Joo, luultavasti tuo tapa on toiminut aiemmin ja toimii varmaan jatkossakin, jos siitä ei tule yleistä kansanviihdettä. Sähköyhtiöhän voi puuttua siihen vaikka niin, että kun sopimus purkautuu, se lähettää asiakkaalleen kyselyn sopimuksen purkautumiseen liittyvistä syistä ja asiakkaan antamien vastausten perusteella yhtiö sitten on joko tyytyväinen ja toivottaa hyvää jatkoa tai ei ole tyytyväinen ja lähettää laskun purkukustannuksista, johon asiakas voi reagoida maksamalla kiltisti tai riitauttamalla laskun. Jos yhtiö haluaa katsoa asian loppuun asti, niin se vie riitautetun laskun riita-asiana oikeuteen, jossa sitten katsotaan, miten homma menee. Siviilioikedessa, jossa käsitellään sopimusriitaa, pitää sitten jotenkin pystyä osoittamaan, että sopimusta on noudatettu ja jos sopimustehtailua on harrastettu siinä tarkoituksessa, että määräaikaisesta sopparista päästään eroon ja otetaan halvempi tilalle, niin kyllä siinä yhtiö vahvoilla on, jos sopimusrallille ei pysty osoittamaan mitään muuta järkevää syytä. Riita-asiat eivät ole rikosasioita, joissa olet syytön kunnes toisin todistetaan, vaan asiakas joutuu aidosti osoittamaan, että sopimuksen purkaminen on ollut sopimusehtojen mukaista.
Mutta tosiaan eihän tällaiseen leikkiin ole ollut aiemmin tarve lähteä ja ei välttämättä ole tulevaisuudessakaan, mutta itse en kyllä pidä sitä minään 100% varmana kustannuksettomana tapana, varsinkin jos hintamuutokset alaspäin ovat hurjia ja menetelmän käyttö lisääntyy selvästi. Loppulasku oikedessa on iso, joten ihan helposti ei oikeuteen lähdetä, mutta jos määräaikaisten sopimusten yllättävä purkaminen asiakkaiden toimesta alkaa vaikuttaa liiketoimintaan merkittävästi, niin eiköhän asia katsota ainakin kokeeksi. Muutama kymppitonni on kuitenkin yritykselle kohtuullisen pieni satsaus. Lopulta kyse on periaatteellisesti isosta asiasta, eli voivatko yhtiöt enää jatkossa solmia määräaikaisia sopimuksia vai eivät.