Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

[Difton]

Tämän vuoden keväällä kahden vuoden määräaikainen sopimus loppui (4,49 s/kWh + 0 perusmaksu). Päätin sitten kokeilla pörssisähköä.

Maalis-huhtikuu meni 15 s/kWh:n keskihinnalla sekä touko-kesäkuu 18 s/kWh:n keskihinnalla. Ja tässä oikeasti katsoin missä hinnoissa mennään ennen päätöstä iltasaunasta. Kuivausrummut ja astianpesukoneet pyöritin myös päivän halvimpiin aikoihin (aamuyö). Eli noihin hintoihin tein jo aidosti työtä.

Heinäkuun ajan ollut kyllä rajua meno pörssisähkön hinnoissa - meni pupu pöksyyn. Vaihdoin sitten Kokkolan Energian vuodenaika sähköön (hinta vaihtuu 3 kk välein). Nyt siis mennään 13,90 s/kWh + 2,50 €/kk perusmaksulla ainakin toistaiseksi. Huonosti on vaihtoehtoja ja energiakriisin uutisointi ei kyllä auta asiaa IMAO.

 

[No Future]

Uusi siirtolinja Ruotsiin taitaa valmistua vasta 2024-25?

 

[Herrahuu]

Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä? Tulevana talvena yö- ja päiväsähkön erotus toki tulee itsellä kasvamaan, mutta näyttää vievän tolkuttoman paljon (melkein 10kWh) tuo koko säiliön lämmittäminen 22-01 välillä ja kuitenkin sitä käytetään vasta aamulla (tai jopa illalla). Nyt siis lämpiää yösähköllä, mutta mietin että onko tuossa enää mitään järkeä tällä hintaerolla. Pitää muutenkin mitata tuo veden lämpötila, että onko se aivan liian kuumaa (asteikossa ei lämpötiloja).


Oletteko saaneet noilla kilpailutussivuilla kovia hintoja, vai suoraan sähköyhtiöltä? 4snt/kWh soppari loppuu marraskuussa ja uusi pitäisi jostain saada. Lieköhän OL3 täysi kapasiteetti riittää laskemaan hintaa lainkaan?

 

[mattix]

Ei paljoa kannata historiasta katsella hinta ennusteita, tilanne on nyt täysin eri kuin koskaan ennen.
Meillä on kaksi skenaariota jossa hinnat karkaavat käsistä:
- vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa heikko
- Olkiluoto 3 viivästyy edelleen
Molemmissa tapauksissa sähkön säännöstely ajatuminen on todennäköistä ja molemmat ovat ihan todennäköisiä skenaarioita.

Sähkön säännöstelyyn mennään vain valtioneuvoston toteamissa poikkeusoloissa. Normaalioloissa (kun sähkö ei riitä) kyseessä on sähköpula, jonka yhteydessä Fingrid tai jakeluverkkoyhtiöt pätkivät kuluttajilta sähköä parin tunnin jaksoissa kunnes tilanne on ratkaistu (markkinat ohjautuvat tuotannon mukaiseksi tai kantaverkon vikatilanne korjattu).

Sähkön säännöstelyssä (poikkeusoloissa) kuluttajille määritetään kulutusrajat, joiden ylittämisestä tulee ylimääräistä maksua. Tarvittaessa sähköt katkaistaan, jos ei rajoissa pysytä. Lisäksi tarvittaessa sähköjä pätkitään. Säännöstely on tarkoitettu lähtökohtaisesti kansallisen energiataseen pitkäaikaiseksi turvaamiseksi tilanteessa, jossa esim. energiatuotannon polttoaineita ei ole saatavilla vaikkapa sotatilanteen takia.

 

[zuke74]

Tämä kiinnosti itseäkin ja soittelin heiltä tarjousta, kuulemma ei ole sopimussakkoa, eli 2v. sitoutuminen on vähän tiukempi siinä mielessä. "Vaihtoturvan" voi ottaa päälle joka nostaa hintaa sen 1,5snt/kWh mutta mahdollistaa hintojen laskemisenkin....
Hirveästi ei kiinnostaisi maksaa 20+snt/kWh talvella sähköstä joten tuo hieman houkuttelisi, mutta jos ei sopparista pääse millään eroon niin 24kk on turhan pitkä aika sitoutua tällä hetkellä kyllä.....

Noh pistetään vaimon nimiin hätätilassa

 

[JaniKari]

Miksi Pohjois-Norjan tai Pohjois-Ruotsin sateet vaikuttaisi mihinkään? Altaat on siellä muutenkin 80-90% täynnä koska siirtoyhteydet rajoittaa. Ruotsissa sähkö juuri nyt puoli-ilmaista koska etelässä ja Tanskassa puhaltaa, ei se mene tuosta alemmas vaikka sataakin. Tarttis lisää siirtokapaa Ruotsista, nykyiset ovat kokoajan maksimissa. Suomen hintataso helpottaa vasta kun olkiluodon voimalat saadaan kokonaan käyttöön.

Varmaankin väki on varmaan huolestunut ensi talvesta. Kulutusta on silloin monta kertaa yli OL3:n lisäkapasiteetin. Olemme tällöin täysin Ruotsin (ja Viron) tuonnin varassa.

 

[FoCsU]

Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä? Tulevana talvena yö- ja päiväsähkön erotus toki tulee itsellä kasvamaan, mutta näyttää vievän tolkuttoman paljon (melkein 10kWh) tuo koko säiliön lämmittäminen 22-01 välillä ja kuitenkin sitä käytetään vasta aamulla (tai jopa illalla). Nyt siis lämpiää yösähköllä, mutta mietin että onko tuossa enää mitään järkeä tällä hintaerolla. Pitää muutenkin mitata tuo veden lämpötila, että onko se aivan liian kuumaa (asteikossa ei lämpötiloja).


