Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Oletteko Kokkolan energian toistaiseksi voimassaolevia vaihdelleet kalliimpiin määräaikaisiin sopimuksiin? Itsellä tällä hetkellä 8,82snt päiväsähkö ja 7,16snt yö. Saapa nähdä millon alkavat nostamaan hintaa.
Vaikka sota loppuisikin jo ensi vuonna, niin itseni on vaikea nähdä tilannetta missä rajoituksia merkittävissä määrin purettaisiin ennen kuin Putin on heivattu helvettiin ja maahan saatu jollain lailla ulkovaltojen tunnustama uusi johto.Jos tuossa maalaillaan piruja seinille, niin listasta puuttuu:
- Sota jatkuu
Tämä on valitettavasti se todennäköisin skenaario tällä hetkellä.Näissä ikävissä sähköskenaarioissa ei taideta huomioida sitä, että mikäli tuohon mentäisiin, niin olettaisin tilanteen olevan kertaheitolla heikompi Keski-Euroopassa missä ei varmaan saataisi kaasua lainkaan Venäjältä, jolloin esim. Saksassa alkanee uutisten mukaan lama, joka väistämättä aiheuttaa talouskriisin myös muualla Euroopassa, myös Suomessa ja täälläkin paljon porukkaa joutuu kilometritehtaalle. Tekee hieman tiukempaa maksaa edes tuplakokoisia sähkölaskuja työttömänä.
Tämä kiinnosti itseäkin ja soittelin heiltä tarjousta, kuulemma ei ole sopimussakkoa, eli 2v. sitoutuminen on vähän tiukempi siinä mielessä. "Vaihtoturvan" voi ottaa päälle joka nostaa hintaa sen 1,5snt/kWh mutta mahdollistaa hintojen laskemisenkin....Löytääkö joku paljonko on sopimussakko Oomilla? Itse yrittänyt kaivella mutta ei meinaa löytyä.
Miksi Pohjois-Norjan tai Pohjois-Ruotsin sateet vaikuttaisi mihinkään? Altaat on siellä muutenkin 80-90% täynnä koska siirtoyhteydet rajoittaa. Ruotsissa sähkö juuri nyt puoli-ilmaista koska etelässä ja Tanskassa puhaltaa, ei se mene tuosta alemmas vaikka sataakin. Tarttis lisää siirtokapaa Ruotsista, nykyiset ovat kokoajan maksimissa. Suomen hintataso helpottaa vasta kun olkiluodon voimalat saadaan kokonaan käyttöön.Näyttäisi että pohjois Ruotsissa ja Norjassa sataa melko hyvin lähipäivinä. Tiedä sitten kuinka paljon ja kauan pitäisi tulla vettä että vesivoimassa alkaisi näkyä.
Sähkön säännöstelyyn mennään vain valtioneuvoston toteamissa poikkeusoloissa. Normaalioloissa (kun sähkö ei riitä) kyseessä on sähköpula, jonka yhteydessä Fingrid tai jakeluverkkoyhtiöt pätkivät kuluttajilta sähköä parin tunnin jaksoissa kunnes tilanne on ratkaistu (markkinat ohjautuvat tuotannon mukaiseksi tai kantaverkon vikatilanne korjattu).Ei paljoa kannata historiasta katsella hinta ennusteita, tilanne on nyt täysin eri kuin koskaan ennen.
Meillä on kaksi skenaariota jossa hinnat karkaavat käsistä:
- vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa heikko
- Olkiluoto 3 viivästyy edelleen
Molemmissa tapauksissa sähkön säännöstely ajatuminen on todennäköistä ja molemmat ovat ihan todennäköisiä skenaarioita.
Noh pistetään vaimon nimiin hätätilassaTämä kiinnosti itseäkin ja soittelin heiltä tarjousta, kuulemma ei ole sopimussakkoa, eli 2v. sitoutuminen on vähän tiukempi siinä mielessä. "Vaihtoturvan" voi ottaa päälle joka nostaa hintaa sen 1,5snt/kWh mutta mahdollistaa hintojen laskemisenkin....
Hirveästi ei kiinnostaisi maksaa 20+snt/kWh talvella sähköstä joten tuo hieman houkuttelisi, mutta jos ei sopparista pääse millään eroon niin 24kk on turhan pitkä aika sitoutua tällä hetkellä kyllä.....
Varmaankin väki on varmaan huolestunut ensi talvesta. Kulutusta on silloin monta kertaa yli OL3:n lisäkapasiteetin. Olemme tällöin täysin Ruotsin (ja Viron) tuonnin varassa.Miksi Pohjois-Norjan tai Pohjois-Ruotsin sateet vaikuttaisi mihinkään? Altaat on siellä muutenkin 80-90% täynnä koska siirtoyhteydet rajoittaa. Ruotsissa sähkö juuri nyt puoli-ilmaista koska etelässä ja Tanskassa puhaltaa, ei se mene tuosta alemmas vaikka sataakin. Tarttis lisää siirtokapaa Ruotsista, nykyiset ovat kokoajan maksimissa. Suomen hintataso helpottaa vasta kun olkiluodon voimalat saadaan kokonaan käyttöön.
![]()
Meillä ollut vastaava aiemmin, ja nyt varaajat kun uusittiin viime vuonna niin kytkettiin ne jatkuvalle syötölle samalla. Tullut siihen tulokseen että kulutus on korkeampaa kun se lämmittää vettä aina kun tarvetta on, toki ihan tarkkaa laskelmaa mulla ei ole esittää muuten kuin että mutu-tuntumalla ei päästä lähellekään viime vuoden vastaavan ajan lukemia vaikka varaaja on saman kokoinen kuin edellinen, ja n. 15v. uudempi.Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä? Tulevana talvena yö- ja päiväsähkön erotus toki tulee itsellä kasvamaan, mutta näyttää vievän tolkuttoman paljon (melkein 10kWh) tuo koko säiliön lämmittäminen 22-01 välillä ja kuitenkin sitä käytetään vasta aamulla (tai jopa illalla). Nyt siis lämpiää yösähköllä, mutta mietin että onko tuossa enää mitään järkeä tällä hintaerolla. Pitää muutenkin mitata tuo veden lämpötila, että onko se aivan liian kuumaa (asteikossa ei lämpötiloja).
Oletteko saaneet noilla kilpailutussivuilla kovia hintoja, vai suoraan sähköyhtiöltä? 4snt/kWh soppari loppuu marraskuussa ja uusi pitäisi jostain saada. Lieköhän OL3 täysi kapasiteetti riittää laskemaan hintaa lainkaan?
En vastaa kysymykseesi, mutta tarkista vielä mikä hinnoittelu on käytössä siirtohinnassa. Siis jos itse energian hinnassa on eroa pari senttiä, saattaa siirtohinnassa olla jopa enemmän yön hyväksi.Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä?
Hyvä pointti, kiitos, täytyy tsekataEn vastaa kysymykseesi, mutta tarkista vielä mikä hinnoittelu on käytössä siirtohinnassa. Siis jos itse energian hinnassa on eroa pari senttiä, saattaa siirtohinnassa olla jopa enemmän yön hyväksi.
Itse vasta hetki sitten tämän listan perusteella ymmärsin, ettei sähköenergian ja siirron välttämättä tarvitse olla samassa hinnoittelumallissa. Itse päädyin pitämään aikahinnoittelun siirrossa, mutta energian ostan yleissähkönä.
Tähän vielä muistutus käyttöveden minimilämpötilasta (legionella-bakteeri) ei ehkä tieteellisin tietolähde, mutta siitä se viesti helpoiten löytyy. Suojaudu legionella-bakteerilta lämminvesivaraajan avullatoki tässä nyt tietty vaikuttaa varmasti sekin paljonko vettä käyttää ja miten..... lämpötilojen lasku voisi olla toinen tsekkaus meilläkin myös.
Kannattaa muistaa että siirtohinnassa on myös hintaero.Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä? Tulevana talvena yö- ja päiväsähkön erotus toki tulee itsellä kasvamaan, mutta näyttää vievän tolkuttoman paljon (melkein 10kWh) tuo koko säiliön lämmittäminen 22-01 välillä ja kuitenkin sitä käytetään vasta aamulla (tai jopa illalla). Nyt siis lämpiää yösähköllä, mutta mietin että onko tuossa enää mitään järkeä tällä hintaerolla. Pitää muutenkin mitata tuo veden lämpötila, että onko se aivan liian kuumaa (asteikossa ei lämpötiloja).
Onkohan mitenkään realistista, että sähköyhtiöt alkaisivat purkamaan halpoja määräaikaisia sopimuksia, jos sähkön hinta nousee talvella todella korkeaksi? Varmaan voisivat ainakin teoriassa vedota johonkin force majeur-pykälään, jos alkavat tekemään raskasta tappiota.
Toki erona määräaikaisiin oli se, että noi hintakattodiilit olivat toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisuus niistä oli päättynyt ensimmäisen vuoden jälkeen ja Oomi taisi lopettaa hintakattojen tarjoamisen yli vuosi ennen niiden irtisanomista. Toki vastenmielinen temppu, mutta ymmärtääkseni sopimuksien perusteella mahdollinen.Tuonhan Oomi teki ja koeponnisti jo viime talvena irtisanomalla hintakattosopimukset. Asia kävi kuluttajariitalautakunnassa ja tuloksena oli jonkin sortin huomautus, eli ei mitään.
Ilman tuulivoimaa noin 11000MW pakkasajan tuotantoa(teollisuus, kaukolämmön yhteistuotanto, ydinvoima OL3 kera ja vesivoima). Ruotsista tuontia 2500MW ja Viron linkki on 1000MW jota välttämättä ei tarvita ollenkaan. Viime talvena taisi olla yksi päivä että kulutus piikkas yli 14000MW. Siperialainen talvi on ääriepätodennäköinen, en laittaisi rahaa likoon sen puolesta. Sellainen kuitenki tarvitaan 15000MW kipurajaan. Sähkö on varmasti erittäin kallista koko maan laajuisina pakkaspäivinä mutta niin oli viime talvenakin, nähtiin 500e/MWh piikkihintoja. Pakkaspäivien ulkopuolella tuulee ja hintataso on kyseisinä päivinä alempi kuin viime talvena koska kapasiteettia on paljon enemmän.Varmaankin väki on varmaan huolestunut ensi talvesta. Kulutusta on silloin monta kertaa yli OL3:n lisäkapasiteetin. Olemme tällöin täysin Ruotsin (ja Viron) tuonnin varassa.
Viime talvena Ruotsi rajoitti sopimusten vastaisesti siirtoyhteyksiä. Tuolloin tuli kuitenkin OL3:n verran sähköä Venäjältä ja silti meillä oli joulukuussa 1€/kWh spottihintoja. Mikä estää saman toistumisen tälle talvelle?Varmaankin väki on varmaan huolestunut ensi talvesta. Kulutusta on silloin monta kertaa yli OL3:n lisäkapasiteetin. Olemme tällöin täysin Ruotsin (ja Viron) tuonnin varassa.
Häiriöreserviin tarkoitettua varavoimaa ei lyödä tulille markkinoille esim. sähköpulan vuoksi, vaan ne on äkillisen tilanteen varalta, esimerkiksi siirtoyhteyden/laitoksen vian vuoksi. Jos sähkö alkaa "loppumaan", niin sen käyttöä rajoitetaan. Ts. tilannetta ei päästetä häiriötilanteisiin saakka.Onko missään arvioita, paljonko sähkön tuotanto maksaisi varavoimaloilla? Jos lähdetään siitä, että ne pitäisi lyödä päälle ja oltaisiin suunnilleen omavaraisuus?
Onkohan mitenkään realistista, että sähköyhtiöt alkaisivat purkamaan halpoja määräaikaisia sopimuksia, jos sähkön hinta nousee talvella todella korkeaksi? Varmaan voisivat ainakin teoriassa vedota johonkin force majeur-pykälään, jos alkavat tekemään raskasta tappiota.
Haluatko lukita vastauksen? Jos näyttää sille, että jollain tunnilla ei sähkö riitä, niin ennen pätkimistä käytetään nopeita häiriöreservejä. Lisätietoja Fingridin sivuilta sähköpula-osiosta.Häiriöreserviin tarkoitettua varavoimaa ei lyödä tulille sähköpulan vuoksi, vaan ne on äkillisen tilanteen varalta, esimerkiksi siirtoyhteyden/laitoksen vian vuoksi. Jos sähkö alkaa "loppumaan", niin sen käyttöä rajoitetaan.
Paitsi että nuo kohdat ei koske määräaikaisia sopimuksia. Näitä ei käytännössä energiayhtiö voi päättää muutoin, kuin lainsäädännöllisistä syistä tai viranomaisen päätöksen perusteellaSoppareissa yleensä lukee, että voivat irtisanoa mikäli aiheuttaa heille kohtuuttomasti kuluja. Tuon näkee sitten talvella.
Kyllä lukitsen. Nopeaa taajuusreservi jne on lähinnä häiriötilanteisiin joihin ei jouduta markkinan kulutuksen vuoksi yllättäen. Jos tuotanto ja tuonti ei tule riittämään, otetaan käyttöön valmiussuunnitelmat sähköpulaan. Toki mikäli kysyntä ja tarjonta ei vastaa toisiaan, niin tietenkin verkon taajuus alkaa laskemaan ylikysynnässä, jolloin automaattiset ja manuaaliset reservit tarvittaessa aktivoidaan. Mutta tähän tilanteeseen ei haluta päästää, vaan sitä ennen voidaan jo siirtyä esim. sähköpulatoimenpiteisiin. tätä ennen tietenkin ollaan jo esim. joustomarkkinoilla ym. koitettu tilannetta hallita. Ei tässä kovin kauaa ole kun meillä oli sähköpulahälytykset kännyköissä ja suunnitelmat esillä....Haluatko lukita vastauksen? Jos näyttää sille, että jollain tunnilla ei sähkö riitä, niin ennen pätkimistä käytetään nopeita häiriöreservejä. Lisätietoja Fingridin sivuilta sähköpula-osiosta.
Puhut mm. automaattisesta kulutuksen irtikytkennästä, joita käytetään taajuusreservinä. Fingrid kyllä laittaa kaasuturbiinit käyntiin, jos sähkö meinaa loppua. Nekin ovat häiriöreserviä.Kyllä lukitsen. Nopeaa taajuusreservi jne on lähinnä häiriötilanteisiin joihin ei jouduta markkinan kulutuksen vuoksi yllättäen. Jos tuotanto ja tuonti ei tule riittämään, otetaan käyttöön valmiussuunnitelmat sähköpulaan. Toki mikäli kysyntä ja tarjonta ei vastaa toisiaan, niin tietenkin verkon taajuus alkaa laskemaan ylikysynnässä, jolloin automaattiset ja manuaaliset reservit tarvittaessa aktivoidaan. Mutta tähän tilanteeseen ei haluta päästää, vaan sitä ennen voidaan jo siirtyä esim. sähköpulatoimenpiteisiin
Ja tietenkään tässä virkamiehet eivät ole nähneet mitään muuta kuin hyvää asiakkaiden kannalta. Mielestäni aivan typerää holhoamista, ja joka estää ottamaan tarjouksista kiinni jos ei satu olemaan 3kk päästä soppari loppumassa. Täälläkin tällä hetkellä useampi on kirjoitellut ja valitellut kuinka monesta lafkasta eivät suostu kuin max 3kk päähän tekemään sopimuksen aloittamista.
Noh, jos tarkkoja ollaan, niin niistä "perusperiaatteista" kyllä taidetaan tinkiä uusimpien ohjeistuksien mukaan. Suomessa aktivoidaan varavoimalaitoksien säätötarjoukset viimeisenä kaikkien muiden tarjousten jälkeen. Nopean häiriöreservivelvoitteen ylläpitämisestä tingitään sähköpulan 2. ja 3. tasolla. Eli käytännössä nopeaa häiriöreserviä käynnistellään "listojen" mukaan kakkostasdolla, jolloin jo ollaan siinä sähköpulassa. Irtikytkennät jne tapahtuu vasta siellä kolmannella tasolla, joka kyllä varsinaisesti terminä on vasta se "sähköpula". Itse ajattelin aiemmin koko portaikkoa. Enpä muista oliko tuolle koko proseduurille omaa nimitystä, meillä puhutaan eräässä yhtiössä "sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta".Puhut mm. automaattisesta kulutuksen irtikytkennästä, joita käytetään taajuusreservinä. Fingrid kyllä laittaa kaasuturbiinit käyntiin, jos sähkö meinaa loppua. Nekin ovat häiriöreserviä.
Itse itseäni täydentäen, asia varmistui tässä uutisessa. Asian on juuri valistuneen arvaukseni mukaisesti.Lintilä tietysti vaan on toistanut sen, mitä TVO on sille sanonut. Poikennut varmaan Suomi Areena -reissulla vierailulla siellä (Porista Eurajoelle on 35km) ja saanut optimistisen infon, niin kuin tapana om.
Tätä varten on verkkosuojat, alitaajuussuojausjärjestelmien on toimittava niin, ettei kyseisessä tilanteessa tuotantolaitokset ala irtautumaan, eli kulus irtikytkeytyy.Taajuuden pudotessa liian alas ilman käytettävissä olevaa reserviä käy dominoefekti ja tuotantolaitokset putoavat suojaustoimintona irti verkosta ja koko verkko pimenee.
Miksi Pohjois-Norjan tai Pohjois-Ruotsin sateet vaikuttaisi mihinkään? Altaat on siellä muutenkin 80-90% täynnä koska siirtoyhteydet rajoittaa. Ruotsissa sähkö juuri nyt puoli-ilmaista koska etelässä ja Tanskassa puhaltaa, ei se mene tuosta alemmas vaikka sataakin. Tarttis lisää siirtokapaa Ruotsista, nykyiset ovat kokoajan maksimissa. Suomen hintataso helpottaa vasta kun olkiluodon voimalat saadaan kokonaan käyttöön.
![]()
Säästöä voi tulla MegaWatteja eli kuitenkin vaatimattomasti.Eikös jonkinlainen säätömahdollisuus ole pidempään uhkaavassa sähköpulassa esimerkiksi katuvalaistuksen karsimisella? Paljonkohan tuolla saadaan aikaiseksi? Muistan lukeneeni että tuota ja valomainoksien ja näyteikkunoiden valaistuksen rajoituksia käytettiin silloin 70-luvun energiakriisin aikaan.
Kyllä aika monessa paikassa on UPS mutta mitoitus ei vain ole sitä että järjestelmät ovat toiminnassa 2h ihan vain akuston hinnan takia. Varavirta on mitoitettu siis siten että useimmin esiintyvien lyhyiden sähkökatkojen yli päästään ja pidemmissä ajetaan hallitusti alas. Kriittisissä tietoverkoissa yms infrassa sitten tietenkin isommat varautumiset.Säästöä voi tulla MegaWatteja eli kuitenkin vaatimattomasti.
70 luvun kriisi oli osin kotikutoista neukuista sai öljyä.
Tätä alueellista sähkön sammutusta ihmettelen nykymailmassa kaupat ,automaatio ym. on netin varassa ja harvassa paikassa on ups systeemejä.
Miten esim. sun @Algron28 himmelit kestää äkillisen katkon?
(vähän kyllä ot)
Lakisääteisesti pyörissä kuuluu pimeällä/hämärällä olla etu- ja takavalo eli siinä mielessä pyörätiet samalla viivalla autoteiden kanssa. Toki yleiseen turvallisuudentunteeseen tuo kävely/pyörä/yhdistettyjen -teiden valaisu tärkeämpää, pimeille väylille paha lapsia lähettää koulutielle - toisaalta monen lapsen koulumatkaan kuuluu kävely autotien reunassa eli ehkäpä vaan parempi öiksi löydä valot säppiin jos oikeasti siihen tarvis, onhan ne tosin isoksi osaksi ledeiksi vaihdettu eli ei ihan 70-lukuun verrattavissa.Ei mitään hajua paljonko katuvalaistukseen kuluu sähköä. Mutta ainakin maantiet voitaisiin pimentää kokonaan ja kaupungeistakin autotiet. Pyöräteille jättäisin valaistuksen.
Ainakin muutama kuolonuhri tulisi tuon päätöksen seurauksena.
Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.Lakisääteisesti pyörissä kuuluu pimeällä/hämärällä olla etu- ja takavalo eli siinä mielessä pyörätiet samalla viivalla autoteiden kanssa. Toki yleiseen turvallisuudentunteeseen tuo kävely/pyörä/yhdistettyjen -teiden valaisu tärkeämpää, pimeille väylille paha lapsia lähettää koulutielle - toisaalta monen lapsen koulumatkaan kuuluu kävely autotien reunassa eli ehkäpä vaan parempi öiksi löydä valot säppiin jos oikeasti siihen tarvis, onhan ne tosin isoksi osaksi ledeiksi vaihdettu eli ei ihan 70-lukuun verrattavissa.
Jaa, mulla mielikuva että täällä Rovaniemellä ollut joka toinen tolppa öisin käytössä jo 90-luvulta saakka taajamassa ajoväylilläMutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.
Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä
70 luvulla tais olla pääosin hehkulamput käytössä (ehkä 200-300w kpl) moottoritielle tais tulla jotain jodi? lamppuja.Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.
Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä