Intersektionaaliset on tehneet sitä oman sananvapauden rajoittamista, jotta jotkut vähemmistöt pääsee ääneen (lue mielipiteiden monimuotoisuus josta puhuit jossain vaiheessa).
Sä viet tätä ajatusta vielä pidemmälle niin, että valtion tulisi rangaista toisia ihmisiä oman sananvapauden käytöstä, jotta joku monimuotoisuus saavutetaan.
Ei valtion tehtävänä tietenkään ole luoda tai pakottaa mielipiteiden moninaisuutta, mutta kyllä, valtion tehtävänä on suojata mielipiteiden kirjoa siellä, missä erilaisia mielipiteitä esiintyy. Juuri se on mielipiteenvapauden ydin. Vapaus olla jotain mieltä ja ilmaista se.
Jos ihmisen täytyy pelätä jotain järjettömän suhteettomia, mihinkään lakiin perustumattomia seurauksia mielipiteensä esittämisestä, niin ei kukaan täysjärkinen silloin avaa suutaan julkisesti. Oletko kuullut käsitteestä "chilling effect"? Euroopan ihmisoikeustuomioistuin torjuu toimet, joiden vaikutuksena on estää mielipiteen- ja sananvapauden toteutumista käytännössä.
Jos omaa sananvapauttaan aikoo käyttää tavalla, jolla yritetään saada joku muu pitämään turpansa tukossa, niin silloin yritetään tehdä toisen tyhjäksi toisen oikeus sananvapauteen. Silloin voi puhua sananvapauden väärinkäytöstä, joka on lähtökohtaisesti kiellettyä. Someraivo luo pelon ilmapiiriä, joka ei tuhoa vain kohteensa sananvapautta vaan kaikkien muidenkin.
Tosiasioiden kertominen josta henkilöstä ei ole kenenkään maineen pilaamista. Tuolla viitataan juurikin niihin kunnianloukkauksiin.
Kun se kohta nyt kumminkin menee näin: "...muiden henkilöiden maineen tai
oikeuksien turvaamiseksi...". Maine on minustakin kunnianloukkaus mutta entäpä yleisempi "oikeudet"?
Ei mitenkään voisi olla niin, että mielipiteen- ja sananvapauden mahdollisimman laajaksi toteuttamiseksi voi olla välttämätöntä ja oikeutettua puuttua pahimpiin ylilyönteihin?
Faktojen kertominen ei ehkä ole maineen pilaamista mutta vihjaus, että henkilö ei syystä tai toisesta olisi pätevä tehtäväänsä voi ollakin kunnianloukkausta.
Tässä vielä linkki koko soppariin, niin voi jokainen lukea:
63/1999 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Todellisen merkityksen tuolle saa tutustumalla Euroopan ihmisoikeusistuimen ratkaisukäytäntöön. Silloin näkee, miten useinkin keskenään ristiriitaisia periaatteita on tulkittu ja sovellettu käytännössä:
http://hudoc.echr.coe.int/
Rattoisia lukuhetkiä (useammaksikin) viikonlopuksi. Suosittelen ihan oikeasti tutustumaan.
Se että mielipiteen ilmaisusta tulee vastakaikua, ei ole mitään pelon ilmapiiriä. Se nimenomaan kuuluu sananvapauteen, että jokainen saa niitä mielipiteitään huudella ja muut saa huudella perään.
Niin kuuluu. Ei siinä ole mitään vikaa, että sanan säilään vastataan sanan säilällä. Niin pitääkin toimia. Antaa mennä vaan, ei haukku tapa.
Tässä ei siis todellakaan ole mitään epäselvää. On juuri sanan- ja mielipiteenvapauden ydintä, että toisen näkemyksiin vastataan omilla. Ei ole edes mitään velvoitetta olla kaunopuheinen. Sananvapauteen kuuluu myös tyylilajin ja esitystavan valinta. Jos ei tule kunniaa niin ehkä edes mainetta.
Asia vain saa ihan eri luonteen, jos ei tyydytäkään vain ruotimaan kärjekkäästi toisen näkemyksiä, vaan ryhdytään aktiivisiin toimiin toisen toimeentulon tuhoamiseksi. Minusta silloin ei ole enää kyse hyväksyttävästä kritiikistä vaan yrityksestä tehdä tyhjäksi toisen sananvapaus. Se on toimintaa, jonka saa ja pitää tuomita.
Sananvapausasioissa Suomessa nillitetään ja pöyristytään jostain aivan tyhjänpäiväisestä sananhelinästä ja tästä jopa tuomitaan koviakin rangaistuksia. Sen sijaan, kun lynkkaustiimi tuhoaa väärän mielipiteen esittäneen talouden, niin siinä ei muka ole mitään väärää. Minusta tämä on sairasta.
Mitä tulee noihin tämän päivän lakinettiesityksiin poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta, niin vertaa alkuperäisiin yksityiskohtaisiin perusteluihin hallituksen esityksestä HE 94/1993
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_94+1993.pdf:
Kiellettyinä estämiskeinoina mainitaan säännösehdotuksessa väkivalta ja vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille käsittävä uhkaus. Näin ollen lievä uhkaaminen tai pakottaminen, jolla estetään jokin säännöksessä tarkoitettu toiminta, jäisi rankaisematta tämän lainkohdan perusteella. Sen sijaan tällaiset teot voivat täyttää jonkin rikoslain 25 luvussa säännellyn vapauteen kohdistuvan rikoksen tunnusmerkistön.
Esimerkkinä tapauksesta, jossa uhkaus käsittää vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille, voidaan mainita se, että henkilöä yritetään pakottaa eroamaan puolueestaan tai ammattijärjestöstään uhkailemalla häntä muussa tapauksessa tapahtuvalla työpaikasta erottamisella, työuralla etemisen olennaisella vaikeutumisella taikka vuokra-asunnon tai pankkilainan irtisanomisella. Vaikka toisen hyvinvointiin kohdistuva uhka voinee käytännössä liittyä lähinnä taloudelliseen hyvinvointiin, säännöksessä ei ole kuitenkaan nimenomaisesti rajoitettu hyvinvoinnin sisältöä. Niinpä uhka hyvinvoinnille voisi ilmetä myös uhkauksena tehdä työolosuhteisiin sellainen muutos, joka aiheuttaisi vakavan vaaran toisen fyysiselle hyvinvoinnille. Uhkauksen vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon uhkaajan asema ja vaikutusvalta.
Ihan kuin olisi kyse aivan eri pykälästä nykyään.