Oletteko saaneet noilla kilpailutussivuilla kovia hintoja, vai suoraan sähköyhtiöltä? 4snt/kWh soppari loppuu marraskuussa ja uusi pitäisi jostain saada. Lieköhän OL3 täysi kapasiteetti riittää laskemaan hintaa lainkaan?

Meillä ollut vastaava aiemmin, ja nyt varaajat kun uusittiin viime vuonna niin kytkettiin ne jatkuvalle syötölle samalla. Tullut siihen tulokseen että kulutus on korkeampaa kun se lämmittää vettä aina kun tarvetta on, toki ihan tarkkaa laskelmaa mulla ei ole esittää muuten kuin että mutu-tuntumalla ei päästä lähellekään viime vuoden vastaavan ajan lukemia vaikka varaaja on saman kokoinen kuin edellinen, ja n. 15v. uudempi.
Muita muutoksia sähkönkulutukseen ei ole tänä aikana tullut (lattialämmöt pois päältä yms)
Tarkoitus on nyt vaihtaa varaaja takaisin yösähkölle hetimmiten....

toki tässä nyt tietty vaikuttaa varmasti sekin paljonko vettä käyttää ja miten..... lämpötilojen lasku voisi olla toinen tsekkaus meilläkin myös.

 

[_pete_]

Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä?

En vastaa kysymykseesi, mutta tarkista vielä mikä hinnoittelu on käytössä siirtohinnassa. Siis jos itse energian hinnassa on eroa pari senttiä, saattaa siirtohinnassa olla jopa enemmän yön hyväksi.
Itse vasta hetki sitten tämän listan perusteella ymmärsin, ettei sähköenergian ja siirron välttämättä tarvitse olla samassa hinnoittelumallissa. Itse päädyin pitämään aikahinnoittelun siirrossa, mutta energian ostan yleissähkönä.

 

[FoCsU]

En vastaa kysymykseesi, mutta tarkista vielä mikä hinnoittelu on käytössä siirtohinnassa. Siis jos itse energian hinnassa on eroa pari senttiä, saattaa siirtohinnassa olla jopa enemmän yön hyväksi.
Itse vasta hetki sitten tämän listan perusteella ymmärsin, ettei sähköenergian ja siirron välttämättä tarvitse olla samassa hinnoittelumallissa. Itse päädyin pitämään aikahinnoittelun siirrossa, mutta energian ostan yleissähkönä.

Hyvä pointti, kiitos, täytyy tsekata

 

[_pete_]

toki tässä nyt tietty vaikuttaa varmasti sekin paljonko vettä käyttää ja miten..... lämpötilojen lasku voisi olla toinen tsekkaus meilläkin myös.

Tähän vielä muistutus käyttöveden minimilämpötilasta (legionella-bakteeri) ei ehkä tieteellisin tietolähde, mutta siitä se viesti helpoiten löytyy. Suojaudu legionella-bakteerilta lämminvesivaraajan avulla

 

[sahtimonni]

Onkohan mitenkään realistista, että sähköyhtiöt alkaisivat purkamaan halpoja määräaikaisia sopimuksia, jos sähkön hinta nousee talvella todella korkeaksi? Varmaan voisivat ainakin teoriassa vedota johonkin force majeur-pykälään, jos alkavat tekemään raskasta tappiota.

 

[Joose]

Liippaa luultavasti tarpeeksi sähköenergian hintaa: Kannattaako alle 2snt hintaerolla lämmittää lämminvesivaraajaa yösähköllä? Tulevana talvena yö- ja päiväsähkön erotus toki tulee itsellä kasvamaan, mutta näyttää vievän tolkuttoman paljon (melkein 10kWh) tuo koko säiliön lämmittäminen 22-01 välillä ja kuitenkin sitä käytetään vasta aamulla (tai jopa illalla). Nyt siis lämpiää yösähköllä, mutta mietin että onko tuossa enää mitään järkeä tällä hintaerolla. Pitää muutenkin mitata tuo veden lämpötila, että onko se aivan liian kuumaa (asteikossa ei lämpötiloja).

Kannattaa muistaa että siirtohinnassa on myös hintaero.

 

[tavallinen viikari]

Onkohan mitenkään realistista, että sähköyhtiöt alkaisivat purkamaan halpoja määräaikaisia sopimuksia, jos sähkön hinta nousee talvella todella korkeaksi? Varmaan voisivat ainakin teoriassa vedota johonkin force majeur-pykälään, jos alkavat tekemään raskasta tappiota.

Tuonhan Oomi teki ja koeponnisti jo viime talvena irtisanomalla hintakattosopimukset. Asia kävi kuluttajariitalautakunnassa ja tuloksena oli jonkin sortin huomautus, eli ei mitään.

 

[mattix]

Tuonhan Oomi teki ja koeponnisti jo viime talvena irtisanomalla hintakattosopimukset. Asia kävi kuluttajariitalautakunnassa ja tuloksena oli jonkin sortin huomautus, eli ei mitään.

Toki erona määräaikaisiin oli se, että noi hintakattodiilit olivat toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisuus niistä oli päättynyt ensimmäisen vuoden jälkeen ja Oomi taisi lopettaa hintakattojen tarjoamisen yli vuosi ennen niiden irtisanomista. Toki vastenmielinen temppu, mutta ymmärtääkseni sopimuksien perusteella mahdollinen.

 

[KognaK]

Varmaankin väki on varmaan huolestunut ensi talvesta. Kulutusta on silloin monta kertaa yli OL3:n lisäkapasiteetin. Olemme tällöin täysin Ruotsin (ja Viron) tuonnin varassa.

Ilman tuulivoimaa noin 11000MW pakkasajan tuotantoa(teollisuus, kaukolämmön yhteistuotanto, ydinvoima OL3 kera ja vesivoima). Ruotsista tuontia 2500MW ja Viron linkki on 1000MW jota välttämättä ei tarvita ollenkaan. Viime talvena taisi olla yksi päivä että kulutus piikkas yli 14000MW. Siperialainen talvi on ääriepätodennäköinen, en laittaisi rahaa likoon sen puolesta. Sellainen kuitenki tarvitaan 15000MW kipurajaan. Sähkö on varmasti erittäin kallista koko maan laajuisina pakkaspäivinä mutta niin oli viime talvenakin, nähtiin 500e/MWh piikkihintoja. Pakkaspäivien ulkopuolella tuulee ja hintataso on kyseisinä päivinä alempi kuin viime talvena koska kapasiteettia on paljon enemmän.

Viime talven "pahin" päivä. Omaa tuotantoa 10100MW, tuontisähköä 4100MW. Vähennä OL3 4100:sta ja jäljelle jää 2500MW joka on Ruotsin tuontikapasiteetti. Viron tuontikapa jäisi vielä käyttämättä.

 

[Perea]

Kävi tuuri kun viime kesänä (2021) Helenin myyjä tarjosi sopimusta 5,53 s/kwh johonka sitten tartuin, mutta en muistanutkaan että aikaisempi sopimus Oomin kanssa päättyykin vasta 12/2022. Oomin myyjä soitteli että hei, teillä loppuu sopimus joulukuussa että otatteko noin 20s/kwh sopparin? Soitin sitten Helenille jossa tarkistitavat, että juu, ollaan siirtymässä sinne 12/2022 tuolla 5,53s/kwh hinnalla. Mukavasti Helen myös vahvisti että sopimus on 2 vuotta voimassa eli 12/2024 asti voidaan nauttia pienemmästä sähkölaskusta. Oomin myyjä vielä soitteli ja tarjoili noin 18s/kwh hintaa, mutta kun läväytin Helenin hinnan niin närkästyi ja sanoi että tuo on laitonta.

 

[Alfh]

Varmaankin väki on varmaan huolestunut ensi talvesta. Kulutusta on silloin monta kertaa yli OL3:n lisäkapasiteetin. Olemme tällöin täysin Ruotsin (ja Viron) tuonnin varassa.

Viime talvena Ruotsi rajoitti sopimusten vastaisesti siirtoyhteyksiä. Tuolloin tuli kuitenkin OL3:n verran sähköä Venäjältä ja silti meillä oli joulukuussa 1€/kWh spottihintoja. Mikä estää saman toistumisen tälle talvelle?

Ruotsin aiheuttama sähkövaje ei ratkea lähiaikoina ja syykin on selvä – näin Suomen Energiavirasto suhtautuu kalliiseen tilanteeseen

Sähkön hinnan pilviin nostaneet ongelmat voivat jatkua Ruotsissa vuosia, arvioi Suomen Energiavirasto. Virasto ei aio valittaa EU:lle ruotsalaisten toimista, jotka paikallinen viranomainenkin on arvioinut EU-säädösten vastaisiksi.

www.mtvuutiset.fi

 

[neaa82]

En kyllä itse näe OL3 tuovan erityistä isoa varmuutta siihen, että ensi talvella hinnat laskisivat nykyisestä tasosta kovinkaan paljoa. Se tuonee lähinnä helpotusta korotuspaineille, jotka nousevat melkoisiksi ilman OL3. Samoin paljon vaikuttaa talvi, jos tulee tiukka talvi, niin OL3 huomioidenkaan ei päästä erityisen halvoille aluehinnoille. Jos OL3 myöhästyy ja tulee tiukka alkutalvi, niin onnea meille vain hintojen osalta ja isolla riskillä voinee tulla koville pakkasjaksoille jo sähköpulatoimintoja.

En itse usko ennen ensi kesää olevan juurikaan toivoa merkittäville hintatasojen alenemisille, vaatisi että moni palikka asettuu suotuisaan asentoon, mm. vesitasot, OL3, Keski-Euroopan olosuhteet ja kaasun riittävyys, venäjätilanne ja häiriötön tuotanto-/siirtomarkkina. Yksi mielenkiintoinen muuttuja tässä tosin on nyt päättäjät, eli politiikka. Vedetäänkö jotakin pakkokeinoja hatuista, joilla energian hintoja rajoitetaan niin, että kuluttaja saa näennäisesti halvempaa sähköenergiaa? Näennäisesti siksi, että ei tässä maailmassa ole ilmaisia lounaita, jotkut sen jossakin muodossa myöhemmin maksaa..

 

[kibe]

Onko missään arvioita, paljonko sähkön tuotanto maksaisi varavoimaloilla? Jos lähdetään siitä, että ne pitäisi lyödä päälle ja oltaisiin suunnilleen omavaraisuus?

 

[neaa82]

Onko missään arvioita, paljonko sähkön tuotanto maksaisi varavoimaloilla? Jos lähdetään siitä, että ne pitäisi lyödä päälle ja oltaisiin suunnilleen omavaraisuus?

Häiriöreserviin tarkoitettua varavoimaa ei lyödä tulille markkinoille esim. sähköpulan vuoksi, vaan ne on äkillisen tilanteen varalta, esimerkiksi siirtoyhteyden/laitoksen vian vuoksi. Jos sähkö alkaa "loppumaan", niin sen käyttöä rajoitetaan. Ts. tilannetta ei päästetä häiriötilanteisiin saakka.

 

[Osku]

Onkohan mitenkään realistista, että sähköyhtiöt alkaisivat purkamaan halpoja määräaikaisia sopimuksia, jos sähkön hinta nousee talvella todella korkeaksi? Varmaan voisivat ainakin teoriassa vedota johonkin force majeur-pykälään, jos alkavat tekemään raskasta tappiota.

Soppareissa yleensä lukee, että voivat irtisanoa mikäli aiheuttaa heille kohtuuttomasti kuluja. Tuon näkee sitten talvella.

 

[mattix]

Häiriöreserviin tarkoitettua varavoimaa ei lyödä tulille sähköpulan vuoksi, vaan ne on äkillisen tilanteen varalta, esimerkiksi siirtoyhteyden/laitoksen vian vuoksi. Jos sähkö alkaa "loppumaan", niin sen käyttöä rajoitetaan.

Haluatko lukita vastauksen? Jos näyttää sille, että jollain tunnilla ei sähkö riitä, niin ennen pätkimistä käytetään nopeita häiriöreservejä. Lisätietoja Fingridin sivuilta sähköpula-osiosta.

 

[neaa82]

Soppareissa yleensä lukee, että voivat irtisanoa mikäli aiheuttaa heille kohtuuttomasti kuluja. Tuon näkee sitten talvella.

Paitsi että nuo kohdat ei koske määräaikaisia sopimuksia. Näitä ei käytännössä energiayhtiö voi päättää muutoin, kuin lainsäädännöllisistä syistä tai viranomaisen päätöksen perusteella

 

[neaa82]

Haluatko lukita vastauksen? Jos näyttää sille, että jollain tunnilla ei sähkö riitä, niin ennen pätkimistä käytetään nopeita häiriöreservejä. Lisätietoja Fingridin sivuilta sähköpula-osiosta.

Kyllä lukitsen. Nopeaa taajuusreservi jne on lähinnä häiriötilanteisiin joihin ei jouduta markkinan kulutuksen vuoksi yllättäen. Jos tuotanto ja tuonti ei tule riittämään, otetaan käyttöön valmiussuunnitelmat sähköpulaan. Toki mikäli kysyntä ja tarjonta ei vastaa toisiaan, niin tietenkin verkon taajuus alkaa laskemaan ylikysynnässä, jolloin automaattiset ja manuaaliset reservit tarvittaessa aktivoidaan. Mutta tähän tilanteeseen ei haluta päästää, vaan sitä ennen voidaan jo siirtyä esim. sähköpulatoimenpiteisiin. tätä ennen tietenkin ollaan jo esim. joustomarkkinoilla ym. koitettu tilannetta hallita. Ei tässä kovin kauaa ole kun meillä oli sähköpulahälytykset kännyköissä ja suunnitelmat esillä....

 

[Azaloom]

Energia | Olkiluoto 3 tuottaakin sähköä lähes täydellä teholla jo syyskuussa

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa joulukuussa. Jo sitä ennen laitos tuottaa sähköä sähköverkkoon.

www.hs.fi

No niin. Tulisikohan tästä vähän helpotusta hintakehitykseen jo lähikuukausiksi ja etenkin tulevaksi talveksi.

 

[mattix]

Kyllä lukitsen. Nopeaa taajuusreservi jne on lähinnä häiriötilanteisiin joihin ei jouduta markkinan kulutuksen vuoksi yllättäen. Jos tuotanto ja tuonti ei tule riittämään, otetaan käyttöön valmiussuunnitelmat sähköpulaan. Toki mikäli kysyntä ja tarjonta ei vastaa toisiaan, niin tietenkin verkon taajuus alkaa laskemaan ylikysynnässä, jolloin automaattiset ja manuaaliset reservit tarvittaessa aktivoidaan. Mutta tähän tilanteeseen ei haluta päästää, vaan sitä ennen voidaan jo siirtyä esim. sähköpulatoimenpiteisiin

Puhut mm. automaattisesta kulutuksen irtikytkennästä, joita käytetään taajuusreservinä. Fingrid kyllä laittaa kaasuturbiinit käyntiin, jos sähkö meinaa loppua. Nekin ovat häiriöreserviä.

 

[Zat]

Ja tietenkään tässä virkamiehet eivät ole nähneet mitään muuta kuin hyvää asiakkaiden kannalta. Mielestäni aivan typerää holhoamista, ja joka estää ottamaan tarjouksista kiinni jos ei satu olemaan 3kk päästä soppari loppumassa. Täälläkin tällä hetkellä useampi on kirjoitellut ja valitellut kuinka monesta lafkasta eivät suostu kuin max 3kk päähän tekemään sopimuksen aloittamista.

Olisi kyllä maagisen typerä rajoitus. Ihan vapaasti saisivat minun puolesta vaikka kieltää puhelin- ja feissarimyyjät, mutta 3 kuukauden rajoitus myös oma-aloitteiseen ostamiseen vain huonontaisi sähkön kilpailutusmahdollisuuksia nykyiseen verrattuna.

 

[neaa82]

Puhut mm. automaattisesta kulutuksen irtikytkennästä, joita käytetään taajuusreservinä. Fingrid kyllä laittaa kaasuturbiinit käyntiin, jos sähkö meinaa loppua. Nekin ovat häiriöreserviä.

Noh, jos tarkkoja ollaan, niin niistä "perusperiaatteista" kyllä taidetaan tinkiä uusimpien ohjeistuksien mukaan. Suomessa aktivoidaan varavoimalaitoksien säätötarjoukset viimeisenä kaikkien muiden tarjousten jälkeen. Nopean häiriöreservivelvoitteen ylläpitämisestä tingitään sähköpulan 2. ja 3. tasolla. Eli käytännössä nopeaa häiriöreserviä käynnistellään "listojen" mukaan kakkostasdolla, jolloin jo ollaan siinä sähköpulassa. Irtikytkennät jne tapahtuu vasta siellä kolmannella tasolla, joka kyllä varsinaisesti terminä on vasta se "sähköpula". Itse ajattelin aiemmin koko portaikkoa. Enpä muista oliko tuolle koko proseduurille omaa nimitystä, meillä puhutaan eräässä yhtiössä "sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta".

edit. Tässä vielä ote asiakirjasta, jossa kuvataan sitä, kun meillä otetaan "paperit esille". Eli kun tullaan 1. tasolle.

1.taso, Sähköpula mahdollinen on kyseessä silloin, kun ennusteiden perusteella on ennakoitavissa, että lähitunteina tai vuorokautena

• kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta ja
• Suomessa ei kyetä ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa
häiriöreserviä.

Ja kun luen ensimmäisen viestin tähän liittyen, niin kohtalaisen huonosti asian tuon toki esille näemmä. Tarkoitus oli ilmaista, että niillä varavoimalaitoksilla ei tuoda sähkömarkkinoille lisäkapasiteettia, vaan ne tulevat käyttöön ääritilanteissa , jolloin jo ollaan sähköpulatoimenpiteissä, tai häiriötilanteessa.

2018 kesällä taisi olla ensimmäinen läheltäpiti, muistaakseni tuolloin tuli jo ensimmäinen taso, tai ainakin siihen jo alettiin valmistautua. (Olkiluodon virtisvika)

 

[Jan11]

Lintilä tietysti vaan on toistanut sen, mitä TVO on sille sanonut. Poikennut varmaan Suomi Areena -reissulla vierailulla siellä (Porista Eurajoelle on 35km) ja saanut optimistisen infon, niin kuin tapana om.

Itse itseäni täydentäen, asia varmistui tässä uutisessa. Asian on juuri valistuneen arvaukseni mukaisesti.

”MINISTERI VIERAILI keskiviikkona Olkiluodon ydinvoimalassa.

–  Se oli kovinkin helpottavaa, koska siellä kerrottiin, että he alkavat jo tässä kuussa ajaa 60 prosenttia maksimista ja syyskuussa ajetaan maksimia. Kyllä sillä on pirun iso merkitys.

Olkiluodossa tehdään kuitenkin vielä joulukuuhun asti kokeiluja, joilla sähköntuotantoa ajetaan välillä alas ja nostetaan taas ylös. Se on Lintilän mukaan normaaliprosessi, jolla testataan, että järjestelmä toimii kaikissa tilanteissa.

–  Käytännössä se pukkaa sähköä verkkoon jo tämän kuun lopulla. Oikea termi kai on, että kaupallinen tuotanto alkaa joulukuussa, mutta energia on kuitenkin markkinoilla käytettävissä heinäkuusta lähtien.”

Keskustan Lintilä kumoaa uhkakuvia kotitalouksien sähköjen katkaisemisesta: "Olkiluoto 3:n toiminnalla on pirun iso merkitys" - Suomenmaa.fi

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää epätodennäköisenä, että suomalaisten kotitalouksien sähköjä jouduttaisiin katkomaan ensi...

www.suomenmaa.fi

 

[Lämpöpumppu]

Sähköpulavaiheessakin verkon pitää kestää suurimman tuotantolaitoksen verkosta irtaantuminen häiriötilanteessa ja sitä varten on nopeaa reserviä varattava. Taajuuden pudotessa liian alas ilman käytettävissä olevaa reserviä käy dominoefekti ja tuotantolaitokset putoavat suojaustoimintona irti verkosta ja koko verkko pimenee. Kulutusta aletaan rajoittamaan ennen kuin revitään kaikki reservi käyttöön. Toki tuotantokustannus tuollaisen polttoöljyä syövän reservikaasarin kanssa on sen verran korkea, että kulutusta voidaan rajoittaa jo ihan taloudellisin perustein. Hinnat ovat reilusti yli 1000€/MWh tuossa kohtaa kun noita aletaan käyttämään.

Vesivoima on myös yksi tärkeimmistä verkon tasapainoa ylläpitävistä tuotantotavoista ja lisääntyneen tuulivoiman takia vesivoimaloitakin käytetään varsin maltillisella kapasiteetilla. Veden riittävyys halutaan taata ympäri vuoden ja riittävä, sekunneissa saatava taajuustukikapasiteetti verkolle pyritään säilyttämään.

 

[neaa82]

Taajuuden pudotessa liian alas ilman käytettävissä olevaa reserviä käy dominoefekti ja tuotantolaitokset putoavat suojaustoimintona irti verkosta ja koko verkko pimenee.

Tätä varten on verkkosuojat, alitaajuussuojausjärjestelmien on toimittava niin, ettei kyseisessä tilanteessa tuotantolaitokset ala irtautumaan, eli kulus irtikytkeytyy.
Ja mikäli olen ymmärtänyt uusimmat säännöt oikein, niin N-1 kriteeristä voidaan lipsua sähköpulatilanteessa.
Alkaa mennä hitusen ohi aiheen "sähköenergian hinta"...

 

[mölyä]

Miksi Pohjois-Norjan tai Pohjois-Ruotsin sateet vaikuttaisi mihinkään? Altaat on siellä muutenkin 80-90% täynnä koska siirtoyhteydet rajoittaa. Ruotsissa sähkö juuri nyt puoli-ilmaista koska etelässä ja Tanskassa puhaltaa, ei se mene tuosta alemmas vaikka sataakin. Tarttis lisää siirtokapaa Ruotsista, nykyiset ovat kokoajan maksimissa. Suomen hintataso helpottaa vasta kun olkiluodon voimalat saadaan kokonaan käyttöön.

Eikö ylipäätään vesivoiman käyttämät altaat muutenkin täyty kaikista varmimmin nimenomaan lumien sulamisvedellä? Italiassahan on juuri tästä syystä kuivuutta, kun Po-jokea ruokkivasta vuoristosta on lumimassat kohta kadonneet tyystin, ja ne ei sinne ihan hetkessä myöskään muodostu. Coloradojoen ja Mead-järven kanssa sama juttu. Lumen sulaminen takaa ennakoitavan vesitilanteen.

On tietysti hyvä että vuoristossa sataa paljon vettä, mutta sen vaikutus sähkön hintaan on kaikkea muuta kuin välitön.

 

[Algron28]

Eikös jonkinlainen säätömahdollisuus ole pidempään uhkaavassa sähköpulassa esimerkiksi katuvalaistuksen karsimisella? Paljonkohan tuolla saadaan aikaiseksi? Muistan lukeneeni että tuota ja valomainoksien ja näyteikkunoiden valaistuksen rajoituksia käytettiin silloin 70-luvun energiakriisin aikaan.

 

[j-o-r-e]

Ei mitään hajua paljonko katuvalaistukseen kuluu sähköä. Mutta ainakin maantiet voitaisiin pimentää kokonaan ja kaupungeistakin autotiet. Pyöräteille jättäisin valaistuksen.

 

[Ogeli]

Eikös jonkinlainen säätömahdollisuus ole pidempään uhkaavassa sähköpulassa esimerkiksi katuvalaistuksen karsimisella? Paljonkohan tuolla saadaan aikaiseksi? Muistan lukeneeni että tuota ja valomainoksien ja näyteikkunoiden valaistuksen rajoituksia käytettiin silloin 70-luvun energiakriisin aikaan.

Säästöä voi tulla MegaWatteja eli kuitenkin vaatimattomasti.
70 luvun kriisi oli osin kotikutoista neukuista sai öljyä.

Tätä alueellista sähkön sammutusta ihmettelen nykymailmassa kaupat ,automaatio ym. on netin varassa ja harvassa paikassa on ups systeemejä.

Miten esim. sun @Algron28 himmelit kestää äkillisen katkon?

(vähän kyllä ot)

 

[Algron28]

Säästöä voi tulla MegaWatteja eli kuitenkin vaatimattomasti.
70 luvun kriisi oli osin kotikutoista neukuista sai öljyä.

Tätä alueellista sähkön sammutusta ihmettelen nykymailmassa kaupat ,automaatio ym. on netin varassa ja harvassa paikassa on ups systeemejä.

Miten esim. sun @Algron28 himmelit kestää äkillisen katkon?

(vähän kyllä ot)

Kyllä aika monessa paikassa on UPS mutta mitoitus ei vain ole sitä että järjestelmät ovat toiminnassa 2h ihan vain akuston hinnan takia. Varavirta on mitoitettu siis siten että useimmin esiintyvien lyhyiden sähkökatkojen yli päästään ja pidemmissä ajetaan hallitusti alas. Kriittisissä tietoverkoissa yms infrassa sitten tietenkin isommat varautumiset.

Tuohon varavoiman olemiseen on tietenkin vaikuttanut se että suomen sähköverkko on normaalisti ollut todella varmatoiminen. Esimerkiksi huoltoasemilla oli vain parissa paikkaa koko suomessa varavoima polttoainepumpuille mutta tähän oli tulossa parannuksia.

Käytännössä siis 2h alueellinen katko pysäyttää aika hyvin kyllä alueen kaikki palvelut.

Omat rojut on varmistettu niin että NASsit on pikku upsin takana joka jaksaa niiden kanssa n. 20-30min mutta NASsit ajetaan alas 5min jälkeen. Palvelimet ovat olleet ilman varmistusta tähän asti koska niissä ei ole ajettu mitään kriittistä mutta nyt on UPSi hankinnassa. Verkkolaitteet, valvonta ja varayhteys on DC UPSin perässä ja varakäynti aika nykyisellä kuormalla n. 8h.

 

[Örbelböm]

Ei mitään hajua paljonko katuvalaistukseen kuluu sähköä. Mutta ainakin maantiet voitaisiin pimentää kokonaan ja kaupungeistakin autotiet. Pyöräteille jättäisin valaistuksen.

Lakisääteisesti pyörissä kuuluu pimeällä/hämärällä olla etu- ja takavalo eli siinä mielessä pyörätiet samalla viivalla autoteiden kanssa. Toki yleiseen turvallisuudentunteeseen tuo kävely/pyörä/yhdistettyjen -teiden valaisu tärkeämpää, pimeille väylille paha lapsia lähettää koulutielle - toisaalta monen lapsen koulumatkaan kuuluu kävely autotien reunassa eli ehkäpä vaan parempi öiksi löydä valot säppiin jos oikeasti siihen tarvis, onhan ne tosin isoksi osaksi ledeiksi vaihdettu eli ei ihan 70-lukuun verrattavissa.

 

[tavallinen viikari]

Ainakin muutama kuolonuhri tulisi tuon päätöksen seurauksena.

Se päätös on jo tehty. Katuvalot sammuvat ensimmäisenä, jos sähkön käyttöä pitää rajoittaa.

Mitä tapahtuu, jos sähkö ei riitä? Ensin sammuvat katuvalot

Suomessa käytetään kovilla pakkasilla erittäin runsaasti sähköä, ja energiahuollossa ollaan sähköntuonnin varassa. Jos sähkö ei enää riitä, energian jakeluyhtiöt alkavat rajoittaa sähkön käyttöä.

yle.fi

 

[Algron28]

Lakisääteisesti pyörissä kuuluu pimeällä/hämärällä olla etu- ja takavalo eli siinä mielessä pyörätiet samalla viivalla autoteiden kanssa. Toki yleiseen turvallisuudentunteeseen tuo kävely/pyörä/yhdistettyjen -teiden valaisu tärkeämpää, pimeille väylille paha lapsia lähettää koulutielle - toisaalta monen lapsen koulumatkaan kuuluu kävely autotien reunassa eli ehkäpä vaan parempi öiksi löydä valot säppiin jos oikeasti siihen tarvis, onhan ne tosin isoksi osaksi ledeiksi vaihdettu eli ei ihan 70-lukuun verrattavissa.

Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.

Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä

 

[Örbelböm]

Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.

Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä

Jaa, mulla mielikuva että täällä Rovaniemellä ollut joka toinen tolppa öisin käytössä jo 90-luvulta saakka taajamassa ajoväylillä

 

[Ogeli]

Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.

Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä

70 luvulla tais olla pääosin hehkulamput käytössä (ehkä 200-300w kpl) moottoritielle tais tulla jotain jodi? lamppuja.
Älyvalot on pääosin LED valoja.

Mä kyllä pitäisin valojen sammuttamista lähinnä psykologisena viestinä kansalle että on tosi kyseessä.

 

[mattix]

Pähkitääs, mitä tapahtuu sähköpulaan mentäessä todennäköisimmän skenaarion eli pitkän pakkasjakson myötä:

1) Sähkön spot-hinta on noussut taivaisiin ja se muutama prosentti kansalaisista joustaa (pörssisähkösopimuksia 5-10%), koska saunominen maksaa kymppejä jne. Samoin teollisuus on ajanut alas ns. turhat prosessit. Toivottavasti myös määräaikaisilla soppareilla varustetut kansalaiset ymmärtävät olla tuhlaamatta sähköä.

2) Kantaverkkoyhtiöltä tulee varoitus sähköpulan mahdollisuudesta. Markkinahinnat ovat taivaissa ja kaikki mahdollinen tuotanto kaivetaan kivien ja kantojen alta. Ensimmäiset kehoitukset säästää sähköjä kansalaisille.

3) Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä, on sähkömarkkinoiden toiminnan perusteella tiedossa tunnit, milloin sähköä ei ole riittävästi. Kansalaisia kehoitetaan säästämään sähköä ja kaikki mahdolliset muut toimenpiteet tehdään. Kaikki reservit ovat tulossa käyttöön kulutuksen laajamittaista automaattista irtikytkentää lukuun ottamatta.

4) Sähköpulatilanne on alkamassa, jolloin kantaverkkoyhtiö määrää jakeluverkkoyhtiöt katkomaan sähköjä tietyn tehon verran. Nämä katkot ovat lähtökohtaisesti kahden tunnin mittaisia eikä siinä kohti hienostella sammuttamalla vain toinen katuvalo. Silloin pätkitään alueittain sähköjä pois verkon rakenteen mukaisesti. Ymmärtääkseni kriittisten sähkönkäyttäjien tai sähkötuotannon (luonnollisesti) irtikytkentää vältetään.

5) Tilanne poistuu ja sähköjen irtikytkennät päättyvät. Markkinahinta edelleen todella korkea.

Todennäköisesti ensi talven kokemuksien perusteella osataan hinnoitella määräaikaisia soppareita paremmin. Mielenkiintoista nähdä kevään hintataso. Oma fiilis on, että jonkin verran tullaan alas, mutta ei mihinkään edulliseen 5-7c/kWh tasoon. Hatusta vetäen 8-12c/kWh ellei mustia pilviä kasaannu lisää.

 

[Shajk]

Viime talvena Ruotsi rajoitti sopimusten vastaisesti siirtoyhteyksiä. Tuolloin tuli kuitenkin OL3:n verran sähköä Venäjältä ja silti meillä oli joulukuussa 1€/kWh spottihintoja. Mikä estää saman toistumisen tälle talvelle?

Ruotsin aiheuttama sähkövaje ei ratkea lähiaikoina ja syykin on selvä – näin Suomen Energiavirasto suhtautuu kalliiseen tilanteeseen

Sähkön hinnan pilviin nostaneet ongelmat voivat jatkua Ruotsissa vuosia, arvioi Suomen Energiavirasto. Virasto ei aio valittaa EU:lle ruotsalaisten toimista, jotka paikallinen viranomainenkin on arvioinut EU-säädösten vastaisiksi.

www.mtvuutiset.fi

Tuosta linkistä poimittu: "Paananen tarkentaa, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön tekemät rajoitukset koskevat muun muassa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi siirtoa Ruotsista Suomeen. "

Eli Ruotsin rajoitukset lähinnä alentavat Suomen aluehintaa. Silloin kun sähkö on kalliimpi keski-ruotsissa, Suomen hinnat eivät nouse yhtä paljon koska siirto Suomesta Ruotsiin on rajoitettu.

 

[akse]

Turpeen osuus sähköntuotannosta on ihan kuukaudesta riippumatta todella pieni, 1-4 %. Tuohan on käytännössä kaikki yhteistuotantoa, eli lämmityskaudella tulee sitä sähköäkin. Ja jokainen tietää että kustannussyistä turvetta on korvattu ja tullaan entisestään korvaamaan lämmityksessäkin puulla sekä muulla biomassalla.

Jotenkin huvittavaa että ihmiset ketkä näkevät esim tuulisähkön ainoastaan ideologisena valintana eivät näe samaa turpeesta puhuttaessa.

Onkohan missään muuten laskettu paljonko sähkön hinnan pitäisi olla, että nykyisiä turvevoimaloita kannattaisi ajaa läpi kesän sähköntuotannossa?

Jos turvetta on vain 1-4% niin mikä ongelma sen käytössä?
Ajattelin että about 10-20% mitä sitä on demonisoitu..

 

[Jan11]

Tuosta linkistä poimittu: "Paananen tarkentaa, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön tekemät rajoitukset koskevat muun muassa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi siirtoa Ruotsista Suomeen. "

Eli Ruotsin rajoitukset lähinnä alentavat Suomen aluehintaa. Silloin kun sähkö on kalliimpi keski-ruotsissa, Suomen hinnat eivät nouse yhtä paljon koska siirto Suomesta Ruotsiin on rajoitettu.

Viime talvena tämä mekanismi nosti nimenomaan Suomen hintoja, mikä johtui siis siitä, että kun Norjasta Etelä-Ruotsiin oli rajattu, niin Suomeen ei saatu ostettua. Ts. Tilanne oli se, että Suomessa kallista. Etelä-Ruotsissa kallista, Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa halpaa. Suomessa kun on koko maassa sama hinnoittelu.
OL 3 ollessa täydellä tuotannossa pitäisi kyllä jeesata tätä tilannetta. Mutta jos se vielä pragaa, olemme jälleen se kallein Pohjoismaa.

 

[Jan11]

Jos turvetta on vain 1-4% niin mikä ongelma sen käytössä?
Ajattelin että about 10-20% mitä sitä on demonisoitu..

Turpeen käyttöä ei mitenkään ole kielletty. Hallitusohjelman mukainen tavoite oli puolittaa se vuoteen 2030 mennessä. Mutta sen käyttämisen hinta päästöoikeusmaksuista johtuen on yksinkertaisesti nykyisin liian kallista. Ja kun monet turveyrittäjät löi jo hanskat tiskiin (ja nosti romutustuet), ei sitä enää ole niin paljoa saatavillakaan ja, saatavan aineksen hinta on tietenkin noussut, samoin logistiikkakulut on polttoainehintojen nousun myötä nousseet nekin.
Mutta turvetta siis saa edelleen käyttää, missä ja milloin se kannattavaa vaan onkin. Ja ihan jonkin verran edelleen käytetäänkin. Tosin pääosin vain kaukolämpö- ja yhteiskattiloissa.

Isot energiayhtiöt lopettavat turpeen polton paljon ennakoitua nopeammin – WWF: "Mitä aiemmin turpeen käyttö loppuu, sitä enemmän luontoa säästyy"

Suomen suurimmat turpeen käyttäjät luovat uusia hiilipolkuja tulevaisuuteen, eikä turve kuulu suunnitelmiin kuin korkeintaan hädässä auttavana matkakumppanina. Esimerkiksi Oulu, Seinäjoki ja Tampere aikaistavat turpeesta luopumistaan useilla vuosilla.

yle.fi

 

[Alfh]

Tuosta linkistä poimittu: "Paananen tarkentaa, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön tekemät rajoitukset koskevat muun muassa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi siirtoa Ruotsista Suomeen. "

Eli Ruotsin rajoitukset lähinnä alentavat Suomen aluehintaa. Silloin kun sähkö on kalliimpi keski-ruotsissa, Suomen hinnat eivät nouse yhtä paljon koska siirto Suomesta Ruotsiin on rajoitettu.

Niin no, heti tuon jälkeen lukee:

Norjan kantaverkkoyhtiö puolestaan alkoi pari viikkoa sitten rajoittaa sähkön siirtoa Etelä-Norjasta Keski-Ruotsiin.
Tuloksena valtaosa Ruotsin kautta Norjasta Suomeen tulevasta sähköstä jää nyt saapumatta.

Eli kyseessä olikin Norjan rajoitukset? Vai ruotsin? Uutisessa lukee kuitenkin Suomen korkeiden hintojen johtuvan Ruotsin kantaverkosta.
Varmaan suurempi syy oli vähemmälle uutisoinnille jäänyt päästöoikeuksien hintojen raketoiminen Keski-Euroopan kysynnän takia.

Tuolloin uutisoitiin myös että Suomesta yritettiin tehdä jotain yhteistyöhanketta Ruotsin kantaverkon kehittämiseksi, mutta ruotsalaiset heittäytyivät hankalaksi, joten homma kuivui kasaan. En yhtäkkiä löydä linkkiä tuohon.

 

[Shajk]

Viime talvena tämä mekanismi nosti nimenomaan Suomen hintoja, mikä johtui siis siitä, että kun Norjasta Etelä-Ruotsiin oli rajattu, niin Suomeen ei saatu ostettua. Ts. Tilanne oli se, että Suomessa kallista. Etelä-Ruotsissa kallista, Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa halpaa. Suomessa kun on koko maassa sama hinnoittelu.
OL 3 ollessa täydellä tuotannossa pitäisi kyllä jeesata tätä tilannetta. Mutta jos se vielä pragaa, olemme jälleen se kallein Pohjoismaa.

OL3 nyt lähinnä korvaa Venäjän sähkö jota ei enää tuoda.

Olet kyllä oikeassa että Norjasta Ruotsin suuntaan oli myös rajoituksia. Itse olin unohtanut kun nyt on ollut niin pitkään tilanne että Norjassa (NO2 ja NO1) ollut niin korkeita hintoja ja Sähkö viety Englantiin , Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin. Se Hollannin kaapeli on vissin rikki, kunhan se saadaan korjattua sähkön hinta Norjassa nouseem. ehkä jo ensi viikolla Norjalaiset pääsee takaisin jaetulle hinnan ykkössijalle Tanskalaisten kanssa

 

[Larmatin]

Onko tietoa mikä on oomin määräaikaisen sopparin irtisanomis maksu kun en sitä sieltä sivuilta löytänyt?

 

[Joose]

Onko tietoa mikä on oomin määräaikaisen sopparin irtisanomis maksu kun en sitä sieltä sivuilta löytänyt?

Sopimusvahvistuksen liitteenä olevissa sopimusehdoissa on vain seuraavat maininnat:

Määräaikainen sopimus on sitova ja voimassa sopimusvahvistuksella vahvistetun määräajan loppuun.

Muuttotilanteessa asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa muutosta Oomi Oy:lle vähintään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Myös määräaikainen sopimus päättyy asiakkaan muuttaessa pois käyttöpaikalta (asunnosta) ja irtisanoessa sähkönmyynti- ja verkkosopimuksensa.

Hinnastossa ei ole mitään mainintaa irtisanomisesta, eli ilmeisesti tuota ei sitten voi irtasanoa kesken sopimuskauden, ellei muuta pois.
Toki jos jaksaa asiakaspalveluun jonottaa (viime viikolla kesti 2 päivää että soittivat takaisin kun jätin soittopyynnön) niin tuota voisi tietysti kysäistä.