Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Kyllä minua mietityttää, millä hinnalla saan jatkossa sopimuksen tehtyä, vai onko pakko tyytyä maksamaan selvästi korkeampaa hintaa jatkossa. Ihan niin kuin tässä ei moni muukin asia olisi jo selvästi kallistunut. Arvatkaa onko palkka noussut samassa suhteessa?

Toisessa ketjussa jo asiaan pohdin, mutta alkaa olemaan kestämätön tilanne kautta linjan markkinoilla. Hinnat nousee sillä vauhdilla, että vaikea uskoa, etteikö jossain vaiheessa tule ongelmia.
Sähköenergian hinta nyt vain on pohjoismaissa ollut niin alhainen, että on opittu liian hyvälle. Odotahan mitä ruoan hinnalle tapahtuu.
 
Tein viime kesänä sähkösopimuksen Lumme Energian kanssa 4,95 c/kWh ja 0 €/kk hintaan kahdeksi vuodeksi.

Nyt kuitenkin päädyin muuttamaan, ja oletin, että joudun tekemään uuteen paikkaan uuden sopimuksen nykyisin tarjolla olevilla hinnoilla. Kyse on kaukolämmitetystä kerrostaloasunnosta eli kulutus on aika vähäistä. Kysyin kohteliaasti Lumpeen asiakaspalvelusta, olisiko mahdollista saada vanha sopimus "mukaan" uuteen käyttöpaikkaan ja yllättäen sain myönteisen vastauksen! Jos joutuu näinä aikoina muuttamaan, kannattaa siis kokeilla kysellä tällaista. Asia riippuu ihan sähköyhtiöstä suostuvatko.

Halusin vain jakaa tämän positiivisen asiakaskokemuksen.

Eikö sähkösopimus muka sitten normaalisti seuraa perässä muuttaessa? Ainakin itsellä se on aina seurannut seuraavaan osoitteeseen, kunhan sähköyhtiölle vaan tekee muuttoilmoituksen.
 
Eikö sähkösopimus muka sitten normaalisti seuraa perässä muuttaessa? Ainakin itsellä se on aina seurannut seuraavaan osoitteeseen, kunhan sähköyhtiölle vaan tekee muuttoilmoituksen.

"Sähkösopimuksen irtisanominen​
Toistaiseksi voimassaolevan sähkösopimuksen irtisanomisaika on kuluttajalle 14 vuorokautta.​
Määräaikainen sähkösopimus päättyy määräajan umpeutuessa. Sopimuksen voi kuitenkin irtisanoa esimerkiksi muuton vuoksi, jos ei ole sovittu toisin. Jos määräaikaisen sopimuksen sopimuskauden pituus on yli kaksi vuotta, sopimus on irtisanottavissa kahden vuoden kuluttua kuten toistaiseksi voimassaoleva sähkösopimus."

Varmaan tuossakin vaikuttaa paljon myös se minne on muuttamassa vaikka muuton vuoksi irtisanominen ei olisi sallittu. Jos muuttaa jostakin Tampereelta jonnekkin Pohjois-Koreaan, niin isoja haasteita taitaa olla suomalaisella sähköfirmalla toimittaa sähköä uuteen osoitteeseen Pohjois-Koreassa.
 
Eikö sähkösopimus muka sitten normaalisti seuraa perässä muuttaessa? Ainakin itsellä se on aina seurannut seuraavaan osoitteeseen, kunhan sähköyhtiölle vaan tekee muuttoilmoituksen.

Ei ole mitenkään automaattisesti näin millään yhtiöllä minkä tiedän. Kannattaa lukea ne sopimusehdot. Kerro toki, jos tiedät yhtiöitä, joiden sopimusehdoissa käyttöpaikan muutos on yksiselitteisesti sallittua kesken sopimuskauden. Useimmilla sähkön myyjillä näyttäisi olevan ehdoissa päin vastoin, eli että käyttöpaikan muutos mahdollistaa aina sopimuksen irtisanomisen kumman tahansa osapuolen taholta. Se, miten ehtoja käytännössä sovelletaan, vaihtelee tietenkin yhtiöstä ja ehkä myös asiakaspalvelijasta riippuen, ja siksi kirjoitinkin tämän positiivisen kokemukseni tänne.

Tuossa juuri muutama viesti takaperin toisella henkilöllä oli samasta yhtiöstä kokemus, missä muuton yhteydessä tehtiin uusi sopimus uudella hinnoittelulla: Sähköenergian hinta . Siitä ei tosin tarkemmin ilmene, minkälainen entinen sopimus oli.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kyllä hyvin mene kun sähköstä tulee tällä hetkellä melkein kolmasosa ulkomailta. Ei se ihme että sähkö maksaa, kun on näin suuri vaje tuotannossa.


Screenshot from 2021-12-08 14-17-46.png
 
Itselläni on ensi huhtikuuhun asti määräaikainen sopimus n. 5snt/kwh hinnalla, mutta en silti näe mitään syytä olla vahingoniloinen muille, joilla tilanne on paljon heikompi. Kyllä minua mietityttää, millä hinnalla saan jatkossa sopimuksen tehtyä, vai onko pakko tyytyä maksamaan selvästi korkeampaa hintaa jatkossa. Ihan niin kuin tässä ei moni muukin asia olisi jo selvästi kallistunut. Arvatkaa onko palkka noussut samassa suhteessa?

Toisessa ketjussa jo asiaan pohdin, mutta alkaa olemaan kestämätön tilanne kautta linjan markkinoilla. Hinnat nousee sillä vauhdilla, että vaikea uskoa, etteikö jossain vaiheessa tule ongelmia.

Tästä tulee itselle myös mieleen, että miten oman lähitulevaisuuden öljy->VILP takaisinmaksuaikalaskelmat muuttuvat, jos sähkön hinnat alkavat pysyvästi nousemaan. Laittaa miettimään, jos lämmitysöljyn hinta pyörii kesän tankkauksilla siellä 0.9€/l luokassa. Sitä kuluu vuoden aikana noin 1700 litraa, eli euroissa 1530 euroa.

