Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

Kun puhutaan tuotantovajeesta sähkön suhteen, niin olisi kiva tietää jouluvalojen vaikutus kokonaiskulutuksesta koko suomen mittakaavassa, näin vuoden loppua kohti kun mennään. Kuinkahan suuri piikki näistä tulee aina vuoden loppua kohti, kun näitä valoja on jokaisen kotipihan puun oksan ympärille laitettu? Onko näistä esitetty mitään arvioita?
Ei mitään merkitystä valtakunnan mittakaavassa. Ajatellaan, että vaikka 10m jouluvaloa olisi päällä koko ajan. Nykyaikainen ISO led-valosarja hörppää 7W, useimmat 1-3W. Jos lasketaan isoimman mukaan, niin kulutus olisi yhteensä 70MW ja valtakunnan kokonaiskulutus esim. eilen oli 14 000MW. Vaikutus siis 0.5%, oikeasti vähemmän.
 
Ei mitään merkitystä valtakunnan mittakaavassa. Ajatellaan, että vaikka 10m jouluvaloa olisi päällä koko ajan. Nykyaikainen ISO led-valosarja hörppää 7W, useimmat 1-3W. Jos lasketaan isoimman mukaan, niin kulutus olisi yhteensä 70MW ja valtakunnan kokonaiskulutus esim. eilen oli 14 000MW. Vaikutus siis 0.5%, oikeasti vähemmän.

Sekin on otettava huomioon, että monet sammuttavat taas muuta valaistusta jouluvalojen takia. Jouluvalot korostuvat muuten pimeässä ympäristössä. Uskoisin joulunajan ruoanvalmistuksen jyräävän kaikki jouluvalojen kulutuksen, kun miljoonia kiloja joulukinkkuja, -laatikoita, -kalkkunoita ja juurespaistoksia kypsyy samanaikaisesti suomalaisten kodeissa. Silloin ovat tuotantokapasiteetit kovilla ja pörssihinnat taivaissa.

Niihin verrattuna jouluvalot ovat hyttysen ininää....
 
Sekin on otettava huomioon, että monet sammuttavat taas muuta valaistusta jouluvalojen takia. Jouluvalot korostuvat muuten pimeässä ympäristössä. Uskoisin joulunajan ruoanvalmistuksen jyräävän kaikki jouluvalojen kulutuksen, kun miljoonia kiloja joulukinkkuja, -laatikoita, -kalkkunoita ja juurespaistoksia kypsyy samanaikaisesti suomalaisten kodeissa. Silloin ovat tuotantokapasiteetit kovilla ja pörssihinnat taivaissa.

Niihin verrattuna jouluvalot ovat hyttysen ininää....
Lasketaas lisää. Kotitalouksia Suomessa on vajaa 3 miljoonaa ja oletetaan, että vaikka puolessa kokkailtaisiin reippaasti (sinkkutalouksia paljon, joten todennäköisesti aika osuva).

Uuni taitaa kuluttaa n. 0.5 kW/h, koska eihän se koko ajan paahda. Teho voi toki käydä 2-3 kW tasolla, mutta koska jakaantuu 1.5m kotitalouden kesken, keskimääräisyys riittää.
Ajatellaan, että sähkölieden kulutus on vaikkapa 1.5 kW. Toki liesi voi käydä jopa 7 kW teholla kolmivaihevehkeenä, mutta taas kerran kaikki eivät keitä perunoita liedet täysillä yhtä aikaa.

Jos siis ajatellaan, että keskimäärin liesi+uuni hörppää jouluna 2kW eli 2000W, niin koko valtakunnan tasolla vaikutus on 3000MW, kun kaikki 1.5M kotitaloutta kokkaa uunilla ja usealla liedellä yhtä aikaa. Totuus kuitenkin lienee, että näin ei ole, vaan keskimääräisyyden takia taso löytynee jostain 1500MW kohdilta? Julmetusti isompi kuin jouluvalot, mutta ei vieläkään radikaalia vaikutusta, koska teollisuus on samaan aikaan jouluna pääosin alhaalla. Niin ja kaikki nämä ovat lillukanvarsia, jos pakkasta on paljon. Suomessa nimittäin kulutus kasvaa 150MW per yksi pakkasaste.

Yllä oleva on sitten laskettu raakasti yleistäen ja nopeilla oletuksilla.
 
Lasketaas lisää. Kotitalouksia Suomessa on vajaa 3 miljoonaa ja oletetaan, että vaikka puolessa kokkailtaisiin reippaasti (sinkkutalouksia paljon, joten todennäköisesti aika osuva).

Uuni taitaa kuluttaa n. 0.5 kW/h, koska eihän se koko ajan paahda. Teho voi toki käydä 2-3 kW tasolla, mutta koska jakaantuu 1.5m kotitalouden kesken, keskimääräisyys riittää.
Ajatellaan, että sähkölieden kulutus on vaikkapa 1.5 kW. Toki liesi voi käydä jopa 7 kW teholla kolmivaihevehkeenä, mutta taas kerran kaikki eivät keitä perunoita liedet täysillä yhtä aikaa.

Jos siis ajatellaan, että keskimäärin liesi+uuni hörppää jouluna 2kW eli 2000W, niin koko valtakunnan tasolla vaikutus on 3000MW, kun kaikki 1.5M kotitaloutta kokkaa uunilla ja usealla liedellä yhtä aikaa. Totuus kuitenkin lienee, että näin ei ole, vaan keskimääräisyyden takia taso löytynee jostain 1500MW kohdilta? Julmetusti isompi kuin jouluvalot, mutta ei vieläkään radikaalia vaikutusta, koska teollisuus on samaan aikaan jouluna pääosin alhaalla. Niin ja kaikki nämä ovat lillukanvarsia, jos pakkasta on paljon. Suomessa nimittäin kulutus kasvaa 150MW per yksi pakkasaste.

Yllä oleva on sitten laskettu raakasti yleistäen ja nopeilla oletuksilla.
Mites sitten kun vaikkapa 1/3 osalla(miljoona) kotitalouksista on samalla kokkailujen aikaan sähköautot latauksessa esim. 10kw teholla? Pääsee sitten ruokailun jälkeen mukavasti käymään sukuloimassa tai anoppia moikkaamassa.
 
Mites sitten kun vaikkapa 1/3 osalla(miljoona) kotitalouksista on samalla kokkailujen aikaan sähköautot latauksessa esim. 10kw teholla? Pääsee sitten ruokailun jälkeen mukavasti käymään sukuloimassa tai anoppia moikkaamassa.
Koko ajan menee tiukemmaksi, eikös? Epäilisin, että kysynnänjousto tulee mukaan kuvioon, kun sähköautot alkavat näytellä pääroolia liikenteessä. Sähköauto on kuitenkin sellainen vempele, että latauksen voi hoitaa joustavammin kuin joulukinkun kypsennyksen.

Toisaalta uskon, että tulevaisuudessa yhä useamman kiinteistön pääsulakkeet ovat tiukilla pakkasjouluina, jolloin lämmitys on täysillä, kinkku kypsyy uunissa, kokkailuja on liedellä, lämpimän veden kulutus kovaa, sähkösauna päällä, parin neliön kokoinen töllö näyttää joulurauhan julistusta ja autot latauksessa haudoilla/isovanhemmilla käyntiä varten.

Valtakunnan tasolla ymmärtääkseni teollisuuden miinusvaikutus joulun viettoon hiljentyessä on isompi kuin yksityisasiakkaiden joulunajan touhuilun plussavaikutus.
 
Varmasti sähköautojen lataus tulee sähkön markkinahinnan perusteella ohjautuvaksi kysyntäjoustoksi jatkossa.

Vielä on ainakin Helsingissä suurimmalla osalla kiinteistöistä vielä aika paljon löysää huippuvirran suhteen eli 95% kiinteistöistä huippuvirta on alle puolet ja keskimäärin viidennes liittymän kokoon nähden Helenin vuoden 2017 datan perusteella.
1637918484611
 
Liittymäkoko 400A ei ole ihan perus-okt vaan kerrostaloyhtiö. Niissä ylimitoitus onkin yleisempää, koska "varulta" ja ylimitoitus ei maksa niin paljon per pärstä. Muutenkin tuollainen kommuuni tasaa huippukulutuksia eikä ne osu samaan hetkeen.

Perus omakotiasujan 3x25A on aika paljon tiukemmalla, kun 11kW (3x16A) edestä imaistaan sähköautoon evästä. Jos ei ole kuormanohjausta, kiuas laitetaan päälle ja induktioliedestä lyödään boostivaihde silmään, niin pääsulake sanoo poks.
 
koska teollisuus on samaan aikaan jouluna pääosin alhaalla.
No tämähän on ihan höpöhöpöä. Se raskaimmin sähköä kuluttava teollisuus pyörii 24/7 joulusta ja juhannuksesta huolimatta.


Mites sitten kun vaikkapa 1/3 osalla(miljoona) kotitalouksista on samalla kokkailujen aikaan sähköautot latauksessa esim. 10kw teholla? Pääsee sitten ruokailun jälkeen mukavasti käymään sukuloimassa tai anoppia moikkaamassa.

Tästä muistuu mieleen tapaus muutaman vuoden takaa, lauantai, aatonaatto ja kinkun paiston valmistelut käynnissä, sähkösauna päällä... Ja sitten yhtäkkiä pam, sähköt useaksi tunniksi pois. Taisi olla vain paikallisesti muutamalta tuhannelta kun joku muuntaja kärähti.
Elikkä niin se vain räpsähti sähköt veks ja vieteltiin lauantai-iltaa romanttisesti kynttilänvalossa. Onneksi kinkku oli menossa leivinuuniin, eikä sähköuuniin, joten siltä osin vältyttiin hankaluuksilta. Sauna jäi kuitenkin väliin, saunajuomat ei kuitenkaan ;) Ihan vain mutulla sanoisin jotta tulee olemaan jopa arkipäivää nuo sähkökatkot kohta kun sähkökulkineet yleistyy ja porukka tökkii niitä lataukseen klo 16 alkaen....
 
Kun puhutaan tuotantovajeesta sähkön suhteen, niin olisi kiva tietää jouluvalojen vaikutus kokonaiskulutuksesta koko suomen mittakaavassa, näin vuoden loppua kohti kun mennään. Kuinkahan suuri piikki näistä tulee aina vuoden loppua kohti, kun näitä valoja on jokaisen kotipihan puun oksan ympärille laitettu? Onko näistä esitetty mitään arvioita?
Ostin juuri 480, sekä 80 lamppuiset jouluvalot. Kokonaisteho noille 560 lampulle on ~12wattia
 
Perus omakotiasujan 3x25A on aika paljon tiukemmalla, kun 11kW (3x16A) edestä imaistaan sähköautoon evästä. Jos ei ole kuormanohjausta, kiuas laitetaan päälle ja induktioliedestä lyödään boostivaihde silmään, niin pääsulake sanoo poks.

Tuo onkin silkkaa tyhmyyttä toimia noin.. Luulisi okt asukkaalla olevan edes vähän tietoa siitä omasta sulaketaulusta ja mitä ne amppeerit siellä tarkoittavat.. Valitettavasti lähellekkään kaikilla näin ei ole.

Oma osansa on siinäkin että Suomessa asukkaat on totutettu "liian hyvään", nykyisissä taloissa sähköt on mitoitettu niin että normaalitilanteessa pääsulakkeet ei pauku vaikka kaikki kodin sähkölaitteet huutavat hoosiannaa samaan aikaan. Nyt sähköautot muuttavatkin tilannetta.. Ellei kotilatausasemassa ole älykästä kuormanhallintaa.
 
No tämähän on ihan höpöhöpöä. Se raskaimmin sähköä kuluttava teollisuus pyörii 24/7 joulusta ja juhannuksesta huolimatta.
...
Ihan vain mutulla sanoisin jotta tulee olemaan jopa arkipäivää nuo sähkökatkot kohta kun sähkökulkineet yleistyy ja porukka tökkii niitä lataukseen klo 16 alkaen....
Kehtaan olla hieman eri mieltä. Okei, paljon kolmivuoroteollisuutta ei rattaitaan pysäytä mokomien juhlapyhien takia. Silti iso voluumi tulee siitä, kun erilaiset ja erikokoiset konepajat ja muut yritykset sulkevat ovet pyhiksi. Lisäksi ei taida iso teollisuus täydellä höngällä ajaa prosessejaan? Epäilen pudotuksen olevan isompi kuin kotitalouksien kulutuksen lisäyksen.

...Luulisi okt asukkaalla olevan edes vähän tietoa siitä omasta sulaketaulusta ja mitä ne amppeerit siellä tarkoittavat.. Valitettavasti lähellekkään kaikilla näin ei ole.
...
Onneksi kiinteitä (=lue tehokkaita) kotilatausasemia ei asenna kuin ammattilaiset. Silloin toivottavasti puututaan kiinteistön sähkölaitteiston ja sulakkeiden mitoitukseen.
 
Ihan mutulla vetäen tulos voi olla mitä vain Fingridin lausunnoissa joku fakta takana vaikka eivät suoraan lukuja esitä vanhassa jutussaan.

Sähköverkon kulutuksen kannalta kinkun paistolle ei ole ollut rajoituksia joulun pyhinä, koska sähkönkulutus on tuolloin selvästi normaalia alempana teollisuuden ja muun kulutuksen pysäyttäessä prosessejaan ja toimintaansa joulun ajaksi.

 
Kehtaan olla hieman eri mieltä. Okei, paljon kolmivuoroteollisuutta ei rattaitaan pysäytä mokomien juhlapyhien takia. Silti iso voluumi tulee siitä, kun erilaiset ja erikokoiset konepajat ja muut yritykset sulkevat ovet pyhiksi. Lisäksi ei taida iso teollisuus täydellä höngällä ajaa prosessejaan? Epäilen pudotuksen olevan isompi kuin kotitalouksien kulutuksen lisäyksen.

Fingridin tilastostahan tämä ilmenee niin ei tarvitse arvailla: Sähkön kulutus ja tuotanto

Katsoin muutaman viime vuoden joulukuun kulutuslukemat ja kyllä se tosiaan useimpina vuosina on niin, että 24.12. ja 25.12. on ollut pienimmät kulutushuiput joulukuun päivistä. (2018 on tosin ollut poikkeus, ehkä silloin on ollut erityisen kylmä jouluna ja lämmennyt sen jälkeen.)

Alla vuoden 2020 joulukuu (ylempi viiva on kulutus, alempi tuotanto):
1639091992644.png
 

(Uutinen vain tilaajille)

Fortum ja Oomi ainakin antaneet vaihtaa sopimuksen pörssisähköstä kiinteähintaiseen, uuden sopparin hintaa tai kestoa ei mainita. Onhan tuo jo aika vekslausta jos joutuu pitämään asunnossa +10C° ja käymään uimahallissa suihkussa.
 
Onneksi kiinteitä (=lue tehokkaita) kotilatausasemia ei asenna kuin ammattilaiset. Silloin toivottavasti puututaan kiinteistön sähkölaitteiston ja sulakkeiden mitoitukseen.
Omakotitaloissa on aika paljon CEE16 3-vaihepistorasioita. Sellaiseen voi kuka tahansa tökätä 11 kW latauslaitteen ja sitten ihmetellään kun ei sulakkeet kestä.
 
Ei, ei ei ole, 98 tai 99% ei tiedä mikä on homman nimi. Sähkö tulee töpselistä ja se on siinä.
Tämähän se on se tilanne. Itsellä on autotallissa ihan viisarimittari joka näyttää kW lukemina liittymän kulutuksen, arvo tuohon lasketaan mittarin ledin vlkunnasta 30s syklillä. Mittarin viisaria kääntää sitten servo. Syy tuohon on että tallissa on voimavirralla käyvä lämpöpuhallin, normisti vain ylläpitolämpö. Voi sitten katsoa harrastaessa että voiko puhaltimen laittaa mille teholle ettei pääproput pala. Täällä siirtoyhtiö ryöstää jo noilla 3x25A sulakkeilla, isommista puhumattakaan.

Liittymän kulutuksen mukaan säätyvä laturi on täälläkin se ainoa mahdollisuus jos tulee akkukottero joskus pihaan. Samoin tauluun pitää sitten lisätä muutenkin automaatiota että lattialämmöt, varaaja, kiuas ja hella ole yhtäaikaa päällä. Muuten se auto latautuu vain joskus mutta ei jouluna.
 
Omakotitaloissa on aika paljon CEE16 3-vaihepistorasioita. Sellaiseen voi kuka tahansa tökätä 11 kW latauslaitteen ja sitten ihmetellään kun ei sulakkeet kestä.
Totta! Näitä en muistanutkaan. Tuollainen voimavirtaan liittyvä laturi on oikeasti kätevä, kun voi monilla mökeillä latailla isommalla teholla. Jos sellaisen ajattelematta asiaa enempää laittaa kiinni ja täydellä teholla ottaa akkuun sähköä, on pääsulakkeet helposti kovilla.
 
Onneksi useat sähköautoilijat ymmärtävät mitä se kotilataaminen vaatii miten lataamista voi ajastaa tai tarvittaessa (eli käytännössä lähes aina) lataustehoa säätää alemmaksi. Se keskivertoautoilija kun ei satoja kilometrejä/päivä aja jatkuvasti.

Mutta sama asia tulee vastaan pienemmässäkin mittakaavassa.. Kaveri myy työkseen autovaraosia. Yksinkertainen asia kun asiakkaalle myydään sisätilalämmitintä on asunnon sulakekoko. Kun se sähkö tulee töpselistä ja eteläisessä Suomessa on muutama viikko yli -15 pakkasta niin pitää saada lämppäri millä se auto on aina sisältä +25 kun lähtee liikkeelle.. Ja kun aletaan miettimään asunnon sulakkeita riittääkö nallit jos perheen molempiin autoihin laitetaan 2kw sisätilalämppärit.. Ja mikä mahtaa olla taloyhtiön kanta lämppärin käyttöön.. Kun on muitakin vaatimuksia kuin pelkkä schuko pistoke tolpassa..

Tämä kaikki johtuu aikaisemmin mainitsemasta "on totuttu liian hyvään" tilanteesta. Suomessa on kymmeniä vuosia ollut asuntojen sähköistys tilanteessa jossa normikäytössä ei ole tarvinnut miettiä riittääkö sulakkeet.
 
Vattenfallilla on näemmä Ilmasto Vakio sopimus, joka on toistaiseksivoimassaoleva mutta siinä on vuosikulutusraja. Eli mitähän tapahtuu kun ottaa tuollaisen kuukaudeksi ja käyttää siinä ajassa koko vuoden kulutuksen? Tuolla saisi siis 2500kWh kuukaudeksi 15eur hintaan ja sitten vaihtaa energian toimittajaa. Noin puljaten kWh hinnaksi tulisi 0,6cnt/kWh.
 
Vattenfallilla on näemmä Ilmasto Vakio sopimus, joka on toistaiseksivoimassaoleva mutta siinä on vuosikulutusraja. Eli mitähän tapahtuu kun ottaa tuollaisen kuukaudeksi ja käyttää siinä ajassa koko vuoden kulutuksen? Tuolla saisi siis 2500kWh kuukaudeksi 15eur hintaan ja sitten vaihtaa energian toimittajaa. Noin puljaten kWh hinnaksi tulisi 0,6cnt/kWh.

Yleensä kuukausiraja on tyyliin 2500kwh/12 tms.
 
Pörssisähkön hinnat alkoivat kiipeämään marraskuun 21. päivä. Tällä hetkellä 28 vuorokauden keskihinta on ollut noin 20 senttiä / kWh ja 7 vuorokauden keskihinta 35 senttiä/kWh.

Kaasufutuurit ja Norjan vesivoimatilanne ei näytä hyvälle. Jos tahti jatkuu talven yli edes 10-15 c/kWh tasolla, niin näinköhän riittää sähkönmyyjien kassa? Väistämättä tulee kunnolla takkiin 5-6c/kWh sopimuksien kanssa, varsinkin talvikauden kulutuksien kanssa. Tuskin kuitenkaan kaikkea sähköhankintaa on suojattu.
 
Markkinoilla on kolmen tyyppisisä myyjiä: oman tuotannon, futuureilla suojatun ja ihan omalla riskillä pelaavien kaltaisia. Puhtaasti omalla riskillä pelaavat on ne jotka voi kaatua. Futuureilla suojatussa kaupassa riski on ulkoistettu ja myyntihinnan kate on 100% tuloa myyjälle. Tappion kärsivät on ne pörssipelurit sitten. Oman tuotannon osalta myyjää jää harmittamaan menetettu kovempi kate, mutta myynti on edelleen kannattavaa.

Perinteikkäät kaupunkien sähkölaitokset on näitä omaa tuotantoaan myyviä. Joskus jossain oli juttua että nämä kiinteät pitkät sopimukset on loppujenlopuksi marginaalissa, taisis olla että 10% asiakkaista tms. Suurin osa kotitalouksista kun on kerrostalo/rivitalo kämppiä kaukolämmöllä niin sähkönhinta ei juuri kinnosta eli mennään paikallisen yhtiön toistaiseksivoimassaolevalla. Sillä kun tulee sähköä pistorasiasta.
 
Vattenfallilla on näemmä Ilmasto Vakio sopimus, joka on toistaiseksivoimassaoleva mutta siinä on vuosikulutusraja. Eli mitähän tapahtuu kun ottaa tuollaisen kuukaudeksi ja käyttää siinä ajassa koko vuoden kulutuksen? Tuolla saisi siis 2500kWh kuukaudeksi 15eur hintaan ja sitten vaihtaa energian toimittajaa. Noin puljaten kWh hinnaksi tulisi 0,6cnt/kWh.


Puljaus ei onnistu koska ehdoissa lukee: "Vattenfallilla on oikeus tarkistaa Ilmasto Vakio- sopimus vastaamaan verkonhaltijan vuosiennustetta ennen sähkön toimituksen aloittamista". Eli kysyvät siirtoyhtiöltä mikä on käyttöpaikan arvioitu kulutus. Ennen sitä ei sopimus tule voimaan.
 

Miksi näitä ei löydy tuolta hintaseurannasta. Siis kiitos jakamisesta mutta mikä hemmetin idea tuolla palvelulla on jos parempia hintoja joutuu metsästämään ympäriinsä. Mitä tulee tuohon nousemiseen, niin tuo kyllä nousee ennen kevättä. Tiedä vaikka ennen vuodenvaihdettakin.(siis ilmoitus noususta tulisi)

Tuo joulukuun hinta on siis ilmoitettu pari kuukautta sitten eli päätetty vähintään päivää aikaisemmin. Tässä vaan kahden kuukauden ajan hinta on noussut aika lujaa. Useimmat sähkönmyyjät jotka ovat ilmoittaneet, tarjoaa ensi kuussa 10 senttiä kWh ja perusmaksut päälle.
En tiedä voiko noilla futuureilla yms. jotkut sähkönmyyjät pystyä myymään toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla alle kymmenellä sentillä kovin pitkään. Meinaan jos jatkavat alle 7 senttiä kWh myyntiä niin asiakkaiden määrä lisääntyy reilusti. Ja miten se sitten ns. toimii, skaalautuu kun oikeapörssihinta on jotain muuta.
1639151428032.png
 
Toisaalta taas toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta voi kaupata riskittömämmin, koska on mahdollisuus nostaa hintaa jos kehitys meneekin siihen suuntaan. Määräaikainen hinta sitoo myös sähkön myyjää (paitsi näköjään Energia 247 Oy) eli on pakko laskea sekin vaihtoehto mukaan että hinta pysyy korkealla. Perinteisesti toistaiseksi voimassa oleva sopimus on niille lehtien kestotilaajille jotka eivät kilpailuta hintojaan, eli heitä rahastetaan surutta. Mutta sitä voi käyttää myös näin, haalien asiakkaita sitoutumatta kuitenkaan hintaan.
 
En tiedä voiko noilla futuureilla yms. jotkut sähkönmyyjät pystyä myymään toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla alle kymmenellä sentillä kovin pitkään. Meinaan jos jatkavat alle 7 senttiä kWh myyntiä niin asiakkaiden määrä lisääntyy reilusti. Ja miten se sitten ns. toimii, skaalautuu kun oikeapörssihinta on jotain muuta.
Tuon myynnin voi tehdä niin että ostaa sopimuksen ajalle futuureja aina vaikka päivittäin. Poistetaan tarjous myynnistä kun futuurin hinta ko ajalle nousee liikaa, eli kate jää liian pieneksi. Tai sitten myydään sen oman sähkötehtaan tuotetta.

Futuurien hintoja voi katsoa täältä Market Prices

Sähkönmyynti on loppujen lopuksi aika riskitöntä jos tyytyy pieneen katteeseen. Suuren riskin toiminnan saa poikki kun vetää pantin pois Fingridistä, näemmä. Tuolloin Fingrid potkii automatic ulos sähkönmyynnistä ja asiakkaat putoaa ulos sopparista järjestelmän toimesta.
 
... Joskus jossain oli juttua että nämä kiinteät pitkät sopimukset on loppujenlopuksi marginaalissa, taisis olla että 10% asiakkaista tms. Suurin osa kotitalouksista kun on kerrostalo/rivitalo kämppiä kaukolämmöllä niin sähkönhinta ei juuri kinnosta eli mennään paikallisen yhtiön toistaiseksivoimassaolevalla. Sillä kun tulee sähköä pistorasiasta.

Tämä. Tätä keskustelua kun lukee niin voi saada näiden överivenyttäjien puheista kuvan että kaikilla on alle 4c sopimuksia sovittuna jo vuoteen 2023 mutta näin ei tosiaan ole. Mitä tapaamieni ihmisten kanssa aloittanut keskustelua sähkön hinnasta tässä menneinä viikkoina niin suurin osa ei edes osaa sanoa millainen sopimus itsellä on. Vastaus on mallia "siihen menee joitain kymppejä tai satanen kuukaudessa".

Mutta paljon samaahan tässä on kun pörssikeskustelussa. Silloin kun hinnat laskee ollaan hiljaa, mutta kun ne lähtevät nousuun niin jokainen muistaa kyllä kertoa miten tämä oli nähtävissä, ja miten aikaisemmin on jo osannut ostaa halvalla kun vielä sai
 
Tänään nähty Oomin winback-tarjous tiukalla 'vain tänään klo 18 saakka'-myynnillä: 24 kk 6,99 senttiä/kWh + 0 €/kk.
 
Mihin ovat hävinneet markettien auloista sähkösopimusten kauppiaat?

Nyt voisi ottaa 24kk kiinteä sopimuksen jos olisi tarjoajia.

Itse vaihdoin 2 kuukautta sitten pörssisähkön pienen paikkakunnan 6 snt/kWH toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, mutta sehän on selvä että tuokin kohta laahautuu ylöspäin aika tiuhaan tahtiin.
 
Ei niiltä markettiveijoilta ole pitkiin aikoihin saanut kovin hyviä tarjouksia. Parhaimmat löytynee esim. Energiaviraston omalta kilpailutussivulta: Sähkön hintavertailu tai muilta kolmansien osapuolten sivuilta (esim. Kilpailuttaja).
 
Mihin ovat hävinneet markettien auloista sähkösopimusten kauppiaat?

Nyt voisi ottaa 24kk kiinteä sopimuksen jos olisi tarjoajia.

Itse vaihdoin 2 kuukautta sitten pörssisähkön pienen paikkakunnan 6 snt/kWH toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, mutta sehän on selvä että tuokin kohta laahautuu ylöspäin aika tiuhaan tahtiin.
Nyt on huono aika tehdä pitkiä määräaikaisia, halvalla et saa mistään. Sanoisin että tuo nykyinen toistaisekai voimassaolevasi on oikein hyvä tässä vaiheessa ja antaa pelivaraa tarkkailla mihin markkinat kehittyy.
 
Mihin ovat hävinneet markettien auloista sähkösopimusten kauppiaat?

Nyt voisi ottaa 24kk kiinteä sopimuksen jos olisi tarjoajia.

Itse vaihdoin 2 kuukautta sitten pörssisähkön pienen paikkakunnan 6 snt/kWH toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, mutta sehän on selvä että tuokin kohta laahautuu ylöspäin aika tiuhaan tahtiin.
Ootellaan nyt, maksetaan vähän isompia laskuja tammi-huhtikuu, ja sit rupeaakin varmaan hinnat tippumaan alle 6 sentin
 
Eiköhän tämä 10-20c tule olemaan talven uusi normaali hintataso. Alkaa näkymään ydin- ja hiilivoimaloiden sulkeminen. Lisäksi kun Ruotsi näyttää suojelevan, laittomasti, omaa hintatasoaan jää meille maksajan osa. Ilman uutta ydinvoimalaa oltaisiin 40-60c hintatasossa.
Mielenkiintoista nähdä kauanko Ruotsi suojella sähkömarkkinoitansa ilman että Suomi tekee siitä mitään. Ruotsin teollisuus saa suoraa tukea Suomen teollisuudelta.
 
Ihailtavaa optimismia.

Samaa mieltä. Megatrendi on se, että sähkönkulutus tulee lyhyessä aikajaksossa tuplaantumaan ja kaikenlisäksi tuo lisääntyvä sähkönkulutus pitäisi olla tuotettu hiilineutraalisti.

Semmoisia alle 6 sentin tarjouksia ei enää tule olemaan. Pikemminkin uusi normaali tuleee olemaan kuluttajille lähemmäs 20 senttiä keskimäärin ja pakkasjaksoilla vieläkin enemmän + kulutusrajoituksia.
 
Toisaalta tarjontakin lisääntyy markkinoilla, Suomi on muutaman vuoden kuluttua sähköomavarainen, tosin vain vuositasolla. Suurella varauksella kannattaa suhtautua nyt jokaiseen, joka heittelee arvauksiaan hintakehityksestä - nämä ovat ihan puhdasta arvailua ja oikeat asiantuntijat enimmäkseen kieltäytyvät tällä hetkellä arvioimasta. Suurimmaksi hintakehityksen epävarmuustekijäksi on noussut kantaverkkojen siirtoyhteyksien kehitys erityisesti Ruotsin sisällä. Tässä tuoretta luettavaa aiheesta:

Ruotsista kuuluu varoittavia esimerkkejä sähkön riittävyydestä ja hinnoista – pohjoismaista yhteismarkkinaa on syytä kehittää entisestään | MustRead
 
Suomeen rakennetaan tällä hetkellä lisää tuulivoimaa ja mahdollisesti se toinenkin uusi ydinvoimala. Tuotantopuolella kaukolämmön vastapaine vaihtuu lämpöpumppuihin, eli tuotanto vähenee. Kaukolämpöä nykyisenlaajuisella vastapaineella ei tule bioenergialla toteutumaan. Muuta isompaa ei ole tulollaan.

Hintojen uutta tasoa voi katsella vaikka Tanskasta, siellä tuulivoimaa on yli puolet tuotannosta. Tuuliseen aikaan sähköenergian hinta on negatiivinen. Tyynenä päivänä MWh ~100eur.

Lähimmän vuoden aikana hintoihin varmasta vaikuttaa eniten nuo Ruotsin mätänevän siirtoverkon ongelmat ja sikäläinen sama kehitys kuin täällä: sähköä kuluu enemmän ja paikallinen vastapainetuotanto katoaa. Joten jos Ruotsi ei pistä radikaalisti verkkoaan kuntoon niin energianhinnalla ei ole ylärajaa. Tuo kun tekee sen että Norjan vesivoima jää omaan saarekkeeseensa Norjan pohjoisosaan. Norjaan kun ei voi maaston takia rakentaa lisää etelä-pohjois suuntaista siirtokapasiteettia. Teho pitää siirtää etelään Ruotsin kautta ja Suomen tuonti jakaa tuota samaa kapasiteettia. Joten saapi arvata keneltä ne sähköt katkaistaan jos tulee pulaa tehosta eteläruotsissa.

Ruotsin siirtoverkkojen ongelmista on paljonkin esimerkkejä, pahin on vuodelta 2003 jolloin koko Ruotsi onnistuttiin katkaisemaan sähköverkon osalta poikki ja sen seurauksen koko etäläruotsi ja osa Tanskaa meni pimeäksi. Syy mokomaan oli ihan huolimaton huoltosuunnittelu ja siirtoverkon alimittaisuus noin yleensä. Huollon aikaan verkko nimittäin ajettiin tietoisesti epästaabiiliksi ajatuksella että eihän näin hyvänä päivänä voi mitään sattua.. Nyt noita ongelmia kierretään laittomilla siirtorajoituksilla kun verkkoa ei uskalleta ajaa lähellekkään nimellisellä kapasiteetilla kaatumataudin vuoksi.

Että innolla odotan älykästä sähköverkko varsinkin tuonne naapuriin ja sen vaikutusta tuulella tuotettuun sähköenergiaan. Laatutaso voi olla, no, ehkä ei ihan priima sitten.
 
Toisaalta tarjontakin lisääntyy markkinoilla, Suomi on muutaman vuoden kuluttua sähköomavarainen, tosin vain vuositasolla. Suurella varauksella kannattaa suhtautua nyt jokaiseen, joka heittelee arvauksiaan hintakehityksestä - nämä ovat ihan puhdasta arvailua ja oikeat asiantuntijat enimmäkseen kieltäytyvät tällä hetkellä arvioimasta. Suurimmaksi hintakehityksen epävarmuustekijäksi on noussut kantaverkkojen siirtoyhteyksien kehitys erityisesti Ruotsin sisällä. Tässä tuoretta luettavaa aiheesta:

Ruotsista kuuluu varoittavia esimerkkejä sähkön riittävyydestä ja hinnoista – pohjoismaista yhteismarkkinaa on syytä kehittää entisestään | MustRead
Toi sähköomavaraisuus on vähän siinä ja siinä, kun nytkin pakkasilla viemme sitä etelään , vaikka ostamme sitä Norjasta. Siksihän se verkko sinne tehtiin, vaikka markkinoitiin niin, että voimme tuoda sieltä.
Kun sähköautot yleistyvät, voi olla että vientimme lisääntyy, kysynnän euroopassa kasvaessa.
 
Taitaa alkaa löytymään jotain Teslan Powerwallia sieltä täältä jatkossa. Ostetaan sähköä kun se on halpaa ja myydään kun on kallista. Mielellään siihen vielä lisäksi vähän halpaa aurinkopaneelia lataamaan akkuja.

Markkinat alkaa olla valmiit näille ratkaisuille.
 
Taitaa alkaa löytymään jotain Teslan Powerwallia sieltä täältä jatkossa. Ostetaan sähköä kun se on halpaa ja myydään kun on kallista. Mielellään siihen vielä lisäksi vähän halpaa aurinkopaneelia lataamaan akkuja.

Markkinat alkaa olla valmiit näille ratkaisuille.

Taitaa moiset Powerwallit ja muut akkusysteemit maksaa sen verran, että ilmaisen sähkön lataus ja purku akkuun maksaa 15-20 senttiä per kWh. Siis kun lasketaan montako kertaa akuston kestää ladata ja purkaa sen elinaikana ja miten paljon tässä varastoidaan ja puretaan energiaa ja ja sillä energiamäärällä jaetaan sitten akuston hankintahinta.

Sähkön hinnan pitäisi noin 3-4 kertaistua Suomessa nykytasolta ennen kuin tuollaiset systeemit alkavat kannattaa.
 
Toi sähköomavaraisuus on vähän siinä ja siinä, kun nytkin pakkasilla viemme sitä etelään , vaikka ostamme sitä Norjasta. Siksihän se verkko sinne tehtiin, vaikka markkinoitiin niin, että voimme tuoda sieltä.
Kun sähköautot yleistyvät, voi olla että vientimme lisääntyy, kysynnän euroopassa kasvaessa.
En oikein tajua ylläolevasta mitään.

Sähköomavaraisuus käsitteenä ei millään tavalla riipu siitä, miten sähköä milloinkin siirretään kansainvälisiä siirtoyhteyksiä pitkin. Sähköomavaraisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Suomessa tuotettavan sähkön määrä vastaa täällä kulutetun sähkön määrää valitulla tarkastelujaksolla.

Toisekseen, en tajua tuota valitusta "suomalaiset vie pakkasilla etelään sähköä ja itse joudutaan ostamaan". Käytännössä suomalaiset ei vie pakkasilla sähköä yhtään mihinkään, vaan ainoastaan tuovat sähköä. Toki sähköä silloinkin liikkuu Suomen rajan yli Viroon. Sen sähkön Viroon viejä löytyy jostain päin Pohjoismaiden sähkömarkkinoita, paha sanoa mistä milloinkin, virolaiset ja muut baltit on sen sähkön ostaneet joko Nord Pool sähköpörssistä tai suoraan sähköntuottajilta. Se miten sähköenergia sitten siirretään tuottajilta käyttäjille Norjan, Ruotsin, Suomen ja Viron välillä riippuu siitä, missä päin sitä milloinkin tuotetaan ja kulutetaan minkäkin verran. Jos siirtokapasiteettia löytyy, ei Suomi saa rajoittaa sähkön kulkua rajojensa yli paitsi ennalta määritellyissä (hätä)tilanteissa.

Ihan turha sitä on tuijottaa, että meneekö Suomesta pakkasella joku nuoli Viroon päin. Totta kai menee, kun sitä sähköä siellä tarvitaan enemmän kuin tuotetaan, ja piuha kulkee lahden ali. Mikä tässä on ongelma?

Ja sähköautojen yleistymisellä taas ei ole Pohjoismaisen sähkön viennin trendeihin kuin marginaalista merkitystä.
 
Mutta oliko OL3 uusi ydin voimalaitos 1,6 TW, kun vanhat on luokkaa 500 MW. OL3 vastaisi silloin 3x vanhaa laitosta... Vaikee uskoo et olisi noin suuri vaikutus...
 
En oikein tajua ylläolevasta mitään.

Sähköomavaraisuus käsitteenä ei millään tavalla riipu siitä, miten sähköä milloinkin siirretään kansainvälisiä siirtoyhteyksiä pitkin. Sähköomavaraisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Suomessa tuotettavan sähkön määrä vastaa täällä kulutetun sähkön määrää valitulla tarkastelujaksolla.

Toisekseen, en tajua tuota valitusta "suomalaiset vie pakkasilla etelään sähköä ja itse joudutaan ostamaan". Käytännössä suomalaiset ei vie pakkasilla sähköä yhtään mihinkään, vaan ainoastaan tuovat sähköä. Toki sähköä silloinkin liikkuu Suomen rajan yli Viroon. Sen sähkön Viroon viejä löytyy jostain päin Pohjoismaiden sähkömarkkinoita, paha sanoa mistä milloinkin, virolaiset ja muut baltit on sen sähkön ostaneet joko Nord Pool sähköpörssistä tai suoraan sähköntuottajilta. Se miten sähköenergia sitten siirretään tuottajilta käyttäjille Norjan, Ruotsin, Suomen ja Viron välillä riippuu siitä, missä päin sitä milloinkin tuotetaan ja kulutetaan minkäkin verran. Jos siirtokapasiteettia löytyy, ei Suomi saa rajoittaa sähkön kulkua rajojensa yli paitsi ennalta määritellyissä (hätä)tilanteissa.

Ihan turha sitä on tuijottaa, että meneekö Suomesta pakkasella joku nuoli Viroon päin. Totta kai menee, kun sitä sähköä siellä tarvitaan enemmän kuin tuotetaan, ja piuha kulkee lahden ali. Mikä tässä on ongelma?

Ja sähköautojen yleistymisellä taas ei ole Pohjoismaisen sähkön viennin trendeihin kuin marginaalista merkitystä.
Se on tietysti miten haluat asian nähdä, noita ydinvoimaloita perusteltiin (luvan saamiseksi), että olemme omavaraisia siis kirjaimellisesti tuotamme tarvitsemamme sähkön täällä.
Tulevaisuudessa ne näyttävän jauhavan sähköä euroopan sähköautoille, ellei poliittisia päätöksiä tehdä.

Ne ongelmat eli ydinjäte ja laitosten rikkoutumisen (lue säteilyvaara) jää suomalaisten, itsekkäästi toivottavasti tulevien sukupolvien ongelmaksi. Nyt taidetaan juuri aloittaa jätteiden pysyväinen sijoutus Eurajoelle.
Muistaakseni tuolla Eurajoellapäin maa nousee ja onkaloita rakentaessa oli ongelmia saada se vesitiiviiksi.
 
En oikein tajua ylläolevasta mitään.

Sähköomavaraisuus käsitteenä ei millään tavalla riipu siitä, miten sähköä milloinkin siirretään kansainvälisiä siirtoyhteyksiä pitkin. Sähköomavaraisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Suomessa tuotettavan sähkön määrä vastaa täällä kulutetun sähkön määrää valitulla tarkastelujaksolla.

Toisekseen, en tajua tuota valitusta "suomalaiset vie pakkasilla etelään sähköä ja itse joudutaan ostamaan". Käytännössä suomalaiset ei vie pakkasilla sähköä yhtään mihinkään, vaan ainoastaan tuovat sähköä. Toki sähköä silloinkin liikkuu Suomen rajan yli Viroon. Sen sähkön Viroon viejä löytyy jostain päin Pohjoismaiden sähkömarkkinoita, paha sanoa mistä milloinkin, virolaiset ja muut baltit on sen sähkön ostaneet joko Nord Pool sähköpörssistä tai suoraan sähköntuottajilta. Se miten sähköenergia sitten siirretään tuottajilta käyttäjille Norjan, Ruotsin, Suomen ja Viron välillä riippuu siitä, missä päin sitä milloinkin tuotetaan ja kulutetaan minkäkin verran. Jos siirtokapasiteettia löytyy, ei Suomi saa rajoittaa sähkön kulkua rajojensa yli paitsi ennalta määritellyissä (hätä)tilanteissa.

Ihan turha sitä on tuijottaa, että meneekö Suomesta pakkasella joku nuoli Viroon päin. Totta kai menee, kun sitä sähköä siellä tarvitaan enemmän kuin tuotetaan, ja piuha kulkee lahden ali. Mikä tässä on ongelma?

Ja sähköautojen yleistymisellä taas ei ole Pohjoismaisen sähkön viennin trendeihin kuin marginaalista merkitystä.

Et selvästikkään tajua, eikä moni muukaan.

Suomen sähköntuotanto toki nousee kun uusi ydinvoimalaitos saadaan käyttöön. Samoin tahpahtuu kun uusia tuulivoimalaitoksia otetaan käyttöön ja toivon mukaan myös Hanhikivi I 10-15 vuoden kuluessa.

Suomi siis on näennäisesti ainakin jossakin kohtaa tulevaisuudessa sähkön suhteen omavarainen. Se ei kuitenkaan auta energian hinnan alenemiseen, koska Suomen sähkömarkkinat on yhdistetty muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan Viro, Liettua, Latvian kautta. Sähkön hinta määrittyy muualla kuin Suomen kotimarkkinoilla ja tuottajat vievät sähkön sinne mistä siitä saadaan paras hinta. Tällä hetkellä erityisen hyvä hinta on Viro, Liettua, Latvia -osastolla, jotka ovat halunneet pyristellä eroon Venäjällä tuotetusta energiasta. Samoin nämä maat joutuvat lähitulevaisuudessa luopumaan kivihiihellä tuotetusta omasta energiasta, joka nostaa edelleen vientitarvetta näihin maihin.

Yleisesti siis sillä että Suomi on sähkön suhteen omavarainen, ei ole merkitystä sähkön hintaan, koska se määräytyy muualla. Ja trendit muualla ovat voimakkaasti siihen suuntaan, että sähkön pysyvä hintataso tulee nousemaan rajusti.
 
Joku täällä aiemmin satuili, että vanhempien pitäisi muuttaa, jos teet muuttoilmoituksen sinne. Ei tietenkään pidä paikkaansa. Voit tehdä muuttoilmoituksen ihan kenen vain luo (kannattaa kuitenkin kysyä heidän lupa asiaan). Liittyy siis sähkösopparin irtisanomiseen.
 
Yleisesti siis sillä että Suomi on sähkön suhteen omavarainen, ei ole merkitystä sähkön hintaan, koska se määräytyy muualla. Ja trendit muualla ovat voimakkaasti siihen suuntaan, että sähkön pysyvä hintataso tulee nousemaan rajusti.

Hmm, eli sähkön hinta Suomen sisällä tulee arviolta nousemaan vähintään jonnekin 20snt/kWh koska Virossa, Liettuassa ja Latviassa maksetaan siitä vielä suurempi hinta jolloin sen myyminen sinne tulee kannattavammaksi ja Suomi ostaa sitten esim. Norjasta ja Ruotsista sähköä vastaavasti halvemmalla (esim. tuo 20snt koska myy sitä 30 tai 40snt..)

Asia harvinaisen selvä.. ..katsoo nyt tapahtuuko noin vai ei.

Eli sinä ennustat:
Samaa mieltä. Megatrendi on se, että sähkönkulutus tulee lyhyessä aikajaksossa tuplaantumaan ja kaikenlisäksi tuo lisääntyvä sähkönkulutus pitäisi olla tuotettu hiilineutraalisti.

Semmoisia alle 6 sentin tarjouksia ei enää tule olemaan. Pikemminkin uusi normaali tuleee olemaan kuluttajille lähemmäs 20 senttiä keskimäärin ja pakkasjaksoilla vieläkin enemmän + kulutusrajoituksia.

Itse ennustan että kesällä 2023, viimeistään 2024 ei olla lähelläkään 20snt/kWh ja talvella enempi + sähköä saa käyttää myös kello 18 jälkeen, väkisin ei suljeta teollisuudelta sähköjä kello 22 ja yövuoroissa saa ihmiset edelleen olla. Myös kaupungeissa on valaistus edelleen öisin jne.

Mutta katsotaan nyt tästä 7kk tai 19kk ja jos tosiaan kesäkuussa 2023 ei löydy 2v sopimusta alle 20snt / kWh ja 0€/kk myönnän että olit 100% oikeassa ja minä väärässä. 30.11.2023 saakka on nyt voimassa 4,95snt + 0€/kk sopimus mutta jos en saa kesällä 2023 uusittua tätä alle 20snt joudun myöntämään että arvasit paremmin tulevaisuuden ja yritän ostella kynttilöitä lukeakseni iltaisella kello 18 jälkeen pimeässä...
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
284 085
Viestejä
4 880 398
Jäsenet
78 752
Uusin jäsen
AllanT

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom