Joo. Onhan tuo silleen selvää ja osa ei mene "maalaisjärkeen", ilman että lukisi enemmän teoriaa/laskuja.
Tuossa lenkillä vielä asiaa pohti.
Niin pallo pyörii toki hitaasti, kun ajattelee ajallisesti (24h), mutta kehänopeus on suuri. Samoin maapallo kiertää aurinkoa varsin verkkaisesti (vuosi), mutta aika vikkelään se siellä avaruudessa vaeltaa.
Edelleen oudoksun että navoilla ja tasaajalla ei eroa tule tuossa "keskipakovoimassa", tai siinä että kappale jatkaisi suoraan, tai mikä onkaan oikea käsite.
Vai onko juju siinä, että kaikki liike maapallolla on harmonisointunut/balanssissa niihin olosuhteisiisiin jossa havainto tehdään, että noita eroja ei juurikaan pääse syntymään mitä aikaisemmin mietin.
Eli pallo on pyörinyt "aina", niin se vetovoima on asettunut suurimmaksi voimaksi, eikä pyöriminen enää vaikuta vetovoimaan kuin prosentin verran (jos kerta pallo litistynyt navoilta pyörimisen takia).
Eli kaikki pyörii ja liikkuu tai on pyörimättä (navalla) ja olosuhteet on samat kaikkialla missä vetovoima vaikuttaa (vesi vaaterissa, yms.). Eikä eroa pääse syntymään havaittavasti, kun matka on pitkä navalta tasaajalle ja olosuhteet tasoittuu jatkuvasti (tarkoitan, että tekisi vertailua siirtämällä havaintopaikkaa). Sitten jos siirrytään hurjan nopeasti, vaikka 10mach, niin siirtymisen olosuhteet sekoittaa pakan ja lopulta pyöriminen ja vetovoima on balanssissa kun havaintoväline on pysähtynyt.
Sittenhän tilanne olisi eri, jos hypoteettisesti pallo olisi pysähtynyt ja lähtisi pyörimään. Riippuen nopeudesta, missä ajassa saavuttaa tuon 24h pyörimisen, niin olisihan asiat aika hyrskyn myrskyn kiihdytyksen aikana joka tapauksessa.
Työkseni sorvaan, myös isoja/painavia ja epätasapainossakin olevia kappaleita. 30mm-2500mm halkaisija. Niin siltä kannalta tätä joskus lähti pohtimaan. Sekä tasapainotusta opiskellut ja hieman tehnyt, joskin enemmän sivusta seurannut.
Sorvatessa kehänopeudet ei ole järin suuria, mutta eräänlaisia havaintoja pystyy kuitenkin tekemään ja pohtimaan syntyjä syviä. Esim. Normi kehänopeus sorvatessa 90-160m/min (tuo 90m/min vastaa reipasta kävelyvauhtia).
Mutta jos kappale on siivilä/verkkomainen ulkokehältä ja aikomus on kuivata se että vesi lentää tangentin suuntaan, niin tarvitsee about 5-10 kertaa nopeamman vauhdin, että vesi(=emulsio) poistuu keskipakovoiman ansiosta ja siinä nopeudessa kun vesi poistuu parhaiten alkaa epätasapainossa olevat kappaleet ilmoittelemaan olemassa olostaan... Toki pintajännite, yms olosuhteet vaikuttaa tuon veden/emulsion pakenemiseen ulkokehän suuntaan.
Tuosta kuivauksesta, tuli joskus mieleen tuo sankkojuttu ja sitä kautta nuo muut.
