- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 589
Kyllä se on juuri noin monimutkaista, jos yrität arvioida kustannusmuutoksia pörssisähkön ja kulutusvaikutushinoittelun välillä.Itse ainakin ymmärrän kulutusvaikutuksen todella helposti ja hyvin, mutta en edes ole yrittänyt ymmärtää mitä tuossa on aiemmin keskusteltu ja laskettu. Ei se oikeasti ole noin monimutkaista.
Näin , koska kummassakaan (pörsssisähkö/ Kul.vaik.) ei tiedetä etukäteen todellista kulutusta eikä sen yksikköhintaa c/kWh käyttöhetkellä.
En löytänyt laskelmissani mitään virhettä. Tossa siis laskettiin miten toi kulutusvaikutushinta muuttuu, jos se 120h kuukaudessa onkin hinnaltaan 80c (40 c sijasta)Tottakai muutat, kun lasket toisessa, että ne 40 snt tunnut ovatkin 80 snt tunteja. Silloin muuttuu myös kuukauden keskihinta. Ja olit sen toki kaavaankin muuttanut, mutta pointti oli että tuo ei ole kukutusvaikutusta, kulutusvaikutus on sitä että ajoitat sähkön käyttöäsi eri hintaisella tunnille, ei sitä että tuntien hinnat muuttuvat pörssissä.
(tohon 80c keskihintaan voisi sitten jo olla jo niitä 1€/kWh hintojakin, toisaalta siinä on 360 tuntia 1 c hinnalla, joka ollee pakkaskaudella aika utopistisen halpa)
Mutta tuolla tavalla sai jotain suuntaa siitä, että kulutusvaikutushinta on hyvin paljon pörssisähköhinta riippuvainen ja ne todella kalliit kWh hinnat vaikuttavat
siihen paljon, jos silloin pitää paljon sähköä käyttää.
Ei sitä voi noin laskea, koska toi pörssisähkön keskihinta (B.arvo) ei ole riippuvainen kulutuksesta, mutta oma kulutus (A-arvo) lasketaan senhetkinen pörssihinta x sen hetkinen kulutus kaikki tunnit summattuna yhteen kuukauden aikana.Huomattavasti helpompi tapa laskea täsmälleen sama hintaero on vähentää se pörssisähkön keskihinta omasta sopimushinnasta ja kertoa kulutuksella. Pointti oli osoittaa että se pätee millä tahansa kulutusjakaumalla, vaikka sen laskisi aivan turhan monimutkaisesti tuon kulutusvaikutuskaavan kautta.
Joo tota yritin laskelmillani selvittää eli kumpi halvempi tapa tehdä pörssisoppari vai kulutusvaikutus. Tossa vaan joutuu arvaamaan miten toi pörssihinta muuttuu.Kun sulla on mahdollisuus lämmittää myös muilla tavoilla kun sähköllä, niin tuollainen kulutusvaikutus/pörssi on hyvä valinta mielestäni. Tulee niitä halpoja päiviä, jolloin laitat vastukset punaiseksi ja kun on niitä kalliita päiviä lämmität jollain muulla. Näin tehden saat huomattavasti tänä vuonna tarjolla olevia kiinteitä soppareita halvemman sähkön lämmityskaudella. Otetaan nyt vaikka eilinen esimerkiksi vuorokauden keskihinta oli 1,83 snt/kWh. Tuohon toki tulee siirto, mutta tuota halvemmalla et lämmitä millään. Kun vertaat esim. kiinteän 9snt/kWh pörssiin voitit yli 7snt/kWh. Jos tuona päivänä käytit esim. 60kW/h ja seuraava päivä oli kallista keskiarvo 20snt/kWh ja kulutus oli 5kWh (et lämmittänyt sähköllä) niin noiden kahden päivän osalta maksoit keskimäärin pörssillä 3.22snt/kWh + marginaali esim. 0.38. Euroina tarkoittaa 2,35€ vastaavasti kiinteä 9,29snt/kWh hinnalla olisi maksanut 6,04€. Kulutusvaikussopparilla vaikutus hintaa on pienempi kuin pörssillä, mutta tässä nyt yksi "käytännön" esimerkki miten on mahdollista voittaa se kiinteä soppari hinnassa. Se mikä sopimus kenenkin kannattaa tehdä riippuu siitä miten sitä omaa kulutusta voi optimoida.
Kiinteä tulee halvimmaksi vain, jos pörssin hinta ylittää sen niinä aikoina kun sähköä on pakko käyttää, huomioiden kaiken kuukaudean aikana käytetyn sähkön..
Toisaalta kiinteä hinta ei vaadi sitä tunneittain seuraamista. Sen seuraamisen poisjäämisestä voi toki vähän maksaakin?