Voisi kuvitella, että VILP:lle riittää (täysin mutu:lla) täällä joku 6000kWh. Nykysopimuksen (4.6snt/kWh) hinnoilla (siirron ollessa vakio) mentäessä säästöä tulee vuodessa 800e, mutta jos sähkö olisi vaikka pidemmällä aikavälillä sen 8snt/kWh, niin säästöä tulisi enää 500e/vuosi. Takaisinmaksuaika karkaa kymmenestä vuodesta johonkin viiteentoista. 15snt/kWh hinnalla säästöä ei enää sitten juuri edes syntyisi ja kymppitonnin remontti olisi tehty vaan rakkaudesta ympäristöön.

Varmaa on vain epävarmuus...

Onneksi korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksen vaihtoon on voimassa vuoteen 2027 asti.
 
Tästä tulee itselle myös mieleen, että miten oman lähitulevaisuuden öljy->VILP takaisinmaksuaikalaskelmat muuttuvat, jos sähkön hinnat alkavat pysyvästi nousemaan. Laittaa miettimään, jos lämmitysöljyn hinta pyörii kesän tankkauksilla siellä 0.9€/l luokassa. Sitä kuluu vuoden aikana noin 1700 litraa, eli euroissa 1530 euroa.

Voisi kuvitella, että VILP:lle riittää (täysin mutu:lla) täällä joku 6000kWh. Nykysopimuksen (4.6snt/kWh) hinnoilla (siirron ollessa vakio) mentäessä säästöä tulee vuodessa 800e, mutta jos sähkö olisi vaikka pidemmällä aikavälillä sen 8snt/kWh, niin säästöä tulisi enää 500e/vuosi. Takaisinmaksuaika karkaa kymmenestä vuodesta johonkin viiteentoista. 15snt/kWh hinnalla säästöä ei enää sitten juuri edes syntyisi ja kymppitonnin remontti olisi tehty vaan rakkaudesta ympäristöön.

Varmaa on vain epävarmuus...

Onneksi korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksen vaihtoon on voimassa vuoteen 2027 asti.

Tosin lämmitysöljynkin hinta on noussut kesästä. Taitaa huidella jo 1,1e/l luokassa? Ainakin lankomies asiaa "kiroili".
 
Tosin lämmitysöljynkin hinta on noussut kesästä. Taitaa huidella jo 1,1e/l luokassa? Ainakin lankomies asiaa "kiroili".

Joo. Tuohan on vähän arpapeliä, mutta mitä olen itseäni pidempään öljyä ostaneilta oppinut, niin ainakaan lämmityskaudelle sitä tankkausta ei kannattaisi ajoittaa ja hintoja on hyvä alkaa seuraamaan heti kun tankkiin mahtuu päälle 1000 litraa (alle tuon tilatut määrät yleensä tulee kalliiksi). Nyt tuo syyskuun alkuun tilaamani 2000 litraa maksaisi noin 250e enemmän kuin silloin.
 
Kannattaa muistaa että nämä eivät ole edes mitään piikkikulutustunteja vuodessa, sähkönkäyttöennätykset ovat siinä hieman päälle 15.000MWh tunnissa. Maksimituotantokapasiteetti on jotain 10.800MWh nurkilla mutta erittäin riippuvainen tuulista.
 
Minun mielestäni olennaisempaa on kuitenkin se, että ne määräaikaisetkin sopimukset päättyvät aikanaan ja jos tästä uudesta hinnoittelusta tulee ns. uusi normaali

En nyt huolehtisi siitä että juuri tämän päivän pörssisähkön hinta olisi "uusi normi". Yhtä vähän on pitänyt paikkansa joku alle 4snt + 0€/kk hinnat mitä on joskus kesällä saanut (ei tosin tämän vuoden kesänä). En siis pelkäisi että kaikki sähköyhtiöt sopisivat keskenään jonkun normin minkä alle kukaan ei tarjoaisi odotti sitten viikon, kuukauden tai vuosikymmenen.

Uskallan väittää että lähes aina talvisin ne hinnat tulevat nousemaan ja kesäisin laskemaan. Toki kun (vihdoin ja viimein, saa sitten nähdä koska tapahtuu, piti valmistua 2009.. .."hieman" viivästynyt) Olkiluoto 3 valmistuu ja käynnistyy paljonko se tulee laskemaan hintoja. Se kuitenkin tulee tuottamaan noin 15% Suomen sähköntarpeesta.
 
Ei kyllä hyvin mene kun sähköstä tulee tällä hetkellä melkein kolmasosa ulkomailta. Ei se ihme että sähkö maksaa, kun on näin suuri vaje tuotannossa.


Screenshot from 2021-12-08 14-17-46.png

Ei ole ihan noin yksinkertaisesta. Ruotsalaisilla ei myöskään ole verkossa kapasiteettia siirtää kaikkea pohjoisesta etelään.
Tämmöinen tilannehan on rakentunut ajan kanssa kun naapureilla on ollut myydä sähköä halvalla, niin ei omaa tuotantoa ole ollut kannattavaa rakentaa määräänsä enempää. Nyt Ruotsilla on siirtoyhteydet keski-eurooppaan parantunut.
 
OL3 tuottaa kesästä lähtien 1600MW eli vajetta jää senkin jälkeen.


Vähän aikaa sitten oli juttua että se menee teollisuuden tarpeisiin kun siirtyvät "vihreämpään" sähköön...

Eilen oli vielä oomilta tarjous 24kk kiinteä 0€/kk 6.69 kwh ja toinen oli samanhintainen, vaihtoturvalla, jossa kk maksu 3.40€.

En ottanut, riskillä talven yli, nykyisen sopparin hinta muuttuu tammikuussa...
 
Vähän aikaa sitten oli juttua että se menee teollisuuden tarpeisiin kun siirtyvät "vihreämpään" sähköön...

Olkiluoto kolmosen tuottama sähkö menee sen omistajille omakustannushintaan verotta. Sitten ne myyvät sen eteenpäin, käyttävät itse tai myyvät sen osuutensa vaikka sähköpörssissä.

Esimerkiksi Ilmarisen eläkefirma omistaa Olkiluodon voimaloista noin yhden prosentin siivun. Sellainen kutina, että eivät sitä sillä saamaansa luokkaa 30 megawatin jatkuvaa tehoaan eläkefirman pääkonttorilla käytä.



Osakejakauma 1.7.2021
A-sarja (OL1 ja OL2)B-sarja (OL3)Yhteensä
EPV Energia Oy6,66,66,6
Fortum Power and
Heat Oy
26,625,025,8
Kemira Oyj1,9-0,9
Oy Mankala Ab8,28,28,2
Pohjolan Voima Oyj56,860,258,5
100100100

Taulukon luvut ovat prosentteja (%).

PVO:n osakkeet jakaantuvat sitten näin:

Pohjolan Voima Oyj:n omistajat 30.6.2021
OsakasOmistus, %
EPV Energia Oy5,49
Helen Oy0,62
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen1,83
Kemira Oyj (ml. eläkesäätiö Neliapila)5,06
Kokkolan Voima Oy1,80
Kymppivoima Oy 5,91
Metsä Group (Metsäliitto, Metsä Fibre Oy, Metsä Board Oyj) 3,66
Myllykoski Oyj *)0,63
Oulun Energia Oy0,91
Outokumpu Oyj 0,10
Oy Perhonjoki Ab 2,21
Porin kaupunki 1,37
Rautaruukki Oyj 0,09
Stora Enso Oyj15,61
Suomen Voima Oy1,48
UPM Energy Oy *)47,73
UPM Communication Papers Oy*)3,46
Vantaan Energia Oy 0,23
Yara Suomi (ml. eläkesäätiö) 1,84
Yhteensä100 %
*) Yhtiö kuuluu UPM-Kymmene -konserniin
 
Nykyinen halpa sopimukseni on voimassa helmikuuhun asti. Tuli otettua Helenin black Friday -tarjous Perusmaksu: 3.84 €/kk, Energiamaksu: 5.99 c/kWh. 24 kk määräaikainen.

Vielä voisi peruuttaa ja ottaa Kokkolan energia toistaiseksi voimassa olevan 6,13 snt / kWh + 2,82 € /kk. Voisi sitten keväällä ottaa paremmalla hinnalla 24 kk määräaikaisen. Samalla saisi muutettua tämän sopimuksen vaihdon rytmin kesään nykyisen talven sijasta. Kannattaako ottaa riski...

Sähköä menee lämmityksen takia yhteensä noin 15 000 kWh vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyinen halpa sopimukseni on voimassa helmikuuhun asti. Tuli otettua Helenin black Friday -tarjous Perusmaksu: 3.84 €/kk, Energiamaksu: 5.99 c/kWh. 24 kk määräaikainen.

Vielä voisi peruuttaa ja ottaa Kokkolan energia toistaiseksi voimassa olevan 6,13 snt / kWh + 2,82 € /kk. Voisi sitten keväällä ottaa paremmalla hinnalla 24 kk määräaikaisen. Samalla saisi muutettua tämän sopimuksen vaihdon rytmin kesään nykyisen talven sijasta. Kannattaako ottaa riski...

Sähköä menee lämmityksen takia yhteensä noin 15 000 kWh vuodessa.

Sehän voi raketoida vielä se Kokkolan Energian sopimuksenkin hinta ennen kevättä. Ja sitä ei tiedä kukaan mikä se hintataso on sitten keväällä ja ensi kesänä mitä sopimuksia on tarjolla.

Sellainen kutina, että nyt kun isot energiayhtiöt on päässeet nauttimaan äärimmäisen kovista sähkönhinnoista, niin eiköhän ne halua pitää ne sillä tasolla vastaisuudessakin ja aja esimerkiksi laitoksia vuosihuoltoihin yms. keskitalven pakkasilla. Vähän kuin Enronin vedätyksen Kaliforniassa.
 
Kannattaa muistaa että nämä eivät ole edes mitään piikkikulutustunteja vuodessa, sähkönkäyttöennätykset ovat siinä hieman päälle 15.000MWh tunnissa. Maksimituotantokapasiteetti on jotain 10.800MWh nurkilla mutta erittäin riippuvainen tuulista.
Ei hätää. Vihervassarit ovat jo saaneet sen verran monta tehdasta alas, ettei nuo lukemat toteudu.
 
Olkiluoto kolmosen tuottama sähkö menee sen omistajille omakustannushintaan verotta. Sitten ne myyvät sen eteenpäin, käyttävät itse tai myyvät sen osuutensa vaikka sähköpörssissä.

Esimerkiksi Ilmarisen eläkefirma omistaa Olkiluodon voimaloista noin yhden prosentin siivun. Sellainen kutina, että eivät sitä sillä saamaansa luokkaa 30 megawatin jatkuvaa tehoaan eläkefirman pääkonttorilla käytä.



Osakejakauma 1.7.2021
A-sarja (OL1 ja OL2)B-sarja (OL3)Yhteensä
EPV Energia Oy6,66,66,6
Fortum Power and
Heat Oy
26,625,025,8
Kemira Oyj1,9-0,9
Oy Mankala Ab8,28,28,2
Pohjolan Voima Oyj56,860,258,5
100100100

Taulukon luvut ovat prosentteja (%).

