Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Näitä laskelmia katsellessa oikein huvittaa, että joku voi sinisin silmin sanoa, että nämä kulutusvaikutussopimukset on helppo ymmärtää.
Itse ainakin ymmärrän kulutusvaikutuksen todella helposti ja hyvin, mutta en edes ole yrittänyt ymmärtää mitä tuossa on aiemmin keskusteltu ja laskettu. Ei se oikeasti ole noin monimutkaista.
 
En nyt ymmärrä, en mielestäni sitä painotonta keskihintaa muuta.
Tottakai muutat, kun lasket toisessa, että ne 40 snt tunnut ovatkin 80 snt tunteja. Silloin muuttuu myös kuukauden keskihinta. Ja olit sen toki kaavaankin muuttanut, mutta pointti oli että tuo ei ole kukutusvaikutusta, kulutusvaikutus on sitä että ajoitat sähkön käyttöäsi eri hintaisella tunnille, ei sitä että tuntien hinnat muuttuvat pörssissä.
Näitä laskelmia katsellessa oikein huvittaa, että joku voi sinisin silmin sanoa, että nämä kulutusvaikutussopimukset on helppo ymmärtää.
Itse ainakin ymmärrän kulutusvaikutuksen todella helposti ja hyvin, mutta en edes ole yrittänyt ymmärtää mitä tuossa on aiemmin keskusteltu ja laskettu. Ei se oikeasti ole noin monimutkaista.
Nimenomaan se ei ole noin monimutkaista, mutta samaan lopputulokseen päästään tuotakin kautta, hintaero pörssisähköön on se sopimushinnan ja pörssisähkön keskihinnan ero millä tahansa kulututusvaikutuksella.

Huomattavasti helpompi tapa laskea täsmälleen sama hintaero on vähentää se pörssisähkön keskihinta omasta sopimushinnasta ja kertoa kulutuksella. Pointti oli osoittaa että se pätee millä tahansa kulutusjakaumalla, vaikka sen laskisi aivan turhan monimutkaisesti tuon kulutusvaikutuskaavan kautta.

Jos ymmärtää miksi oma hinta voi pörssisähkössä poiketa keskihinnasta , niin samalla ymmärtää mikä on kulutusvaikutus.
 
kulutusvaikutussopimus Heleniltä 8,8 cnt/kWh muistaakseni. Lokakuun pössisähkön keskituntihinta oli joku 4,7. Oma kulutuspainotettu keskihinta oli 3,7. Kulutushinnaksi jäi siis 7,8 senttiä lokakuulta. Hävisin pössille ~3 senttiä kWh. Katsellaan tammikuussa uudelleen.

Näillä lukemilla hävisit 4,1c/kWh verrattuna siihen että olisit ollut pörssisähköllä. Miksi verrata omaa hintaa pörssin keskihintaan?
 
Viimeksi muokattu:
Joo-o eli kunhan kelit tästä kylmenee niin voittanee sekä kiinteällä että kulutusvaikutuksella pörssin ja mikäli kakki osuu tuulettimeen voittaa reilummin. Kesällä sitten taas kummallakin häviää pörssille. Mutta pörssin raketoidessa kulutusvaikutus hävinnee kiinteälle sopparille? Edit. siis jos käsitin oikein, kulutusvaikutuksessa ei ole hintakattoa? Ei kyllä näissä menee pää solmuun funtsiessa, no pörssillä mennään, syteen tai saveen..
 
Viimeksi muokattu:
Helpoimmin oikean tuloksen kulutusvaikutukselle saa

A=Kuukauden kokonaiskulutus [kWh]
B=Pörssisähkön painottamaton keskiarvo [€/kWh]. Tähän ei oma kulutus vaikuta mitenkään.
C=Oma kuukauden kulutuksen hinta pörssisähköllä [€] (kuukauden jokaisen tunnin summa kaavalla [tunnin hinta x tunnin kulutus])
D=kulutusvaikutussopimuksen perushinta

Näinollen:

E=A*B = Pörssisähkön keskihinnalla laskettu kuukauden kokonaishinta

K = C/A - E/A --> C/A - A*B/A --> C/A - B = kulutusvaikutus
sama sanallisesti -> pörssisähkön painottamattoman keskiarvon ja toteutuneen kulutuksen keskihinnan erotus

Tästä saadaan siis hinnta
Pörssisähköllä = B+K = B+(C/A-B) = C/A
kulutusvaikutussopimuksella = D+K = D+(C/A-B)

Näinollen kulutusvaikutus (K) on molemmissa sama. Tästä voidaan myös johtaa:
jos B<D, pörssisähkösopimus on halvempi
ja vastaavasti jos B>D kulutusvaikutussopimuksella voittaa pörssisähkösopimuksen.

Toivottavasti ei jäänyt virheitä. Jokatapauksessa kulutusvaikutussopimus on halvempi vain ja ainoastaa siinä tapauksessa että kulutusvaikutusopimuksen perushinta on pienempi kuin toteutuneen pörssisähkön keskihinta. KAIKILLA kulutusprofiileilla ja kaikissa mahdollisissa (ja moahdottomissa) tilanteissa.
Sillä miten tuo keskihinta kuukauden sisällä on muodostunut ei ole mitään merkistystä.

EDIT. Laskuvirhe
EDIT2. Paljon laskuvirheitä
 
Viimeksi muokattu:
En tätä täysin ehkä ymmärtänyt, mutta toi B-arvo on pörssin (kulutuksella) painottamaton keskihinta ja tohon A:n taas vaikuttaa millä hinnalla mitäkin energiamäärää kulutetaan. => Mun oli pakko ymmärtääkseni käyttää lukuja kirjaimien sijaan :) Vaikka yhtälön ratkaisemien josku oli hallussa.

Laskelmani (ed. viestini) näyttävät, että omalla kulutuksella (kuluttaako kalliin vai halvemman pörssisähkön aikana) olisi merkitystä.
sekä pörssisähkön korkea hinta lyhyelläkin ajalla vaikuttaa siihen maksettavaan kokonaishintaan yllättävänkin paljon, koska se nostaa (osuudellaan) kaikkien kulutettujen kWh hintaa..

Edit: em. laskelmistani lainaus alla (voitte osoittaa kohdan laskelmistani, mikäli olen väärässä ja mielellään laskelmin ) Ei ole halua "kiistellä" vaan ymmärtää.

"Päätelmä yllä olevasta: Kulutusvaikutus (Helenillä käyttövaikutus) tasaa jonkin verran hintaa verrattaessa pörssisähköön 460€-225.18€=234,82c/1150kWh (tässä 20,42c/kWh ton 80c/kWh hinnan aikana ) MUTTA sen 80c pörssihinnan aikana siitä sähköstä pitää silti maksaa 59,58c/kWh"

=> Näin ollen pörssisähkö ei vaikuta (Helenin käyttövaikutuksessa) samalla euromäärällä kuin jos olisi suora pörssisähkösopimus

Kun sulla on mahdollisuus lämmittää myös muilla tavoilla kun sähköllä, niin tuollainen kulutusvaikutus/pörssi on hyvä valinta mielestäni. Tulee niitä halpoja päiviä, jolloin laitat vastukset punaiseksi ja kun on niitä kalliita päiviä lämmität jollain muulla. Näin tehden saat huomattavasti tänä vuonna tarjolla olevia kiinteitä soppareita halvemman sähkön lämmityskaudella. Otetaan nyt vaikka eilinen esimerkiksi vuorokauden keskihinta oli 1,83 snt/kWh. Tuohon toki tulee siirto, mutta tuota halvemmalla et lämmitä millään. Kun vertaat esim. kiinteän 9snt/kWh pörssiin voitit yli 7snt/kWh. Jos tuona päivänä käytit esim. 60kW/h ja seuraava päivä oli kallista keskiarvo 20snt/kWh ja kulutus oli 5kWh (et lämmittänyt sähköllä) niin noiden kahden päivän osalta maksoit keskimäärin pörssillä 3.22snt/kWh + marginaali esim. 0.38. Euroina tarkoittaa 2,35€ vastaavasti kiinteä 9,29snt/kWh hinnalla olisi maksanut 6,04€. Kulutusvaikussopparilla vaikutus hintaa on pienempi kuin pörssillä, mutta tässä nyt yksi "käytännön" esimerkki miten on mahdollista voittaa se kiinteä soppari hinnassa. Se mikä sopimus kenenkin kannattaa tehdä riippuu siitä miten sitä omaa kulutusta voi optimoida.
 
Jostain syystä tuntuu olevan vaikea porukalle ymmärtää kulutusvaikutteinen sopimus. Entä jos ajattelet pörssiä kulutusvaikutteisena sopimuksena jossa vaan kiinnityshinta selviää kuukauden päätyttyä (pörssin keskihinta). Kulutusvaikutteinen on täysin sama, ainoastaan kiinnityshinta on selvillä etukäteen
 
Joo-o eli kunhan kelit tästä kylmenee niin voittanee sekä kiinteällä että kulutusvaikutuksella pörssin ja mikäli kakki osuu tuulettimeen voittaa reilummin. Kesällä sitten taas kummallakin häviää pörssille. Mutta pörssin raketoidessa kulutusvaikutus hävinnee kiinteälle sopparille? Edit. siis jos käsitin oikein, kulutusvaikutuksessa ei ole hintakattoa? Ei kyllä näissä menee pää solmuun funtsiessa, no pörssillä mennään, syteen tai saveen..
Kulutusvaikutussoppari, jossa sovittu kiinteä osuus (sis. marginaali) on pienempi kuin määräaikaisessa (tätä varmaan tarkoitit kiinteällä sopparilla), ei ole koskaan kalliimpi kuin kalliimpi määräaikainen, jos kulutusprofiilisi on vuorokauden aikana tasainen. Silloin et voita tai häviä pörssiä eli maksamasi hinta on sama kuin kiinteä osuus.

Pörssiä mahdotonta ennustaa tarkalleen, futuurit auttaa, mutta vaikka pörssi olisi 2 EUR/kWh niin kulutussoppari ei voi ponkaista sille tasolle normikodissa ellei teoreettisesti käytä sähköä vain ylivoimaisesti kalleimmilla tunneilla. Oleellista on kulutusprofiili-%lla, jonka näkee helposti liukurilla. Ja täyssähkökämpässä se asettunee lähelle nollaa, kun kodin lämmitys suht. tasaista ja vie eniten sähköä.

Edit. En jaksanut lukea ylläoleva pitkiä pohdintoja, mutta voiko kulutusprofiili olla teoreettisesti edes yli 100%? Ei varmaan, kun kulutusvaikutus katsotaan keskihintaan, joten pahimmillaan kiinteän osuuden (Pl. marginaali) voi joutua maksamaan tuplana.
 
Niin ja nyt ollaan vielä tekniikkafoorumilla, jossa on hyvin valveutunutta kansaa. Mieti sitten pihtiputaan mummoa, jolle tuollainen myydään puhelimessa.

No onneksi lakiin tuli vuoden alusta muutos, että puhelinmyynti vaatii kirjallisen tai muun pysyvän vahvistuksen. Yrityksen on toimitettava sinulle kirjallinen tarjous, jossa lukee sopimusehdot. Mikään linkki tekstiviestissä tms. ei riitä (jos koko tarjouksen saa mahtumaan tekstiviestiin, niin silloin se käy). Tämän jälkeen sinun tulee kirjallisesti tai muulla pysyvälllä tavalla hyväksyä sopimus. Jos et hyväksy sopimusta ei synny ja sinun ei tarvitse maksaa mitään. Hillitsee jonkin verran kusetuksia, kun se pihtiputaan mummo saa rauhassa lukea ne sopimusehdot ilman, että myyntitykki on siinä yrittämässä myydä.
 
Pörssisopimuksen hinta = oma painotettu pörssin keskiarvo

Kulutusvaikutuksellisen pörssisopimuksen hinta = sopimuksessa mainittu kiinteä hinta + oma painotettu pörssin keskiarvo - pörssin keskiarvo

Pörssin keskiarvo ja oma painotettu keskiarvo pysyvät samoina riippumatta sopimustyypistä. Ei se sen vaikeampaa ole.
 
Kerrotaanko tämä selkeästi vai epäselvästi myös sopimuksissa?
Olen muutaman yhtiön kulutusvaikutussopimukset lukenut, niin tieto hinnanmuodostuksesta kyllä löytyy, mutta yleensä paljon huonommin ilmaistuna kuin tuo Akleksin tapa. Pääviestintää on yritetty ykinkertaistaa esim. että "kulutusvaikutus on yleensä +/- 2 c/kWh" tms. tavallaan ymmärrettävää, mutta todellisuudessa hyvin epämääräistä, ja sitten sopimusehdoista löytyy matemaattinen kaava. Eli mielestäni viestintä on jossain määrin epäselvää, kun toi on kuitenkin melkoisen helposti ymmärrettävä tuote.
 
Olen muutaman yhtiön kulutusvaikutussopimukset lukenut, niin tieto hinnanmuodostuksesta kyllä löytyy, mutta yleensä paljon huonommin ilmaistuna kuin tuo Akleksin tapa. Pääviestintää on yritetty ykinkertaistaa esim. että "kulutusvaikutus on yleensä +/- 2 c/kWh" tms. tavallaan ymmärrettävää, mutta todellisuudessa hyvin epämääräistä, ja sitten sopimusehdoista löytyy matemaattinen kaava. Eli mielestäni viestintä on jossain määrin epäselvää, kun toi on kuitenkin melkoisen helposti ymmärrettävä tuote.
Tämähän on todennäköisesti ihan tietoinen valinta. Kutsumalla tuotetta "kulutusvaikutussopimukseksi" ja jättämällä pörssi mainitsematta saadaan pesäeroa perinteiseen pörssisähköön, mikä varmasti nostaisi ihmisillä karvoja pystyyn myyntivaiheessa ja heikentäisi sopimuksen houkuttavuutta.
 
Sinälläänhän tuo +-2snt ja kerrotaan, että omalla kulutuskäyttäytymisellä pörssihintaa tarkkailemalla voi vaikuttaa omaan hintaan nostavasti tai laskevasti on ihan ok. Suuri osa ihmisistä ei osaa laskea yhtään mitään matematiikan nimeä kantavaa, joten kaavoja on turha mummolle puhelimessa kertoa. Jos joku valveutuneempi lukee sopimustekstin huolella läpi, niin luultavasti osaa sieltä tulkita kaavankin. Mitään huijaamistahan tuossa ei ole. Minusta tuollainen kulutusvaikutussopimus on ihan hyvä kompromissi, jos ei halua mennä syvään päätyyn pörssisopimuksen kanssa, mutta omaa vähän mielenkiintoa säätää kulutustaan.

Vastaavia esim osakerahasto vs yhdistelmärahasto. Riskit ja tuotto-/säästöpotentiaalit samalla logiikalla. Olkoon korkorahasto sitten vähän kuin se kiinteähintainen sähkösopimus.
 
Edit. En jaksanut lukea ylläoleva pitkiä pohdintoja, mutta voiko kulutusprofiili olla teoreettisesti edes yli 100%? Ei varmaan, kun kulutusvaikutus katsotaan keskihintaan, joten pahimmillaan kiinteän osuuden (Pl. marginaali) voi joutua maksamaan tuplana.
Tottakai se voi olla teoreettisesti enemmän kuin 100%. Teoreettinen maksimi kulutusvaikutus on kuukauden korkeimman tuntihinnan (tai matalimman tuntihinnan jos negatiiviseen suuntaan) ja keskihinnan ero (joka toteutuisi jos kaikki sähkö kuulutettaisiin kalleimmalla (tai halvimmalla) tunnilla. Esim. viime kuussa korkein hinta oli 23,38 snt ja keskihinta 4,66snt eli teoreettinen maksimi kulutusvaikutus oli 18,72c.

Toki tuo nyt täysin teoreettista, mutta voisi se käytännössäkin olla enemmän kuin sopimushinta jos on halpa sopimushinta ja pörssisähkö kallista ja epätasaista. Sopimushinnan taso ei vaikuta siihen kulutusvaikutuksen suuruuteen millään tapaa, minkä näkee siitäkin ettei oma sopimushinta ole ollenkaan siinö kulutusvaikutuksen laskukaavassa.
 
Viimeksi muokattu:
Sinälläänhän tuo +-2snt ja kerrotaan, että omalla kulutuskäyttäytymisellä pörssihintaa tarkkailemalla voi vaikuttaa omaan hintaan nostavasti tai laskevasti on ihan ok. Suuri osa ihmisistä ei osaa laskea yhtään mitään matematiikan nimeä kantavaa, joten kaavoja on turha mummolle puhelimessa kertoa. Jos joku valveutuneempi lukee sopimustekstin huolella läpi, niin luultavasti osaa sieltä tulkita kaavankin. Mitään huijaamistahan tuossa ei ole. Minusta tuollainen kulutusvaikutussopimus on ihan hyvä kompromissi, jos ei halua mennä syvään päätyyn pörssisopimuksen kanssa, mutta omaa vähän mielenkiintoa säätää kulutustaan.

Vastaavia esim osakerahasto vs yhdistelmärahasto. Riskit ja tuotto-/säästöpotentiaalit samalla logiikalla. Olkoon korkorahasto sitten vähän kuin se kiinteähintainen sähkösopimus.
Siis täysi kusetushan tuo on vaikka kuinka sitä käännetään. Jos omaa edes vähän mielenkiintoa säätää kulutusta niin pörssisopimus on täysin no-brainer. Edelleen minkä takia kukaan haluaisi kiinnittää itselle "pörssin keskihinnaksi" +7s/kwh tällä sopimustyypillä.
 
Siis täysi kusetushan tuo on vaikka kuinka sitä käännetään. Jos omaa edes vähän mielenkiintoa säätää kulutusta niin pörssisopimus on täysin no-brainer. Edelleen minkä takia kukaan haluaisi kiinnittää itselle "pörssin keskihinnaksi" +7s/kwh tällä sopimustyypillä.
Bullshit, edelleen. Minä saan optimoitua kulutuksen (20000kWh/vuosi) 80% yölle ja ehdottomasti mieluummin talvikaudelle lukitsen hinnan ja pudotan sitä kulutusvaikutuksella. Olen lähes täysin suojassa hintatason nousulta jonkun yllätyksen takia, ja maksan tästä hyvästä noin sentin kovempaa hintaa halvan pörssisähkön aikana.
 
Siis täysi kusetushan tuo on vaikka kuinka sitä käännetään. Jos omaa edes vähän mielenkiintoa säätää kulutusta niin pörssisopimus on täysin no-brainer. Edelleen minkä takia kukaan haluaisi kiinnittää itselle "pörssin keskihinnaksi" +7s/kwh tällä sopimustyypillä.
No varmaan siinä se idea, että pahimmat volatiliteetit saa pienennettyä ja siitä sitten joutuu maksamaan muutaman sentin ylimääräistä. Teoriassa (ja viime aikoina käytännössäkin) pörssisopimuksella on mahdollisuus päästä paljon halvemmalla, mutta teoriassa mahdollisuus kosahtaa pahastikin ja saada sellaisen monen tonnin sähkölaskun, josta peloteltiin viime vuonna tähän aikaan.

Eihän kukaan ole markkinoinut kuluttajille kulutusvaikutssopimusta siten, että se on halvin ja sillä säätää eniten? Se olis kusetusta.
 
Ei se ole ok. Sopimuksessa pitää lukea mitä myy.
Sopimustekstissä varmaan lukeekin, mutta turha puhelinmyyjän yrittää puhelimessa (tai mainoksessa) saada kaikille asiakkaille asiaa perille ja hahmottumaan. Eikös tuossa ole pari viikkoa aikaa lukea sopimusta ja päättää pitääkö vai purkaako? Ei myyjä tai mainostaja voi varmistua siitä, että asiakas on täysin ymmärtänyt sopimustekstin.
 
Edelleen minkä takia kukaan haluaisi kiinnittää itselle "pörssin keskihinnaksi" +7s/kwh tällä sopimustyypillä.

Sehän on vakuutus korkeita pörssin hintoja vastaan. Oletettavasti tulee hiukan takkiin, mutta missään tapauksessa omat sähkölaskut ei lähde käsistä vaikka maailmalla tapahtuisi mitä
 
Bullshit, edelleen. Minä saan optimoitua kulutuksen (20000kWh/vuosi) 80% yölle ja ehdottomasti mieluummin talvikaudelle lukitsen hinnan ja pudotan sitä kulutusvaikutuksella. Olen lähes täysin suojassa hintatason nousulta jonkun yllätyksen takia, ja maksan tästä hyvästä noin sentin kovempaa hintaa halvan pörssisähkön aikana.
Jos voit noin paljon optimoida niin et todellakaan maksa VAIN sentin kovempaa hintaa. Oletko katsonut yöajan pörssisähkön keskiarvo hintoja? Viimeisen kuukauden ajalta yöllä pörssin keskihinta on 1.26s/kwh. Jotta tuo keskiarvo heilahtaa edes lähelle maksamaasi 7s/kwh niin saa tapahtua vielä paljon pahempaa kuin viime syksynä.
 
Siis täysi kusetushan tuo on vaikka kuinka sitä käännetään. Jos omaa edes vähän mielenkiintoa säätää kulutusta niin pörssisopimus on täysin no-brainer. Edelleen minkä takia kukaan haluaisi kiinnittää itselle "pörssin keskihinnaksi" +7s/kwh tällä sopimustyypillä.
Aivan yhtälailla voidaan kysyä miksi joku haluaisi kiinnittää "sähkön hinnaksi" 9snt/kWh kiinteällä sopimustyypillä. Sehän on kuitenkin 2snt kalliimpi kuin tämä tuote.
Kaikilla ei puntti kestä sitä mahdollisuutta, että pörssisähkön keskihinta nousee syystä tai toisesta 20snt/kwh, kuten viimetalvena. Kulutusvaikutus tässäkin tietysti pienentää/nostaa hintaa samalla lailla kuin puhtaassa pörssisopimuksessa.

Itse eilen kiinnitin Q2/23 noin 3,5snt/kWh, vaikka on olemassa mahdollisuus että pörssisähköllä säästäisin. Oliko tämä mielestäsi tyhmä teko?
 
Kuten on jo aiemmin todettu nämä kulutusvaikutussopimukset on laadittu sähkönmyyjien toimesta, jotta voidaan markkinoida ja kilpailla näennäisesti edullisilla "kiinteähintaisilla" sopimuksilla. Pienellä tekstillä löytyy sitten sen isolla markkinoidun x,x snt/kWh lisäksi, että kyseessä on kulutusvaikutussopimus kiinteän hinnan sijaan.

Nämä on äärimmäisen käteviä tuotteita myytäväksi puhelimitse ja kauppakeskuksissa. Ihmisiä ei kiinnosta kuin se kiinteä osuus ja loppu meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Odotan vain milloin nämä roskasähkönmyyntiyhtiöt keksivät alkaa markkinoimaan jotain 4 sentin kiinteähintaista joustosopimusta, jossa kulutusvaikutus tyypillisesti -1,5…+15snt.
Tottakai näin, rahaahan sähköyhtiöt tekevät sähkön myynnillä.

Onko se joka kuukausi sitten kiinnitti Q4/23 pörssisähkön keskihinnaksi alle 6sct/kWh marginaaleineen tullut kovasti kusetetuksi?

EDIT. Q3 --> Q4
 
Aivan yhtälailla voidaan kysyä miksi joku haluaisi kiinnittää "sähkön hinnaksi" 9snt/kWh kiinteällä sopimustyypillä. Sehän on kuitenkin 2snt kalliimpi kuin tämä tuote.
Kaikilla ei puntti kestä sitä mahdollisuutta, että pörssisähkön keskihinta nousee syystä tai toisesta 20snt/kwh, kuten viimetalvena. Kulutusvaikutus tässäkin tietysti pienentää/nostaa hintaa samalla lailla kuin puhtaassa pörssisopimuksessa.

Itse eilen kiinnitin Q2/23 noin 3,5snt/kWh, vaikka on olemassa mahdollisuus että pörssisähköllä säästäisin. Oliko tämä mielestäsi tyhmä teko?
Nyt kyse on kavereista jotka voi optimoida omaa kulutustaan yöajalle ja silti ovat vakaasti sitä mieltä että kulutusvaikutus on hieno asia. Aivan liikaa luettu klikkiotsikoita ja pelätään jotain mörköä mutta silti ollaan valmiita maksamaan omasta sähköstä keskihintoinin yöaikaan verrattuna 100-200% jatkuvasti enemmän koska talvella voi tulla mörkö ovesta?

Mielenkiinnosta että miten voit kiinnittää menneen kevään hintoja, ne on maksettu jo?...
 
Nyt kyse on kavereista jotka voi optimoida omaa kulutustaan yöajalle ja silti ovat vakaasti sitä mieltä että kulutusvaikutus on hieno asia. Aivan liikaa luettu klikkiotsikoita ja pelätään jotain mörköä mutta silti ollaan valmiita maksamaan omasta sähköstä keskihintoinin yöaikaan verrattuna 100-200% jatkuvasti enemmän koska talvella voi tulla mörkö ovesta?

Mielenkiinnosta että miten voit kiinnittää menneen kevään hintoja, ne on maksettu jo?...
Ihan PKS:n sivoulta tuon voi jokainen (jolla on sieltä pörssisähkösopimus) tehdä. Tietenkään niitä ei makseta ennenkuin sähkö on kulutettu, ja kulutusvaikutus laskettu.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ei pidä laittaa nimeään sellaiseen pahviin, josta ei ymmärrä sisältöä.

Meillä sähkönkulutuksesta sijoittuu yöaikaan huomattavan suuri osa (n. 70-80%), joten päivän hinnoilla ei ole juurikaan merkitystä.
Talon tyhjäkäyntikulutus on alle 250W, eikä pyykistä ja ruoanlaitosta tule niin merkittävää kulutusta että se suuresti vaikuttaisi keskihintaan.
Sähköauto taas latautuu öisin, ja se on meillä suurin kuluttaja (kaukolämpötalo).

Tämän hetken kiinnityshinnat alla
1698922529109.png
 
Itse eilen kiinnitin Q2/23 noin 3,5snt/kWh



Ihan PKS:n sivoulta tuon voi jokainen (jolla on sieltä pörssisähkösopimus) tehdä. Tietenkään niitä ei makseta ennenkuin sähkö on kulutettu, ja kulutusvaikutus laskettu.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ei pidä laittaa nimeään sellaiseen pahviin, josta ei ymmärrä sisältöä.

Q2/23 ?
 
Ihan PKS:n sivoulta tuon voi jokainen (jolla on sieltä pörssisähkösopimus) tehdä. Tietenkään niitä ei makseta ennenkuin sähkö on kulutettu, ja kulutusvaikutus laskettu.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ei pidä laittaa nimeään sellaiseen pahviin, josta ei ymmärrä sisältöä.

Meillä sähkönkulutuksesta sijoittuu yöaikaan huomattavan suuri osa (n. 70-80%), joten päivän hinnoilla ei ole juurikaan merkitystä.
Talon tyhjäkäyntikulutus on alle 250W, eikä pyykistä ja ruoanlaitosta tule niin merkittävää kulutusta että se suuresti vaikuttaisi keskihintaan.
Sähköauto taas latautuu öisin, ja se on meillä suurin kuluttaja (kaukolämpötalo).

EDIT. Tietenkin tarkoitin, että Q2/24 on kiinnitetty, muuten tarvittaisiin aikakone noiden kiinnitysten tekemsieen.
Tämän hetken kiinnityshinnat alla
1698922529109.png
 
Jos voit noin paljon optimoida niin et todellakaan maksa VAIN sentin kovempaa hintaa. Oletko katsonut yöajan pörssisähkön keskiarvo hintoja? Viimeisen kuukauden ajalta yöllä pörssin keskihinta on 1.26s/kwh. Jotta tuo keskiarvo heilahtaa edes lähelle maksamaasi 7s/kwh niin saa tapahtua vielä paljon pahempaa kuin viime syksynä.
Et nyt ole ymmärtänyt mikä se kulutusvaikutus on.

Edelleen se optimointi ei muuta pörssisähkön ja kulutusvaikutussopimuksella hintaeroa sentilläkään mihinkään suuntaan, kun molemmissa on sama kulutusvaikutus. Jos pääset pörssisähköllä 5 snt alle pörssin keskihinnan optimoimalla, niin silloin pääset kukutusvaikutussopimuksella 5 snt alle sopimushinnan. Hintaero on aina se pörssisähkön keskihinnan ja oman sopimushinnan ero, optimoit tai et optimoi.

Edit: Ja mitä tulee siihen että sähkön hinnan nouseminen yli 7c öisin vaatisi paljon pahempaa kuin viime vuonna, omalla kulutuksella viime joulukuussa halvin vuorokauden tunti oli 4 yöllä, jolloin spot keskihinta oli ”vain” 18,54c.
 
Viimeksi muokattu:
Et nyt ole ymmärtänyt mikä se kulutusvaikutus on.

Edelleen se optimointi ei muuta pörssisähkön ja kulutusvaikutussopimuksella hintaeroa sentilläkään mihinkään suuntaan, kun molemmissa on sama kulutusvaikutus. Jos pääset pörssisähköllä 5 snt alle pörssin keskihinnan optimoimalla, niin silloin pääset kukutusvaikutussopimuksella 5 snt alle sopimushinnan. Hintaero on aina se pörssisähkön keskihinnan ja oman sopimushinnan ero, optimoit tai et optimoi.
Miten niin en ole ymmärtänyt? Siis pörssin keskihinta öisin 1.23s/kwh, kulutusvaikutuksen hinta 7s/kwh. Oletetaan että ei optimoida kulutusta mitenkään niin kulutusvaikutuksella maksat 7s/kwh. Oletetaan että optimoidaan niin molemmista pois saman verran. Siis käytännössä maksatte sähköyhtiölle aivan järkyttävää preemiota mitä sähkö maksaa pörssissä.
 
Miten niin en ole ymmärtänyt? Siis pörssin keskihinta öisin 1.23s/kwh, kulutusvaikutuksen hinta 7s/kwh. Oletetaan että ei optimoida kulutusta mitenkään niin kulutusvaikutuksella maksat 7s/kwh. Oletetaan että optimoidaan niin molemmista pois saman verran. Siis käytännössä maksatte sähköyhtiölle aivan järkyttävää preemiota mitä sähkö maksaa pörssissä.
Jos kuukauden pörssin keskihinta on esim. 6snt/kWh, ja kulutusvaikutussopimuksen hinta 7snt/kWh niin 1000kWh/kk kulutuksella maksat 10€/kk ylimääräistä. Jos taas pörssin keskihinta olisi ollut 8snt/kwh, voitat 10€/kk. Onko tämä iso vai pieni preemio siitä, että sähkön hinta ei takuulla nouse tuosta ~7snt/kWh tasosta yli missään tapauksessa (+/- kulutusvaikutus ja tämähän on sama kuin tuossa pörssisopimuksessa joten se voidaan jättää huomioimatta)?
 
Muutama skenaario jotka ehkä auttavat ymmärtämään pörssi- ja kulutusvaikutuksellisen sopparin kustannuksia.

Oletetaan että pystymme säätämään kulutustamme siten että päästään -20% kulutusvaikutukseen. Pörssisopparissa marginaali 0,5c, kulutusvaikutuksellisen kiinteä hinta 7,3c.

Kuukauden spot-keskihinta 2c
Pörssisopimuksen hinta: 2c*80% + 0,5c = 2,1c
KV-sopparin hinta: 7,3c - (2c*20%) = 6,9c

Kuukauden spot-keskihinta 5c
Pörssisopimuksen hinta: 5c*80% + 0,5c = 4,5c
KV-sopparin hinta: 7,3c - (5c*20%) = 6,3c

Kuukauden spot-keskihinta 8c
Pörssisopimuksen hinta: 8c*80% + 0,5c = 6,9c
KV-sopparin hinta: 7,3c - (8c*20%) = 5,7c

Kuukauden spot-keskihinta 12c
Pörssisopimuksen hinta: 12c*80% + 0,5c = 10,1c
KV-sopparin hinta: 7,3c - (12c*20%) = 4,9c
Tuskin se ihan niin menee, että kv sopimuksella sähkö on sitä halvempaa, mitä kalliimpaa pörssisähkö on? Minun ymmärrystä ei ainakaan helpottanut.
 
Tuskin se ihan niin menee, että kv sopimuksella sähkö on sitä halvempaa, mitä kalliimpaa pörssisähkö on? Minun ymmärrystä ei ainakaan helpottanut.
Kyllä se menee. Jos otat kv-sopparin niin toivot ihan yhtälailla sähkön olevan kalliimpaa kuin se kiinteä osa sopimuksesta, kuten täysin kiinteälläkin sopparilla. Kv-sopimus hyötyy A) korkeasta pörssin keskiarvosta, koska tällöin maksat automaattisesti vähemmän kuin pelkällä pörssillä ja B) yhtä aikaa korkean keskihinnan kanssa korkeasta volatiliteetista, mikäli pystyt siirtämään käyttöä halvoille tunneille.
 
Tuskin se ihan niin menee, että kv sopimuksella sähkö on sitä halvempaa, mitä kalliimpaa pörssisähkö on? Minun ymmärrystä ei ainakaan helpottanut.
Laskennassa käytetty kulutusvaikutusprosentti -20% aiheuttaa juurikin sen, että mitä kalliimpaa ja mitä suurempia pörssisähkön hinnan vaihtelut ovat sitä halvempaa kulutusvaikutussopimuksen sähkö on.
Kun pörssisähkö on kalliimpaa, myös kulutusvaikutus euromääräisesti on suurempi samalla kulutusvaikutusprosentilla.

Tuo 20% ei muuten ole mitenkään iso, siihen pääsee sillä, että ajoittaa lämmityksen ja/tai käyttöveden lämmityksen yöajalle. Sähköauton omistajalla prosentit voivat olla helposti suurempiakin.
Meillä tämän vuoden kulutusvaikutusprosentti on vaihdellut -21,5% ja -57,3% välillä.
 
Kuinkas tämä MTV:n toimittajan ymmärrys kulutusvaikutuksesta?


Hinnat ovat muuten kiinteitä, mutta hintaa voi laskea käyttämällä sähköä silloin, kun kysyntä on vähäistä. Hintavaikutus on kuitenkin vain kaksi senttiä ylös tai alas.
Jos nyt huomioi, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla varsinaisen sähkömaksun päälle tuleva siirtohinta ja sähkövero ovat yhteensä noin 6,5 senttiä kilowattitunnilta, ei tuolla kahden sentin vaihtelulla ole juurikaan enää käytännön vaikutusta.

:think:
 
Tuo 20% ei muuten ole mitenkään iso, siihen pääsee sillä, että ajoittaa lämmityksen ja/tai käyttöveden lämmityksen yöajalle. Sähköauton omistajalla prosentit voivat olla helposti suurempiakin.
Meillä tämän vuoden kulutusvaikutusprosentti on vaihdellut -21,5% ja -57,3% välillä.

Otaksun, ettei teillä ole sähkökämppää (tai sitten päivällä lämmöt miltei pois), mutta kaukolämmössä varmasti juuri noin.

Ylhäällä olevat @Laissez-Faire skenaariot kiteytti aika hyvin sen, että tällekin sopimustyypille on käyttöä kuten täällä on jankkailtu jo pidempään. Jokaisella jotakin - kukin voi oman riskiprofiilinsa mukaan valita. Samaan se on sijoitustuotteissa eikä niitäkään syytetä kusetuksesta vaan ostajan oma moka, jos ei ole ymmärrystä mihin rahansa laittaa.
 
Itse ainakin ymmärrän kulutusvaikutuksen todella helposti ja hyvin, mutta en edes ole yrittänyt ymmärtää mitä tuossa on aiemmin keskusteltu ja laskettu. Ei se oikeasti ole noin monimutkaista.
Kyllä se on juuri noin monimutkaista, jos yrität arvioida kustannusmuutoksia pörssisähkön ja kulutusvaikutushinoittelun välillä.
Näin , koska kummassakaan (pörsssisähkö/ Kul.vaik.) ei tiedetä etukäteen todellista kulutusta eikä sen yksikköhintaa c/kWh käyttöhetkellä.

Tottakai muutat, kun lasket toisessa, että ne 40 snt tunnut ovatkin 80 snt tunteja. Silloin muuttuu myös kuukauden keskihinta. Ja olit sen toki kaavaankin muuttanut, mutta pointti oli että tuo ei ole kukutusvaikutusta, kulutusvaikutus on sitä että ajoitat sähkön käyttöäsi eri hintaisella tunnille, ei sitä että tuntien hinnat muuttuvat pörssissä.
En löytänyt laskelmissani mitään virhettä. Tossa siis laskettiin miten toi kulutusvaikutushinta muuttuu, jos se 120h kuukaudessa onkin hinnaltaan 80c (40 c sijasta)
(tohon 80c keskihintaan voisi sitten jo olla jo niitä 1€/kWh hintojakin, toisaalta siinä on 360 tuntia 1 c hinnalla, joka ollee pakkaskaudella aika utopistisen halpa)

Mutta tuolla tavalla sai jotain suuntaa siitä, että kulutusvaikutushinta on hyvin paljon pörssisähköhinta riippuvainen ja ne todella kalliit kWh hinnat vaikuttavat
siihen paljon, jos silloin pitää paljon sähköä käyttää.

Huomattavasti helpompi tapa laskea täsmälleen sama hintaero on vähentää se pörssisähkön keskihinta omasta sopimushinnasta ja kertoa kulutuksella. Pointti oli osoittaa että se pätee millä tahansa kulutusjakaumalla, vaikka sen laskisi aivan turhan monimutkaisesti tuon kulutusvaikutuskaavan kautta.
Ei sitä voi noin laskea, koska toi pörssisähkön keskihinta (B.arvo) ei ole riippuvainen kulutuksesta, mutta oma kulutus (A-arvo) lasketaan senhetkinen pörssihinta x sen hetkinen kulutus kaikki tunnit summattuna yhteen kuukauden aikana.

Kun sulla on mahdollisuus lämmittää myös muilla tavoilla kun sähköllä, niin tuollainen kulutusvaikutus/pörssi on hyvä valinta mielestäni. Tulee niitä halpoja päiviä, jolloin laitat vastukset punaiseksi ja kun on niitä kalliita päiviä lämmität jollain muulla. Näin tehden saat huomattavasti tänä vuonna tarjolla olevia kiinteitä soppareita halvemman sähkön lämmityskaudella. Otetaan nyt vaikka eilinen esimerkiksi vuorokauden keskihinta oli 1,83 snt/kWh. Tuohon toki tulee siirto, mutta tuota halvemmalla et lämmitä millään. Kun vertaat esim. kiinteän 9snt/kWh pörssiin voitit yli 7snt/kWh. Jos tuona päivänä käytit esim. 60kW/h ja seuraava päivä oli kallista keskiarvo 20snt/kWh ja kulutus oli 5kWh (et lämmittänyt sähköllä) niin noiden kahden päivän osalta maksoit keskimäärin pörssillä 3.22snt/kWh + marginaali esim. 0.38. Euroina tarkoittaa 2,35€ vastaavasti kiinteä 9,29snt/kWh hinnalla olisi maksanut 6,04€. Kulutusvaikussopparilla vaikutus hintaa on pienempi kuin pörssillä, mutta tässä nyt yksi "käytännön" esimerkki miten on mahdollista voittaa se kiinteä soppari hinnassa. Se mikä sopimus kenenkin kannattaa tehdä riippuu siitä miten sitä omaa kulutusta voi optimoida.
Joo tota yritin laskelmillani selvittää eli kumpi halvempi tapa tehdä pörssisoppari vai kulutusvaikutus. Tossa vaan joutuu arvaamaan miten toi pörssihinta muuttuu.
Kiinteä tulee halvimmaksi vain, jos pörssin hinta ylittää sen niinä aikoina kun sähköä on pakko käyttää, huomioiden kaiken kuukaudean aikana käytetyn sähkön..
Toisaalta kiinteä hinta ei vaadi sitä tunneittain seuraamista. Sen seuraamisen poisjäämisestä voi toki vähän maksaakin?
 
Kyllä se on juuri noin monimutkaista, jos yrität arvioida kustannusmuutoksia pörssisähkön ja kulutusvaikutushinoittelun välillä.
Näin , koska kummassakaan (pörsssisähkö/ Kul.vaik.) ei tiedetä etukäteen todellista kulutusta eikä sen yksikköhintaa c/kWh käyttöhetkellä.


En löytänyt laskelmissani mitään virhettä. Tossa siis laskettiin miten toi kulutusvaikutushinta muuttuu, jos se 120h kuukaudessa onkin hinnaltaan 80c (40 c sijasta)
(tohon 80c keskihintaan voisi sitten jo olla jo niitä 1€/kWh hintojakin, toisaalta siinä on 360 tuntia 1 c hinnalla, joka ollee pakkaskaudella aika utopistisen halpa)

Mutta tuolla tavalla sai jotain suuntaa siitä, että kulutusvaikutushinta on hyvin paljon pörssisähköhinta riippuvainen ja ne todella kalliit kWh hinnat vaikuttavat
siihen paljon, jos silloin pitää paljon sähköä käyttää.


Ei sitä voi noin laskea, koska toi pörssisähkön keskihinta (B.arvo) ei ole riippuvainen kulutuksesta, mutta oma kulutus (A-arvo) lasketaan senhetkinen pörssihinta x sen hetkinen kulutus kaikki tunnit summattuna yhteen kuukauden aikana.


Joo tota yritin laskelmillani selvittää eli kumpi halvempi tapa tehdä pörssisoppari vai kulutusvaikutus. Tossa vaan joutuu arvaamaan miten toi pörssihinta muuttuu.
Kiinteä tulee halvimmaksi vain, jos pörssin hinta ylittää sen niinä aikoina kun sähköä on pakko käyttää, huomioiden kaiken kuukaudean aikana käytetyn sähkön..
Toisaalta kiinteä hinta ei vaadi sitä tunneittain seuraamista. Sen seuraamisen poisjäämisestä voi toki vähän maksaakin?
Ollaanko kuitenkin samaa mieltä siitä, että kulutusvaikutussopimuksen kulutusvaikutus on sama pörssisähkösopimuksessa ja kulutusvaikutussopimuksessa?
Tällöin kulutusvaikutussopimuksen keskimääräinen tuntihinta on sopimuksessa olevan hinnan (esim 7,3snt/kwh) ja pörssisähkön kuukauden aritmeettisen keskiarvon erotus (esim. 6snt/kWh).
Tässä esimerkkitapauksessa kulutusvaikuttaja maksaa sähköstään keskimäärin 7snt/kWh - 6+0,45snt/kWh = 0,55snt/kWh enemmän.
 
Että välillä pysyttäisiin asiassa, niin Priiman kiinnityshinnat ovat sukelluksessa joulukuulle ja Q1/24 on sekin ollut pari päivää kovassa laskussa. Nyt hinnat 6,8 ja 8,8snt/kwh.
Ei enää ahdista ettei syyskuun lopulla tarttunut Q1/24 7,9snt/kWh hintaan. Pitänee kiinnittää ainakin osa huomenna niin talveen levollisin mielin.

Halvin määräaikainen tällä hetkellä näköjään 8,70 (Lumme 24kk). Muut saman hintaluokan naamioituneita 24kk kulutusvaikutussoppareita. Niihin nähden PKS Priima järjettömän hyvä diili enkä oikein vieläkään ymmärrä miten on noita niin paljon edullisempi.
 
Ollaanko kuitenkin samaa mieltä siitä, että kulutusvaikutussopimuksen kulutusvaikutus on sama pörssisähkösopimuksessa ja kulutusvaikutussopimuksessa?
Tällöin kulutusvaikutussopimuksen keskimääräinen tuntihinta on sopimuksessa olevan hinnan (esim 7,3snt/kwh) ja pörssisähkön kuukauden aritmeettisen keskiarvon erotus (esim. 6snt/kWh).
Tässä esimerkkitapauksessa kulutusvaikuttaja maksaa sähköstään keskimäärin 7snt/kWh - 6+0,45snt/kWh = 0,55snt/kWh enemmän.

Hiukan epäselvää kun numerot vaihtuu (7 vs. 7,3), mutta jos on PKS:n asiakas niin molempiin tulee marginaali päälle, joten erotus on 7,3 - 6 = 1,3
 
Ollaanko kuitenkin samaa mieltä siitä, että kulutusvaikutussopimuksen kulutusvaikutus on sama pörssisähkösopimuksessa ja kulutusvaikutussopimuksessa?
Tällöin kulutusvaikutussopimuksen keskimääräinen tuntihinta on sopimuksessa olevan hinnan (esim 7,3snt/kwh) ja pörssisähkön kuukauden aritmeettisen keskiarvon erotus (esim. 6snt/kWh).
Tässä esimerkkitapauksessa kulutusvaikuttaja maksaa sähköstään keskimäärin 7snt/kWh - 6+0,45snt/kWh = 0,55snt/kWh enemmän.
En ole varma ymmärsinkö viestisi oikein, mutta energian hinta kuukaudessa ei ole mielestäni molemmissa juuri koskaan sama
, kts spoiler
Viestini #22298
Kuukausittainen käyttövaikutus lasketaan Helenillä:
(A-B) / E = c/kWh, missä
A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summa
B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo
E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)

JOS arvataan tässä että kuukaudan aikana börsissä on (laskettuna tietynhintaiset tunnit ja kulutus silloin eri päiviltä yhteen) kokonaiskulutuksella 3500kWh
hintaan 40c/h * 120h) (5pv) ja silloin kuluu 1150kWh sekä hintaan 1c/h= 360h(15pv) ja silloin kuluu 1350kWh sekä hintaan 8c/h= 250h (10.4pv) ja silloin luluu 1000kWh

=> A= Kuukaudesssa 30,4166pv*24h=730h sekä talvikuukauden kulutus 3500kWh => JOS : 40c/h * 1150KWh + 1c/h * 1350kWh + 8c/h * 1000kWh = 55350c

B = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh) = 3500kWh * (40c*120h+1c*360h+8c*250h)= (7160c/730h) => 9,8c/h *3500kWh=34300c

HUOM! viisaammat TÄSSÄ B väärin vai oikein tulkittu ??
eli oletettu: 40c tunteja 120tuntia + 1c tunteja 360tuntia + 8c tunteja 250tuntia, joten keskihinnaksi tuntia kohti tulee 9,8c/tunti ja se kerrotaan kulutuksella (tässä 3500kWh)

Sijoitettuna Helenin kaavaan:
=> (55350c-34300c) /3500kWh=21050c/3500Kwh= 6.143c/kWh => tulee lisää kulutusvaikutusta
Jos sopimus 9,9c +/- kulutusvaikutus (tässä +6.14c) kokonaishinta: 9,9c+6,14c=16,04c => 16,04c/kWh*3500kWh= 56140 <=> 3500kWh maksaa 561,40€ = Hinta 1

Kokeillaan, että muutetaan toi 120h kulutus 40c/kwh -> 80c/kWh (muut ennallaan)
A= 80c/h * 1150KWh + 1c/h * 1350kWh + 8c/h * 1000kWh = 101350c
=> B=11960/730h=16,38c *3500kWh = 57342c
Kulutusvaikutus (101350-57342) / 3500 = 12,574c
=> sähkö maksaa (9,9+12.574) = 22,473c/kWh eli 3500KWh maksaa 786,58€ = Hinta 2

=> 120h kulutus 40c/kwh -> 80c/kWh lisää laskua (hinta 2-hinta1) <-> 786,58 €-561,4€= 225,18€
=> Jos olis ollut pörssisähkö (Tässä ei ole marginaalia) 1150kWh * (0.8-0,4) hinta olisi noussut 460€ + markinaali

Päätelmä yllä olevasta: Kultusvaikutus tasaa jonkin verran hintaa verrattaessa pörssisähköön 460€-225.18€=234,82c/1150kWh (tässä 20,42c/kWh ton 80c/kWh hinnan aikana ) MUTTA sen 80c pörssihinnan aikana siitä sähköstä pitää silti maksaa 59,58c/kWh

***Mutta jos pystyy olemaan lämmittämättä (samaalla kulutus pienenee 1150kWh) noilla 40c tunneilla => A muuttuu 1c/h * 1350kWh + 8c/h * 1000kWh = 9350c
B pysyy samama 9,8c/kwh => (1350KWh+1000kWh)*9,8c/kWh= 23030c
=>Kulutusvaikutus (9350c-23030c) / 2350kWh= -13680/2350= -5,821c/kWh


Jos sopimus 9,9c +/- kulutusvaikutus (tässä -5.821) => 4.0787*2350kWh = 9580c <=>2350kWh maksaisi 98,5€ (+ ne "polttopuut" 1150kWh tekoon)
Pörssisähköllä (käyttöoptimoituna) olis maksanut (1c/h * 1350kWh + 8c/h * 1000kWh) = 9350c/kk +marginaali
Päätelmä tästä pörssisähkö marginaali (2350kWh a0,3c) huomioiden suunnilleen saman hintaista 101,55€ (+ ne "polttopuut" 1150kWh tekoon)
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
267 091
Viestejä
4 618 430
Jäsenet
75 992
Uusin jäsen
Dodoo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom