikään ”ai-feature”.
en.m.wikipedia.org
Eikö tossa olis kannattanu käyttää ainakin puhelimella sen omaa harkintaa? Vai oliko tarkoituskin rajoittaa stackauksesta saatavaa etua? Kyllä kaikki tietää että pienempi kenno kohisee enemmän, ei siihen mitään testiä tarvita.
Tarkoitus oli verrata suht samanlaisilla asetuksilla kuvanlaatua. Asetukset linkin takana. Luurissa on kiinteä aukko, joten se sai siitä huomattavan paljon etua "kilpailijoihin" nähden, järkkäreissä n. 2 stoppia vähemmnä valoa. Kuvakulma(polttoväli) ei vaikuta valon määrään.
Mutta kännykkä mahdollistaa paljon laajemman paletin eri asetuksia. Niiden hyödyntämättäjättäminen ei mitenkään vastaa noiden tyypillistä käyttöä. Ota edes raakakuva sillä kännykälläkin jos moista vertailua teet.
Absoluuttinen valon määrä oli siis testissäsi dramaattisesti isompi noilla järkkäreillä. Aukkoluvulla jos vakioidaan (eikä valon määrällä), niin absoluuttinen valon määrä tippuu alle kahdeskymmenesosaan siirryttäessä FF kennosta esim. iphone 13 pro:n kennokokoon.
Ja vielä monissa eri kuvaustilanteissa. Esim. hämärässä käsivaralta olis mielenkiintoista nähdä että kuinka pitkän valotusajan sitä sais raakakuvaan ilman että jäljellä on pelkkää tärinää, siinä missä automatiikalla kuvaa saa kerättyä useita sekunteja ilman että tärähtelyt pilaavat kuvaa merkittävästi.
Noita varmaan löytyisi netistäkin. Katon nyt leffaa, joten varmaan unohdan, vaikka voisin tehdä ite. Mulla ei kylläkään ole lippulaivaluuria.
Valokuva valahtelee enemmän kuin tuhat sanaa, AI , prosesointi ei tarkoita että valehtelisi enemmän, vaan voi myös sitä vähentää.
Hämäräkuvaus on jonkin vuoden ollut joillain puhelimilla käsittämättömän kyvykästä, ja vielä käsittämättömäksi sen tekee se että se onnistuu käsivaralla.
Taitavasti hallusinoitu, eiku..Alla iphone pro max 11:lla 3s valotusajalla käsivarakuva. Otin yhden kuvan automatiikalla enkä ole editoinut mitenkään. Oli kiire kalastaan enkä jaksanut hieroa parasta mahdollista kuvaa. GoPro hero 10 samoissa olosuhteissa ei näe kuin muistaa kohinaa. Tiedän kun tein tuosta reissusta videon omaa arkistoa varten. Kiva myöhemmin katsoa videoita, jos ei pääse enää samoihin paikkoihin seikkailemaan.
Silmillä ei noi pilvet ja vesi juurikaan näkyneet + värit oli harmaasävyjä(ei arskaa vielä). Lähinnä näkyi toi oikeassa yläreunassa oleva tähti ja muuten oli vain hämäriä siluetteja.
Tuli sellainen mieleen, että noilla kamera-algoritmeilla vois tehdä yönäkökameran luurista. Jos vaikka olis kalastamassa/leireilemässä ja haluaa nähdä ympärillensä, että millaista muotoa maastossa on. Tokihan se yönäkökamerafiitsöri toimisi hitaasti, mutta paljon parempi kuin mun omat silmät. On toi luurin kameran valovoima ihan jotain muuta, kun onnistutaan käyttämään pitkiä valoitusaikoja ilman, että tulee pelkkää suttua ulos. Ja vielä käsivaralta,...
Kaikki kuvat ovat lähes muokkaamattomia (about valkotasapaino, rajaus ja valotus) raakakuvia.
Kyllä, iso kenno kerää enemmän valoa, hieno huomio. Tuossa testissä taas ei olisi mitään järkeä. Jos verrataan eri kameroita yhdenlaisessa kuvaustilanteessa, tulee sulkimen olla vakio. Eli käytännössä mahdollisimman hidas, mutta niin että liike pysähtyy eikä kuvassa ole tärinää. Myös aukko pitää vakioida, sillä ensinnäkin se ei liity kennoon, ja toisekseen syväterävyys (ei valon määrä) tulee olla sama suhteessa täyskennoon. ISO-arvo on täten ainoa muuttuja, jota käytetään valotuksen mätsäämiseksi testikameroiden kesken.
Kuten sanoin, testissä syväterävyys on suht sama. Ei valon määrä. Puhut siis ristiin edellisen kommenttisi kanssa, jossa sanot, että valon pitäisi olla vakio, ei syväterävyyden.
Syväterävyys on testissä mahdollisimman vakio, samoin kuvakulma (eli polttoväli) ja valoitusaika.
No ei kyllä ole. Testaa vaikka viivotinta pitkin kuvausta. Ff järkkärin aukkoa pitää ruuvata vielä pari pykälää pienemmälle.
Tämän suhteen nää puhelinten uudet stackaavat automaatit ovat hyvin erilaisia kuin perinteiset kamerajärjestelmät. Saavat liikkeen pysähtymään samaan aikaan kun kohinan perusteella valotusajan pitäisi olla merkittävästi pidempi.
Kysyin aiemmassa viestissäni, että olitko vakinoinut valon määrän, johon vastasit että puhelimella oli isompi aukko ja siten etu tilanteessa. Käsitin vain että et ymmärtänyt mistä puhuit ja siksi tarkensin mistä on kyse valon määrässä, aukossa ja suhteellisessa aukkoluvussa.
'
Eihän siinä ole mitään ihmeellistä, että kroppikennon "kropattu" eli "zoomattu" kuva näyttää antavan laajemman syväterävyysalueen?
Olen hyvin perillä aiheesta.
Ei pidä paikkaansa.
Tämäkään ei pidä paikkaansa.
Annoin sinulle jo linkin artikkeliin, joka on hyvin lyhyt, mikä avaa aiheen sinullekkin, jos omat sepitykseni eivät aukea. Et kuitenkaan viitsinyt lukea mitään näistä. En siis osaa enää sanoa sinulle muuta, kuin että olet väärässä.
Juurikin näin, joskin loppupeleissä ensimmäinen kuva on 50mm polttovälillä f2.0 kuva, jälkimmäinen 50mm fovin mukaisesti kropattu 35mm kuva f1.4. Kuvissa ei siis ole samat polttovälit tai aukot, minkä huomaa jo asetuksista, vaikka lopputuloksissa syväterävyysalueet muistuttavat toisiaan.
Ne ei ”muistuta toisiaan”, vaan ovat täysin vastaavat. Sama jos viedään päätyyn asti, niin saman FoV:n linssi 6mm leveällä kennolla ja f2.0 aukkoluvulla vastaa syväterävyydeltään 36mm leveällä kennolla aukkolukua f11.
Todennäköisesti nuo numerot ovat oikein samaa muistuttavia kuvia varten, mutta todellisuudessa kuvissa on eri aukot. Lisäksi en ymmärrä termejäsi, oletan "Saman FoVin linssin" tarkoittavan 50mm lasia pienessä kennossa ja 50mm lasia isossa kennossa, jolloin pienen kennon kuva on erittän kropattu suhteessa ison kennon kuvaan pelkän eri aukon lisäksi. Jos taas tarkoitat sitä, että lopputulokset näyttävät suunilleen samanlaisilta kroppauksilta, ja että näissä kuvissa näyttää olevan yhtä syvä syväterävyysalue, tottakai tällöin täyskennon aukkoa täytyy avata, jolloin valoa tulee vähemmän sisään. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan verrata enää kennoja millään tasolla keskenään, koska kaikki taustalla oleva fysiikka unohdetaan, ja keskitytään siihen, miltä kuva näyttää, vaikka todellisuudessa niissä on käytetty eri aukkoja ja syväterävyyksiä.
Ihmeitä saa tapahtua, että kännykän tekoälysovellus kykenee kertomaan oikeasti, mitä kuvassa pitää sumentaa ja mitä ei jos siinä on (kuten usein on) heijastuksia tai läpinäkyvien pintojen läpi taittuvaa valoa tai vaikka laseja tai peilejä, joissa on tekstiä.
Mm. S22 Ultrassa on jo 10x zoomi ja kyllähän sillä ihan hyvää kuvaa saa mutta se käytettävyys... Kun ei ole mitään kunnon tukea toisin kuin vaikka järkkärirunko poskea vasten ja 200mm putki kämmenellä. Vakaus toimii mutta kohdistaminen tulee viiveellä kuin kuminauhojen varassa olevaa painoa yrittäisi tarkasti ja napakasti kohdistaa.Kovasti on ollut huhua erilaisista periskooppityyppisistä optiikoista millä puhelimeen saisi enemmän telepäätä. Ei tietty järkkäreille tule pärjäämään, mutta nakertaa sitä nichea pienemmäksi missä tavis haluaisi ostaa kamera puhelimen lisäksi. Varmaan sinne telepäähän saa myös tehtyä koneopittua kuvan parantamista samantapaisesti kuin mitä pimeä/hämäräkuvaus tekee yhdistelemällä useampia kuvia.
.
Periscope aka folded lens: What it is, how it works and why it'll boost iPhone photography
A periscope lens iPhone is in the works. Learn about folded lens technology, how it works and why it'll boost your iPhone photography game.www.idownloadblog.com
Sama FoV, eli kuvassa näkyy sama kuvakulma. Sama syväterävyys, eli kuvassa samat kohdat on yhtä tarkkoja (=bokeh pallot on samankokoisia) syväterävyyden suhteen.
Onko? Mikä on aukon koko molemmissa järjestelmissä, millimetreinä? Ainakin apsc 35mm f1.4 aukko on samansuuruinen kuin ff 50mm f2.0. (Vakioitu kuvan kuvakulma ja syväterävyys)
Miten tekoäly oppii kertomaan, onko kuvassa terävästi näkyvä kohde heijastavan tai läpinäkyvän asian pinnalla vai heijastuu/näkyy läpi kun ei sitä voi ihminenkään sanoa?
Ei mitään millään mittarilla tieteellistä vertailua voida suorittaa, jos jokaista muuttujaa muutetaan mielen mukaan. Lopputulos ei ole noissa kuitenkaan sama vaikka sinun tavallasi testi tehtäisiin, sillä kinovastaavana polttovälit ovat eri. Et siis voi vedota siihe, että verrataan samanlaisia kuvia keskenään, sillä ne eivät ole samanlaisia. Toki ne muistuttavat toisiaan. Jos kuitenkin olet sitä mieltä, että testi oli paska, fair enough, se vaan ei tee kannastasi sen järkevämpää, sillä eri f arvot tuovat kennoille eri määrän valoa per pinta-ala. Valon määrän tulee olla mahdollisimman vakio suhteessa pinta-alaan, jotta kennon eroja päästään vertailemaan. Ison kennon hyöty nyt vaan sattuu olemaan se, että se on - iso. Iso kenno kerää enemmän valoa. Se on fysiikan laki, eikä sitä varsinaisesti voi kiertää. Eikä sitä kuulukkaan kiertää. Jos mielestäsi testeissä pienemmille kennoille pitäisi päästää enemmän valoa per pinta-alayksikkö, ei enää testattaisi kennoja järkevin keinoin, eikä niitä ylipäätänsä voisi verrata keskenään.
Jos taas vertaillaan niitä syntyviä kuvia, jotka käsittääkseni on se valokuvaamisen juttu, niin noilla milleillä sun muilla ei ole mitään merkitystä.
Aukko ei ollut lähellekkään sama!! Aukkosuhde on eri asia kuin aukko. Aukko mitataan millimetreissä, aukkosuhde taas on polttoväliriippuvainen. Aukko = aukkosuhde * polttoväli.
Kovin vaikeaa kuvitella tilannetta jossa reunoihin syntyvä halo-ilmiö olisi haluttu artefakti. Vähintään päätös siitä tulisi jättää kuvaajalle tai jälkikäsittelijälle, terävöitystä voi aina lisätä mutta pois sitä on paljon vaikeampi saada. Tämä nykyinen malli jossa puhelin pakottaa rajun yliterävöityksen kompensoimaan pehmeäpiirtoista linssiä ilman että käyttäjällä on mahdollisuutta vaikuttaa efektin voimakkuuteen on perseestä.
Eikö nyt ole pikkuhiljaa alettu hyödyntämään lidaria näissä? Sillä ainakin äkkiseltään mietittynä voisi olla ihan oikeaa hyötyä keinotekoisen bokehin luonnissa.
Onhan noissa uudemmissa jo lidarit ja sen myötä laatu hieman taas parantunut. Ongelmana on vain rajattu resoluutio.
Olet puhunut täyttä asiaa aukoista ja syväterävyyksistä (tai no, f13@36 mm olisi lähimpänä f2.0@6mm).
Just näin. Kuten tossa yllä jo kirjoitinkin, niin vertailua voi tehdä myös painottaen eri järjestelmien eroja. Isokennosilla kameroilla se on valonottokyky ja diffraktiosta johtuvien aberraatioiden puute. Kännykällä se on kehittynyt automatiikka.
Terävöitys ja AI:n algoritmi tekevät hieman tietokonemaista kuvaa. Takavuosina HDR kännyefektit olivat hoteinta poppia. Yliterävöitetyt kuvat, joissa AI tekee suoraa viivaa ja tasaisella värillä, ovat omaan silmään samanlainen iljetys kuin ne HDR-vanilla sky -kuvat.Kovin vaikeaa kuvitella tilannetta jossa reunoihin syntyvä halo-ilmiö olisi haluttu artefakti. Vähintään päätös siitä tulisi jättää kuvaajalle tai jälkikäsittelijälle, terävöitystä voi aina lisätä mutta pois sitä on paljon vaikeampi saada. Tämä nykyinen malli jossa puhelin pakottaa rajun yliterävöityksen kompensoimaan pehmeäpiirtoista linssiä ilman että käyttäjällä on mahdollisuutta vaikuttaa efektin voimakkuuteen on perseestä.
Galaxy S10:ssä yliterävöitys pahimmillaan pilasi kuvia, S21:ssä terävöitys on huomattavasti maltillisempi vaikka siinäkin kaipaisi +/- slideria voimakkuuden säätämiseen (S10 vas. S21 oik, cropattu eri päivinä otetuista kuvista mutta ero terävöityksessä tulee selvästi ilmi):
Lisäksi säädettävissä saisivat olla kohinanpoiston voimakkuus, kontrastin highlight/shadow käyrien säädöt ja jpeg-pakkauksen taso. En tiedä onko tämä vain Samsungin ylimielisyyttä ja kenties Apple tarjoaa käyttäjälle paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuvan prosessointiin.
Isommasta kennosta hyötyy ainakin valaisun kanssa kuvatessa, cropilla vaatii vahvempaa ND-filtteriä tai high speed syncin käyttöä aikaisemmin ja nopeammilla suljinnopeuksilla. Croppi järkkäreilläkin saa useimmiten riittävän kapean syväterävyysalueen, 56mm f/1.4 tai vastaavilla objektiiveilla, mutta tälllöin ND-filtteri tai HSS on tarpeen melkein aina. On tilanteita missä isommasta kennosta ei ole hyötyä, mutta hyvin usein siitä on, ainakin kun puhutaan puhelimen kennoista isompiin siirtyessä.
Tässäkin voidaan olettaa tekniikan kehittyvän vuosi vuodelta. Kuten täällä on monet maininneet, ei olisi voinut 90-luvulla uskoa todeksi nykyaikaisia älypuhelimia. Ei niitä voinut uskoa todeksi edes 15 vuotta sitten. Kuka voi varmaksi sanoa millaista jälkeä puhelimien kamerat saavat aikaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Jos kuvaaja haluaa, niin kannatettavaa että saa säädellä tai jopa ruksia asioita pois. Käytettävyyden kannalta käyttöliittymä tärkeä.
Edelllisessä lainaamassani viestissä harmiteltiin sitä että jotkin kamerat terövoi liikaa, ja että sitä ei saa jälkikäteen pois.
Onhan noita ir-tutkia sun muita mutta kun kameraa vastaan kilpaileva "puhelimen kuvanlaatu" alkaa olemaan "neljän kameran, lidarin, ir-skannerin ja luotilangan kuvanlaatu + kaikki post processing", herää kysymys että mikä tässä nyt sitten olikaan se kilpailu.