PVO:n osakkeet jakaantuvat sitten näin:

Pohjolan Voima Oyj:n omistajat 30.6.2021
OsakasOmistus, %
EPV Energia Oy5,49
Helen Oy0,62
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen1,83
Kemira Oyj (ml. eläkesäätiö Neliapila)5,06
Kokkolan Voima Oy1,80
Kymppivoima Oy5,91
Metsä Group (Metsäliitto, Metsä Fibre Oy, Metsä Board Oyj)3,66
Myllykoski Oyj *)0,63
Oulun Energia Oy0,91
Outokumpu Oyj0,10
Oy Perhonjoki Ab2,21
Porin kaupunki1,37
Rautaruukki Oyj0,09
Stora Enso Oyj15,61
Suomen Voima Oy1,48
UPM Energy Oy *)47,73
UPM Communication Papers Oy*)3,46
Vantaan Energia Oy0,23
Yara Suomi (ml. eläkesäätiö)1,84
Yhteensä100 %
*) Yhtiö kuuluu UPM-Kymmene -konserniin


"Tulevaisuudessa sähkön hinta ei halpene
Vaikka Olkiluoto 3 tuo helpotusta Suomen sähkön tarpeeseen, ei se välttämättä alenna sähkön hintaa. Sähkön käyttö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja sähköntarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Jatkossa teollisuus siirtyy yhä enemmän sähkön varaan ja automatisoi prosessejaan. Myös kotitaloudet kuluttavat sähköä enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi sähköistyvä autokanta tarvitsee polttoaineeksi sähköä."




Tämän perusteella kommentoinkin että sähkönhinta ei välttämättä halpene kun sitä tarvitsee teollisuuskin.

Toki tietenkin haluaisin että hinnat tippuu, tuonti sähkö vähenee, ja raha jää Suomeen, eikä menisi ulkomaille..
 
No pelkkä ssab Raahen tehdas vaatii luokkaa 10TWh vuodessa LISÄÄ mikäli siellä lähdetään maailmaa pelastamaan. Toinen vaihtoehto nykymenolla on tietty sulkea koko tehdas (+Hämeenlinna, Kankaanpää yms.) ja 5000+ työttömäksi...
 
Kun puhutaan tuotantovajeesta sähkön suhteen, niin olisi kiva tietää jouluvalojen vaikutus kokonaiskulutuksesta koko suomen mittakaavassa, näin vuoden loppua kohti kun mennään. Kuinkahan suuri piikki näistä tulee aina vuoden loppua kohti, kun näitä valoja on jokaisen kotipihan puun oksan ympärille laitettu? Onko näistä esitetty mitään arvioita?
 
Kun puhutaan tuotantovajeesta sähkön suhteen, niin olisi kiva tietää jouluvalojen vaikutus kokonaiskulutuksesta koko suomen mittakaavassa, näin vuoden loppua kohti kun mennään. Kuinkahan suuri piikki näistä tulee aina vuoden loppua kohti, kun näitä valoja on jokaisen kotipihan puun oksan ympärille laitettu? Onko näistä esitetty mitään arvioita?
Ei mitään merkitystä valtakunnan mittakaavassa. Ajatellaan, että vaikka 10m jouluvaloa olisi päällä koko ajan. Nykyaikainen ISO led-valosarja hörppää 7W, useimmat 1-3W. Jos lasketaan isoimman mukaan, niin kulutus olisi yhteensä 70MW ja valtakunnan kokonaiskulutus esim. eilen oli 14 000MW. Vaikutus siis 0.5%, oikeasti vähemmän.
 
Ei mitään merkitystä valtakunnan mittakaavassa. Ajatellaan, että vaikka 10m jouluvaloa olisi päällä koko ajan. Nykyaikainen ISO led-valosarja hörppää 7W, useimmat 1-3W. Jos lasketaan isoimman mukaan, niin kulutus olisi yhteensä 70MW ja valtakunnan kokonaiskulutus esim. eilen oli 14 000MW. Vaikutus siis 0.5%, oikeasti vähemmän.

Sekin on otettava huomioon, että monet sammuttavat taas muuta valaistusta jouluvalojen takia. Jouluvalot korostuvat muuten pimeässä ympäristössä. Uskoisin joulunajan ruoanvalmistuksen jyräävän kaikki jouluvalojen kulutuksen, kun miljoonia kiloja joulukinkkuja, -laatikoita, -kalkkunoita ja juurespaistoksia kypsyy samanaikaisesti suomalaisten kodeissa. Silloin ovat tuotantokapasiteetit kovilla ja pörssihinnat taivaissa.

Niihin verrattuna jouluvalot ovat hyttysen ininää....
 
Sekin on otettava huomioon, että monet sammuttavat taas muuta valaistusta jouluvalojen takia. Jouluvalot korostuvat muuten pimeässä ympäristössä. Uskoisin joulunajan ruoanvalmistuksen jyräävän kaikki jouluvalojen kulutuksen, kun miljoonia kiloja joulukinkkuja, -laatikoita, -kalkkunoita ja juurespaistoksia kypsyy samanaikaisesti suomalaisten kodeissa. Silloin ovat tuotantokapasiteetit kovilla ja pörssihinnat taivaissa.

Niihin verrattuna jouluvalot ovat hyttysen ininää....
Lasketaas lisää. Kotitalouksia Suomessa on vajaa 3 miljoonaa ja oletetaan, että vaikka puolessa kokkailtaisiin reippaasti (sinkkutalouksia paljon, joten todennäköisesti aika osuva).

Uuni taitaa kuluttaa n. 0.5 kW/h, koska eihän se koko ajan paahda. Teho voi toki käydä 2-3 kW tasolla, mutta koska jakaantuu 1.5m kotitalouden kesken, keskimääräisyys riittää.
Ajatellaan, että sähkölieden kulutus on vaikkapa 1.5 kW. Toki liesi voi käydä jopa 7 kW teholla kolmivaihevehkeenä, mutta taas kerran kaikki eivät keitä perunoita liedet täysillä yhtä aikaa.

