Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

[kibe]

Onko missään arvioita, paljonko sähkön tuotanto maksaisi varavoimaloilla? Jos lähdetään siitä, että ne pitäisi lyödä päälle ja oltaisiin suunnilleen omavaraisuus?

 

[neaa82]

Onko missään arvioita, paljonko sähkön tuotanto maksaisi varavoimaloilla? Jos lähdetään siitä, että ne pitäisi lyödä päälle ja oltaisiin suunnilleen omavaraisuus?

Häiriöreserviin tarkoitettua varavoimaa ei lyödä tulille markkinoille esim. sähköpulan vuoksi, vaan ne on äkillisen tilanteen varalta, esimerkiksi siirtoyhteyden/laitoksen vian vuoksi. Jos sähkö alkaa "loppumaan", niin sen käyttöä rajoitetaan. Ts. tilannetta ei päästetä häiriötilanteisiin saakka.

 

[Osku]

Onkohan mitenkään realistista, että sähköyhtiöt alkaisivat purkamaan halpoja määräaikaisia sopimuksia, jos sähkön hinta nousee talvella todella korkeaksi? Varmaan voisivat ainakin teoriassa vedota johonkin force majeur-pykälään, jos alkavat tekemään raskasta tappiota.

Soppareissa yleensä lukee, että voivat irtisanoa mikäli aiheuttaa heille kohtuuttomasti kuluja. Tuon näkee sitten talvella.

 

[mattix]

Häiriöreserviin tarkoitettua varavoimaa ei lyödä tulille sähköpulan vuoksi, vaan ne on äkillisen tilanteen varalta, esimerkiksi siirtoyhteyden/laitoksen vian vuoksi. Jos sähkö alkaa "loppumaan", niin sen käyttöä rajoitetaan.

Haluatko lukita vastauksen? Jos näyttää sille, että jollain tunnilla ei sähkö riitä, niin ennen pätkimistä käytetään nopeita häiriöreservejä. Lisätietoja Fingridin sivuilta sähköpula-osiosta.

 

[neaa82]

Soppareissa yleensä lukee, että voivat irtisanoa mikäli aiheuttaa heille kohtuuttomasti kuluja. Tuon näkee sitten talvella.

Paitsi että nuo kohdat ei koske määräaikaisia sopimuksia. Näitä ei käytännössä energiayhtiö voi päättää muutoin, kuin lainsäädännöllisistä syistä tai viranomaisen päätöksen perusteella

 

[neaa82]

Haluatko lukita vastauksen? Jos näyttää sille, että jollain tunnilla ei sähkö riitä, niin ennen pätkimistä käytetään nopeita häiriöreservejä. Lisätietoja Fingridin sivuilta sähköpula-osiosta.

Kyllä lukitsen. Nopeaa taajuusreservi jne on lähinnä häiriötilanteisiin joihin ei jouduta markkinan kulutuksen vuoksi yllättäen. Jos tuotanto ja tuonti ei tule riittämään, otetaan käyttöön valmiussuunnitelmat sähköpulaan. Toki mikäli kysyntä ja tarjonta ei vastaa toisiaan, niin tietenkin verkon taajuus alkaa laskemaan ylikysynnässä, jolloin automaattiset ja manuaaliset reservit tarvittaessa aktivoidaan. Mutta tähän tilanteeseen ei haluta päästää, vaan sitä ennen voidaan jo siirtyä esim. sähköpulatoimenpiteisiin. tätä ennen tietenkin ollaan jo esim. joustomarkkinoilla ym. koitettu tilannetta hallita. Ei tässä kovin kauaa ole kun meillä oli sähköpulahälytykset kännyköissä ja suunnitelmat esillä....

 

[Azaloom]

Energia | Olkiluoto 3 tuottaakin sähköä lähes täydellä teholla jo syyskuussa

Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa joulukuussa. Jo sitä ennen laitos tuottaa sähköä sähköverkkoon.

www.hs.fi

No niin. Tulisikohan tästä vähän helpotusta hintakehitykseen jo lähikuukausiksi ja etenkin tulevaksi talveksi.

 

[mattix]

Kyllä lukitsen. Nopeaa taajuusreservi jne on lähinnä häiriötilanteisiin joihin ei jouduta markkinan kulutuksen vuoksi yllättäen. Jos tuotanto ja tuonti ei tule riittämään, otetaan käyttöön valmiussuunnitelmat sähköpulaan. Toki mikäli kysyntä ja tarjonta ei vastaa toisiaan, niin tietenkin verkon taajuus alkaa laskemaan ylikysynnässä, jolloin automaattiset ja manuaaliset reservit tarvittaessa aktivoidaan. Mutta tähän tilanteeseen ei haluta päästää, vaan sitä ennen voidaan jo siirtyä esim. sähköpulatoimenpiteisiin

Puhut mm. automaattisesta kulutuksen irtikytkennästä, joita käytetään taajuusreservinä. Fingrid kyllä laittaa kaasuturbiinit käyntiin, jos sähkö meinaa loppua. Nekin ovat häiriöreserviä.

 

[Zat]

Ja tietenkään tässä virkamiehet eivät ole nähneet mitään muuta kuin hyvää asiakkaiden kannalta. Mielestäni aivan typerää holhoamista, ja joka estää ottamaan tarjouksista kiinni jos ei satu olemaan 3kk päästä soppari loppumassa. Täälläkin tällä hetkellä useampi on kirjoitellut ja valitellut kuinka monesta lafkasta eivät suostu kuin max 3kk päähän tekemään sopimuksen aloittamista.

Olisi kyllä maagisen typerä rajoitus. Ihan vapaasti saisivat minun puolesta vaikka kieltää puhelin- ja feissarimyyjät, mutta 3 kuukauden rajoitus myös oma-aloitteiseen ostamiseen vain huonontaisi sähkön kilpailutusmahdollisuuksia nykyiseen verrattuna.

 

[neaa82]

Puhut mm. automaattisesta kulutuksen irtikytkennästä, joita käytetään taajuusreservinä. Fingrid kyllä laittaa kaasuturbiinit käyntiin, jos sähkö meinaa loppua. Nekin ovat häiriöreserviä.

Noh, jos tarkkoja ollaan, niin niistä "perusperiaatteista" kyllä taidetaan tinkiä uusimpien ohjeistuksien mukaan. Suomessa aktivoidaan varavoimalaitoksien säätötarjoukset viimeisenä kaikkien muiden tarjousten jälkeen. Nopean häiriöreservivelvoitteen ylläpitämisestä tingitään sähköpulan 2. ja 3. tasolla. Eli käytännössä nopeaa häiriöreserviä käynnistellään "listojen" mukaan kakkostasdolla, jolloin jo ollaan siinä sähköpulassa. Irtikytkennät jne tapahtuu vasta siellä kolmannella tasolla, joka kyllä varsinaisesti terminä on vasta se "sähköpula". Itse ajattelin aiemmin koko portaikkoa. Enpä muista oliko tuolle koko proseduurille omaa nimitystä, meillä puhutaan eräässä yhtiössä "sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta".

edit. Tässä vielä ote asiakirjasta, jossa kuvataan sitä, kun meillä otetaan "paperit esille". Eli kun tullaan 1. tasolle.

1.taso, Sähköpula mahdollinen on kyseessä silloin, kun ennusteiden perusteella on ennakoitavissa, että lähitunteina tai vuorokautena

• kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta ja
• Suomessa ei kyetä ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa
häiriöreserviä.

Ja kun luen ensimmäisen viestin tähän liittyen, niin kohtalaisen huonosti asian tuon toki esille näemmä. Tarkoitus oli ilmaista, että niillä varavoimalaitoksilla ei tuoda sähkömarkkinoille lisäkapasiteettia, vaan ne tulevat käyttöön ääritilanteissa , jolloin jo ollaan sähköpulatoimenpiteissä, tai häiriötilanteessa.

2018 kesällä taisi olla ensimmäinen läheltäpiti, muistaakseni tuolloin tuli jo ensimmäinen taso, tai ainakin siihen jo alettiin valmistautua. (Olkiluodon virtisvika)

 

[Jan11]

Lintilä tietysti vaan on toistanut sen, mitä TVO on sille sanonut. Poikennut varmaan Suomi Areena -reissulla vierailulla siellä (Porista Eurajoelle on 35km) ja saanut optimistisen infon, niin kuin tapana om.

Itse itseäni täydentäen, asia varmistui tässä uutisessa. Asian on juuri valistuneen arvaukseni mukaisesti.

”MINISTERI VIERAILI keskiviikkona Olkiluodon ydinvoimalassa.

–  Se oli kovinkin helpottavaa, koska siellä kerrottiin, että he alkavat jo tässä kuussa ajaa 60 prosenttia maksimista ja syyskuussa ajetaan maksimia. Kyllä sillä on pirun iso merkitys.

Olkiluodossa tehdään kuitenkin vielä joulukuuhun asti kokeiluja, joilla sähköntuotantoa ajetaan välillä alas ja nostetaan taas ylös. Se on Lintilän mukaan normaaliprosessi, jolla testataan, että järjestelmä toimii kaikissa tilanteissa.

–  Käytännössä se pukkaa sähköä verkkoon jo tämän kuun lopulla. Oikea termi kai on, että kaupallinen tuotanto alkaa joulukuussa, mutta energia on kuitenkin markkinoilla käytettävissä heinäkuusta lähtien.”

Keskustan Lintilä kumoaa uhkakuvia kotitalouksien sähköjen katkaisemisesta: "Olkiluoto 3:n toiminnalla on pirun iso merkitys" - Suomenmaa.fi

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää epätodennäköisenä, että suomalaisten kotitalouksien sähköjä jouduttaisiin katkomaan ensi...

www.suomenmaa.fi

 

[Lämpöpumppu]

Sähköpulavaiheessakin verkon pitää kestää suurimman tuotantolaitoksen verkosta irtaantuminen häiriötilanteessa ja sitä varten on nopeaa reserviä varattava. Taajuuden pudotessa liian alas ilman käytettävissä olevaa reserviä käy dominoefekti ja tuotantolaitokset putoavat suojaustoimintona irti verkosta ja koko verkko pimenee. Kulutusta aletaan rajoittamaan ennen kuin revitään kaikki reservi käyttöön. Toki tuotantokustannus tuollaisen polttoöljyä syövän reservikaasarin kanssa on sen verran korkea, että kulutusta voidaan rajoittaa jo ihan taloudellisin perustein. Hinnat ovat reilusti yli 1000€/MWh tuossa kohtaa kun noita aletaan käyttämään.

Vesivoima on myös yksi tärkeimmistä verkon tasapainoa ylläpitävistä tuotantotavoista ja lisääntyneen tuulivoiman takia vesivoimaloitakin käytetään varsin maltillisella kapasiteetilla. Veden riittävyys halutaan taata ympäri vuoden ja riittävä, sekunneissa saatava taajuustukikapasiteetti verkolle pyritään säilyttämään.

 

[neaa82]

Taajuuden pudotessa liian alas ilman käytettävissä olevaa reserviä käy dominoefekti ja tuotantolaitokset putoavat suojaustoimintona irti verkosta ja koko verkko pimenee.

Tätä varten on verkkosuojat, alitaajuussuojausjärjestelmien on toimittava niin, ettei kyseisessä tilanteessa tuotantolaitokset ala irtautumaan, eli kulus irtikytkeytyy.
Ja mikäli olen ymmärtänyt uusimmat säännöt oikein, niin N-1 kriteeristä voidaan lipsua sähköpulatilanteessa.
Alkaa mennä hitusen ohi aiheen "sähköenergian hinta"...

 

[mölyä]

Miksi Pohjois-Norjan tai Pohjois-Ruotsin sateet vaikuttaisi mihinkään? Altaat on siellä muutenkin 80-90% täynnä koska siirtoyhteydet rajoittaa. Ruotsissa sähkö juuri nyt puoli-ilmaista koska etelässä ja Tanskassa puhaltaa, ei se mene tuosta alemmas vaikka sataakin. Tarttis lisää siirtokapaa Ruotsista, nykyiset ovat kokoajan maksimissa. Suomen hintataso helpottaa vasta kun olkiluodon voimalat saadaan kokonaan käyttöön.

Eikö ylipäätään vesivoiman käyttämät altaat muutenkin täyty kaikista varmimmin nimenomaan lumien sulamisvedellä? Italiassahan on juuri tästä syystä kuivuutta, kun Po-jokea ruokkivasta vuoristosta on lumimassat kohta kadonneet tyystin, ja ne ei sinne ihan hetkessä myöskään muodostu. Coloradojoen ja Mead-järven kanssa sama juttu. Lumen sulaminen takaa ennakoitavan vesitilanteen.

On tietysti hyvä että vuoristossa sataa paljon vettä, mutta sen vaikutus sähkön hintaan on kaikkea muuta kuin välitön.

 

[Algron28]

Eikös jonkinlainen säätömahdollisuus ole pidempään uhkaavassa sähköpulassa esimerkiksi katuvalaistuksen karsimisella? Paljonkohan tuolla saadaan aikaiseksi? Muistan lukeneeni että tuota ja valomainoksien ja näyteikkunoiden valaistuksen rajoituksia käytettiin silloin 70-luvun energiakriisin aikaan.

 

[j-o-r-e]

Ei mitään hajua paljonko katuvalaistukseen kuluu sähköä. Mutta ainakin maantiet voitaisiin pimentää kokonaan ja kaupungeistakin autotiet. Pyöräteille jättäisin valaistuksen.

 

[Ogeli]

Eikös jonkinlainen säätömahdollisuus ole pidempään uhkaavassa sähköpulassa esimerkiksi katuvalaistuksen karsimisella? Paljonkohan tuolla saadaan aikaiseksi? Muistan lukeneeni että tuota ja valomainoksien ja näyteikkunoiden valaistuksen rajoituksia käytettiin silloin 70-luvun energiakriisin aikaan.

Säästöä voi tulla MegaWatteja eli kuitenkin vaatimattomasti.
70 luvun kriisi oli osin kotikutoista neukuista sai öljyä.

Tätä alueellista sähkön sammutusta ihmettelen nykymailmassa kaupat ,automaatio ym. on netin varassa ja harvassa paikassa on ups systeemejä.

Miten esim. sun @Algron28 himmelit kestää äkillisen katkon?

(vähän kyllä ot)

 

[Algron28]

Säästöä voi tulla MegaWatteja eli kuitenkin vaatimattomasti.
70 luvun kriisi oli osin kotikutoista neukuista sai öljyä.

Tätä alueellista sähkön sammutusta ihmettelen nykymailmassa kaupat ,automaatio ym. on netin varassa ja harvassa paikassa on ups systeemejä.

Miten esim. sun @Algron28 himmelit kestää äkillisen katkon?

(vähän kyllä ot)

Kyllä aika monessa paikassa on UPS mutta mitoitus ei vain ole sitä että järjestelmät ovat toiminnassa 2h ihan vain akuston hinnan takia. Varavirta on mitoitettu siis siten että useimmin esiintyvien lyhyiden sähkökatkojen yli päästään ja pidemmissä ajetaan hallitusti alas. Kriittisissä tietoverkoissa yms infrassa sitten tietenkin isommat varautumiset.

Tuohon varavoiman olemiseen on tietenkin vaikuttanut se että suomen sähköverkko on normaalisti ollut todella varmatoiminen. Esimerkiksi huoltoasemilla oli vain parissa paikkaa koko suomessa varavoima polttoainepumpuille mutta tähän oli tulossa parannuksia.

Käytännössä siis 2h alueellinen katko pysäyttää aika hyvin kyllä alueen kaikki palvelut.

Omat rojut on varmistettu niin että NASsit on pikku upsin takana joka jaksaa niiden kanssa n. 20-30min mutta NASsit ajetaan alas 5min jälkeen. Palvelimet ovat olleet ilman varmistusta tähän asti koska niissä ei ole ajettu mitään kriittistä mutta nyt on UPSi hankinnassa. Verkkolaitteet, valvonta ja varayhteys on DC UPSin perässä ja varakäynti aika nykyisellä kuormalla n. 8h.

 

[Örbelböm]

Ei mitään hajua paljonko katuvalaistukseen kuluu sähköä. Mutta ainakin maantiet voitaisiin pimentää kokonaan ja kaupungeistakin autotiet. Pyöräteille jättäisin valaistuksen.

Lakisääteisesti pyörissä kuuluu pimeällä/hämärällä olla etu- ja takavalo eli siinä mielessä pyörätiet samalla viivalla autoteiden kanssa. Toki yleiseen turvallisuudentunteeseen tuo kävely/pyörä/yhdistettyjen -teiden valaisu tärkeämpää, pimeille väylille paha lapsia lähettää koulutielle - toisaalta monen lapsen koulumatkaan kuuluu kävely autotien reunassa eli ehkäpä vaan parempi öiksi löydä valot säppiin jos oikeasti siihen tarvis, onhan ne tosin isoksi osaksi ledeiksi vaihdettu eli ei ihan 70-lukuun verrattavissa.

 

[tavallinen viikari]

Ainakin muutama kuolonuhri tulisi tuon päätöksen seurauksena.

Se päätös on jo tehty. Katuvalot sammuvat ensimmäisenä, jos sähkön käyttöä pitää rajoittaa.

Mitä tapahtuu, jos sähkö ei riitä? Ensin sammuvat katuvalot

Suomessa käytetään kovilla pakkasilla erittäin runsaasti sähköä, ja energiahuollossa ollaan sähköntuonnin varassa. Jos sähkö ei enää riitä, energian jakeluyhtiöt alkavat rajoittaa sähkön käyttöä.

yle.fi

 

[Algron28]

Lakisääteisesti pyörissä kuuluu pimeällä/hämärällä olla etu- ja takavalo eli siinä mielessä pyörätiet samalla viivalla autoteiden kanssa. Toki yleiseen turvallisuudentunteeseen tuo kävely/pyörä/yhdistettyjen -teiden valaisu tärkeämpää, pimeille väylille paha lapsia lähettää koulutielle - toisaalta monen lapsen koulumatkaan kuuluu kävely autotien reunassa eli ehkäpä vaan parempi öiksi löydä valot säppiin jos oikeasti siihen tarvis, onhan ne tosin isoksi osaksi ledeiksi vaihdettu eli ei ihan 70-lukuun verrattavissa.

Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.

Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä

 

[Örbelböm]

Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.

Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä

Jaa, mulla mielikuva että täällä Rovaniemellä ollut joka toinen tolppa öisin käytössä jo 90-luvulta saakka taajamassa ajoväylillä

 

[Ogeli]

Mutta myös valaistujen teiden määrä huomattavasti isompi kuin 70-luvulla.

Tuskin puhutaan ihan täysin sammuttamisesta vaan vähentämisestä esim joka toinen sammutetaan. Tai jos on niitä älyvaloja niin himmentämisestä

70 luvulla tais olla pääosin hehkulamput käytössä (ehkä 200-300w kpl) moottoritielle tais tulla jotain jodi? lamppuja.
Älyvalot on pääosin LED valoja.

Mä kyllä pitäisin valojen sammuttamista lähinnä psykologisena viestinä kansalle että on tosi kyseessä.

 

[mattix]

Pähkitääs, mitä tapahtuu sähköpulaan mentäessä todennäköisimmän skenaarion eli pitkän pakkasjakson myötä:

1) Sähkön spot-hinta on noussut taivaisiin ja se muutama prosentti kansalaisista joustaa (pörssisähkösopimuksia 5-10%), koska saunominen maksaa kymppejä jne. Samoin teollisuus on ajanut alas ns. turhat prosessit. Toivottavasti myös määräaikaisilla soppareilla varustetut kansalaiset ymmärtävät olla tuhlaamatta sähköä.

2) Kantaverkkoyhtiöltä tulee varoitus sähköpulan mahdollisuudesta. Markkinahinnat ovat taivaissa ja kaikki mahdollinen tuotanto kaivetaan kivien ja kantojen alta. Ensimmäiset kehoitukset säästää sähköjä kansalaisille.

3) Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä, on sähkömarkkinoiden toiminnan perusteella tiedossa tunnit, milloin sähköä ei ole riittävästi. Kansalaisia kehoitetaan säästämään sähköä ja kaikki mahdolliset muut toimenpiteet tehdään. Kaikki reservit ovat tulossa käyttöön kulutuksen laajamittaista automaattista irtikytkentää lukuun ottamatta.

4) Sähköpulatilanne on alkamassa, jolloin kantaverkkoyhtiö määrää jakeluverkkoyhtiöt katkomaan sähköjä tietyn tehon verran. Nämä katkot ovat lähtökohtaisesti kahden tunnin mittaisia eikä siinä kohti hienostella sammuttamalla vain toinen katuvalo. Silloin pätkitään alueittain sähköjä pois verkon rakenteen mukaisesti. Ymmärtääkseni kriittisten sähkönkäyttäjien tai sähkötuotannon (luonnollisesti) irtikytkentää vältetään.

5) Tilanne poistuu ja sähköjen irtikytkennät päättyvät. Markkinahinta edelleen todella korkea.

Todennäköisesti ensi talven kokemuksien perusteella osataan hinnoitella määräaikaisia soppareita paremmin. Mielenkiintoista nähdä kevään hintataso. Oma fiilis on, että jonkin verran tullaan alas, mutta ei mihinkään edulliseen 5-7c/kWh tasoon. Hatusta vetäen 8-12c/kWh ellei mustia pilviä kasaannu lisää.

 

[Shajk]

Viime talvena Ruotsi rajoitti sopimusten vastaisesti siirtoyhteyksiä. Tuolloin tuli kuitenkin OL3:n verran sähköä Venäjältä ja silti meillä oli joulukuussa 1€/kWh spottihintoja. Mikä estää saman toistumisen tälle talvelle?

Ruotsin aiheuttama sähkövaje ei ratkea lähiaikoina ja syykin on selvä – näin Suomen Energiavirasto suhtautuu kalliiseen tilanteeseen

Sähkön hinnan pilviin nostaneet ongelmat voivat jatkua Ruotsissa vuosia, arvioi Suomen Energiavirasto. Virasto ei aio valittaa EU:lle ruotsalaisten toimista, jotka paikallinen viranomainenkin on arvioinut EU-säädösten vastaisiksi.

www.mtvuutiset.fi

Tuosta linkistä poimittu: "Paananen tarkentaa, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön tekemät rajoitukset koskevat muun muassa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi siirtoa Ruotsista Suomeen. "

Eli Ruotsin rajoitukset lähinnä alentavat Suomen aluehintaa. Silloin kun sähkö on kalliimpi keski-ruotsissa, Suomen hinnat eivät nouse yhtä paljon koska siirto Suomesta Ruotsiin on rajoitettu.

 

[akse]

Turpeen osuus sähköntuotannosta on ihan kuukaudesta riippumatta todella pieni, 1-4 %. Tuohan on käytännössä kaikki yhteistuotantoa, eli lämmityskaudella tulee sitä sähköäkin. Ja jokainen tietää että kustannussyistä turvetta on korvattu ja tullaan entisestään korvaamaan lämmityksessäkin puulla sekä muulla biomassalla.

Jotenkin huvittavaa että ihmiset ketkä näkevät esim tuulisähkön ainoastaan ideologisena valintana eivät näe samaa turpeesta puhuttaessa.

Onkohan missään muuten laskettu paljonko sähkön hinnan pitäisi olla, että nykyisiä turvevoimaloita kannattaisi ajaa läpi kesän sähköntuotannossa?

Jos turvetta on vain 1-4% niin mikä ongelma sen käytössä?
Ajattelin että about 10-20% mitä sitä on demonisoitu..

 

[Jan11]

Tuosta linkistä poimittu: "Paananen tarkentaa, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön tekemät rajoitukset koskevat muun muassa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi siirtoa Ruotsista Suomeen. "

Eli Ruotsin rajoitukset lähinnä alentavat Suomen aluehintaa. Silloin kun sähkö on kalliimpi keski-ruotsissa, Suomen hinnat eivät nouse yhtä paljon koska siirto Suomesta Ruotsiin on rajoitettu.

