Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Katsoin koko dataa. Sähkön kannalta ei ole suurtakaan eroa onko pakkasjakso yhden vai seitsemän päivän pituinen. Sähköä on kyettävä tuotamaan kysynnän mukaan joka sekunti tai sähkö loppuu.
Kuten @HTK12 jo mainitsi, niin kulutuspiikit saadaan useamman päivän (tai viikon) pakkasjakson jälkeen. Yksittäisellä tai edes 2-3 päivän pakkasella ei ole vielä huippuja tule. Tämä pätee myös Suomen kulutusennätykseen vuonna 2016. Syynä on yksinkertaisesti se, että kulutuksen kasvussa on mukana "hitausmomentti". Kylmä hiipii hiljalleen rakenteisiin, ihmiset säätävät lämmityksiä taloille ja autoille ja mm. teollisuudessa laitteet syövät enemmän sähköä jäykistyessään kylmästä.

Toimittajilta kovaa onanointia aiheen ympärillä. Hallitut katkokset asuinalueilla on toistaiseksi teoreettinen mahdollisuus, mitä lähteetkin on sanoneet. Ensin tulee suositukset sähkön käytön vähentämiseen eli suositus tiputtaa sisälämpötiloja sekä vähentää/lopettaa sähköllä saunominen jne. Sen jälkeen tulee teollisuuden hallitut sähkökatkokset. Siitä on pitkä matka asuinalueiden sähköjen katkomiseen.
Ei ole välttämättä pitkä matka, jos tulee merkittävä sähköverkon (=kantaverkon) vika tilanteessa, jossa on jo sähköpulan uhka päällä.

Mikä tekee tuosta mahdottoman? Etäyhteydellä varustetut sähkömittarit taipuvat kyllä tuohon, puuttuuko sitten mahdollisuus laittaa ko. ohjaus kaikkiin alueen X mittareihin kerralla?

Btw. Miten sopimusehdot taipuvat tuohon?
Epäilen, että kytkentöjä ei tehdä mittaritasolla, vaan kytkemällä laajempia alueita kerralla irti. Pienempi mahdollisuus yksittäisten laitteiden vikatiloihin ja nopeampi toteuttaa vs. tuhansien mittarien komentaminen, jonka myötä komennot väistämättä puskuroituvat.
 
Tuolla saa sitten kätevästi kasvatettua myös tehomaksua verkkoyhtiölle. Pula energiasta iskee oletettavasti kylmimpinä ajankohtina, joten esim. suorasähkölämmitteinen talo huonolla energianluokituksella, sähköllä lämpiävä käyttövesi, lattialämpö jne. kaksi sähkötöntä tuntia jossain -25c:ssä pistää palautuksen jälkeen kaiken käymään täysillä.
Ehkä riski kynttiläpalojen voimakkaasta lisääntymisestä hillitsee himoa käyttää herkästi tätä korttia.
Tuota korttia taidetaan käyttää vain pakon edessä eikä kynttiläpaloja pohtien. Katkon aikana sähkön kulutusta ei tapahdu, joten huono bisnes yhtiöille, vaikka miten sähköä kuluisikin enemmän sen jälkeen.
 
Ei ole välttämättä pitkä matka, jos tulee merkittävä sähköverkon (=kantaverkon) vika tilanteessa, jossa on jo sähköpulan uhka päällä.
Tämä ei kuitenkaan taida poiketa mitenkään siitä, että "normaalina" vuotena iskisi vastaava vika kulutushuipun kohdalla? Ainahan koko verkon saa pimeäksi, kun tarpeeksi jossitellaan. Varmaan haastateltuakin ärsyttää, kun toimittaja iskee otsikon sen mukaan, että haastattelussa käsitelty "jos ... ja.... sekä... että..." pahin mahdollinen skenaario toteutuu. Minulta ainakin lähtis sokka irti, jos joku toimittaja menis pistämään suuhuni jonkun "asiantuntija myöntää" tyylisen puolitotuuden.
 
Tuolla saa sitten kätevästi kasvatettua myös tehomaksua verkkoyhtiölle. Pula energiasta iskee oletettavasti kylmimpinä ajankohtina, joten esim. suorasähkölämmitteinen talo huonolla energianluokituksella, sähköllä lämpiävä käyttövesi, lattialämpö jne. kaksi sähkötöntä tuntia jossain -25c:ssä pistää palautuksen jälkeen kaiken käymään täysillä.
Ehkä riski kynttiläpalojen voimakkaasta lisääntymisestä hillitsee himoa käyttää herkästi tätä korttia.

Sähköllä käyttöveden lämmitys on usein ajastettu yöaikaan tapahtuvaksi ihan puhtaasti hinnan takia. Viimeisin kulutushuippu 2016 tapahtui klo 17-18. Kuten edellä todettiin, niin tämä on se viimeinen keino ja tähän ei kevein perustein ryhdytä, silloin ei paljon voida alkaa mahdollisia kynttiläpaloja miettimään. Jos tilanne on se, että sähkö ei yksinkertaisesti riitä, niin pakko tiputtaa jotain verkosta, tätä ennen tosin varmaan on isojen tehtaiden kanssa sovittu jo tehojen tiputtamisesta.
 
Tämä ei kuitenkaan taida poiketa mitenkään siitä, että "normaalina" vuotena iskisi vastaava vika kulutushuipun kohdalla? Ainahan koko verkon saa pimeäksi, kun tarpeeksi jossitellaan. Varmaan haastateltuakin ärsyttää, kun toimittaja iskee otsikon sen mukaan, että haastattelussa käsitelty "jos ... ja.... sekä... että..." pahin mahdollinen skenaario toteutuu. Minulta ainakin lähtis sokka irti, jos joku toimittaja menis pistämään suuhuni jonkun "asiantuntija myöntää" tyylisen puolitotuuden.
Samaa mieltä sanomastasi eli otsikoita haetaan. Nyt tulevana talvena voidaan olla pidempiä jaksoja veitsenterällä, jolloin vian mahdollisuus samaan aikaikkunaan kasvaa. Ainakin normaalia talvea korkeammaksi.
 
Voi tulla jännä talvi näin sähkölämmittäjän näkökulmasta. Veikkaan, että jos alkaa sähköpulaa muutenkin esiintyä, voi naapuri alkaa muistuttelemaan olemassaolostaan pikku jäynien avulla.
 
Tuli nyt otettua toi Oomi 24kk sähkösoppari, 14,39snt/kk + perumaksu. Joku oli kuitenkin napattava kun elokuun lopussa loppuu vanha sopimus. Näistä kun ei tiedä mihin tämä nyt menee. Muutaman sentin jos saa syksyllä Black Friday aikaa pois niin aivan sama. Voi olla BF tarjoukset nykyisen hintatason luokkaa jos koko ajan hinnat nousee. Ehkäpä tämä herättää itselläkin vähän seuraamaan kulutusta.

Korpelan Voimaltakin hävinnyt 2v soppari pois.

Sama liike tuli tehtyä täällä. Vähän ahdistaa sitoutua kyseiseen soppariin 2 vuodeksi, mutta minkäs teet. Toisaalta ero nykyiseen sopimukseen ei ole kuin ~20/kk niin valtavaa eroa ei sen suhteen tule.
 
Kyllä varmaan, jos ajatellaan 0.01% tuotantopäivistä. Vuoden mittakaavassa talvi on parempi jakso kuin kesä.

Ei nuo tämän perän myllyt paljon pyörineet viimetalvena kun oli kylmää kuukausi tolkulla. Eteläisimpään suomeen noita olisi paljon viisaampaa sijoittaa mutta eihän ne etelän vetelät omille nurkille noita halua vatkaamaan. Onneksi meillä on vielä kumminkin yhteistuotantoa enempi kun mitä tuulivatkaimet antaa pakkasilla. Nythän on se tilanne että turvettakin kannattaa polttaa kaikki mitä vaan on saatavilla vaikka kalliit on verot ja päästöoikeusmaksut mutta näillä sähkön hinnoilla jokainen rapa pannu tekee kovaa tiliä. Viime talvena tosin oli moni isompi energia yhtiö jo hätää kärsimässä polttoaineen saannin suhteen. Kiitos vihreiden.
 
Ei nuo tämän perän myllyt paljon pyörineet viimetalvena kun oli kylmää kuukausi tolkulla. Eteläisimpään suomeen noita olisi paljon viisaampaa sijoittaa mutta eihän ne etelän vetelät omille nurkille noita halua vatkaamaan. Onneksi meillä on vielä kumminkin yhteistuotantoa enempi kun mitä tuulivatkaimet antaa pakkasilla. Nythän on se tilanne että turvettakin kannattaa polttaa kaikki mitä vaan on saatavilla vaikka kalliit on verot ja päästöoikeusmaksut mutta näillä sähkön hinnoilla jokainen rapa pannu tekee kovaa tiliä. Viime talvena tosin oli moni isompi energia yhtiö jo hätää kärsimässä polttoaineen saannin suhteen. Kiitos vihreiden.
Kovaa faktaa putoilee sieltä ihan mutupohjalta taas.

Energiateollisuuden energia.fi sivulta löytyy 2,5 vuotta taaksepäin tietoa sähköntuotannosta kuukausittain. Tuona ajanjaksona (1/2020-5/2022) tuulivoiman tuotanto on ollut korkeimmillaan 1/22, 3/22, 10/21, 1/20, 2/22, 11/20, 3/21, 12/21, 3/20, 11/21, 2/20 ja 12/20.

Samalla ajanjaksolla turpeella on sähköä tuotettu enimmilläänkin alle 1/3 tuulivoiman tuotannosta, ja kivihiilellä 1/2. Puulla ja biomassalla tuotettu sähkö on ainoa järkevä verrokki poltettavista kotimaisista energialähteistä, ja talvisin tuulella on tuotettu n. 60-100% puulla tuotetun sähkön määrästä.
 
Kovaa faktaa putoilee sieltä ihan mutupohjalta taas.

Energiateollisuuden energia.fi sivulta löytyy 2,5 vuotta taaksepäin tietoa sähköntuotannosta kuukausittain. Tuona ajanjaksona (1/2020-5/2022) tuulivoiman tuotanto on ollut korkeimmillaan 1/22, 3/22, 10/21, 1/20, 2/22, 11/20, 3/21, 12/21, 3/20, 11/21, 2/20 ja 12/20.

Samalla ajanjaksolla turpeella on sähköä tuotettu enimmilläänkin alle 1/3 tuulivoiman tuotannosta, ja kivihiilellä 1/2. Puulla ja biomassalla tuotettu sähkö on ainoa järkevä verrokki poltettavista kotimaisista energialähteistä, ja talvisin tuulella on tuotettu n. 60-100% puulla tuotetun sähkön määrästä.
En nyt tiedä yhtään miten asian laita on, mutta eihän nyt kuukausitason tuotoista voi päätellä yhtään mitään siitä onko kovimpien kysyntäpiikkien aikaan tuotantoa ollut paljon vai vähän. Vaikka ne osuisi samalla kuulle niin se ei paljon lohduta jos ei osu samalle hetkelle.

Aika usein kuitenkin niitä pahimpia hintapiikkejä arvioidessa on puhuttu syinä siitä että kun ei tuullut.

Ilma on tietysti tiheämpään talvella ja nimenomaan kylmällä, mutta kyllä nyt ihan maalaisjärkisten olisi että olosuhteista riippuvaisempi tuotanto aiheuttaa herkemmin hintapiikkejä ja energianiukkuutta.

Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?
Ei kai se idea olekaan vain kulutuksen laskeminen (vaikka sitäkin tapahtuisi), vaan siirtäminen pois kulutushuipusta. Ei se pula kestä välttämättä kuin tunnin tai kaksi, tai vähemmänkin aikaa.

Ja eiköhän siellä osata myös laskea miten palautellaan. Jos olisi isompi määrä talouksia jouduttu lyömään pimeäksi, niin eihän niitä kaikkia tarvitse kerralla palauttaa.
 
Kovaa faktaa putoilee sieltä ihan mutupohjalta taas.

Energiateollisuuden energia.fi sivulta löytyy 2,5 vuotta taaksepäin tietoa sähköntuotannosta kuukausittain. Tuona ajanjaksona (1/2020-5/2022) tuulivoiman tuotanto on ollut korkeimmillaan 1/22, 3/22, 10/21, 1/20, 2/22, 11/20, 3/21, 12/21, 3/20, 11/21, 2/20 ja 12/20.

Samalla ajanjaksolla turpeella on sähköä tuotettu enimmilläänkin alle 1/3 tuulivoiman tuotannosta, ja kivihiilellä 1/2. Puulla ja biomassalla tuotettu sähkö on ainoa järkevä verrokki poltettavista kotimaisista energialähteistä, ja talvisin tuulella on tuotettu n. 60-100% puulla tuotetun sähkön määrästä.

Turpeen ja puupohjaset lasken samaan kun samaan pesään ne menee kumminkin. Pelkällä turpeella käyviä kattloita ei taida enää edes oikeen olla. Joka päivä valitettavasti ajan suurimman osan aikaa seisovien tuulimyllyjen ohi voimalaitokseen töihin niin ei täällä nyt ihan mutupohjalla mennä.
 
Joka päivä valitettavasti ajan suurimman osan aikaa seisovien tuulimyllyjen ohi voimalaitokseen töihin niin ei täällä nyt ihan mutupohjalla mennä.
Tuo jos mikä nimenomaan on mutua, eli sitä musta tuntuu päättelyä ohiajaessa tehtyjen omien havaintojen perusteella vailla oikeata dataa.
Eri asia, jos laittaisit vaikkapa linkin tuulivoimapuiston haltijoiden tuottamaan tuntidataan. Silloin olisi kysymys tietopohjasta.

Muuten asia kyllä on juuri niin, että tuulivoimaa saa silloin kuin saa, eikä se välttämättä satu samoihin ajankohtiin kuin kulutushuiput. Lisäksi sitä harvoin saa kaikkialla maassamme yhtä aikaa. Yhdessä paikassa lavat voi seistä, toisessa pyöriä.
 
Viimeksi muokattu:
Eli mikäli vaikka ensi talvella on sopimus menossa katkolle kannattanee tehdä jo nyt uusi sopimus varuiksi. Mikäli hinnat laskee voi sopimuksen peruuttaa koska vaan ennen sopimusvahvistusta tai 14pv sopimusvahvistuksen jälkeenkin. Hintojen noustessa taas on hätävara sopimus jo tehtynä.

Helenillä se vahvari tuli saman tien. Eli riippuu toimittajasta. Varmaan keskimäärin se vahvistus tulee saman tien kun sopimuksen hyväksyy - vaikka sen alku olisikin vaikka puolen vuoden päässä.
 
Tuo jos mikä nimenomaan on mutua, eli sitä musta tuntuu päättelyä ohiajaessa tehtyjen omien havaintojen perusteella vailla oikeata dataa.
Eri asia, jos laittaisit vaikkapa linkin tuulivoimapuiston haltijoiden tuottamaan tuntidataan. Silloin olisi kysymys tietopohjasta.

Muuten asia kyllä on juuri niin, että tuulivoimaa saa silloin kuin saa, eikä se välttämättä satu samoihin ajankohtiin kuin kulutushuiput. Lisäksi sitä harvoin saa kaikkialla maassamme yhtä aikaa. Yhdessä paikassa lavat voi seistä, toisessa pyöriä.

Siinähän se tulikin että saa jos/kun saa. Kunnon vehkeillä sähköä tulee 24/7 satoi tai paistoi. Tuulee tai ei.
 
Sunnuntaina pörssisähkö taas halpenee hieman, kun saavat ehjät polttoainesauvat olkiluoto ykköseen ja ennustan myös, että elokuun ensimmäisellä viikolla tullaan näkemään taso, jonka ympärillä spottihinta liikkuu loppuvuoden.
 
Siinähän se tulikin että saa jos/kun saa. Kunnon vehkeillä sähköä tulee 24/7 satoi tai paistoi. Tuulee tai ei.
Erikoinen määritelmä kunnon vehkeille... Markkinataloudessa energiatuotantoa pääosin rakennetaan sillä, millä on paras ROI investoreille. Viime vuodet se on meillä ollut tuulivoima. Ts. kaikki joulukuusta 2017 tähän päivään rakennettu uusi tuulivoima on tehty markkinaehtoisesti. Ja joka vuosi on rakennettu enemmän kuin edellisenä. Ja miksi: koska sillä on se paras panos-tuottosuhde.
Jopa parempi kuin sillä koko ajan tasaisesti tuottavalla ydinvoimalla.
 
Minkälainen luotettavuus tai kokemuksia tekkiläisillä on tuosta Korpelan voimasta?

Hyvin toimi, oli 3 kk kunnes muutin toiseen halvempaan. Korpelalla erittäin hyvä energiaseurantasaitti, siitä voisi ottaa moni muukin yhtiö mallia.


Sorry OT mutta minkähänlainen kompetenssi on tuolla Kristian Hulkolla (ns. kotifirman?) tietoturvallisuus / suojaus ym. asioissa?

Easy Energy Suomi Oy (“Easy Energy”, “me”)
Y-Tunnus: 3213211-2
Osoite: c/o Kristian Hulkko Nuottakallio 7 B, 02230 ESPOO
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin toimi, oli 3 kk kunnes muutin toiseen halvempaan. Korpelalla erittäin hyvä energiaseurantasaitti, siitä voisi ottaa moni muukin yhtiö mallia.



Sorry OT mutta minkähänlainen kompetenssi on tuolla Kristian Hulkolla (ns. kotifirman?) tietoturvallisuus / suojaus ym. asioissa?

Easy Energy Suomi Oy (“Easy Energy”, “me”)
Y-Tunnus: 3213211-2
Osoite: c/o Kristian Hulkko Nuottakallio 7 B, 02230 ESPOO
Siellähän nuo taustat on ihan avoimesti selostettu, opiskelijaporukkaa.
 
Mahtaakohan tämäkään olla hyvä idea, pari tuntia alueelta sähköt pois ja kun ne tulee takaisin, koko alueen jääkaapit, pakastimet, ilpit/vilpit/maalämpöpumput/sähkölämmitykset/autojen lataukset yms. menee kerralla päälle. Kellonajasta riippuen myös liedet/uunit. En tiedä alueiden koosta, mutta äkkiä kuviteltuna voi tulla isojakin piikkejä..?

Kun lämpö laskee talossa, lämpöhäviökin pienenee eli energia menee päivässä vähemmän vaikka tuntuukin että menee paljon silloin kun sähköt tulee takaisin. Lämpöpumpuilla tilanne voi olla toisenlainen koska tehokerroin on huonompi maksimiteholla, mutta se riippuu sitten sähkökatkon kestosta ja pumpun mitoituksesta jne.

Uskon että sähköpulassa sähkökatkojen tärkein tehtävä on höylätä kulutuksesta tehohuiput pois. Eli aamun ja iltapäivän kulutuksesta siiretän osa pakkokeinoilla myöhemmälle. Bonuksena energian kokonaiskulutuskin vähenee.
 
Uskon että sähköpulassa sähkökatkojen tärkein tehtävä on höylätä kulutuksesta tehohuiput pois. Eli aamun ja iltapäivän kulutuksesta siiretän osa pakkokeinoilla myöhemmälle. Bonuksena energian kokonaiskulutuskin vähenee.

Sähkäpulan osalta ei tarvitse olla uskon varassa. Niistä on sovittu etukäteen ja tietoa löytyy hyvin Fingridin sivuilta.

"Fingridin ylläpitämien reservien lisäksi Suomessa on käytössä tehoreservijärjestelmä. Tehoreservien avulla turvataan sähkön toimitusvarmuus tilanteissa, joissa suunniteltu sähkön hankinta ei riitä kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta. Tehoreservinä voivat toimia sekä voimalaitokset että sähkön kulutuksen joustoon kykenevät kohteet.

Tehoreservinä toimivat voimalaitokset on varattu täysin tehoreservijärjestelyn käyttöön, ne eivät siis voi tehoreservijärjestelyn sääntöjen mukaan osallistua kaupallisille markkinoille. Kulutuksen joustoon kykenevillä kohteilla tarkoitetaan sähkön kulutuskohteita, jotka kykenevät sähkön kulutuksen hetkelliseen vähentämiseen tarvittaessa."

Suomessa täytyy olla todella poikkeuksellinen tilanne, että yksityiskodeista alettaisiin katkomaan sähköjä. Nuo Fingridin tekstissä mainitut kulutusjoustajat ovat teollisuuslaitoksia ja niiden kanssa on olemassa sopimukset tehopykälien pudotuksesta kun tietyt edellytykset täyttyvät.