Jos siis ajatellaan, että keskimäärin liesi+uuni hörppää jouluna 2kW eli 2000W, niin koko valtakunnan tasolla vaikutus on 3000MW, kun kaikki 1.5M kotitaloutta kokkaa uunilla ja usealla liedellä yhtä aikaa. Totuus kuitenkin lienee, että näin ei ole, vaan keskimääräisyyden takia taso löytynee jostain 1500MW kohdilta? Julmetusti isompi kuin jouluvalot, mutta ei vieläkään radikaalia vaikutusta, koska teollisuus on samaan aikaan jouluna pääosin alhaalla. Niin ja kaikki nämä ovat lillukanvarsia, jos pakkasta on paljon. Suomessa nimittäin kulutus kasvaa 150MW per yksi pakkasaste.

Yllä oleva on sitten laskettu raakasti yleistäen ja nopeilla oletuksilla.
 
Lasketaas lisää. Kotitalouksia Suomessa on vajaa 3 miljoonaa ja oletetaan, että vaikka puolessa kokkailtaisiin reippaasti (sinkkutalouksia paljon, joten todennäköisesti aika osuva).

Uuni taitaa kuluttaa n. 0.5 kW/h, koska eihän se koko ajan paahda. Teho voi toki käydä 2-3 kW tasolla, mutta koska jakaantuu 1.5m kotitalouden kesken, keskimääräisyys riittää.
Ajatellaan, että sähkölieden kulutus on vaikkapa 1.5 kW. Toki liesi voi käydä jopa 7 kW teholla kolmivaihevehkeenä, mutta taas kerran kaikki eivät keitä perunoita liedet täysillä yhtä aikaa.

Jos siis ajatellaan, että keskimäärin liesi+uuni hörppää jouluna 2kW eli 2000W, niin koko valtakunnan tasolla vaikutus on 3000MW, kun kaikki 1.5M kotitaloutta kokkaa uunilla ja usealla liedellä yhtä aikaa. Totuus kuitenkin lienee, että näin ei ole, vaan keskimääräisyyden takia taso löytynee jostain 1500MW kohdilta? Julmetusti isompi kuin jouluvalot, mutta ei vieläkään radikaalia vaikutusta, koska teollisuus on samaan aikaan jouluna pääosin alhaalla. Niin ja kaikki nämä ovat lillukanvarsia, jos pakkasta on paljon. Suomessa nimittäin kulutus kasvaa 150MW per yksi pakkasaste.

Yllä oleva on sitten laskettu raakasti yleistäen ja nopeilla oletuksilla.
Mites sitten kun vaikkapa 1/3 osalla(miljoona) kotitalouksista on samalla kokkailujen aikaan sähköautot latauksessa esim. 10kw teholla? Pääsee sitten ruokailun jälkeen mukavasti käymään sukuloimassa tai anoppia moikkaamassa.
 
Mites sitten kun vaikkapa 1/3 osalla(miljoona) kotitalouksista on samalla kokkailujen aikaan sähköautot latauksessa esim. 10kw teholla? Pääsee sitten ruokailun jälkeen mukavasti käymään sukuloimassa tai anoppia moikkaamassa.
Koko ajan menee tiukemmaksi, eikös? Epäilisin, että kysynnänjousto tulee mukaan kuvioon, kun sähköautot alkavat näytellä pääroolia liikenteessä. Sähköauto on kuitenkin sellainen vempele, että latauksen voi hoitaa joustavammin kuin joulukinkun kypsennyksen.

Toisaalta uskon, että tulevaisuudessa yhä useamman kiinteistön pääsulakkeet ovat tiukilla pakkasjouluina, jolloin lämmitys on täysillä, kinkku kypsyy uunissa, kokkailuja on liedellä, lämpimän veden kulutus kovaa, sähkösauna päällä, parin neliön kokoinen töllö näyttää joulurauhan julistusta ja autot latauksessa haudoilla/isovanhemmilla käyntiä varten.

Valtakunnan tasolla ymmärtääkseni teollisuuden miinusvaikutus joulun viettoon hiljentyessä on isompi kuin yksityisasiakkaiden joulunajan touhuilun plussavaikutus.
 
Varmasti sähköautojen lataus tulee sähkön markkinahinnan perusteella ohjautuvaksi kysyntäjoustoksi jatkossa.

Vielä on ainakin Helsingissä suurimmalla osalla kiinteistöistä vielä aika paljon löysää huippuvirran suhteen eli 95% kiinteistöistä huippuvirta on alle puolet ja keskimäärin viidennes liittymän kokoon nähden Helenin vuoden 2017 datan perusteella.
1637918484611
 
Liittymäkoko 400A ei ole ihan perus-okt vaan kerrostaloyhtiö. Niissä ylimitoitus onkin yleisempää, koska "varulta" ja ylimitoitus ei maksa niin paljon per pärstä. Muutenkin tuollainen kommuuni tasaa huippukulutuksia eikä ne osu samaan hetkeen.

Perus omakotiasujan 3x25A on aika paljon tiukemmalla, kun 11kW (3x16A) edestä imaistaan sähköautoon evästä. Jos ei ole kuormanohjausta, kiuas laitetaan päälle ja induktioliedestä lyödään boostivaihde silmään, niin pääsulake sanoo poks.
 
koska teollisuus on samaan aikaan jouluna pääosin alhaalla.
No tämähän on ihan höpöhöpöä. Se raskaimmin sähköä kuluttava teollisuus pyörii 24/7 joulusta ja juhannuksesta huolimatta.


Mites sitten kun vaikkapa 1/3 osalla(miljoona) kotitalouksista on samalla kokkailujen aikaan sähköautot latauksessa esim. 10kw teholla? Pääsee sitten ruokailun jälkeen mukavasti käymään sukuloimassa tai anoppia moikkaamassa.