Viime talvena tämä mekanismi nosti nimenomaan Suomen hintoja, mikä johtui siis siitä, että kun Norjasta Etelä-Ruotsiin oli rajattu, niin Suomeen ei saatu ostettua. Ts. Tilanne oli se, että Suomessa kallista. Etelä-Ruotsissa kallista, Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa halpaa. Suomessa kun on koko maassa sama hinnoittelu.
OL 3 ollessa täydellä tuotannossa pitäisi kyllä jeesata tätä tilannetta. Mutta jos se vielä pragaa, olemme jälleen se kallein Pohjoismaa.

 

[Jan11]

Jos turvetta on vain 1-4% niin mikä ongelma sen käytössä?
Ajattelin että about 10-20% mitä sitä on demonisoitu..

Turpeen käyttöä ei mitenkään ole kielletty. Hallitusohjelman mukainen tavoite oli puolittaa se vuoteen 2030 mennessä. Mutta sen käyttämisen hinta päästöoikeusmaksuista johtuen on yksinkertaisesti nykyisin liian kallista. Ja kun monet turveyrittäjät löi jo hanskat tiskiin (ja nosti romutustuet), ei sitä enää ole niin paljoa saatavillakaan ja, saatavan aineksen hinta on tietenkin noussut, samoin logistiikkakulut on polttoainehintojen nousun myötä nousseet nekin.
Mutta turvetta siis saa edelleen käyttää, missä ja milloin se kannattavaa vaan onkin. Ja ihan jonkin verran edelleen käytetäänkin. Tosin pääosin vain kaukolämpö- ja yhteiskattiloissa.

Isot energiayhtiöt lopettavat turpeen polton paljon ennakoitua nopeammin – WWF: "Mitä aiemmin turpeen käyttö loppuu, sitä enemmän luontoa säästyy"

Suomen suurimmat turpeen käyttäjät luovat uusia hiilipolkuja tulevaisuuteen, eikä turve kuulu suunnitelmiin kuin korkeintaan hädässä auttavana matkakumppanina. Esimerkiksi Oulu, Seinäjoki ja Tampere aikaistavat turpeesta luopumistaan useilla vuosilla.

yle.fi

 

[Alfh]

Tuosta linkistä poimittu: "Paananen tarkentaa, että Ruotsin kantaverkkoyhtiön tekemät rajoitukset koskevat muun muassa sähkön siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin, mutta ei esimerkiksi siirtoa Ruotsista Suomeen. "

Eli Ruotsin rajoitukset lähinnä alentavat Suomen aluehintaa. Silloin kun sähkö on kalliimpi keski-ruotsissa, Suomen hinnat eivät nouse yhtä paljon koska siirto Suomesta Ruotsiin on rajoitettu.

Niin no, heti tuon jälkeen lukee:

Norjan kantaverkkoyhtiö puolestaan alkoi pari viikkoa sitten rajoittaa sähkön siirtoa Etelä-Norjasta Keski-Ruotsiin.
Tuloksena valtaosa Ruotsin kautta Norjasta Suomeen tulevasta sähköstä jää nyt saapumatta.

Eli kyseessä olikin Norjan rajoitukset? Vai ruotsin? Uutisessa lukee kuitenkin Suomen korkeiden hintojen johtuvan Ruotsin kantaverkosta.
Varmaan suurempi syy oli vähemmälle uutisoinnille jäänyt päästöoikeuksien hintojen raketoiminen Keski-Euroopan kysynnän takia.

Tuolloin uutisoitiin myös että Suomesta yritettiin tehdä jotain yhteistyöhanketta Ruotsin kantaverkon kehittämiseksi, mutta ruotsalaiset heittäytyivät hankalaksi, joten homma kuivui kasaan. En yhtäkkiä löydä linkkiä tuohon.

 

[Shajk]

Viime talvena tämä mekanismi nosti nimenomaan Suomen hintoja, mikä johtui siis siitä, että kun Norjasta Etelä-Ruotsiin oli rajattu, niin Suomeen ei saatu ostettua. Ts. Tilanne oli se, että Suomessa kallista. Etelä-Ruotsissa kallista, Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa halpaa. Suomessa kun on koko maassa sama hinnoittelu.
OL 3 ollessa täydellä tuotannossa pitäisi kyllä jeesata tätä tilannetta. Mutta jos se vielä pragaa, olemme jälleen se kallein Pohjoismaa.

OL3 nyt lähinnä korvaa Venäjän sähkö jota ei enää tuoda.

Olet kyllä oikeassa että Norjasta Ruotsin suuntaan oli myös rajoituksia. Itse olin unohtanut kun nyt on ollut niin pitkään tilanne että Norjassa (NO2 ja NO1) ollut niin korkeita hintoja ja Sähkö viety Englantiin , Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin. Se Hollannin kaapeli on vissin rikki, kunhan se saadaan korjattua sähkön hinta Norjassa nouseem. ehkä jo ensi viikolla Norjalaiset pääsee takaisin jaetulle hinnan ykkössijalle Tanskalaisten kanssa

 

[Larmatin]

Onko tietoa mikä on oomin määräaikaisen sopparin irtisanomis maksu kun en sitä sieltä sivuilta löytänyt?

 

[Joose]

Onko tietoa mikä on oomin määräaikaisen sopparin irtisanomis maksu kun en sitä sieltä sivuilta löytänyt?

Sopimusvahvistuksen liitteenä olevissa sopimusehdoissa on vain seuraavat maininnat:

Määräaikainen sopimus on sitova ja voimassa sopimusvahvistuksella vahvistetun määräajan loppuun.

Muuttotilanteessa asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa muutosta Oomi Oy:lle vähintään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Myös määräaikainen sopimus päättyy asiakkaan muuttaessa pois käyttöpaikalta (asunnosta) ja irtisanoessa sähkönmyynti- ja verkkosopimuksensa.

Hinnastossa ei ole mitään mainintaa irtisanomisesta, eli ilmeisesti tuota ei sitten voi irtasanoa kesken sopimuskauden, ellei muuta pois.
Toki jos jaksaa asiakaspalveluun jonottaa (viime viikolla kesti 2 päivää että soittivat takaisin kun jätin soittopyynnön) niin tuota voisi tietysti kysäistä.

 

[Butali]

Saksassa luulisi olevan kohta kallista sähköä kaikilla, kun riittämätön kaasu on käytettävä rakennuksien lämmitykseen ja päästökaupasta johtuen kivihiilen polttaminenhan pitäisi olla hemmetin kallista? Talvella saattaa sielläpäin olla järkyttäviä hintoja.

 

[Alfh]

OL3 nyt lähinnä korvaa Venäjän sähkö jota ei enää tuoda.

Olet kyllä oikeassa että Norjasta Ruotsin suuntaan oli myös rajoituksia. Itse olin unohtanut kun nyt on ollut niin pitkään tilanne että Norjassa (NO2 ja NO1) ollut niin korkeita hintoja ja Sähkö viety Englantiin , Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin. Se Hollannin kaapeli on vissin rikki, kunhan se saadaan korjattua sähkön hinta Norjassa nouseem. ehkä jo ensi viikolla Norjalaiset pääsee takaisin jaetulle hinnan ykkössijalle Tanskalaisten kanssa

Olen aiemminkin miettinyt, että mahtaa etelä-norjalaiset olla mielissään kun mieluummin lasketaan merikaapelia Britteihin kuin kehitetään omaa verkkoa. Tuo Britannian kaapelihan taidettiin avata juuri loppuvuodesta, ellen ihan väärin muista



Tässä myös sellaista pohtinut, että miksei sähköyhtiöt tarjoa kiinteähintaisiin sopimuksiin prosenttialennusta halvoille tunneille, kun pörssihinta painuu tietyn senttimäärän alle? Itse olisin valmis siirtämään osan kulutuksesta hiljaisempaan aikaan, jos siitä saisi konkreettista hyötyä.
Joillakin yhtiöillä on aikasopimuksia, jossa yösähkö on halvempaa ja päiväsähkö taas vastaavasti kalliimpaa kuin kiinteähintaisessa vaihtoehdossa, mutta nehän ei seuraa todellista hintatasoa ollenkaan ja ovat muutenkin peruskäyttäjälle usein epäedullisia. Pörssisähkössä viime yönä hinta kävi halvimmillaan 18,6 sentissä, joka on enemmän kuin kiinteähintainen sopimukseni.

Tämä voisi olla tehokkaampi tapa tasata kuormaa kuin vedota kuluttajien hyväntahtoisuuteen? Kiinteää sopimusta mainostetaan kuitenkin sillä, ettei tarvitse välittää spottihinnoista.

 

[Larmatin]

No pakko oli taipua Oomin 24kk soppariin 14,39 snt/kWh hinnalla.. menee sitä sähköö se 16000 vuodes mut voisihan sitä talven 25asteen sisälämmöstä vähän tinkiä jos vaikka kulutus putoisi.
Jännä nähdä menikö ihan reisille vai onko voitokas olo keväällä ja ensi syksynä.. Ai että kun saisin ton mun kristallipallon toimimaan...

 

[Kaitzschu]

Tässä myös sellaista pohtinut, että miksei sähköyhtiöt tarjoa kiinteähintaisiin sopimuksiin prosenttialennusta halvoille tunneille, kun pörssihinta painuu tietyn senttimäärän alle? Itse olisin valmis siirtämään osan kulutuksesta hiljaisempaan aikaan, jos siitä saisi konkreettista hyötyä.

Koska sähköyhtiö ei yleensä osta kiinteän sopimuksen sähköä suoraan pörssistä eikä täten hyödy asiakkaan kulutuksen siirron tukemisesta muuten kuin hippusella hyvää mieltä. Sähköyhtiö kyllä saattaisi olla innokkaampi antamaan kiinteähintaisiin sopimuksiin prosenttikorotuksen kalliille tunneille, mutta sille taitaisi löytyä vastustusta ostajan puolelta.

 

[Dexdor]

No pakko oli taipua Oomin 24kk soppariin 14,39 snt/kWh hinnalla.. menee sitä sähköö se 16000 vuodes mut voisihan sitä talven 25asteen sisälämmöstä vähän tinkiä jos vaikka kulutus putoisi.
Jännä nähdä menikö ihan reisille vai onko voitokas olo keväällä ja ensi syksynä.. Ai että kun saisin ton mun kristallipallon toimimaan...

Seuraan varsin ajoittain Lumme-energian sopimushintoja ja taas hinnat on nousseet noin viikon takaisesta parisen senttiä. Nyt 25.xxc/kwh. Muut yhtiöt seuranneet pääosin perässä

 

[Larmatin]

Seuraan varsin ajoittain Lumme-energian sopimushintoja ja taas hinnat on nousseet noin viikon takaisesta parisen senttiä. Nyt 25.xxc/kwh. Muut yhtiöt seuranneet pääosin perässä

siksi aatelin että toi 14.39 hinta voisi olla järkevä vaikka siihen sitoutuu 24kk
Edit: on täs viel 14vrk aikaa perua

 

[Alfh]

Koska sähköyhtiö ei yleensä osta kiinteän sopimuksen sähköä suoraan pörssistä eikä täten hyödy asiakkaan kulutuksen siirron tukemisesta muuten kuin hippusella hyvää mieltä. Sähköyhtiö kyllä saattaisi olla innokkaampi antamaan kiinteähintaisiin sopimuksiin prosenttikorotuksen kalliille tunneille, mutta sille taitaisi löytyä vastustusta ostajan puolelta.

Ymmärtääkseni kuitenkin viime talvena osa yhtiöistä vetosi kuluttajiin, että käyttäisivät vähemmän sähköä. Ja menikö joku firma konkurssiinkin.
Niiden yhtiöiden ei varmaan tarvitse niin välittää joilla on omaa tuotantoa. Tai tähänkin varmaan vaikuttaa tuotantomuoto ja päästöoikeuksien hinnat. Ja varmaan osa ostaa sähkönsä etukäteen futuurihinnoilla keinottelijoilta. En ole niin hyvin perehtynyt että tietäisin isoa kuvaa.

 

[KiD83]

Oomilta vuoden alusta saakka ollut 8.97penniä ja 4.99€/kk. Oomi kesto soppari, toistaiseksi voimassa. Kauankohan lie on toistaiseksi.

 

[JaniKari]

OL3 nyt lähinnä korvaa Venäjän sähkö jota ei enää tuoda.

Olet kyllä oikeassa että Norjasta Ruotsin suuntaan oli myös rajoituksia. Itse olin unohtanut kun nyt on ollut niin pitkään tilanne että Norjassa (NO2 ja NO1) ollut niin korkeita hintoja ja Sähkö viety Englantiin , Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin. Se Hollannin kaapeli on vissin rikki, kunhan se saadaan korjattua sähkön hinta Norjassa nouseem. ehkä jo ensi viikolla Norjalaiset pääsee takaisin jaetulle hinnan ykkössijalle Tanskalaisten kanssa

Eikö nuo Norjan rajoitukset olleet vastareaktio Ruotsin rajoituksiin? Käsittääkseni Ruotsi poisti rajoitukset pian tämän jälkeen.

 

[NotaR]

Ymmärsinkö nyt oikein että kyseisessä sopparissa on tuon ensimmäisen kuukauden jälkeen kiinteä hinta 17,99snt/kWh + 2,99e/kk? Vaikka onkin toistaiseksi voimassa oleva diili. Tuotahan voisi kokeilla, kun ei oikein 2-vuoden sitoutuminen nappaa. Onneksi on sentään talossa maalämpö...

Toinen vaihtoehto sitten tuo Oomin 2v hintaan 14,39snt/kWh.

Juu, lokakuun vedän tuolla ja vaihdan jos /kunhan halvemman löydän marraskuusta eteenpäin

 

[Tatuks]

Ois pitäny näköjään ottaa Lumolta tarjous 14snt/kwh vähän aikaa sitten. Nyt ois tarjolla 27snt/kwh. Tosin kerrostalokaksiossa nytkin tekee vaan jotain 50-60€/kk joten kympeistä puhutaan joten ihan sama.

Aloin tässä vaan miettimään että jos on sähkölämmitteinen omakotitalo niin nää hinnat alkaa jo tuntumaan jossain.

 

[Joda]

Onko noissa toistaiseksi voimassaolevissa soppareissa joku knoppi jota en ymmärrä vai miksi porukka niitä hommaa? Eihän ne suojaa hinnankorotuksilta kuin korkeintaan 30 päiväksi (minimiaika hinnanmuutoksista ilmoittamiseen) ellei usko että myyjät myy sitä pidempäänkin tappiolla korottamatta hintoja?

 

[Joose]

Onko noissa toistaiseksi voimassaolevissa soppareissa joku knoppi jota en ymmärrä vai miksi porukka niitä hommaa kun eihän ne suojaa hinnankorotuksilta kuin korkeintaan 30 päiväksi ellei usko että myyjät myy sitä pidempäänkin tappiolla korottamatta hintoja?

Jotkut tykkäävät ottaa riskejä. Toki syitä voi olla muitakin, esim. tiedossa oleva tuleva muutto jolloin tärkeämpää on tämänhetkinen halvempi hinta.

 

[Joda]

Jotkut tykkäävät ottaa riskejä. Toki syitä voi olla muitakin, esim. tiedossa oleva tuleva muutto jolloin tärkeämpää on tämänhetkinen halvempi hinta.

No tommoiset poikkeukset toki ymmärtää jos muutto on lähellä mut jos esim. Turku Energialta näyttää saavan 24kk määräaikaista 16,65c/kWh + 4,55 €/kk ja käsittääkseni sillä 50€ irtisanomissakolla niin ilman tuommoista poikkeusta en ihan ymmärrä miksi edes harkita jotain Lumon 17,99snt/kWh + 2,99e/kk toistaiseksi voimassaolevaa. Toisaalta muutto antaa oikeuden irtisanoa ilman sakkoakin halutessaan eli olisi melkein parempi siinäkin tapauksessa ottaa määräaikainen ja arpoa sitten muuttohetkellä pitääkö sen vai ei.

 

[Lucas]

Saksassa luulisi olevan kohta kallista sähköä kaikilla, kun riittämätön kaasu on käytettävä rakennuksien lämmitykseen ja päästökaupasta johtuen kivihiilen polttaminenhan pitäisi olla hemmetin kallista? Talvella saattaa sielläpäin olla järkyttäviä hintoja.

Saksassa tosiaan ensi talvena kaasun hinta rikkoo kaikki mahdolliset ennätykset: Kun maakaasua ei riitä talojen lämmitykseen, niin veikkaisin että monet kylmenevissä taloissa asuvat saavat päähänsä, että pistetään kaikki mahdolliset ja mahdottomat sähkövehkeet kotona päälle, niin niistä saadaan lämmintä pirttiin samalla.

Kymmenen miljoonaakin saksalaista kun siitä syystä laittaa hiustenkuivaajia, pölyimureita, kaikki mahdolliset valot päälle ja niin edelleen hukkalämmön toivossa, niin sehän sähkön hinta Saksassa raketoi ja koko sähköverkko voi romahtaa. Yleensä saksassa on kaasuliesiä kotona, mutta mahtuuhan siihen maahan taatusti monta sähköliettä ja uuniakin silti. Niilläkin se on mukava pirttiä lämmittää jos vain sähköä piisaa.

 

[KiD83]

No tommoiset poikkeukset toki ymmärtää jos muutto on lähellä mut jos esim. Turku Energialta näyttää saavan 24kk määräaikaista 16,65c/kWh + 4,55 €/kk ja käsittääkseni sillä 50€ irtisanomissakolla niin ilman tuommoista poikkeusta en ihan ymmärrä miksi edes harkita jotain Lumon 17,99snt/kWh + 2,99e/kk toistaiseksi voimassaolevaa. Toisaalta muutto antaa oikeuden irtisanoa ilman sakkoakin halutessaan eli olisi melkein parempi siinäkin tapauksessa ottaa määräaikainen ja arpoa sitten muuttohetkellä pitääkö sen vai ei.

2019 tein toistaiseksi voimassa olevan. Viimeiset kuusi kuukautta maksanut alta 9senttiä/kWh. Mikä tuossa on huonoa?

Toki tulee nousemaan vielä tämän vuoden puolella sinne 12sentin pintaan, minkäs teet.

 

[Joda]

2019 tein toistaiseksi voimassa olevan. Viimeiset kuusi kuukautta maksanut alta 9senttiä/kWh. Mikä tuossa on huonoa?

Toki tulee nousemaan vielä tämän vuoden puolella sinne 12sentin pintaan, minkäs teet.

Noh sillä tätä knoppia kyselin. Onko tossa siis joku syy (lakitekninen tai muu) miksei firmat nosta hintoja aktiivisemmin lähemmäksi noita pörssihintoja? Vai johtuuko ihan puhtaasti siitä että määräaikaisen riskitekijät yritykselle on kertaluokkaa suuremmat niin määräaikaisissa pistetään hinnat kaakkoon isolla kertoimella ekastakin riskitekijästä. Miltä pohjalta toi 12 senttiä on ja etkö näe että sieltä vois pamahtaa korotukset talvelle johonkin 20-30 senttiin ja ajankohtana haastava löytää silloin halvempaa mistään?

Toki myös nykytilanteessa tuohon hintaan ei toistaiseksi voimassa olevaa uusi asiakas taida edes kaupasta saada, joten siinä mielessä vähän huono esimerkki.

 

[Shajk]

Tässä myös sellaista pohtinut, että miksei sähköyhtiöt tarjoa kiinteähintaisiin sopimuksiin prosenttialennusta halvoille tunneille, kun pörssihinta painuu tietyn senttimäärän alle? Itse olisin valmis siirtämään osan kulutuksesta hiljaisempaan aikaan, jos siitä saisi konkreettista hyötyä.

Väre välkky on vähän tällainen. Muuten kiinteähintainen mutta jos vähennät kulutusta kun pörssihinta korkealla saat alennuksia, tai sitten jos lisäät kulutusta kun sähkö on kallis hinta nousee.

Koska sähköyhtiö ei yleensä osta kiinteän sopimuksen sähköä suoraan pörssistä eikä täten hyödy asiakkaan kulutuksen siirron tukemisesta muuten kuin hippusella hyvää mieltä. Sähköyhtiö kyllä saattaisi olla innokkaampi antamaan kiinteähintaisiin sopimuksiin prosenttikorotuksen kalliille tunneille, mutta sille taitaisi löytyä vastustusta ostajan puolelta.

Jos sähköyhtiö on käyttänyt hintasuojauksia/johdannaisia/futuureja ne kyllä silti ostaa sähköä pörssistä. Johdannaiskaupassa hintaero kuitataan.

Johdannaiset koskevat vain sähkön keskihintaa, eli jos futuurikaupan kautta olet ostanut 10kWh sähköä hintaan 5s/kWh, ja sitten sähköpörssisä joka päivä sähkö on ilmaista yöllä ja maksaa 20 senttiä päivällä, keskihinta on 10. Johdannaisista saat 5 senttiä hyötyä. Sitten sinun asiakas kuluttaa 10kWh sähköä vain päivällä eikä yhtään yöllä, sähkön hankinta sille asiakkaalle maksaakin 20 senttiä per kWh. Eli yhteensä teet 10 sentin tappio jokaista kilowattituntia kohden. Ostosähkö 20snt, asiakas maksaa 5snt, johdannaisista saat 5snt.

Jos sähköyhtiöllä on omaa tuotantoa tai mankala sähköä, tilanne on lähempänä sitä että ostohinta olisi kiinteä. Vain pienemmät ja jotkut kunnalliset voi toimia tällä tavalla, isoimmissa firmoissa tuotanto ja myynti (ja siirto) ovat eri tytäryhtiöissä ja kaikki täytyy tehdä voittoa.

Onko noissa toistaiseksi voimassaolevissa soppareissa joku knoppi jota en ymmärrä vai miksi porukka niitä hommaa? Eihän ne suojaa hinnankorotuksilta kuin korkeintaan 30 päiväksi (minimiaika hinnanmuutoksista ilmoittamiseen) ellei usko että myyjät myy sitä pidempäänkin tappiolla korottamatta hintoja?

Vaarana onkin että toistaiseksi hinnoilla yritetään kuitata määräaikaisten tappioita. Toisaalta jos asut esimerkiksi Seinäjoella se paikallinen yhtiö myy edelleen sähköä hintaan 6,80 snt/kWh ja näyttää vähän siltä että heillä on tarpeeksi omaa tuotantoa tai kassaa ettei ole pakko nostaa hintoja.

Eikö nuo Norjan rajoitukset olleet vastareaktio Ruotsin rajoituksiin? Käsittääkseni Ruotsi poisti rajoitukset pian tämän jälkeen.

Norjan rajoitukset oli vastareaktio. Kun Ruotsalaiset pisti rajayhteyksille rajoituksia sen sijaan että ne olisi ohjannut sisäisillä vastakaupoilla tuotantoa sinne mihin se olisi tarvittu, Norjalaiset vastasivat samalla mitalla ja totesi että ne poistavat käytöstä kaikki uudet systeemit mihin ne oli laittanut rahaa että rajayhteydet olisi voitu käyttää täysmittaisesti.

Tällä hetkellä NO1 -> SE3 kapasiteetti rajoitettu puoleen maksimista. SE3 -> NO1 rajoitus muuttuu usein, mutta yleensä siihen suuntaan että kun kukaan ei halua siirtää sähköä Ruotsista Norjaan rajoitukset poistuvat, ja silloin kun olisi tarve siirtää sähköä Norjaan Ruotsalaiset laittavat rajoitukset päälle.
Suomesta Ruotsiin (FI -> SE3) löytyy 1200MW kaapelia, mutta viime syksystä lähtien rajoitus on ollut 300-500MW. Toiseen suuntaan eli Ruotsi -> Suomi ei rajoiteta.