 
Onko sähköenergian varastoinnista (akut tms?) edes minkäänlaisia projekteja tai innovaatioita tai onko tuo teknisesti edes millään muotoa mahdollista? Jos olisi, varmaan löytyisi jo joka paikasta. Tietenkin noiden vesialtaiden täyttö varmaan luokitellaan varastoinniksi, mutta esim aurinkoenergiaa ei varmaan voida ottaa mitenkään jemmaan? Lähinnä ajattelen, että eikö tuota voisi johonkin akkuihin vetää talteen tjsp.

Tyhmiä kysymyksiä ehkä, mutta sähkön tuotosta ymmärrän saman verran kuin sika satelliitista.

Sveitsissä juuri valmistunut pumppuvoimala pystyy varastoimaan sähköä useammaksi päiväksi. Muuten niitä käytetään kai lähinnä päivän sisäisiin vaihteluiden tasaamiseen.

Akkutekniikka on niin törkeän kallista että akkuja lähinnä ladataan yöllä halvalla sähköllä ja puretaan päivällä kun sähkö on kallis, tai pidetään varalla hetkellisiä häiriöitä varten.

Viime viikolla akuilla olisi saanut mehevästi voittoa kun yöllä sähkö oli ilmainen ja päivällä kallis. Tällä viikolla sähkö on enemmän tasakallis ympäri vuorokauden.

Kehittyneitä akkujärjestelmiä myydään jopa Suomessa sähköalan tukkuliikkeistä. Karkeasti omakotitalolle isompi invertteri ja katolle aurinkopaneelit maksavat kymppitonnin. Akku maksaa toisen kymppitonnin ja sillä saat ehkä sitten tunnin tai kaksi aurinkopaneelien tuotannosta talteen (kesällä). Jos sähkömarkkinat jatkavat tällaisina seuraavat kymmenen vuotta sellainen investointi voisi olla jopa kannattavaa.
 

Luin vain tuon otsikon "Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua katkomaan ensi talvena energiapulan vuoksi". Saattaa tosiaan sähkön hinta nousta jos täällä tosiaan on niin kova energiapula. Tulkitsen tuollaisen otsikoinnin lähinnä pelotteluksi ja klikkien saamiseksi koska muuten tästä uutisoitaisiin ihan eri tavalla.
Kertoo rumaa kieltä siitä miten pahasti on möhlitty. Hinnat eivät enää ole päällimmäinen ongelma jos siirrytään kerrasta kehitysmaatasolle infran luotettavuudessa.

Toisaalta hinnoitteluun liittyen tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kun on moneen kertaan uusitut etäluettavat mittarit. Niiden pitää tarjota aika messevät konfiguraatiovaihtoehdot. Voidaan alkaa tarjota uutta "kehitysmaa"-aikatariffia. Jos ei haittaa että ensimmäisenä jää sähköttä, saa halvemman hinnan.
 
Sveitsissä juuri valmistunut pumppuvoimala pystyy varastoimaan sähköä useammaksi päiväksi. Muuten niitä käytetään kai lähinnä päivän sisäisiin vaihteluiden tasaamiseen.

Akkutekniikka on niin törkeän kallista että akkuja lähinnä ladataan yöllä halvalla sähköllä ja puretaan päivällä kun sähkö on kallis, tai pidetään varalla hetkellisiä häiriöitä varten.

Viime viikolla akuilla olisi saanut mehevästi voittoa kun yöllä sähkö oli ilmainen ja päivällä kallis. Tällä viikolla sähkö on enemmän tasakallis ympäri vuorokauden.

Kehittyneitä akkujärjestelmiä myydään jopa Suomessa sähköalan tukkuliikkeistä. Karkeasti omakotitalolle isompi invertteri ja katolle aurinkopaneelit maksavat kymppitonnin. Akku maksaa toisen kymppitonnin ja sillä saat ehkä sitten tunnin tai kaksi aurinkopaneelien tuotannosta talteen (kesällä). Jos sähkömarkkinat jatkavat tällaisina seuraavat kymmenen vuotta sellainen investointi voisi olla jopa kannattavaa.

Suomessa on suunnitteilla entiseen Pyhäsalmen kaivokseen tuommoinen pumppuvoimalaitos.

 
Alunperin piti elokuuhun odottaa ja tehdä sitten määräaikainen kiinteä sopimus, mutta kyllä tässä pieni paniikki alkoi iskemään ja laitoin nyt Oomille 24kk 14.39c/kwh hinnalla kiinni. Vaikea uskoa että talvella sähkö ainakaan halvempaa tulee olemaan.
 
Ihan vaan FYI. Tänään tuli ”riistohintainen” Turku Energian sopimusvahvistus 24kk ja edelleen siinä on 50€ määräaikaisen päättäminen. Kärvistellään nyt sitten tällä sähkölämmitteisessä :)
Tuo 50€ sakko menee tyyliin päivässä tai parissa..nyky hinnoilla.
 
Erikoinen määritelmä kunnon vehkeille... Markkinataloudessa energiatuotantoa pääosin rakennetaan sillä, millä on paras ROI investoreille. Viime vuodet se on meillä ollut tuulivoima. Ts. kaikki joulukuusta 2017 tähän päivään rakennettu uusi tuulivoima on tehty markkinaehtoisesti. Ja joka vuosi on rakennettu enemmän kuin edellisenä. Ja miksi: koska sillä on se paras panos-tuottosuhde.
Jopa parempi kuin sillä koko ajan tasaisesti tuottavalla ydinvoimalla.
Tuurivoimaa vain ei olisi koskaan saanut kytkeä valtakunnan verkkoon ilman toimitusvelvoitetta ts. käytännössä puskurointia, joka takaa sähkön toimituksen, vaikka viikkoon ei tuulisi. Siinä olisi tullut sitten oikeat toimivan markkinan ehdot, kun olisivat joutuneet laskemaan ROI:hin mukaan tuon sähkön toimitusvelvoitteen. Mutta, koska poliittiset räpellykset, niin eihän tuollaista ole asetettu. Sen sijaan annettiin alkuun hyville kaveriporukoille ihan käsittämättömiä tukia ts. taattua voittoa veronmaksajien piikkiin.

Nyt sitten ihmetellään markkinoiden hintasekoilujen kanssa, kun varmasti toimivaa kapasiteettia ei ole tarpeeksi.
 
Tuurivoimaa vain ei olisi koskaan saanut kytkeä valtakunnan verkkoon ilman toimitusvelvoitetta ts. käytännössä puskurointia, joka takaa sähkön toimituksen, vaikka viikkoon ei tuulisi. Siinä olisi tullut sitten oikeat toimivan markkinan ehdot, kun olisivat joutuneet laskemaan ROI:hin mukaan tuon sähkön toimitusvelvoitteen. Mutta, koska poliittiset räpellykset, niin eihän tuollaista ole asetettu. Sen sijaan annettiin alkuun hyville kaveriporukoille ihan käsittämättömiä tukia ts. taattua voittoa veronmaksajien piikkiin.
Ei sellaista ole voinut asettaa, kun ei sellaiseen ole ollut millään muotoa järkevän hintaisia teknologioita.
Mutta väittäisin, että heti kun joku tekee oikeasti läpimurron, niin se kyllä hyvin nopeasti yleistyy joka puolella maailmaa. Vuoristoiset maat toki voi tehdä pumpuvoimaloita, meillä se on vähän hankalaa.
 
Tuurivoimaa vain ei olisi koskaan saanut kytkeä valtakunnan verkkoon ilman toimitusvelvoitetta ts. käytännössä puskurointia, joka takaa sähkön toimituksen, vaikka viikkoon ei tuulisi. Siinä olisi tullut sitten oikeat toimivan markkinan ehdot, kun olisivat joutuneet laskemaan ROI:hin mukaan tuon sähkön toimitusvelvoitteen. Mutta, koska poliittiset räpellykset, niin eihän tuollaista ole asetettu. Sen sijaan annettiin alkuun hyville kaveriporukoille ihan käsittämättömiä tukia ts. taattua voittoa veronmaksajien piikkiin.

Nyt sitten ihmetellään markkinoiden hintasekoilujen kanssa, kun varmasti toimivaa kapasiteettia ei ole tarpeeksi.

No tämä. Jos kaikkea energian tuotantoa tuettaisiin samoin niin ei taitaisi paljoa myllyjä nousta ja kaiken maailman kunnanvaltuustolaisten maaostot ylläri pylläri hetken päästä myllyä pystyyn niin... Viime talvena viimein saatiin karvaasti kokea sähkön hinnan rajut heilunnat. Ainakun vähänkään tuuli niin sähkö halpaa ja sit taas kun lakkasi tuulemasta niin jo oli monta sataa egeä sähkön hinta mutta tässä taas saadaan sitä mitä tilaa. Tuuli voima on hyvää ja halpaa sillon kun tuulee mutta kaikilla muilla mittareilla sitten onkin heikoilla esim. käyttää terästä tuotettuun sähköön nähden enemmän kun ydinvoimala tai mikään muu energia muoto. Lapa materiaali ongelmajätettä. Betonin tuotanto yms. Plus se että luontoarvot kärsii niin eipä tuossa sitten paljon hyvää jääkkään.
 
Ei sellaista ole voinut asettaa, kun ei sellaiseen ole ollut millään muotoa järkevän hintaisia teknologioita.
Mutta väittäisin, että heti kun joku tekee oikeasti läpimurron, niin se kyllä hyvin nopeasti yleistyy joka puolella maailmaa. Vuoristoiset maat toki voi tehdä pumpuvoimaloita, meillä se on vähän hankalaa.
Niinpä, mullistavista akkuteknologioista kuulee paljon puhetta mutta sellaista halpaa, tehokasta ja kompaktia ei vielä valitettavasti ole keksitty tuon mittakaavan käyttöön.
 
otin myös tuolta oomilta tuon 14.39 ja siihen otin sen vaihtohomman niin voi sitten oomilla vaihtaa halvempaan jos sellaista näkyy. onhan tuo kova nousu hinnassa, mutta ei taida käytännössä kuukaisitasolla kymppejä isompi nousu olla. ei huvittanut jäädä arpomaan kuitenkaan kun on niin epävarmaa tämä meno.
 
Kuten @HTK12 jo mainitsi, niin kulutuspiikit saadaan useamman päivän (tai viikon) pakkasjakson jälkeen. Yksittäisellä tai edes 2-3 päivän pakkasella ei ole vielä huippuja tule. Tämä pätee myös Suomen kulutusennätykseen vuonna 2016. Syynä on yksinkertaisesti se, että kulutuksen kasvussa on mukana "hitausmomentti". Kylmä hiipii hiljalleen rakenteisiin, ihmiset säätävät lämmityksiä taloille ja autoille ja mm. teollisuudessa laitteet syövät enemmän sähköä jäykistyessään kylmästä.


Ei ole välttämättä pitkä matka, jos tulee merkittävä sähköverkon (=kantaverkon) vika tilanteessa, jossa on jo sähköpulan uhka päällä.

Epäilen, että kytkentöjä ei tehdä mittaritasolla, vaan kytkemällä laajempia alueita kerralla irti. Pienempi mahdollisuus yksittäisten laitteiden vikatiloihin ja nopeampi toteuttaa vs. tuhansien mittarien komentaminen, jonka myötä komennot väistämättä puskuroituvat.

Vastataan vaikka tähän, niin monta viestiä saman aiheen ympärillä etten ala kaikkia lainaamaan.

Verkkoyhtiö ei tee hallituja sähkökatkoja sähkömittaritasolla, vaan sähköasemalta aukaistaan kokonainen lähtö kerrallaan (Esimerkkinä vaikka nyt Oulussa voitaisiin aukaista Raksilan lähtö)

Jokainen verkkoyhtiö on velvoitettu ylläpitämään suunnitelmaa, että millä tavalla ruvetaan sähköasemien lähtöjä aukaisemaan siinä tilanteessa, kun Fingrid ilmoittaa tehopulan olevan päällä ns. Viesti: "Tehopula 20.12.2022 klo 14.00 alkaen, poistakaa verkosta 10 % kuormaa" ja tuosta sitten verkkoyhtiön kaveri kaivaa esille suunnitelman, josta katsotaan mitä lähtöjä pitää avata ja kuinka monta, et on 10% oman verkkoyhtiön huipputehosta pudotettu.

Kaikki lähdöt on pisteytetty sen mukaan paljon siellä on tehoa, minkälaisia kuluttajia (teollisuus, omakotialuetta, yrityksiä, kriittisiä toimintoja jne) ja siitä sitten priorisoidaan, et missä on vähiten haittaa.

Verkkoyhtiötasolla tehopula ei oikein ikinä näy, kantaverkkotasolla kyllä ja sieltä ne tulikomennot tulevat. Tähän päivään mennessä ei vielä ole tullut pyyntöä käydä läpi tehonpudotus suunnitelmia ja päivittää niitä.
 
Ei sellaista ole voinut asettaa, kun ei sellaiseen ole ollut millään muotoa järkevän hintaisia teknologioita.
Mutta väittäisin, että heti kun joku tekee oikeasti läpimurron, niin se kyllä hyvin nopeasti yleistyy joka puolella maailmaa. Vuoristoiset maat toki voi tehdä pumpuvoimaloita, meillä se on vähän hankalaa.
Nimenomaan olisi pitänyt asettaa vaatimus jatkuvasta tuotannosta. Tällöin ei liitettäisi tuurivoimaa yleiseen jakeluun ennen kuin siitä pystytään tekemään toimivaa järkevään hintaan. Nyt on menty täysin väärässä järjestyksessä ja sähkön käyttäjät maksaa, kun tuurivoiman rakentajat eivät ole joutuneet tekemään toimivia ratkaisuja niiden oikeilla järjestelmätason kustannuksilla ja ovat täten sahanneet oksaa investoinneilta luotettavaan sähköntuotantoon.
 
Nimenomaan olisi pitänyt asettaa vaatimus jatkuvasta tuotannosta. Tällöin ei liitettäisi tuurivoimaa yleiseen jakeluun ennen kuin siitä pystytään tekemään toimivaa järkevään hintaan. Nyt on menty täysin väärässä järjestyksessä ja sähkön käyttäjät maksaa, kun tuurivoiman rakentajat eivät ole joutuneet tekemään toimivia ratkaisuja niiden oikeilla järjestelmätason kustannuksilla ja ovat täten sahanneet oksaa investoinneilta luotettavaan sähköntuotantoon.
Ihan mielenkiinnosta, mitä nämä investoinnit luotettavaan sähköntuotantoon olisivat?
 
Paljonko näiden kokonaisteho on, jos peilataan siihen 1500MW joka tuonnista poistui.

Edit: Varavoima ei näköjään kata edes poistunutta tuontia Varavoimalaitokset
Miten niin poistui? Nyt valoja päälle... jos r-kioski lopettaa pingviini-puikkojen myynnin, niin käsien heiluttelun ja paniikin sijaan niitä voi ostaa vaikka s-marketista.

Aiemmissa viesteissä on aina hyvin jo selostettu huoltovarmuutta, mistä kulutusta voidaan tiputtaa ja mistä tuotantoa lisätä. Näiden lisäksi verkko kestää aika suuretkin vauriot ja linjaviat joten en olisi suomessa huolissani sähkönsaannista.
 
Erikoinen määritelmä kunnon vehkeille... Markkinataloudessa energiatuotantoa pääosin rakennetaan sillä, millä on paras ROI investoreille. Viime vuodet se on meillä ollut tuulivoima. Ts. kaikki joulukuusta 2017 tähän päivään rakennettu uusi tuulivoima on tehty markkinaehtoisesti. Ja joka vuosi on rakennettu enemmän kuin edellisenä. Ja miksi: koska sillä on se paras panos-tuottosuhde.
Jopa parempi kuin sillä koko ajan tasaisesti tuottavalla ydinvoimalla.
Vaikka se kertomasi paras "panos-tuottosuhde" olisi kuinka hyvä tahansa, niin se (tuulivoima) ei tuota esim.tällä hetkellä mitään.
Keinotekoisesti tuettua sähköntuotantoa joka ei pitkässä juoksussa ole edes kestävää. Kovat valmistuskustannukset, huolto ja ylläpito ja ei kai nuo myllyt aivan ilmaiseksi nouse pystyyn puhumattakaan valmistuskustannuksista?
Aivan yhtä huonosti tuulivoima tuottaa tuulettomina päivinä vuodenajasta riippumatta. Millä ajattelit tuottaa sähköä tuulettomana talvipäivänä kun säätövoimaa ei ole?
 
Viimeksi muokattu:
Ihan mielenkiinnosta, mitä nämä investoinnit luotettavaan sähköntuotantoon olisivat?
Ihan näitä perinteisiä, ydinvoimaa, fossiilisia, vesivoimaa jne. Investoinnit uusiin tuotantolaitoksiin ja vanhojenkin päivitykseen/ylläpitoon ovat olleet hyvin vähissä tuurivoimabuumin jälkeen, koska tuo on käytännössä tuhonnut sähkömarkkinoiden ennustettavuuden. Hinnat heittelevät laidasta laitaan, osalla markkinoista jopa miinuksen puolelle, niin kuka tuollaiseen tilanteeseen haluaa merkittävästi panostaa jatkuvaan sähköntuotantoon? Vanhoja laitoksia ajetaan alas ja uusia ei haluta tehdä.

Siinä olisi todellinen ROI tuurivoimalle, kun rakentaja joutuisi tekemään esim. saman kapasiteetin kaasuvoimalan tai vastaavan viereen, jota sitten ajetaan, kun ei tuule (tai varaamaan vesivoimalasta kapasiteettia, tai rakentamaan valtavan akuston, vesialtaan jne). Alkaisi vähän rakentajaakin mietityttämään onkohan se tuurivoima kokonaisuudessaan kannattavaa. Nykyinen systeemi on ihan naurettava, kun tuurivoiman rakentajan ei tarvitse kantaa mitään vastuuta siitä, että mitä tuollaisen ailahtelevan tuotannon lisääminen systeemitasolla aiheuttaa. Hinta maksetaan muualla.
 
Vaikka se kertomasi paras "panos-tuottosuhde" olisi kuinka hyvä tahansa, niin se (tuulivoima) ei tuota esim.tällä hetkellä mitään.
Keinotekoisesti tuettua sähköntuotantoa joka ei pitkässä juoksussa ole edes kestävää. Kovat valmistuskustannukset, huolto ja ylläpito ja ei kai nuo myllyt aivan ilmaiseksi nouse pystyyn puhumattakaan valmistuskustannuksista?
Aivan yhtä huonosti tuulivoima tuottaa tuulettomina päivinä vuodenajasta riippumatta. Millä ajattelit tuottaa sähköä tuulettomana talvipäivänä kun säätövoimaa ei ole?
Vastaa sinäkin osaltasi, että mihin sähköntuotantotapaan vapaavalintaisen energiayhtiön olisi mielestäsi KANNATTANUT investoida 2017-2022? Entä tästä hetkestä eteenpäin?

Koska bisneksestähän tässä on kyse, ja mitä investointeihin tulee niin nimenomaan bisneksestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
 
Vastaa sinäkin osaltasi, että mihin sähköntuotantotapaan vapaavalintaisen energiayhtiön olisi mielestäsi KANNATTANUT investoida 2017-2022? Entä tästä hetkestä eteenpäin?

Koska bisneksestähän tässä on kyse, ja mitä investointeihin tulee niin nimenomaan bisneksestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Esitit liian helpon kysymyksen, oikea vastaus on ydinvoima.
Muu eurooppa on vasta nyt herännyt ongelmiin jotka oli nähtävissä jo vuosia sitten (Venäjän kaasu), silti esim. Saksa ajoi koko ydinvoimansa alas ja voi tulla kylmä talvi kun Putin sulkee kaasuhanat...
Suomessa tämä asia on onneksi edes jollain tasolla tiedostettu ja ei olla niin riippuvaisia Putlerin energiasta.
Sijoitusvinkki: Ydinvoima.
 
Vaikka se kertomasi paras "panos-tuottosuhde" olisi kuinka hyvä tahansa, niin se (tuulivoima) ei tuota esim.tällä hetkellä mitään.
Keinotekoisesti tuettua sähköntuotantoa joka ei pitkässä juoksussa ole edes kestävää. Kovat valmistuskustannukset, huolto ja ylläpito ja ei kai nuo myllyt aivan ilmaiseksi nouse pystyyn puhumattakaan valmistuskustannuksista?
Aivan yhtä huonosti tuulivoima tuottaa tuulettomina päivinä vuodenajasta riippumatta. Millä ajattelit tuottaa sähköä tuulettomana talvipäivänä kun säätövoimaa ei ole?
Tuulivoimatuki lopetettiin, uudet voimalat ei 1.12.2017 jälkeen ole voineet saada senttiäkään tukea.
Silti niitä on rakennettu joka vuosi uusi ennätys, siis enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös 2022 tulee olemaan ennätysvuosi.
Se on tällä hetkellä oikeasti tuottavinta energiabusinesta mitä on. Eikä nämä uudet saa minkäänlaista tukea. Koko ja hyötysuhde vaan on kasvanut ja teknologia kehittynyt, ja sähkön hinta noussut mikä on entisestään nostanut kannattavuutta.
Sellaista se on markkinatalous. Sitä kiinnostaa tuotto, ei muu.
 
Esitit liian helpon kysymyksen, oikea vastaus on ydinvoima.
Muu eurooppa on vasta nyt herännyt ongelmiin jotka oli nähtävissä jo vuosia sitten (Venäjän kaasu), silti esim. Saksa ajoi koko ydinvoimansa alas ja voi tulla kylmä talvi kun Putin sulkee kaasuhanat...
Suomessa tämä asia on onneksi edes jollain tasolla tiedostettu ja ei olla niin riippuvaisia Putlerin energiasta.
Sijoitusvinkki: Ydinvoima.
Tuossa olet väärässä. Ydinvoima olisi varmasti hyvä valtion ja yhteiskunnan kannalta, sekä on hyvä sijoittajille erikoistapauksissa, kuten silloin jos heillä itsellään on tarvetta edulliselle MANKALA-voimalle jota saa koko ajan tasaisesti.
Mutta sijoittajan näkökulmasta tuulivoimasta saa tosiaan huomattavasti nopeammin sen tuoton ja se on huomattavasti riskittömämpää investointi.
Jos siis tarkoitus on vain tuottaa energiaa, jota aikoo myydä markkinoille, tuulivoima on viime vuodet ollut kuin Kalevalan sampo, edullisesti ja nopeasti pystyyn, keskimääräinen tuotto korkea.
 
Tuulivoimatuki lopetettiin, uudet voimalat ei 1.12.2017 jälkeen ole voineet saada senttiäkään tukea.
Silti niitä on rakennettu joka vuosi uusi ennätys, siis enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös 2022 tulee olemaan ennätysvuosi.
Se on tällä hetkellä oikeasti tuottavinta energiabusinesta mitä on. Eikä nämä uudet saa minkäänlaista tukea. Koko ja hyötysuhde vaan on kasvanut ja teknologia kehittynyt, ja sähkön hinta noussut mikä on entisestään nostanut kannattavuutta.
Sellaista se on markkinatalous. Sitä kiinnostaa tuotto, ei muu.
Jep, näinhän se on.
Kysyn edelleen, että mistä ihmeestä se säätövoima sitten saadaan? Aina ei tuule.
Tuulivoima kiimassa usein unohtuu se sähköntuotannon perimmäinen tarkoitus,eli tasainen tuotto 24/7 (vertaa esim.ydinvoima).
Suuren kulutuksen aikana pitää löytyä te tuulesta riipumatta.
Tuossa olet väärässä. Ydinvoima olisi varmasti hyvä valtion ja yhteiskunnan kannalta, sekä on hyvä sijoittajille erikoistapauksissa, kuten silloin jos heillä itsellään on tarvetta edulliselle MANKALA-voimalle jota saa koko ajan tasaisesti.
Mutta sijoittajan näkökulmasta tuulivoimasta saa tosiaan huomattavasti nopeammin sen tuoton ja se on huomattavasti riskittömämpää investointi.
Jos siis tarkoitus on vain tuottaa energiaa, jota aikoo myydä markkinoille, tuulivoima on viime vuodet ollut kuin Kalevalan sampo, edullisesti ja nopeasti pystyyn, keskimääräinen tuotto korkea.
Niin, on aivan eri asia puhua kannattavasta sähköntuotannosta ja välttämättömästä sähköntuotannosta.
Ymmärrät varmaan, että Suomi ei voi aina toimia pelkällä tuulivoimalla vaikka myllyjä olisi jokaisessa pihassa?
Tarvitaan säätövoimaa ja perustason tuotantoa (ydinvoima/vesivoima).
Tuntuu että tässäkin asiassa saa aina taistella tuulimyllyjä vastaan...
 
Tuulivoimatuki lopetettiin, uudet voimalat ei 1.12.2017 jälkeen ole voineet saada senttiäkään tukea.
Silti niitä on rakennettu joka vuosi uusi ennätys, siis enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös 2022 tulee olemaan ennätysvuosi.
Se on tällä hetkellä oikeasti tuottavinta energiabusinesta mitä on. Eikä nämä uudet saa minkäänlaista tukea. Koko ja hyötysuhde vaan on kasvanut ja teknologia kehittynyt, ja sähkön hinta noussut mikä on entisestään nostanut kannattavuutta.
Sellaista se on markkinatalous. Sitä kiinnostaa tuotto, ei muu.
Se on tuottavaa tasan tarkkaan niiden tukien takia. Valtio on työntänyt miljardeja rahaa vispilöihin ja jo rakennetuille voimaloille taitaa olla jonnekkin 2030? Vuoteen asti voimassa ne kiintiöhinnat. No mitäpä veikkaat jos sulla on vaikka x määrä vispilöitä jotka tuottaa y-määrän varmaa voittoa seuraavan 10v aikana, niin laitetaanko voitot verotettuna omaan taskuun, vai rakennetaanko niillä rahoilla lisää vispilöitä?
Hyvänä esimerkkinä, etsippä joku tuulivoimaa rakentava/omistava yritys, joka on perustettu 2019 jälkeen eli joka on aloittanut toimintansa sen jälkeen kun tukia ei enään myönnetty.... ei oleee...
 
Jep, näinhän se on.
Kysyn edelleen, että mistä ihmeestä se säätövoima sitten saadaan? Aina ei tuule.
Tuulivoima kiimassa usein unohtuu se sähköntuotannon perimmäinen tarkoitus,eli tasainen tuotto 24/7 (vertaa esim.ydinvoima).
Suuren kulutuksen aikana pitää löytyä te tuulesta riipumatta.

Niin, on aivan eri asia puhua kannattavasta sähköntuotannosta ja välttämättömästä sähköntuotannosta.
Ymmärrät varmaan, että Suomi ei voi aina toimia pelkällä tuulivoimalla vaikka myllyjä olisi jokaisessa pihassa?
Tarvitaan säätövoimaa ja perustason tuotantoa (ydinvoima/vesivoima).
Tuntuu että tässäkin asiassa saa aina taistella tuulimyllyjä vastaan...
Tietysti näin, mutta ei se sitä sijoittajaa tai energiayhtiötä juuri kiinnostele. Sitä kiinnostaa voitto.
Valtion osalta tilanne on hankala, kun OL3 on verkossa se stabilisoituu. Mutta siltikin on huomattava, että oikeastaan poliitikot teki osansa ensinnäkin periaatepäätöksestä OL4:lle, senhän projektin TVO itse ajoi alas kun tuskastui OL3 vaikeuksiin, toiseksi periaatepäätöksestä Pyhäjoelle.
Se on tuottavaa tasan tarkkaan niiden tukien takia. Valtio on työntänyt miljardeja rahaa vispilöihin ja jo rakennetuille voimaloille taitaa olla jonnekkin 2030? Vuoteen asti voimassa ne kiintiöhinnat. No mitäpä veikkaat jos sulla on vaikka x määrä vispilöitä jotka tuottaa y-määrän varmaa voittoa seuraavan 10v aikana, niin laitetaanko voitot verotettuna omaan taskuun, vai rakennetaanko niillä rahoilla lisää vispilöitä?
Hyvänä esimerkkinä, etsippä joku tuulivoimaa rakentava/omistava yritys, joka on perustettu 2019 jälkeen eli joka on aloittanut toimintansa sen jälkeen kun tukia ei enään myönnetty.... ei oleee...
No pääosin nyt Suomeen rakentaa ulkomaiset yhtiöt tai yhteistyö-yhtiöt, eli markkinoille 2017 jälkeen tulleita olisi helpompi listata. Uusia kotimaisia tuskin enää juuri on syntynyt parina viime vuonna, koska nyt ollaan jo sellaisessa vaiheessa, että halukkaille sijoittajille löytyy olemassaolevista toimijoista mahdollisuuksia.
Mutta kotimaisista esim Myrsky Oy, sillä on myös mielenkiintoinen Business model, se rakentaa voimaloita sijoittajille elinkaarimallilla vastaten niistä koko elinkaaren pysyen itsekin osakkaana.
 
Viimeksi muokattu:
Vastataan vaikka tähän, niin monta viestiä saman aiheen ympärillä etten ala kaikkia lainaamaan.

Verkkoyhtiö ei tee hallituja sähkökatkoja sähkömittaritasolla, vaan sähköasemalta aukaistaan kokonainen lähtö kerrallaan (Esimerkkinä vaikka nyt Oulussa voitaisiin aukaista Raksilan lähtö)

Jokainen verkkoyhtiö on velvoitettu ylläpitämään suunnitelmaa, että millä tavalla ruvetaan sähköasemien lähtöjä aukaisemaan siinä tilanteessa, kun Fingrid ilmoittaa tehopulan olevan päällä ns. Viesti: "Tehopula 20.12.2022 klo 14.00 alkaen, poistakaa verkosta 10 % kuormaa" ja tuosta sitten verkkoyhtiön kaveri kaivaa esille suunnitelman, josta katsotaan mitä lähtöjä pitää avata ja kuinka monta, et on 10% oman verkkoyhtiön huipputehosta pudotettu.

Kaikki lähdöt on pisteytetty sen mukaan paljon siellä on tehoa, minkälaisia kuluttajia (teollisuus, omakotialuetta, yrityksiä, kriittisiä toimintoja jne) ja siitä sitten priorisoidaan, et missä on vähiten haittaa.

Verkkoyhtiötasolla tehopula ei oikein ikinä näy, kantaverkkotasolla kyllä ja sieltä ne tulikomennot tulevat. Tähän päivään mennessä ei vielä ole tullut pyyntöä käydä läpi tehonpudotus suunnitelmia ja päivittää niitä.
Hätätilanteet tietenkin erikseen, mutta osaatko yhtään sanoa minkälaisilla varoitusajoilla tuollaiset tehopulailmoitukset pystyttäisiin ennakoimaan. Mietin näin asukkaan kannalta että pystytäänkö etukäteen miten tiedottamaan niitä alueita kelle on lyhin tikku sattunut?
 
Hätätilanteet tietenkin erikseen, mutta osaatko yhtään sanoa minkälaisilla varoitusajoilla tuollaiset tehopulailmoitukset pystyttäisiin ennakoimaan. Mietin näin asukkaan kannalta että pystytäänkö etukäteen miten tiedottamaan niitä alueita kelle on lyhin tikku sattunut?

Hätätilanteissa (OL2 tippuu verkosta..) automatiikka tosiaan ottaa ohjat ja siinä ei kerkee verkon päivystäjäkään muuta tehdä kuin nauttia tulevasta vikapuhelutulvasta.

Normaalitilanteessa taidetaan pelata 1-2 päivän ajoilla, FG:llä on paljon erilaisia joustoreservejä mistä täälläkin on puhuttu ja ne kaikki käydään läpi, ennen kuin verkkoyhtiölle asti tulee tekemistä. Aika monta tehdasta tulee olemaan alhaalla ennen kuin tarvitsee asuintaloja ruveta tuomaan joustomarkkinoille.

Näkisin, että tapauksessa jossa on varmaa et sähköt katkee loppuasiakkaalta asti niin siitä pystytään viestimään 12-24h etukäteen vähintään. Tällaista ei ole toki mun tietämyksen mukaan ikinä jouduttu tekemään muuta kuin harjoituksissa niin todellisuus sitten on mitä on.

*Verkkoyhtiölle on erittäin tärkeää tietoa, jos asiakas on kriittinen sähkönkäyttäjä ja sähköt ei saa katketa hengenvaaran vuoksi, esimerkiksi jos on hengityskonetta tai vastaavaa. Näistä voi laittaa viestiä omaan verkkoyhtiöönsä. Vain oikeista tapauksista, bitcoin mainaus tai hirvenlihat pakkasessa ei ole kriittistä käyttöä.
 
Tää on aika helkkarin erikoinen keskustelu. Halutaan että rakennettaisiin ydinvoimaa? No, Suomeenhan ”rakennetaan” kovalla tohinalla ydinvoimaa, tulokset vain on mitä on. Mikähän energiayhtiö näkee ydinvoiman lisärakentamisen kannattavaksi tällä vuosikymmenellä?

Fossiilisiin panostaminen sähköntuotannossa vaikuttaa kanssa todella järkevältä just nyt, kun maakaasu on kuuminta hottia kaikkialla Euroopassa. Millä fossiilisilla saataisiin tuotettua hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä 2022?

Vesivoiman lisärakentaminen taitaa Suomessa olla haudattu monistakin syistä? Ajankohtainen puheenaihe tämä ei ainakaan ole ollut vuosikausiin, enkä itsekään ihan tarkalleen tiedä mikä alan tilanne on? Paitsi että pienimpiä ja vanhimpia voimaloita poistuu käytöstä pikkuhiljaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid

Statistiikka

Viestiketjuista
259 415
Viestejä
4 507 039
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom