Tässä olen vierestä seuraillut ketjua ja nyt postaan ensimmäisen kerran, ja täytyy kyllä nostaa hattua
@sono-thermism :lle, siinä on kaverilla kärsivällisyyttä.
- Laita tasan metrin korkuinen mittatikku pystyyn vaakasuoralle alustalle
- Klo 12 päivällä, mittaa varjon pituus kun auringonvalo osuu metrin tikkuun
- Toista (1) ja (2) samaan aikaan toisessa sijainnissa suoraan ensimmäisestä pisteestä etelään, samalla korkeudella merenpinnasta
Kummassakin mittauspisteessä aurinko on samaan aikaan taivaalla korkeimmassa asemassaan. Jos maa on litteä, auringon on oltava kummassakin mittauspisteessä yhtä korkeassa kulmassa maanpintaan nähden, eli varjojen on oltava yhtä pitkät. Jos taas varjot ovat eri pituiset, maan pinta ei voi olla litteä.
Jos halutaan vielä tarkemmin tutkia onko valtavirtakäsitys maapallon pyöreydestä oikea:
Kuvan mukaisesti voi varjojen pituuksien
l1 ja
l2 perusteella laskea kulman
θ, josta yhdessä mittauspisteiden etäisyyden
d kanssa voi laskea pallon säteen
r. Otetaan alkuoletukseksi, että maapallo on pyöreä kuten valtavirtatiede väittää. Nyt voidaan luoda koe jossa testataan vastaako havaituista varjojen pituuksista laskettu kulma
θ sitä kulmaa, joka voidaan laskea alkuoletuksesta.
Mittauspisteiksi sopivat vaikka Oulu ja Helsinki, ne ovat samalla pohjoinen-etelä akselilla ja yhtä korkealla merenpinnasta ja etäisyyttä on linnuntietä
d =
541 km. Alkuoletuksen perusteella maapallon
säteen r tarkka arvo riippuu aavistuksen verran leveysasteesta, ja puolivälissä Oulua ja Helsinkiä (leveysaste 62,8) se on noin
6360 km. Siispä
θ =
d /
r = 541 km / 6360 km = 0,085062893 radiaania =
noin 4,87 astetta.
Saatko saman tuloksen kun mittaat auringonvalosta aiheutuvien varjojen etäisyydet metrin mittatikkua käyttäen Oulussa ja Helsingissä, ja lasket siitä
θ:n kuvassa mainitulla kaavalla (tan-1 * l1 + tan-1 * l2)? Ei haittaa jos mittausajankohtiin tulee vaikka vuorokauden heitto, tuloksen pitäisi silti osua aika lähelle 4,87 astetta jos mittaukset on tehty tarkasti. Onnea mittauksiin!