Sähkönsiirto

Sähkön siirtohinnoittelu voitaisiin ylipäätänsä jakaa ihan eri tavalla jos haluttaisiin. Kotitalouksien ja maatilojen sähkönkäyttö on kokonaispotista 30%, siitä maatalous vie mutulla (en löytänyt tälle erikseen tilastoa) valtaosan. Jolloinka voidaan todeta, että kotitalouksien käyttämä energia on aika hyvin pieni osuus kokonaispotista, noin 10-15%. Sähköyhtiö tietenkin veloittaa maksimit kokonaispottina, mutta sen voisi vaikka kokonaan jyvittää suurkuluttajille ja jättää yksityistaloudet kokonaan siirtomaksun ulkopuolelle. Tässä säästyisi jo laskutuksessa ja kaikessa muussa oheistoiminnassa merkittävä määrä aikaa ja rahaa kaikilta.
Jakaa voi monella tavalla. Se nyt on kaukana tasapuoliseen pyrkivästä jos jätät suurimman asiaksryhmän, yksityistaloudet kokonaan pois siirtomaksuista. Jättäisitkö silti perusmaksut ? Jos jätät perusmaksut niin se voisi olla mitoitettu keskimääräisen liittymäkoon siirron mukaan. Voittajia sitten sähkölämmitykseen, lataamisen käyttäjät ja häviäjiä ne kylmillään olevat kesämökit, tai muilla muodoin kämppää lämittävät.

Mitä monipuolisempi hinnoittelu peruste niin sitä tasapuolisemmin se kohtelee asiakkaita. Siirtoihinkin voi tulla kuormanohjausta ja siitä saada hinnoittelu etua.
 
Sellaista liittymästä ei paljoa tule siirtomaksuja jossa ei sähköä siirretä. ja jos käyttää sähköä vain silloin kun on verkon kuormapiikki, niin on kuitenkin sitä verkkoa täysillä käyttävä.
Saanen olla eri mieltä, etenkin kun täällä maalla kesämökkialueella kuukausimaksut voi olla 80-100e/kk. Siinä alkaa tulla 3000 kwh vuosikulutuksellekin jo hyvä hinta siirrolle, vaikka olisikin suuri vaihtelu tehon tarpeessa.
Miten tämä on ongelmallisempi kuin se käyttäjä joka vetää joulun piikkiin täydet tehot.

Hinnoittelun perusteella sillä ei olekaan väliä koska se piikki vedetään, mikä on naurettavaa. Mutta kuvittelisin että jatkuvasti poukkoileva kulutus on ongelmallisempi kuin harvoin piikkaava, mutta hieman pidempikestoinen piikkiarvo. Tietenkin sen alueen kokonaiskulutus on todennäköisesti korkeimmillaan silloin, kun ulkona on kylmä ja mahdollisesti vielä tuuli tuo energian hinnat siedettävälle tasolle. Tällöin on mahdollista lämmittää pirttiä ja ladata sitä sähköautoa liittymän maksimivirralla.

Ja nimenomaan jos se vertauksesi kesämökkiläinen lämmittää saunaa ja erehtyy lataamaan sähköautoaan kesäkuun lopulla, niin se ei todellakaan vastaa tätä edellä mainittua alueen maksimikulutusta, jolloin sen paikallisen siirtoyhtiön verkkokin saattaa olla kuorman alla. Se taitaa rasittaa vain liittymän paikallisia kaapeleita ja sulakkeita.
 
Jakaa voi monella tavalla. Se nyt on kaukana tasapuoliseen pyrkivästä jos jätät suurimman asiaksryhmän, yksityistaloudet kokonaan pois siirtomaksuista. Jättäisitkö silti perusmaksut ? Jos jätät perusmaksut niin se voisi olla mitoitettu keskimääräisen liittymäkoon siirron mukaan. Voittajia sitten sähkölämmitykseen, lataamisen käyttäjät ja häviäjiä ne kylmillään olevat kesämökit, tai muilla muodoin kämppää lämittävät.

Mitä monipuolisempi hinnoittelu peruste niin sitä tasapuolisemmin se kohtelee asiakkaita. Siirtoihinkin voi tulla kuormanohjausta ja siitä saada hinnoittelu etua.

Tuohan nyt mulla ylipäätänsä oli villi heitto laatikon ulkopuolelta, mutta yksityistaloudethan ei ole suurin asiakasryhmä, kuin ainoastaan lukumääräisesti. Kulutuksen mukaan yksityistaloudet on lähes merkityksetön osa ja nythän juuri sillä kulutuksen jakautumisella/kuorman tasaamisella jne asioilla kaikkea ollaan perustelemassa. Ihan hyvin voisi sen perusmaksunkin poistaa jos ajatusleikkiä jatketaan, tai säätää niin, että vaikka 3x25A on perus ja isommille sitten joku kk maksu. Tässä helposti unohtuu se tosiasia, että kokonaiskulutuksen kannalta sillä ei ole paskankaan merkitystä koska sitä autoa kotona ladataan, vesiboileria kuumennetaan, saunotaan tai kinkku paistetaan. Teollisuus ja muut vastaavat isot käyttäjät on se, mistä sitä kuorman tasausta tulisi hakea.
 
Saanen olla eri mieltä, etenkin kun täällä maalla kesämökkialueella kuukausimaksut voi olla 80-100e/kk. Siinä alkaa tulla 3000 kwh vuosikulutuksellekin jo hyvä hinta siirrolle, vaikka olisikin suuri vaihtelu tehon tarpeessa.
Perusmaksujen korotuksella on tuotu tasapuolisuutta hinnoitteluun.

Hinnoittelun perusteella sillä ei olekaan väliä koska se piikki vedetään, mikä on naurettavaa. Mutta kuvittelisin että jatkuvasti poukkoileva kulutus on ongelmallisempi kuin harvoin piikkaava, mutta hieman pidempikestoinen piikkiarvo.
KK maksu ja tehopiikki hinnoittelu ei tosiaan ota siihen kantaa onko se kulutus optimi aikaa. Tuota poukkoile, piikkava jutun ajatusta en saanut kiinni, jos ei nyt kuitenkaan häiriöistä puhuta.


Ja nimenomaan jos se vertauksesi kesämökkiläinen lämmittää saunaa ja erehtyy lataamaan sähköautoaan kesäkuun lopulla, niin se ei todellakaan vastaa tätä edellä mainittua alueen maksimikulutusta, jolloin sen paikallisen siirtoyhtiön verkkokin saattaa olla kuorman alla. Se taitaa rasittaa vain liittymän paikallisia kaapeleita ja sulakkeita.
Joulusauna esimerkin tarkoitus kuvata sitä että asiakaat joilla vähän kulutus ja hänen iso kulutushuiput sattuu verkon kulutushuippuihin on kalliita.
Asiakkaat jotka sitten latailee sitä patteriautoa kesäisin on hyviä asiakkaita. vs ne jotka lähinnä latailee puhelimiaan.
 
Tuohan nyt mulla ylipäätänsä oli villi heitto laatikon ulkopuolelta, mutta yksityistaloudethan ei ole suurin asiakasryhmä, kuin ainoastaan lukumääräisesti. Kulutuksen mukaan yksityistaloudet on lähes merkityksetön osa ja nythän juuri sillä kulutuksen jakautumisella/kuorman tasaamisella jne asioilla kaikkea ollaan perustelemassa. Ihan hyvin voisi sen perusmaksunkin poistaa jos ajatusleikkiä jatketaan, tai säätää niin, että vaikka 3x25A on perus ja isommille sitten joku kk maksu. Tässä helposti unohtuu se tosiasia, että kokonaiskulutuksen kannalta sillä ei ole paskankaan merkitystä koska sitä autoa kotona ladataan, vesiboileria kuumennetaan, saunotaan tai kinkku paistetaan. Teollisuus ja muut vastaavat isot käyttäjät on se, mistä sitä kuorman tasausta tulisi hakea.

Liittymän rakentamisessa on jokin kulu, sen liittymän säävarmaksi tekemisessä on jokin kulu, ei ne sinne kesämökille ilman tule. Sen verkon ylläpidosta on kulu ja vastuu, jos siitä mökkiliittymäst ei synny liikevaihtoa niin joku muu maksaa sen kulut. Se vaikuttaa kustannuksiin mikä on piikkiteho, ja miten se kulutus jakautuu. Operaattorit pitkään ilmaisseet että vapaajanasunnot ovat haasteellisia kannattavuuden kannalta. Samoin energiatehokkuus, aurinkopanelit muuttaneet vakituisten asumusten liittymien kannattavuuden ja sentakia niitä perusmaksuja nostetaan.
 
Liittymän rakentamisessa on jokin kulu, sen liittymän säävarmaksi tekemisessä on jokin kulu, ei ne sinne kesämökille ilman tule. Sen verkon ylläpidosta on kulu ja vastuu, jos siitä mökkiliittymäst ei synny liikevaihtoa niin joku muu maksaa sen kulut. Se vaikuttaa kustannuksiin mikä on piikkiteho, ja miten se kulutus jakautuu. Operaattorit pitkään ilmaisseet että vapaajanasunnot ovat haasteellisia kannattavuuden kannalta. Samoin energiatehokkuus, aurinkopanelit muuttaneet vakituisten asumusten liittymien kannattavuuden ja sentakia niitä perusmaksuja nostetaan.
Kun laitteet on asennettu, ne toimivat ja huipputehot pysyvät kurissa, niin eikös sitten sähkön siirron hinnan voi jo pudottaa pois? Mitä se enää vaikuttaa siellä verkossa, kunhan huipputehot pysyvät spekseissä ja sitä kautta kuorma hallussa.

Tässä tapauksessa ymmärtäisin siirron palveluna perustuen kuukausimaksuun ja tehomaksuun.
 
Liittymän rakentamisessa on jokin kulu, sen liittymän säävarmaksi tekemisessä on jokin kulu, ei ne sinne kesämökille ilman tule. Sen verkon ylläpidosta on kulu ja vastuu, jos siitä mökkiliittymäst ei synny liikevaihtoa niin joku muu maksaa sen kulut. Se vaikuttaa kustannuksiin mikä on piikkiteho, ja miten se kulutus jakautuu. Operaattorit pitkään ilmaisseet että vapaajanasunnot ovat haasteellisia kannattavuuden kannalta. Samoin energiatehokkuus, aurinkopanelit muuttaneet vakituisten asumusten liittymien kannattavuuden ja sentakia niitä perusmaksuja nostetaan.
Kysymyshän on ihan siitä miten asiaa lähestytään ja nykytilanteen päälaelleen kääntäminen voi tuntua ihan mahdottomalta jo pelkästään ajatuksen tasolla kun joku asia on riittävän juurtunut. Liittymän rakentamisestahan voidaan periä jonkinlainen aloitusmaksu hieman sen mukaan, mitenkä haastavaan paikkaan se rakennetaan. Pääasiassa nyt kuitenkin kai puhutaan liittymistä, jotka jo on olemassa, tai ainakin jokseenkin saavutettavissa, vaikka aina esimerkeissä otetaan esille se erämökki tunturissa tai saaristossa. On maailmassa monta muutakin asiaa, jossa ei kulut mene tasan käytön/hyödyn suhteen ja se on ihan fine. Mä näen koko nykyisen siirtomaksun niin, että etenkin yksityiskäyttäjät on tällä hetkellä verkon haltijalle ainoastaan helppo lypsyautomaatti, mutta samalla kuitenkin myös vain pakollinen paha.
 
Tähän pitäisi kyllä saada jokin kytky, missä pörssisähkössä eläminen poistaa tehomaksut. Mitä helvetin järkeä on optimoida sähkön kulutusta niille tuotantopiikeille, kun siitä sitten maksetaan kiinteän kuukausimaksun korotuksen kautta toiseen suuntaan.
Ostat sähköntuottajan tai -myyjän sähköä ja siirrät sitä verkkoyhtiön verkossa. verkkoyhtiö haluaa lisärahaa kun siirrät isommalla teholla sitä halpaa pörssisähköä. Pörssisähkön käytön optimointi ja sähkön siirtäjän bisnes eivät ole toistensa kanssa tekemisissä, vaan itsenäisiä rahakoneita.
 
Kysymyshän on ihan siitä miten asiaa lähestytään ja nykytilanteen päälaelleen kääntäminen voi tuntua ihan mahdottomalta jo pelkästään ajatuksen tasolla kun joku asia on riittävän juurtunut. Liittymän rakentamisestahan voidaan periä jonkinlainen aloitusmaksu hieman sen mukaan, mitenkä haastavaan paikkaan se rakennetaan. Pääasiassa nyt kuitenkin kai puhutaan liittymistä, jotka jo on olemassa, tai ainakin jokseenkin saavutettavissa, vaikka aina esimerkeissä otetaan esille se erämökki tunturissa tai saaristossa. On maailmassa monta muutakin asiaa, jossa ei kulut mene tasan käytön/hyödyn suhteen ja se on ihan fine. Mä näen koko nykyisen siirtomaksun niin, että etenkin yksityiskäyttäjät on tällä hetkellä verkon haltijalle ainoastaan helppo lypsyautomaatti, mutta samalla kuitenkin myös vain pakollinen paha.
No jos tavoite ei ole kohtuudella tasapulista kohtelua vaan maksattaa oman liittymän käyttö muilla, niin joo onhan se yksiajatus malli.
 
Kun laitteet on asennettu, ne toimivat ja huipputehot pysyvät kurissa, niin eikös sitten sähkön siirron hinnan voi jo pudottaa pois? Mitä se enää vaikuttaa siellä verkossa, kunhan huipputehot pysyvät spekseissä ja sitä kautta kuorma hallussa.

Tässä tapauksessa ymmärtäisin siirron palveluna perustuen kuukausimaksuun ja tehomaksuun.
No niissä laitteissa on pääomaa ja niiden ylläpito ei ole ilmaista, ja siirrosta (ja siirtämättömyydestä) syntyy häviöitä ja sinne on leivottu erilaisia varmuuskuluja.
Osannoista voi jyvittää perusmaksuihin, ja toki voi enemmänkin jollain kaavalla, verkkoyhtiö sitten päivittää mennään ja tulevan arvion mukaan perusmaksuja.
 
No jos tavoite ei ole kohtuudella tasapulista kohtelua vaan maksattaa oman liittymän käyttö muilla, niin joo onhan se yksiajatus malli.
Jos tasapuolisuus olisi pyrkimyksenä, silloin kulut jaettaisiin tasan käyttöprosentin mukaan (myös se teollisuus huomioonottaen), jolloinka yksityskäyttäjien maksupotti oli täysin mitätön, jaettiin se sitten miten tahansa vielä pienempiin yksiköihin.

Nykyinen siirtomaksun määrähän ei todellisuudessa pohjaa mitenkään todellisiin kuluihin.

Näin pikaisella laskukaavalla suuruusluokkaa haarukoiden, suomessa on asuntoja yli 3100000, joista käytännössä jokaisessa on sähköliittymä, kesämökkejä yli 500000, näissäkin enimmäkseen sähköt. Jos jokaisen siirtomaksu on keskimäärin kuukaudessa nyt hatusta vetäisten 50e (tuskin riittää likimainkaan) perusmaksu mukaanlukien, se on 1,8 miljardia kuukaudessa, eli yli 21 miljardia vuodessa. Aika paljon pelkästään yksityistalouksien selkänahasta revitty, jo valmiiksi rakennetun verkon "ylläpitoon".

Luultavasti tästä puuttuu hyvinkin merkittäviä muuttujia, mutta ehkä edes vähän sinnepäin.
 
Jos tasapuolisuus olisi pyrkimyksenä, silloin kulut jaettaisiin tasan käyttöprosentin mukaan (myös se teollisuus huomioonottaen), jolloinka yksityskäyttäjien maksupotti oli täysin mitätön, jaettiin se sitten miten tahansa vielä pienempiin yksiköihin.

Nykyinen siirtomaksun määrähän ei todellisuudessa pohjaa mitenkään todellisiin kuluihin.

Näin pikaisella laskukaavalla suuruusluokkaa haarukoiden, suomessa on asuntoja yli 3100000, joista käytännössä jokaisessa on sähköliittymä, kesämökkejä yli 500000, näissäkin enimmäkseen sähköt. Jos jokaisen siirtomaksu on keskimäärin kuukaudessa nyt hatusta vetäisten 50e (tuskin riittää likimainkaan) perusmaksu mukaanlukien, se on 1,8 miljardia kuukaudessa, eli yli 21 miljardia vuodessa. Aika paljon pelkästään yksityistalouksien selkänahasta revitty, jo valmiiksi rakennetun verkon "ylläpitoon".

Luultavasti tästä puuttuu hyvinkin merkittäviä muuttujia, mutta ehkä edes vähän sinnepäin.
Laskelmasi ei oikein toimi. Suomessa on kaikestaan 3,6 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa ja vajaa puoli miljoonaa kilometriä sähköverkkoa. Tässä on siis kaikki: kodit, kaupat, liikennevalot, tehtaat, mökit, Olkiluoto jne.

Teollisuus on ylivoimaisesti suurin sähkönkäyttäjä, mutta toisaalta heidän vuokseen ei kilometrejä kovinkaan paljon rakenneta vs. pienkuluttajat eli kotitaloudet ja kesämökit. Verkkoyhtiön kuluissa ja investoinneissa hyvin isoa roolia näyttelee johtokilometrit. Siksi haja-asutusyhtiöiden hinnat ovat kalleimpia.

Verkkoyhtiöiden kuluista lienee noin 80-90 % kiinteitä. Itse asiassa perusmaksun tulisi olla paljon nykyistä suurempi kaikilla yhtiöillä suhteessa käytettyyn energiaan, mutta siitähän nousisi kauhea haloo.

Se ei verkkoyhtiöitä pahemmin haittaa, jos jollakin omakotitalolla tulee kulutuspiikki, kunhan se pysyy sulakekoon rajoissa. Aiemmin nämä kulutuspiikit "risteilivät" käyttöpaikkakohtaisesti, jolloin kapasiteettiongelmia ei esiintynyt alueellisesti. Maailma on muuttunut ja nyt luonnollisen risteilyn sijaan autojen lataus, LVV, lämmitys ja niin edelleen pärähtää samalla kellonlyömällä käyntiin, kun pörssisähkö on halpaa. Yhtäaikainen kova kulutus paikallisesti alkaa ahdistamaan jakelumuuntajien osalta. Johdot tai kaapelit on kuitenkin mitoitettu sulakekokojen mukaan eli niissä ongelmat eivät ole niin merkittäviä.

Teollisuuden ja hajautetun tuotannon suuren kysynnän takia suurjännitteinen jakelu ja kantaverkko on kapasiteetin kanssa suurissa ongelmissa.

Saanen olla eri mieltä, etenkin kun täällä maalla kesämökkialueella kuukausimaksut voi olla 80-100e/kk. Siinä alkaa tulla 3000 kwh vuosikulutuksellekin jo hyvä hinta siirrolle, vaikka olisikin suuri vaihtelu tehon tarpeessa.
3000 kWh on yhtä kuin yleissiirto. Yhdessäkään Suomen verkkoyhtiössä yleissiirto normaalille mökkiliittymälle (3x25A) ei maksa 80-100 €/kk. Eräs kalleimmista eli JSE:n hinta on 32 €/kk.

Kesämökkialueella asuvan JSE 3x25A yösähkötariffin hinta on jo messevä 72 €/kk, mutta tuollaista tariffia ei kannata 3000 kWh kulutuksella ottaa.
 
Luultavasti tästä puuttuu hyvinkin merkittäviä muuttujia, mutta ehkä edes vähän sinnepäin.

Ajattelin nyt ihan vaan selvyyden vuoksi todeta, että ei ollut edes vähää sinne päin.

Mitä tulee kulujen jakamiseen, niin eiköhän ainoa oikea ratkaisu ole jakaa kulut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Ajatuskin siitä, että kuluja pitäisi jakaa käytön mukaisesti alalla, missä suurin osa kuluista ei liity käyttöön, tuntuu kovin absurdilta.
 
Jos tasapuolisuus olisi pyrkimyksenä, silloin kulut jaettaisiin tasan käyttöprosentin mukaan (myös se teollisuus huomioonottaen), jolloinka yksityskäyttäjien maksupotti oli täysin mitätön, jaettiin se sitten miten tahansa vielä pienempiin yksiköihin.

Nykyinen siirtomaksun määrähän ei todellisuudessa pohjaa mitenkään todellisiin kuluihin.

Näin pikaisella laskukaavalla suuruusluokkaa haarukoiden, suomessa on asuntoja yli 3100000, joista käytännössä jokaisessa on sähköliittymä, kesämökkejä yli 500000, näissäkin enimmäkseen sähköt. Jos jokaisen siirtomaksu on keskimäärin kuukaudessa nyt hatusta vetäisten 50e (tuskin riittää likimainkaan) perusmaksu mukaanlukien, se on 1,8 miljardia kuukaudessa, eli yli 21 miljardia vuodessa. Aika paljon pelkästään yksityistalouksien selkänahasta revitty, jo valmiiksi rakennetun verkon "ylläpitoon".

Luultavasti tästä puuttuu hyvinkin merkittäviä muuttujia, mutta ehkä edes vähän sinnepäin.

Energiavirasto seuraa ja julkaisee sähköverkkoyhtiöiden tunnuslukuja kootusti vuosittain, joten ei ole tarvetta mutuilla. Vuonna 2023 sähköverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 2,1 miljardia euroa, ja suurjännitepuolen yhteenlaskettu liikevaihto noin 55 miljoonaa euroa. Mihin ne vuosittain kansalaisten selkänahasta revityt kymmenet miljardit ovat kadonneet, jos ne eivät näy tilinpäätöstiedoissa?


 
Jos tasapuolisuus olisi pyrkimyksenä, silloin kulut jaettaisiin tasan käyttöprosentin mukaan (myös se teollisuus huomioonottaen), jolloinka yksityskäyttäjien maksupotti oli täysin mitätön, jaettiin se sitten miten tahansa vielä pienempiin yksiköihin.
Osa kuluista jaetaan siirretyn energian mukaan, osa taasen liittymän perusmaksuihin. Siitä liittymästä on kuluja vaikka ei siirtäisi energiaan.
Perusmaksuja on juuri sen takia nostettu kun on niitä aurinkopaneleita, energiatehokkuutta, maalampö, vuotuinen energian siirto vähentynyt, mutta kuitenkin täytyy sitä liittymää pitää yllä ja varata sille kapasiteettia, että maksaa kulut myös silloin kun siellä ei ole kulutusta.

Jos perittäisiin vain siirretyn energian mukaan niin vapaamatkustajia olisi ne jotka kuluttaa vuotuisesti hyvin vähän, esim vapaa-ajan asunnoissa asiakkaan kannattaisi pitää liittymä vaikka tarve olisi vähäistä. Verkkoythiön taasen kannattaisi maksaa että se katkaistaisiin.

Sama toki yrityksissä, on yritytyksiä jotka tarvisi vain hyvin satunnaisesti isoja tehoja, jos ne maksaisi vain siirretyn energianmukaan niin se olisi niillä halpaa lystiä vs verkkoyhtiön kustannukset. Ja teollisuudessa olisi sitten maksajia ne jotka kuluttaa suhteellisen tasaisesti ympärivuoden. (halvempaa voi olla oma generaattori jos tarve satunnaista)

Näin pikaisella laskukaavalla suuruusluokkaa haarukoiden, suomessa on asuntoja yli 3100000, joista käytännössä jokaisessa on sähköliittymä, kesämökkejä yli 500000, näissäkin enimmäkseen sähköt. Jos jokaisen siirtomaksu on keskimäärin kuukaudessa nyt hatusta vetäisten 50e (tuskin riittää likimainkaan) perusmaksu mukaanlukien, se on 1,8 miljardia kuukaudessa, eli yli 21 miljardia vuodessa. Aika paljon pelkästään yksityistalouksien selkänahasta revitty, jo valmiiksi rakennetun verkon "ylläpitoon".
Jos meinaat että kaikilla olisi 50€/kk perusmaksu, hintahaarukka on hyvin laaja, eli jos siellä on miljoonaluokkaa joilla perusmaksu on murto-osa tuosta, sitten on niitä joilla tuota vähemmän, ja toki joukkoon mahtuu niitäkin joilla 50€/kk (alv0%).
Isomissa liittymissä sitten kk maksut nelinumeroisia ja ne tehot maksut ihan perinnettä.

Pelkästään Fingridin liikevaihto taitaa heilua miljardin pinnassa, taisi olla 22 lähemmäksi kaksimiljardia.
 
Viimeksi muokattu:
Ostat sähköntuottajan tai -myyjän sähköä ja siirrät sitä verkkoyhtiön verkossa. verkkoyhtiö haluaa lisärahaa kun siirrät isommalla teholla sitä halpaa pörssisähköä. Pörssisähkön käytön optimointi ja sähkön siirtäjän bisnes eivät ole toistensa kanssa tekemisissä, vaan itsenäisiä rahakoneita.
Ja tämähän se suurin ongelma asiassa onkin. Kukaan ei hallitse tai varsinkaan suunnittele kokonaisuutta. Poliittiset päättäjät säätävät lakeja sen mukaan, mikä eturyhmä parhaiten lobbaa agendaansa. Jos samaan aikaan kannustetaan pörssisähköön ja etenkin kulutusjoustoon, mutta toisaalta sanktioidaan tehomaksuilla sitä kulutusjoustoa, kun kalliilta tunneilta siirretyt kuormat paukahtaa päälle samaan aikaan tehopiikin aiheuttaen, niin eihän siinä ole kokonaisuuden kannalta järjenhäivää.

Noin yleisesti ottaen Suomessa on sähkölämmityksen takia vahvat jakeluverkot, eikä pienasiakkaiden tehomaksuilla rankaisemiselle ole mitään tarvetta toistaiseksi. Sähköautonatauksen yleistyminen voi jonkin verran tilannetta muuttaa, mutta vaikea sitäkään on tehomaksuilla ohjata, sillä ladatahan ne autot joka tapauksessa täytyy.
 
Nämä
Jos tasapuolisuus olisi pyrkimyksenä, silloin kulut jaettaisiin tasan käyttöprosentin mukaan (myös se teollisuus huomioonottaen), jolloinka yksityskäyttäjien maksupotti oli täysin mitätön, jaettiin se sitten miten tahansa vielä pienempiin yksiköihin.

Nykyinen siirtomaksun määrähän ei todellisuudessa pohjaa mitenkään todellisiin kuluihin.
Meinaatko tosiaan että sinusta kWh toimittaminen maksaa yhtä paljon kesämökille ja tehtaaseen? Äkkiseltään voisi kuvitella että haluat maksattaa siirtomaksusi jollain toisella...
 
Sähköautonatauksen yleistyminen voi jonkin verran tilannetta muuttaa, mutta vaikea sitäkään on tehomaksuilla ohjata, sillä ladatahan ne autot joka tapauksessa täytyy.
Voi tehdä sen että lataillaan kuormanohjauksella, ja sähköautoja lataileville tehomaksu varmaan tervetullut.

Se vanha yösähkö ohjaus on asia mistä yhtiöt pyrki eroon jo aikoja sitten, eli sitä kuormanohjausta kaipaa niin energianmyyjät kuin verkkoyhtiöt. Tässä on vain välissä kiinteistö kadonneet ne perinteiset yösähköohjaukset, ja kiinteistöissä on niin kovin kirjavaa kuormien ohjaus, vaikka sinänsä monessa kohteessa on monenlaista ohjausmahdollisuutta.
 
Meinaatko tosiaan että sinusta kWh toimittaminen maksaa yhtä paljon kesämökille ja tehtaaseen? Äkkiseltään voisi kuvitella että haluat maksattaa siirtomaksusi jollain toisella...
Tämähän lähti hieman laukalle, kun ehdotin, että ylipäätänsä voisi koko siirtomaksun rakennetta ja systeemiä ravistella ja miettiä erilaisia lähestymiskulmia.
Mutta silti meinaan, että kokonaiskulutuksesta yksityistaloudet ovat vain erittäin pieni osa, mutta silti maksavat huomattavasti liikaa. Meinaan myös, että verkko on jo koko suomessa ollut "valmis" vuosikymmeniä, eikä siitä todellisia kustannuksia aiheudu lähestulkoonkaan niin paljoa, mitä siirtomaksuina kerätään. Tuleehan siitä koko ajan tietysti kaikenlaisia kuluja, joku pätkä johonkin aina tehdään uutta ja joku tolppa vaihdetaan uuteen ja joku muuntaja joskus uusitaan jne, ja nyt nämä uudet hömpötykset kun ehjiä linjoja kaivetaan maan alle, lisäksi voittoakin tarvitsee saada omistajille, kokonaiskuvassa kuitenkin lillukanvarsia koko pottia ajatellen.

On tässä nykyisessä järjestelmässä pahasti joku vinossa, kun nyt katson vaikka omia laskujani, niin esimerkiksi edelliset energialaskut on siinä +-20e/kk tuntumassa ja siirtolaskut toisella sadalla per/kk
 
Siitä on kiitäminen hienon politiikan ja yhtiöiden myynin.. koska ei kannattanut pitää omissa näpeissä.
Osassa toki edelleen on, mutta ei isolla prosentilla
 
Mutta silti meinaan, että kokonaiskulutuksesta yksityistaloudet ovat vain erittäin pieni osa, mutta silti maksavat huomattavasti liikaa.
Tämä ketju käsittelee sähkönsiirtoa.

Meinaan myös, että verkko on jo koko suomessa ollut "valmis" vuosikymmeniä, eikä siitä todellisia kustannuksia aiheudu lähestulkoonkaan niin paljoa, mitä siirtomaksuina kerätään.
Tuota, se osa mikä on vuosikymmeniä vanha on enemmän tai vähemmän elinkaaren päässä, ja ne vanhat on arvotettu matalalle,. Viimevuosina on paljon investoitu siihen perus infraa, eli on siellä sitä uuttakin, ja kuten ketjussa kerrottu niin kuluttaja liittymien perusmaksuilla ei niitä makseta.

, kokonaiskuvassa kuitenkin lillukanvarsia koko pottia ajatellen.
Prosentteja voi hieroa ja syytäkin tarkastella, mutta nyt tulee senverran radikaalia mielipidettä että mihin ynnäämisiin perustuu se ajatus että se energia sieltä voimalasta kotiin arvottonta verkkoa pitkin liki ilman kustannuksia.

On tässä nykyisessä järjestelmässä pahasti joku vinossa, kun nyt katson vaikka omia laskujani, niin esimerkiksi edelliset energialaskut on siinä +-20e/kk tuntumassa ja siirtolaskut toisella sadalla per/kk
Jos jossain pyörii viipperä joka tuottaa halpaa sähköä, tai vieressä turvekattila tuottaa kallista sähköä, niin sen energian hinta on se mikä ei juurikaan vaikuta siirtokustannuksiin. Jos vielä käytät vähän niin voittaja siinäkin.

Siirtolaskua et avannut, joku perus maksu/tehomaksu, sitten joku määrään perustuvaa siirtomaksua, verot.
Mutta se nyt on muissakin, se jakelu ei ole ilmaista.
 
Voi tehdä sen että lataillaan kuormanohjauksella, ja sähköautoja lataileville tehomaksu varmaan tervetullut.

Se vanha yösähkö ohjaus on asia mistä yhtiöt pyrki eroon jo aikoja sitten, eli sitä kuormanohjausta kaipaa niin energianmyyjät kuin verkkoyhtiöt. Tässä on vain välissä kiinteistö kadonneet ne perinteiset yösähköohjaukset, ja kiinteistöissä on niin kovin kirjavaa kuormien ohjaus, vaikka sinänsä monessa kohteessa on monenlaista ohjausmahdollisuutta.
Jos itse lataisin sähköautoa, niin en kyllä toivottaisi tehomaksua tervetulleeksi. Ideana kulutusjoustossa ja vaikka sen sähköauton latauksessa on käyttää sitä sähköä, kun se on halpaa. Nykypäivänä tarkoittaa käytännössä yötä. Nyt jos yön tunteina ohjataan lämminvesivaraaja, sähköautonlataus ja mahdollisesti vielä vähän varaavaa lattialämmitystä päälle, niin tehopiikki on varma ja joustosta rangaistaisiin siirtolaskussa. Tietenkin niitä kuormia voi porrastaa, mutta silloin ei pääsääntöisesti kykene hyödyntämään niitä kaikkein halvimpia tunteja tehokkaimmin. Toki järjestelmätasolla yksittäisen kuluttajan hintaoptimointi ei ole se kiinnostava tekijä, mutta kyllä näkisin tehomaksun silti hyvin ristiriitaisena tekijänä joustoonkannustamisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta intressit eivät siis kohtaa.
 
Jos itse lataisin sähköautoa, niin en kyllä toivottaisi tehomaksua tervetulleeksi. Ideana kulutusjoustossa ja vaikka sen sähköauton latauksessa on käyttää sitä sähköä, kun se on halpaa. Nykypäivänä tarkoittaa käytännössä yötä. Nyt jos yön tunteina ohjataan lämminvesivaraaja, sähköautonlataus ja mahdollisesti vielä vähän varaavaa lattialämmitystä päälle, niin tehopiikki on varma ja joustosta rangaistaisiin siirtolaskussa. Tietenkin niitä kuormia voi porrastaa, mutta silloin ei pääsääntöisesti kykene hyödyntämään niitä kaikkein halvimpia tunteja tehokkaimmin. Toki järjestelmätasolla yksittäisen kuluttajan hintaoptimointi ei ole se kiinnostava tekijä, mutta kyllä näkisin tehomaksun silti hyvin ristiriitaisena tekijänä joustoonkannustamisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta intressit eivät siis kohtaa.
Jos nyt kyse käyttäjästä joka kuluttaa paljon säännöllisesti, niin eikö hän ole juuri se joka voittaa tehomaksussa, halvemilla varsinaisilla siirtomaksuilla, vs hän joka ei lataile sitä sähköautoa, eikä muutenkaan paljoa vuositasolla, satunnaisia piikkejä.
 
Se vanha yösähkö ohjaus on asia mistä yhtiöt pyrki eroon jo aikoja sitten, eli sitä kuormanohjausta kaipaa niin energianmyyjät kuin verkkoyhtiöt.
Mitä mahdat tarkoittaa? Verkkoyhtiöt eivät ole pyrkineet yöohjauksesta eroon.


Mutta silti meinaan, että kokonaiskulutuksesta yksityistaloudet ovat vain erittäin pieni osa, mutta silti maksavat huomattavasti liikaa.
Kulutus on aivan eri asia kuin mahdollisuus käyttää sähköä. Verkkoyhtiön täytyy rakentaa linja sille mökkiläisellekin, valvoa sitä, kunnossapitää, korjata viat, mitata sähkön käyttö, maksaa häviöt, kerätä rahaa saneerausta varten vuosikymmenien päähän, maksaa erilaisista velvoitteista (esim. Datahub, varautuminen, järjestelmät jne). Kuten aiemmin totesin, 80-90% kuluista on kiinteitä eikä riipu sähkön käytöstä. Sinun satkun siirtolaskusta menee arviolta 40 euroa veroihin eli alv + sähkövero. Siitä jäävästä n. 60 eurosta, joka yhtiölle kilahtaa vain murto-osa on muuttuvia kustannuksia riippuen sähkön käytöstäsi.

Meinaan myös, että verkko on jo koko suomessa ollut "valmis" vuosikymmeniä, eikä siitä todellisia kustannuksia aiheudu lähestulkoonkaan niin paljoa, mitä siirtomaksuina kerätään. Tuleehan siitä koko ajan tietysti kaikenlaisia kuluja, joku pätkä johonkin aina tehdään uutta ja joku tolppa vaihdetaan uuteen ja joku muuntaja joskus uusitaan jne, ja nyt nämä uudet hömpötykset kun ehjiä linjoja kaivetaan maan alle, lisäksi voittoakin tarvitsee saada omistajille, kokonaiskuvassa kuitenkin lillukanvarsia koko pottia ajatellen.
Älä nyt vaan katsotaan. Energiaviraston valvontamenetelmien yksikköhinnoista voi vilkaista, mitä markkinoilla on keskimäärin maksettu verkkokomponenttien hankinnoista asentamiskustannuksineen.

Esimerkiksi keskijänniteilmajohdoa kilometrin pätkä maksaa noin 24 000 euroa ja mökin seinään tuleva 0,4 kV johto 17 000 euroa kilometri. Maakaapelilla sama olisi 25 000 ja 36 000 euroa kilometriä kohden. Jos tehdään hankalissa olosuhteissa tai kaupungeissa, hinta on 2-4x ja toisaalta kaupungeissa kaapelointi on pakollista. Useimmilla yhtiöillä on tuhansia kilometrejä verkkoa, suurimmilla kymmeniä tuhansia. Puistomuuntamo maksaa karkeasti 20 000 - 40 000 euroa. Näitäkin yleensä löytyy monia satoja ellei tuhansia. Isoa aluetta syöttävät sähköasema pari miljoonaa ja niitäkin piisaa lukuisia. Ei ihan halpaa hommaa verkkoa uusia.

Siitä on kiitäminen hienon politiikan ja yhtiöiden myynin.. koska ei kannattanut pitää omissa näpeissä.
Osassa toki edelleen on, mutta ei isolla prosentilla
Isoimmalla prosentilla on omissa käsissä. Suomessa on vain muutama yhtiö, jota ei kunnat omista. Toki ne ovat pari suurinta ja yksi vai kaksi pientä. Silti nämä kattaa vain kolmanneksen. Ymmärsinkö jotain väärin eli haluatko tarkentaa vastaustasi?
 
Mitä mahdat tarkoittaa? Verkkoyhtiöt eivät ole pyrkineet yöohjauksesta eroon.
Sori huono ilmaisu, tarkoitin sitä että hakivat konsteja päästä siitä samalla kellonlyämällä kytkeytyvistä kuormista, eli osa yhtiöistä toi tuotteita joilla ne pysty sitä porrastaan.

Viimeaikoina tuo vaihteeksi ollut joidenkin jutuissa. energian myyjät sitten omalta kantiltaan vähän eri motiivein.
 
Sori huono ilmaisu, tarkoitin sitä että hakivat konsteja päästä siitä samalla kellonlyämällä kytkeytyvistä kuormista, eli osa yhtiöistä toi tuotteita joilla ne pysty sitä porrastaan.

Viimeaikoina tuo vaihteeksi ollut joidenkin jutuissa. energian myyjät sitten omalta kantiltaan vähän eri motiivein.
Iät ja ajat on yösähkörele mennyt päälle klo 22-23 välillä satunnaisena ajankohtana eikä juuri klo 22.
 
Tämä ketju käsittelee sähkönsiirtoa.
Lainaamasi pätkä, jonka sisältöä en nyt kommentoi, käsittelee sekin sähkönsiirtoa.

Yleisellä tasolla on ihan loogista että sähkönsiirron pääasiallinen laskutusperuste voisi olla jokin muu kuin siirretty energia. Se ei tarkoita, että pitäisi rangaista 12kk satunnaisesta huippukulutuksesta. Joka tapauksessa se huippukulutus on hyvin kengännauhatasolle rajattu suomalaisissa perusliittymissä. 3*35A on todella nusu kehitysmaaversio. 3*63A alkaa olla perusamerikkaa. 25A tai yksivaiheisista ei tarvitse edes puhua.
Jos nyt kyse käyttäjästä joka kuluttaa paljon säännöllisesti, niin eikö hän ole juuri se joka voittaa tehomaksussa, halvemilla varsinaisilla siirtomaksuilla, vs hän joka ei lataile sitä sähköautoa, eikä muutenkaan paljoa vuositasolla, satunnaisia piikkejä.
Nimenomaan satunnainen kova kulutus ei ole siirtoyhtiölle ongelma, kun yksittäisen liittymän täytyy kuitenkin kestää nimelliskulutuksensa. Ongelmana pitäisi paremmin sitä, jos joku mökkiläinen kuluttaa maksimit aina jouluna, juhlapyhinä ja mahdollisesti lauantai-iltaisin.
 
Isoimmalla prosentilla on omissa käsissä. Suomessa on vain muutama yhtiö, jota ei kunnat omista. Toki ne ovat pari suurinta ja yksi vai kaksi pientä. Silti nämä kattaa vain kolmanneksen. Ymmärsinkö jotain väärin eli haluatko tarkentaa vastaustasi?
No viittasin siihen suurimpaan, ja ainakin omasta mielestäni melko rosvoon joka jakelee kyllä osinkoja kovasti ja isosti ja si aina ottamassa kuluttajilta lisää
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 733
Viestejä
4 564 154
Jäsenet
75 013
Uusin jäsen
52375

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom