On kirjoiteltu siitä miten sähkölämmitteisessä talossa pörssisähkö on riski talvea ajatellen. Niinkin voi ajatella, mutta toisaalta sähkölämmitteisessä talossa lämmitykseen käytetty sähkön määrä on niin iso ja kulutusprofiililtaan tasainen, että se osuu sekä halvoille että kalleimmille tunneille, ja siten päädytään luonnostaan hyvin lähelle pörssin keskihintaa.
Tämän takia sähkölämmitteisessä talossa ei lämmityskaudella varsinkaan tarvitse tuijotella sitä kuinka kallista sähkö kunakin tuntina on. Siinä ei jotkin tiskikoneen ajastelut juuri vaikuta kuten kerrostalossa.
Lisäksi sähkölämmitteisessä talossa on helppo optimoida tiettyjä iso kuormia esim. laittamalla vaikka parinkympin Shellyn suoraan lämminvesivaraajalle tai ryhmäkeskukseen. Shellyssä on suora tuki ajastukselle, eli pelkästään laittamalla lämminvesivaraajan päälle yöllä vaikka kello kahdesta viiteen, saa jo selvää hyötyä verrattuna siihen, että varaaja menee päälle yösähkön kytkeytyessä klo 22-23 (puhumattakaan jatkuvasta lämmityksestä).
Nelihenkisen perheen vedenlämmitys vie vuodessa helposti 3500 kWh, joten jo parin sentin keskisäästö per kilowattitunti näkyy selvästi laskussa.
Lisäksi Shellyyn löytyy netistä valmiita skriptejä oikeaan pörssisähköoptimointiin, jota voi soveltaa vaikka lattialämmityksen kanssa (eli tiputtaa vaikka päivän kalleimmat piikkitunnit pois).
Koko talon kattavan varaavan sähköisen lattialämmityksen tapauksessa sitä pystyy hyödyntämään parhaiten, mutta toimii ihan tavallisen kylppärilattialämmityksenkin kanssa. Ei siis tarvitse kytätä sähkönhintaa pienentääkseen sähkölaskuaan, koska automatisointi on helppoa.
Määräaikainen sopimus on kuin vakuutus, jossa maksetaan turvallisuudesta ja ennustettavuudesta. Sitä voi verrata leasing-autoon, auton huoltosopimukseen, kuukausimaksullisiin silmälaseihin, asuntolainan turvatuotteisiin jne.
Jos tekee rahallisesti tiukkaa ja siksi pitää tietää kulut tarkkaan etukäteen, niin voi myös kysyä, että onko silloin varaa maksaa tuota ekstraa ennustettavuudesta? Aina välillä joillekin käy lykky ja näiden "turvatuotteiden" hyöty realisoituu, mutta pohjimmiltaan ne on hinnoiteltu niin, että palveluntarjoaja jää niissä plussalle.
Hiukan häiritsee myös se miten määräaikaisia verrataan vain pörssisähköön. On niitä muitakin sopimustyyppejä, eli esim. perinteinen toistaiseksi voimassaoleva kiinteähintainen sopimus. Eikö määräaikaiseen sitoutumisen sijaan voi mennä pörssisähköllä, ja jos talven tullen alkaa oikein ahdistamaan, niin ottaa talveksi jonkun kiinteähintaisen toistaiseksi voimassaolevan.
Esim. Vaasan Sähkön hinta muuttuu aina 3kk välein. Vaikka sellaisen hinta olisi talvikuukausien ajaksi jonkin verran kalliimpi kuin kesällä solmitun määräaikaisen, niin tulisiko se kuitenkaan vuositasolla kalliimmaksi, jos muuten menee halvemmalla pörssisähköllä.
Viime vuosi ja talvi oli poikkeuksellinen, eivätkä kaikki sähköyhtiötkään osanneet ennakoida miten sähkönhinnat ja saatavuus kehittyvät. Se on kuitenkin niiden bisnestä ja sähköyhtiöt ottavat opiksi, eli jatkossa varmaan hinnoittelevat määräaikaisensa enemmän varman päälle (=kalliimmaksi).
Voidaan yleistää, että oletuksena määräaikainen tulee sähkösopimuksissa kalliimmaksi kuin toistaiseksi voimassa oleva (pörssisähkö), ellei sähköyhtiö myy esim. paikallisille omaa tuotantoaan alle pörssihinnan.
Jos uskoo määräaikaisen olevan halvempi, pitää oman sähkökäytön selvästi painottua kalleimmille tunneille, tai muuten siinä lyö vetoa sen puolesta, että sopimusaikana sattuu jotain odottamatonta (negatiivista), joka nostaa sähkön hintaa. Viime kesän ja syksyn tilannetta ei kannata verrata tähän vuoteen.
Viime vuonna jo kesäkuukausina pörssisähkön keskihinta oli 17-32 snt/kWh. En lähtisi siten olettamaan, että tänä kesänä saa halvemman 12kk määräaikaisen kuin mitä saa syksyllä. Syksyllä on luonnollisesti helpompi ennustaa ensi talven sähkömarkkinatilanne kuin monta kuukautta aiemmin (=kesällä), joten syksyllä voi jopa saada paremman diilin kuin kesällä.
Jokainen voi vapaasti solmia määräaikaisia, mutta ei pörssisähkösopimuksia ole syytä pelätä tai hyljeksiä väärin syin. Viimeinen puoli vuotta on toivottavasti osoittanut mitä määräaikaiset ovat: ne ovat määräaikaisia sopimuksia, joita ei pitäisi tehdä jos ei hyväksy riskiä, että se sopimus ei osoittaudukaan itselle edulliseksi.
Ei voi poimia rusinoita pullasta ja poimia määräaikaisista vain hyötyjä. Ymmärrän kyllä hyvin, että viime talvena monelle saattoi tulla pakkorako sähkösopimusasioissa, eli tilanne oli siltä osin poikkeuksellinen. Silti pitää ottaa opiksi se mitä opittavissa on.
. Prosentuaalisesti loppusummaan luonnollisesti pienempi vaikutus, mutta prosenteilla ei reissumiestä osta. Onko tällaisilla toimilla sitten todellista merkitystä kummallekaan on toinen asia...