Tästä muistuu mieleen tapaus muutaman vuoden takaa, lauantai, aatonaatto ja kinkun paiston valmistelut käynnissä, sähkösauna päällä... Ja sitten yhtäkkiä pam, sähköt useaksi tunniksi pois. Taisi olla vain paikallisesti muutamalta tuhannelta kun joku muuntaja kärähti.
Elikkä niin se vain räpsähti sähköt veks ja vieteltiin lauantai-iltaa romanttisesti kynttilänvalossa. Onneksi kinkku oli menossa leivinuuniin, eikä sähköuuniin, joten siltä osin vältyttiin hankaluuksilta. Sauna jäi kuitenkin väliin, saunajuomat ei kuitenkaan ;) Ihan vain mutulla sanoisin jotta tulee olemaan jopa arkipäivää nuo sähkökatkot kohta kun sähkökulkineet yleistyy ja porukka tökkii niitä lataukseen klo 16 alkaen....
 
Kun puhutaan tuotantovajeesta sähkön suhteen, niin olisi kiva tietää jouluvalojen vaikutus kokonaiskulutuksesta koko suomen mittakaavassa, näin vuoden loppua kohti kun mennään. Kuinkahan suuri piikki näistä tulee aina vuoden loppua kohti, kun näitä valoja on jokaisen kotipihan puun oksan ympärille laitettu? Onko näistä esitetty mitään arvioita?
Ostin juuri 480, sekä 80 lamppuiset jouluvalot. Kokonaisteho noille 560 lampulle on ~12wattia
 
Perus omakotiasujan 3x25A on aika paljon tiukemmalla, kun 11kW (3x16A) edestä imaistaan sähköautoon evästä. Jos ei ole kuormanohjausta, kiuas laitetaan päälle ja induktioliedestä lyödään boostivaihde silmään, niin pääsulake sanoo poks.

Tuo onkin silkkaa tyhmyyttä toimia noin.. Luulisi okt asukkaalla olevan edes vähän tietoa siitä omasta sulaketaulusta ja mitä ne amppeerit siellä tarkoittavat.. Valitettavasti lähellekkään kaikilla näin ei ole.

Oma osansa on siinäkin että Suomessa asukkaat on totutettu "liian hyvään", nykyisissä taloissa sähköt on mitoitettu niin että normaalitilanteessa pääsulakkeet ei pauku vaikka kaikki kodin sähkölaitteet huutavat hoosiannaa samaan aikaan. Nyt sähköautot muuttavatkin tilannetta.. Ellei kotilatausasemassa ole älykästä kuormanhallintaa.
 
No tämähän on ihan höpöhöpöä. Se raskaimmin sähköä kuluttava teollisuus pyörii 24/7 joulusta ja juhannuksesta huolimatta.
...
Ihan vain mutulla sanoisin jotta tulee olemaan jopa arkipäivää nuo sähkökatkot kohta kun sähkökulkineet yleistyy ja porukka tökkii niitä lataukseen klo 16 alkaen....
Kehtaan olla hieman eri mieltä. Okei, paljon kolmivuoroteollisuutta ei rattaitaan pysäytä mokomien juhlapyhien takia. Silti iso voluumi tulee siitä, kun erilaiset ja erikokoiset konepajat ja muut yritykset sulkevat ovet pyhiksi. Lisäksi ei taida iso teollisuus täydellä höngällä ajaa prosessejaan? Epäilen pudotuksen olevan isompi kuin kotitalouksien kulutuksen lisäyksen.

...Luulisi okt asukkaalla olevan edes vähän tietoa siitä omasta sulaketaulusta ja mitä ne amppeerit siellä tarkoittavat.. Valitettavasti lähellekkään kaikilla näin ei ole.
...
Onneksi kiinteitä (=lue tehokkaita) kotilatausasemia ei asenna kuin ammattilaiset. Silloin toivottavasti puututaan kiinteistön sähkölaitteiston ja sulakkeiden mitoitukseen.
 
Ihan mutulla vetäen tulos voi olla mitä vain Fingridin lausunnoissa joku fakta takana vaikka eivät suoraan lukuja esitä vanhassa jutussaan.

Sähköverkon kulutuksen kannalta kinkun paistolle ei ole ollut rajoituksia joulun pyhinä, koska sähkönkulutus on tuolloin selvästi normaalia alempana teollisuuden ja muun kulutuksen pysäyttäessä prosessejaan ja toimintaansa joulun ajaksi.

 
Kehtaan olla hieman eri mieltä. Okei, paljon kolmivuoroteollisuutta ei rattaitaan pysäytä mokomien juhlapyhien takia. Silti iso voluumi tulee siitä, kun erilaiset ja erikokoiset konepajat ja muut yritykset sulkevat ovet pyhiksi. Lisäksi ei taida iso teollisuus täydellä höngällä ajaa prosessejaan? Epäilen pudotuksen olevan isompi kuin kotitalouksien kulutuksen lisäyksen.

Fingridin tilastostahan tämä ilmenee niin ei tarvitse arvailla: Sähkön kulutus ja tuotanto

Katsoin muutaman viime vuoden joulukuun kulutuslukemat ja kyllä se tosiaan useimpina vuosina on niin, että 24.12. ja 25.12. on ollut pienimmät kulutushuiput joulukuun päivistä. (2018 on tosin ollut poikkeus, ehkä silloin on ollut erityisen kylmä jouluna ja lämmennyt sen jälkeen.)

Alla vuoden 2020 joulukuu (ylempi viiva on kulutus, alempi tuotanto):
1639091992644.png
 

(Uutinen vain tilaajille)

Fortum ja Oomi ainakin antaneet vaihtaa sopimuksen pörssisähköstä kiinteähintaiseen, uuden sopparin hintaa tai kestoa ei mainita. Onhan tuo jo aika vekslausta jos joutuu pitämään asunnossa +10C° ja käymään uimahallissa suihkussa.
 
Onneksi kiinteitä (=lue tehokkaita) kotilatausasemia ei asenna kuin ammattilaiset. Silloin toivottavasti puututaan kiinteistön sähkölaitteiston ja sulakkeiden mitoitukseen.
Omakotitaloissa on aika paljon CEE16 3-vaihepistorasioita. Sellaiseen voi kuka tahansa tökätä 11 kW latauslaitteen ja sitten ihmetellään kun ei sulakkeet kestä.
 
Ei, ei ei ole, 98 tai 99% ei tiedä mikä on homman nimi. Sähkö tulee töpselistä ja se on siinä.
Tämähän se on se tilanne. Itsellä on autotallissa ihan viisarimittari joka näyttää kW lukemina liittymän kulutuksen, arvo tuohon lasketaan mittarin ledin vlkunnasta 30s syklillä. Mittarin viisaria kääntää sitten servo. Syy tuohon on että tallissa on voimavirralla käyvä lämpöpuhallin, normisti vain ylläpitolämpö. Voi sitten katsoa harrastaessa että voiko puhaltimen laittaa mille teholle ettei pääproput pala. Täällä siirtoyhtiö ryöstää jo noilla 3x25A sulakkeilla, isommista puhumattakaan.

Liittymän kulutuksen mukaan säätyvä laturi on täälläkin se ainoa mahdollisuus jos tulee akkukottero joskus pihaan. Samoin tauluun pitää sitten lisätä muutenkin automaatiota että lattialämmöt, varaaja, kiuas ja hella ole yhtäaikaa päällä. Muuten se auto latautuu vain joskus mutta ei jouluna.
 
Omakotitaloissa on aika paljon CEE16 3-vaihepistorasioita. Sellaiseen voi kuka tahansa tökätä 11 kW latauslaitteen ja sitten ihmetellään kun ei sulakkeet kestä.
Totta! Näitä en muistanutkaan. Tuollainen voimavirtaan liittyvä laturi on oikeasti kätevä, kun voi monilla mökeillä latailla isommalla teholla. Jos sellaisen ajattelematta asiaa enempää laittaa kiinni ja täydellä teholla ottaa akkuun sähköä, on pääsulakkeet helposti kovilla.
 
Onneksi useat sähköautoilijat ymmärtävät mitä se kotilataaminen vaatii miten lataamista voi ajastaa tai tarvittaessa (eli käytännössä lähes aina) lataustehoa säätää alemmaksi. Se keskivertoautoilija kun ei satoja kilometrejä/päivä aja jatkuvasti.

Mutta sama asia tulee vastaan pienemmässäkin mittakaavassa.. Kaveri myy työkseen autovaraosia. Yksinkertainen asia kun asiakkaalle myydään sisätilalämmitintä on asunnon sulakekoko. Kun se sähkö tulee töpselistä ja eteläisessä Suomessa on muutama viikko yli -15 pakkasta niin pitää saada lämppäri millä se auto on aina sisältä +25 kun lähtee liikkeelle.. Ja kun aletaan miettimään asunnon sulakkeita riittääkö nallit jos perheen molempiin autoihin laitetaan 2kw sisätilalämppärit.. Ja mikä mahtaa olla taloyhtiön kanta lämppärin käyttöön.. Kun on muitakin vaatimuksia kuin pelkkä schuko pistoke tolpassa..

Tämä kaikki johtuu aikaisemmin mainitsemasta "on totuttu liian hyvään" tilanteesta. Suomessa on kymmeniä vuosia ollut asuntojen sähköistys tilanteessa jossa normikäytössä ei ole tarvinnut miettiä riittääkö sulakkeet.
 
Vattenfallilla on näemmä Ilmasto Vakio sopimus, joka on toistaiseksivoimassaoleva mutta siinä on vuosikulutusraja. Eli mitähän tapahtuu kun ottaa tuollaisen kuukaudeksi ja käyttää siinä ajassa koko vuoden kulutuksen? Tuolla saisi siis 2500kWh kuukaudeksi 15eur hintaan ja sitten vaihtaa energian toimittajaa. Noin puljaten kWh hinnaksi tulisi 0,6cnt/kWh.
 
Vattenfallilla on näemmä Ilmasto Vakio sopimus, joka on toistaiseksivoimassaoleva mutta siinä on vuosikulutusraja. Eli mitähän tapahtuu kun ottaa tuollaisen kuukaudeksi ja käyttää siinä ajassa koko vuoden kulutuksen? Tuolla saisi siis 2500kWh kuukaudeksi 15eur hintaan ja sitten vaihtaa energian toimittajaa. Noin puljaten kWh hinnaksi tulisi 0,6cnt/kWh.

Yleensä kuukausiraja on tyyliin 2500kwh/12 tms.
 
Pörssisähkön hinnat alkoivat kiipeämään marraskuun 21. päivä. Tällä hetkellä 28 vuorokauden keskihinta on ollut noin 20 senttiä / kWh ja 7 vuorokauden keskihinta 35 senttiä/kWh.

Kaasufutuurit ja Norjan vesivoimatilanne ei näytä hyvälle. Jos tahti jatkuu talven yli edes 10-15 c/kWh tasolla, niin näinköhän riittää sähkönmyyjien kassa? Väistämättä tulee kunnolla takkiin 5-6c/kWh sopimuksien kanssa, varsinkin talvikauden kulutuksien kanssa. Tuskin kuitenkaan kaikkea sähköhankintaa on suojattu.
 
Markkinoilla on kolmen tyyppisisä myyjiä: oman tuotannon, futuureilla suojatun ja ihan omalla riskillä pelaavien kaltaisia. Puhtaasti omalla riskillä pelaavat on ne jotka voi kaatua. Futuureilla suojatussa kaupassa riski on ulkoistettu ja myyntihinnan kate on 100% tuloa myyjälle. Tappion kärsivät on ne pörssipelurit sitten. Oman tuotannon osalta myyjää jää harmittamaan menetettu kovempi kate, mutta myynti on edelleen kannattavaa.

Perinteikkäät kaupunkien sähkölaitokset on näitä omaa tuotantoaan myyviä. Joskus jossain oli juttua että nämä kiinteät pitkät sopimukset on loppujenlopuksi marginaalissa, taisis olla että 10% asiakkaista tms. Suurin osa kotitalouksista kun on kerrostalo/rivitalo kämppiä kaukolämmöllä niin sähkönhinta ei juuri kinnosta eli mennään paikallisen yhtiön toistaiseksivoimassaolevalla. Sillä kun tulee sähköä pistorasiasta.
 
Vattenfallilla on näemmä Ilmasto Vakio sopimus, joka on toistaiseksivoimassaoleva mutta siinä on vuosikulutusraja. Eli mitähän tapahtuu kun ottaa tuollaisen kuukaudeksi ja käyttää siinä ajassa koko vuoden kulutuksen? Tuolla saisi siis 2500kWh kuukaudeksi 15eur hintaan ja sitten vaihtaa energian toimittajaa. Noin puljaten kWh hinnaksi tulisi 0,6cnt/kWh.


Puljaus ei onnistu koska ehdoissa lukee: "Vattenfallilla on oikeus tarkistaa Ilmasto Vakio- sopimus vastaamaan verkonhaltijan vuosiennustetta ennen sähkön toimituksen aloittamista". Eli kysyvät siirtoyhtiöltä mikä on käyttöpaikan arvioitu kulutus. Ennen sitä ei sopimus tule voimaan.
 

Miksi näitä ei löydy tuolta hintaseurannasta. Siis kiitos jakamisesta mutta mikä hemmetin idea tuolla palvelulla on jos parempia hintoja joutuu metsästämään ympäriinsä. Mitä tulee tuohon nousemiseen, niin tuo kyllä nousee ennen kevättä. Tiedä vaikka ennen vuodenvaihdettakin.(siis ilmoitus noususta tulisi)

Tuo joulukuun hinta on siis ilmoitettu pari kuukautta sitten eli päätetty vähintään päivää aikaisemmin. Tässä vaan kahden kuukauden ajan hinta on noussut aika lujaa. Useimmat sähkönmyyjät jotka ovat ilmoittaneet, tarjoaa ensi kuussa 10 senttiä kWh ja perusmaksut päälle.
En tiedä voiko noilla futuureilla yms. jotkut sähkönmyyjät pystyä myymään toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla alle kymmenellä sentillä kovin pitkään. Meinaan jos jatkavat alle 7 senttiä kWh myyntiä niin asiakkaiden määrä lisääntyy reilusti. Ja miten se sitten ns. toimii, skaalautuu kun oikeapörssihinta on jotain muuta.
1639151428032.png
 
Toisaalta taas toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta voi kaupata riskittömämmin, koska on mahdollisuus nostaa hintaa jos kehitys meneekin siihen suuntaan. Määräaikainen hinta sitoo myös sähkön myyjää (paitsi näköjään Energia 247 Oy) eli on pakko laskea sekin vaihtoehto mukaan että hinta pysyy korkealla. Perinteisesti toistaiseksi voimassa oleva sopimus on niille lehtien kestotilaajille jotka eivät kilpailuta hintojaan, eli heitä rahastetaan surutta. Mutta sitä voi käyttää myös näin, haalien asiakkaita sitoutumatta kuitenkaan hintaan.
 
En tiedä voiko noilla futuureilla yms. jotkut sähkönmyyjät pystyä myymään toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla alle kymmenellä sentillä kovin pitkään. Meinaan jos jatkavat alle 7 senttiä kWh myyntiä niin asiakkaiden määrä lisääntyy reilusti. Ja miten se sitten ns. toimii, skaalautuu kun oikeapörssihinta on jotain muuta.
Tuon myynnin voi tehdä niin että ostaa sopimuksen ajalle futuureja aina vaikka päivittäin. Poistetaan tarjous myynnistä kun futuurin hinta ko ajalle nousee liikaa, eli kate jää liian pieneksi. Tai sitten myydään sen oman sähkötehtaan tuotetta.

Futuurien hintoja voi katsoa täältä Market Prices

Sähkönmyynti on loppujen lopuksi aika riskitöntä jos tyytyy pieneen katteeseen. Suuren riskin toiminnan saa poikki kun vetää pantin pois Fingridistä, näemmä. Tuolloin Fingrid potkii automatic ulos sähkönmyynnistä ja asiakkaat putoaa ulos sopparista järjestelmän toimesta.
 
... Joskus jossain oli juttua että nämä kiinteät pitkät sopimukset on loppujenlopuksi marginaalissa, taisis olla että 10% asiakkaista tms. Suurin osa kotitalouksista kun on kerrostalo/rivitalo kämppiä kaukolämmöllä niin sähkönhinta ei juuri kinnosta eli mennään paikallisen yhtiön toistaiseksivoimassaolevalla. Sillä kun tulee sähköä pistorasiasta.

Tämä. Tätä keskustelua kun lukee niin voi saada näiden överivenyttäjien puheista kuvan että kaikilla on alle 4c sopimuksia sovittuna jo vuoteen 2023 mutta näin ei tosiaan ole. Mitä tapaamieni ihmisten kanssa aloittanut keskustelua sähkön hinnasta tässä menneinä viikkoina niin suurin osa ei edes osaa sanoa millainen sopimus itsellä on. Vastaus on mallia "siihen menee joitain kymppejä tai satanen kuukaudessa".

Mutta paljon samaahan tässä on kun pörssikeskustelussa. Silloin kun hinnat laskee ollaan hiljaa, mutta kun ne lähtevät nousuun niin jokainen muistaa kyllä kertoa miten tämä oli nähtävissä, ja miten aikaisemmin on jo osannut ostaa halvalla kun vielä sai
 

Statistiikka

Viestiketjut
254 049
Viestejä
4 417 822
Jäsenet
73 285
Uusin jäsen
Onni9001

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom