Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

Niin siis mikä tässä Kokkosen ohjeistuksessa on nyt niin vaikeaa ymmärtää:


Eli onko sulla nyt sitä ihan konkreettista, oikean maailman esimerkkiä siitä, mistä puhut?
Vai pitääkö tää keskustelu sun kanssa lopettaa täysin toivottomana?
On 2 lentävää mallia...olen tutkinut aihetta 2012 lähtien.
 
Laskuja tiskiin tai sit keskustellaan jonkun toisen laskuista. Jooko?
Laskut ei ole vapaata keskustelua...puhutaan yleisellä tasolla..siis runko joka muuten on turha...muutetaan lentokoneen nostovoimaa tuottavaksi osaksi....jotta kaikki koneen osat tekevät työtä...eli auttavat taloudellsuudessa...ja turvallisuudessa.

burnelli.jpg

Tästäkin kuvasta näkee että mahdolliosuudet kennoalan lisäämuseen vs joku B 737 on aivan massiiviset.
 
Laskut ei ole vapaata keskustelua...puhutaan yleisellä tasolla..siis runko joka muuten on turha...muutetaan lentokoneen nostovoimaa tuottavaksi osaksi....jotta kaikki koneen osat tekevät työtä...eli auttavat taloudellsuudessa...ja turvallisuudessa.
No onko sulla jotain esimerkkiä antaa moisesta rakenteesta ja millainen aerodynamiikka sillä on saavutettu verrattuna tohon SI2 koneeseen? Vai onko tää jotain hölinää vaan vailla lainkaan todellisuuspohjaa?

Kerroit aiemmin että nelinkertainen aerodynamiikka vrt. SI2. Miten?
 
No onko sulla jotain esimerkkiä antaa moisesta rakenteesta ja millainen aerodynamiikka sillä on saavutettu verrattuna tohon SI2 koneeseen? Vai onko tää jotain hölinää vaan vailla lainkaan todellisuuspohjaa?

Kerroit aiemmin että nelinkertainen aerodynamiikka vrt. SI2. Miten?
Tästä sen jo näkee kun rungon muuttaa kantavaksi osaksi...kennoala kasvaa 2 x ja aerodynaaminen tehokkuus paranee.

burnelli.jpg
 
Eli et halunnutkaan keskustella "paremmasta aerodynamiikasta" ja miten se onnistuu, vaan kennopinta-alasta? Palaammeko koskaan paremman aerodynamiikan pariin?

Mikä on linkatun koneen moottoriteho ja lentonopeus?

Siis lentävä siipihän on ylivomaisesti puhtain lentolaite..tuo on runkosiipi melko puhtaana..tuota pystyy vielä puhdistamaan 30%.

Tämä on Vincent Burnellin lentolaitekehitelmä. Sieltä varmaan löytyy speksit.

 
Viimeksi muokattu:
Siis lentävä siipihän on ylivomaisesti puhtain lentolaite..tuo on runkosiipi melko puhtaana..tuota pystyy vielä puhdistamaan 30%.

Tämä on Vincent Burnellin lentolaitekehitelmä. Sieltä varmaan löytyy speksit.
Selvä. En löytänyt speksejä tukemaan väitettäsi. Jos esittää väitteitä niin niille pitää löytyä jotain perää. Tämä lukee ihan foorumin säännöissäkin. Unelmoinnille sopii ehkä paremmin joku toinen ketju tai räbä.

Olet esittänyt väitteen että SI2:n aerodynamiikkaa voisi nostaa nelinkertaiseksi. MITEN?
 
Selvä. En löytänyt speksejä tukemaan väitettäsi. Jos esittää väitteitä niin niille pitää löytyä jotain perää. Tämä lukee ihan foorumin säännöissäkin. Unelmoinnille sopii ehkä paremmin joku toinen ketju tai räbä.

Olet esittänyt väitteen että SI2:n aerodynamiikkaa voisi nostaa nelinkertaiseksi. MITEN?
Ottamalla käyttöön runkosiiven ja laminaarisen siipiprofiilin. Toki työntövoimaa pitää lisätä...potkurin pitää pyöriä kovempaa suuremmilla lapakulmilla ja lavoilla...mun laitteessa on 4 moottoria joiden lavat ovat 4 m dia.

 
Ottamalla käyttöön runkosiiven ja laminaarisen siipiprofiilin. Toki työntövoimaa pitää lisätä...potkurin pitää pyöriä kovempaa suuremmilla lapakulmilla ja lavoilla...mun laitteessa on 4 moottoria joiden lavat ovat 4 m dia.
Onko tästä jotain laskelmia olemassa?

Linkatussa materiaalissa on jotain kuvitelmia, ei oikean koneen tietoja. En mitään laskujakaan löytänyt, vaan tietokonepelin mielikuvituslentokoneen.
 
Onko tästä jotain laskelmia olemassa?

Linkatussa materiaalissa on jotain kuvitelmia, ei oikean koneen tietoja. En mitään laskujakaan löytänyt, vaan tietokonepelin mielikuvituslentokoneen.
On mahdollista että Vincent Burnelli on menehtynyt vanhuuteen ja jäänyt kassakaappiin laskelmat.

Joo oon ollut 3 v kun Burnelli delasi.


Ehdottomasti Burnellin tie tässä on oikea...Burnelli ei tiennyt että joskus voitaisiin lentää aurinkoenergialla....eikä de Monge.

De Monge 7.2  2.JPG
 
Ottamalla käyttöön runkosiiven ja laminaarisen siipiprofiilin. Toki työntövoimaa pitää lisätä...potkurin pitää pyöriä kovempaa suuremmilla lapakulmilla ja lavoilla...mun laitteessa on 4 moottoria joiden lavat ovat 4 m dia.
Tähän siis viittasin kun kysyin laskelmia.

Joku tämmönen laite kenties kyseessä, mutta neljällä moottorilla?
 
En oikein tiedä mihin kategoriaan tuo kuuluu...olisiko lentävä runko ?
Taitaa kuulua kategoriaan "väitin taas kauheasti asioita ja en suostu kertomaan väitteille mitään perusteluita jotka kestävät jatkokysymyksiä tai muuta tarkastelua".

Tuo linkkaamani todellinen kone joka todella lentää, saisi jopa kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta päiväntasaajalla keskipäivällä aurinkopaneelien avulla. Kyytiin mahtuu yksi henkilö kuskin lisäksi ja matkanopeus on auton luokkaa.
 
Kyllä noissa aina 2 pilottia pitää olla...ilmeisesti juuri heikommin koulutettuja huokeita pilotteja ( ainakin koklemattomampia kuten Toronton koneessa ) on juuri syöttöliikenne firmoilla...pienemmissä koneissa.
Ei tuosta businesta saa pienille koneille. Teknisesti voisi olla mahdollista tehdä autonomisia lentokoneita, jotka voidaan ottaa manuaalisesti haltuun etäohjauksella tarpeen tullen. Tekniikka on helpompaa kuin autonomisissa autoissa eikä antureiden hinnoissa tarvitse pihistellä samalla tavalla. Regulaatio on kuitenkin esteenä vielä pitkään, eikä rahtiversioitakaan kannata tehdä lyhyille stinteille. Eli ei ole insentiiviä aloittaa kallista tuotekehitystä. Tarvitaan Muskin tyylinen miljardööri puskemaan autonomista lentämistä. Oikeastaan samantyylinen tilanne meriliikenteessä, eli idea on olemassa, muttei vakavasti otettavaa toimijaa.
 
Taitaa kuulua kategoriaan "väitin taas kauheasti asioita ja en suostu kertomaan väitteille mitään perusteluita jotka kestävät jatkokysymyksiä tai muuta tarkastelua".

Tuo linkkaamani todellinen kone joka todella lentää, saisi jopa kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta päiväntasaajalla keskipäivällä aurinkopaneelien avulla. Kyytiin mahtuu yksi henkilö kuskin lisäksi ja matkanopeus on auton luokkaa.
Muualla saa kennopinta-alaa parannettua jos kennottaa alapuolenkin.

Mutta tässä meillä aikapaljon etukenoa kuvitelmissa kun meillä ei ole niitä kennojakaan.

Mutta otskion kysymyksiin saatu paljon vastauksia.

- Kantamat riittämättömiä
- Paikkamäärät riittämättömiä, vaikka olisi hyväkuntoisia matkustajia
- Ei ole teknologiaa
- Koko, maatoimintojen/palveluiden kustannukset

Joitain hankkeita tiettävästi ollut lyhyille matkoille, ne ilmeisesti senverran tuoretta tegnologiaa että niistä ei ole ketjussa parsittu.

Maanpäällinen liikenne on kilpailukykyinen jo fosiili koneille lyhyillä pätkillä, jonkin kokoisiin merienylityksiin tegnologiaa voisi olla., mutta sielläkin kai pitäisi selättää kustannuksia, että olisi kilpailukykyinen polttoaineille, uusituvat tai synteettiset, hiilinielut pitäisi selättää.
 
Taitaa kuulua kategoriaan "väitin taas kauheasti asioita ja en suostu kertomaan väitteille mitään perusteluita jotka kestävät jatkokysymyksiä tai muuta tarkastelua".

Tuo linkkaamani todellinen kone joka todella lentää, saisi jopa kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta päiväntasaajalla keskipäivällä aurinkopaneelien avulla. Kyytiin mahtuu yksi henkilö kuskin lisäksi ja matkanopeus on auton luokkaa.
Tunnen suunnittelijan ja jopa hänen vaimonsa...mutta en muista mihin kategoriaan tuo kuuluu.

Tämä on mielestäni lifting fuselage.

mongefly.jpg

De Monge 1922.
 
Muualla saa kennopinta-alaa parannettua jos kennottaa alapuolenkin.
Hyvä ja toimiva idea niin kauan kun lennetään matalalla ja päiväntasaajalla olevien jäätiköiden yli.
Mutta otskion kysymyksiin saatu paljon vastauksia.

- Kantamat riittämättömiä
- Paikkamäärät riittämättömiä, vaikka olisi hyväkuntoisia matkustajia
- Ei ole teknologiaa
- Koko, maatoimintojen/palveluiden kustannukset

Joitain hankkeita tiettävästi ollut lyhyille matkoille, ne ilmeisesti senverran tuoretta tegnologiaa että niistä ei ole ketjussa parsittu.

Maanpäällinen liikenne on kilpailukykyinen jo fosiili koneille lyhyillä pätkillä, jonkin kokoisiin merienylityksiin tegnologiaa voisi olla., mutta sielläkin kai pitäisi selättää kustannuksia, että olisi kilpailukykyinen polttoaineille, uusituvat tai synteettiset, hiilinielut pitäisi selättää.
Hyvä kooste. Aika vähän on sellaisia reittejä joilla kuvitteellinen nykyteknologiaan (ei siis mitään scifiä) pohjaava akkutoiminen lentokone voittaa esimerkiksi junan, ollen kuitenkin tavallisen pulliaisen maksukyvyn huomioiden taloudellisesti järkevä. Pienkoneet joka reitille on ajatuksena kiehtova, mutta käytännössä idea hajoaa siihen että kenttiä ei ole ja niiden rakentaminen ympäristöihin minne ihmiset haluavat lomailemaan/bisnestä tekemään tulisi typerän kalliiksi. Luultavasti meritunnelit ja nopeat junayhteydet olisivat kokonaisuutena edullisemmat.
 
Valitettavasti en voi näyttää sitä...kuten sanoin se puolustusvoimille suunniteltu konsepti ja erittäin salainen. Tosin puolustusvoimat ei ole tilaaja....ainakaan vielä.
Aivan eli mitään muuta kuin unelmia ei vielä ole. Konsepteja on varmasti vähän jokaisella, mutta kun niistä pitäisi saada joku oikeasti toimiva homma loppuu siihen.
 
Siis mitä...et usko että se on Wainfanin suunnittelema F-117 ?
Jos on niin ei sitä ainakaan CV:ssä mainitse. Oli kyllä Lockheedillä töissä 1979-1981, eli kai se mahdollisesti olisi voinut olla kyseisessä projektissa mukana, mutta Have Blue (johon F-117 pohjautuu) teki ensilentonsa jo vuonna 1977, eli ennen kuin Wainfan aloitti Lockheedillä.
 
Valitettavasti en voi näyttää sitä...kuten sanoin se puolustusvoimille suunniteltu konsepti ja erittäin salainen. Tosin puolustusvoimat ei ole tilaaja....ainakaan vielä.
Ei selvästikään mennyt erillinen varta vasten annettu ohjeistus perille, vaikka asiasta on ties kuinka monta kertaa sanottu.
 
Hyvä kooste. Aika vähän on sellaisia reittejä joilla kuvitteellinen nykyteknologiaan (ei siis mitään scifiä) pohjaava akkutoiminen lentokone voittaa esimerkiksi junan, ollen kuitenkin tavallisen pulliaisen maksukyvyn huomioiden taloudellisesti järkevä. Pienkoneet joka reitille on ajatuksena kiehtova, mutta käytännössä idea hajoaa siihen että kenttiä ei ole ja niiden rakentaminen ympäristöihin minne ihmiset haluavat lomailemaan/bisnestä tekemään tulisi typerän kalliiksi. Luultavasti meritunnelit ja nopeat junayhteydet olisivat kokonaisuutena edullisemmat.
VTOL-tyyppinen paikaltaan nouseva kiinteäsiipinen ei tarvitse paljoakaan tilaa nousuun ja laskuun. Tälläinen olisi sähköversiona paljon helpompi toteuttaa kuin polttomoottorisena, koska sähkömoottori on kevyempi ja niitä on helpompi laittaa pieneenkin lentokoneeseen useita kappaleita. V-22 Osprey on esimerkki VTOL-koneesta.
 
No. hoh jos Tuulispaa bannattiin ihan vain tahan ketjuun kirjoittelemisen perusteella. Oli hauskanen lukea naita. Sellainen yhden miehen show.
 
Waifan varmaan vastaa jos kysyt.

Kaiffari suunnitteli F-117 koneen.



Jos olisit jaksanut itse katsoa edes pari ekaa minuuttia postaamasi videosta, siitä olisi selvinnyt että väitteesi on täyttä potaskaa. Videosi hyvin selvästi kertoo, samat faktat, mitkä tuossa alla kirjoitin, että (northropilla töissä olleella) Wainfanilla ei ollut (Locheedin Skunk Worksin suunnitteleman) koneen kanssa mitään tekemistä

Siis mitä...et usko että se on Wainfanin suunnittelema F-117 ?

Sävelsihän Sibelius Finlandian ?

Jollain Wainfanilla (joka oli töissä ihan eri firmassa, Northropilla) ei ollut mitään tekemistä F-117n kanssa.

F-117 suunniteltiin Lockheedin Skunk Works-osastossa, joka oli Lockheedin salaisten projektien osasto, joka alunperin perustettiin toisen maailmansodan aikana kehittämään P-80-suihkuhävittäjää, ja joka toisen maailmansodan ja F-117n välissä suunnitteli mm. U-2 - ja Blackbird(A-12/SR-71)-vakoilukoneet (joiden alkuperäinen asiakas oli CIA).

Skunk worksin johtajana F-117sta kehittäessä oli Ben Rich, joka oli suunnitellut mm. SR-71n, U-2n ja F-104n ilmanottoaukot ja SR-71n jäähdytysjärjestelmät. Ben Rich teki oleelliset päätökset että Stealth-konetta aletaan kehittämään, oleelliset ideat koneeseen muotoon taas tuli Denys Overholserilta, ja projektipäällikönä toimi Dick Scherrer.

Ja näiden lisäksi koneen suunnitteluun osallistui suuri määrä muita ihmisiä. Mutta ei kilpailijafirmalla Nothropilla töissä ollutta Wainfania.

Ja mainittakoon, että jos Skunk worksin johdossa olisi tuolloin vielä ollut itse vanha guru ja Skunk worksin alkuperäinen johtaja ja perustaja Kelly Johnson, F-117sta ei olisi koskaan kehitetty. Kelly halusi rakentaa lentokoneita jotka lentävät hyvin, Ben ymmärsi, että voidaan rakentaa kone, joka on ilmassa liikkuva "huonosti lentävä" salamurhaaja.

Jotain tietoa projektista löytyy tuolta:



Mutta enemmän ben Richin kirjasta


Lukaisin tuon muutama viikko sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Tälläinen olisi sähköversiona paljon helpompi toteuttaa kuin polttomoottorisena,
Oma pieni uskoni siihen miksi sähkö voisi jotenkin mullistaa ilmailun lähiliikennettä on se että se paljon halvempi huoltaa. Siksi melkein epäilen että Quadkopteri malliset ratkaisut tulevat paljon helpommin kuin VTOL ratkaisut kun liikkuvia osia on niin vähän ja loput osat voivat diagnosoida itsensä. Quadiin voi rakentaa helposti redundanttisuutta siten että moottoreita on 8 ja akkupaketteja 2 niin ei olla niin helposti single failuren varassa kuten VTOL kanssa helposti käy.

Ilmailun lähiliikennettä siis olisi esimerkiksi lentävätaksi liikenne miljoonakaupungeissa, joissa matka autolla kestää 1-2 tuntia siinä missä lentotaksilla 5 minuuttia.

Autolla kuitenkin silti pääsee ovelle siinä missä lentävällä taksilla vain kortteliin.
 
Oma pieni uskoni siihen miksi sähkö voisi jotenkin mullistaa ilmailun lähiliikennettä on se että se paljon halvempi huoltaa. Siksi melkein epäilen että Quadkopteri malliset ratkaisut tulevat paljon helpommin kuin VTOL ratkaisut kun liikkuvia osia on niin vähän ja loput osat voivat diagnosoida itsensä. Quadiin voi rakentaa helposti redundanttisuutta siten että moottoreita on 8 ja akkupaketteja 2 niin ei olla niin helposti single failuren varassa kuten VTOL kanssa helposti käy.

Ilmailun lähiliikennettä siis olisi esimerkiksi lentävätaksi liikenne miljoonakaupungeissa, joissa matka autolla kestää 1-2 tuntia siinä missä lentotaksilla 5 minuuttia.

Autolla kuitenkin silti pääsee ovelle siinä missä lentävällä taksilla vain kortteliin.

Sanoisin, että ei tule tapahtumaan. Ensinnäkin tuollaisen quadkopterin aiheuttama melusaaste olisi niin massiivinen, että kaupungit kieltäisi ne suorilta. Sitten vaikka joku jollain ihmeellä onnistuisi tekemään tuollaisesta riittävän hiljaisen, se silti aiheuttaisi sen, että joka kerta kun se laskeutuu tai nousee, se puskee kaiken pölyn ja roskan altansa ilmaan ja kadulla kulkijoiden päälle. Plus heittelisi kaiken vähänkin kevyemmän tavaran sinne sun tänne. Eli jälleen kerran se kiellettäisiin.
 
Oma pieni uskoni siihen miksi sähkö voisi jotenkin mullistaa ilmailun lähiliikennettä on se että se paljon halvempi huoltaa. Siksi melkein epäilen että Quadkopteri malliset ratkaisut tulevat paljon helpommin kuin VTOL ratkaisut kun liikkuvia osia on niin vähän ja loput osat voivat diagnosoida itsensä. Quadiin voi rakentaa helposti redundanttisuutta siten että moottoreita on 8 ja akkupaketteja 2 niin ei olla niin helposti single failuren varassa kuten VTOL kanssa helposti käy.

Ilmailun lähiliikennettä siis olisi esimerkiksi lentävätaksi liikenne miljoonakaupungeissa, joissa matka autolla kestää 1-2 tuntia siinä missä lentotaksilla 5 minuuttia.

Autolla kuitenkin silti pääsee ovelle siinä missä lentävällä taksilla vain kortteliin.

Järkevintä käyttöä sähkökoneelle tosiaan on nuo pienet "ilmataksit", mutta helikopteri on vaan fundamentaalisti selvästi epätehokkaampi tapa lentää vaakalentoa kuin kiinteän siiven avulla lentäminen.

Kiinteäsiivisen VTOL-koneen kanssa taas on dilemma siitä, että mitä propulsiojärjestelmää käytetään pystysuorassa lentomoodissa?

1) Jos tehdään sama propulsiojärjestelmä molemmille jonkinlaisella thrust vectoringilla (harrier, V-22), se propulsiojärjestelmä voidaan optimoida vain toiseen ja se sukkaa toisessa, koska vaatimukset on ihan erilaiset. V-22 on optimoitu jonnekin välimaastoon, ja sen lentokoneena hidas ja epätaloudellinen ja silti vaatii selvästi enemmän tehoa kuin vastaavan painoinen helikopteri. Harrier on optimoitu enemmän suurempiin nopeuksiin ja vaakalentoon, mutta silti ei kykene ylittämään äänivallia ja se on niin epätehokas pystysuorassa lentomoodissa että se on järkevällä lastilla vain STOVL eikä VTOL

2) Jos tehdään erilliset propulsiojärjestelmät molempiin moodeihin, se pystysuora propulsiojärjestelmä on kuollutta painoa vaakalennossa. Sen painon voisi käyttää lastiin tai polttoaineesen ja tällöin kone oliis myös selvästi halvempi ja suorituskyvyltään parempi.

F-35B taas on hassu välimalli näistä, käytetään samaan voimanlähdettä näille, mutta se etupäässä on ihan erillinen propelli pystysuorassa lentomoodissa, mikä parantaa sen tehokkuutta, mutta ei kuitenkaan vaadi erillistä kallista ja painavaa moottoria. Se propelli on kuitenkin melko pieni minkä takia se ei ole paljoa harrieriä parempi, ja siitä silti tulee n. tonni lisäpainoa.



Sähkö tosiaan auttaa tässä dilemmassa siten, että sähkömoottoreilla on erinomainen teho-paino-suhde, joten se avaa kaksi uutta mahdollisutta:
joko
1) Sen koneen yhden yhteisen propulsiojärjestelmän propellien koko voidaan voidaan optimoida taloudellista ja helikopteria selvästi nopeampaa matkalentoa silmälläpitäen, mutta moottoreista voidaan tehdä vaakalentoon selvästi "ylitehokkaita", jotta kone pystyy nousemaan suuressakin lastissa pystysuoraan (koska tehokkaammat sähkömoottorit on silti pieniä ja kevyitä)
2) Sen erillisen pystysuoran propulsiojärjestelmän voi tehdä kevyemmäksi ja havemmaksi kuin jonkinlaiseen polttomoottoriin perustuvan erillisen pystysuoran propulsiojärjestelmän. Mutta sähkö menettää tätä etuaan hyvin nopeasti akkujen painon myötä mitä pidempään koneella pitää olla toiminta-aikaa siinä moodissa



Itse näkisin, että sähköinen (VTOL-)matkustajakone voisi ehkä olla järkevä pienehköissä koneissa esim. jollain Helsinki-Tallinna-välillä tms, maksimissaan reilun 100km matkalla ja n. puolen tunnin lentoajalla tms. , jos vaan saataisiin niitä helikopterikenttiä kaupunkien keskustoihin.

Tuollaisella matkalla kiinteäsiipinen sähköinen VTOL-kone voi olla jonkin verran nopeampi kuin helikopteri, mutta lentotuntia ja kilometriä kohden voi tulla selvästi helikopteria halvemmaksi (jos vaan koneen kehityskustannukset saadaan jotenkin kuoletettua).



Tämä ketju vaan alkoi täysin epärealistisilla visioilla jostain isojen matkustajakoneiden korvaamisesta selvästi pidemmillä matkoilla, sekä visoista joistain aurinkoenergiasta ja polkukoneista, missä ei ole mitään järkeä kaupallisessa liikenteessä.
 
Viimeksi muokattu:
VTOL-tyyppinen paikaltaan nouseva kiinteäsiipinen ei tarvitse paljoakaan tilaa nousuun ja laskuun. Tälläinen olisi sähköversiona paljon helpompi toteuttaa kuin polttomoottorisena, koska sähkömoottori on kevyempi ja niitä on helpompi laittaa pieneenkin lentokoneeseen useita kappaleita. V-22 Osprey on esimerkki VTOL-koneesta.
Tuo on ihan totta. Osprey on hieno härveli ikonisella design-kielellä ja jos sen koko ruuman laittaisi täyteen akkuja niin sillähän varmaan lentäisi esim. Vantaalta Tampereelle. Tuossakin lentoon päästään max 7 tonnin kuormalla jos lentoonlähtö pitää tapahtua ylöspäin. Ehkä jotain satoja kiloja säästäisi kun moottorit vaihtaisi sähköisiin jne. Wikipedian speksit on vähän oudot kantokyvyn suhteen ja oikea suorituskyky voi olla hyvinkin paljon parempi.

Edit:
Ilmeisesti jos on tarkoitus käyttää laitteen koko kantokapasiteetti, niin tuo pitää laittaa tyhjällä tankilla ilmaan ja sitten tankata ilmassa. Moinen ei sähköistettynä ihan toimisi.
 
Viimeksi muokattu:
Joka toisen talon katolle helikopteri kenttä ja joko portaat sivulta alas tai rakennetaan kulku suoraan sisälle.

Ja taas se meteli. Nykyäänkin isoissa kaupungeissa valitetaan helikopterien metelistä vaikka kyse on pääasiassa vain ylilennoista. Se, että helikoptereita laskeutuisi tai nousisi joka toisen talon katolta tämän tästä ajaisi kyllä asukkaat täysin hulluksi.
 
Ja taas se meteli. Nykyäänkin isoissa kaupungeissa valitetaan helikopterien metelistä vaikka kyse on pääasiassa vain ylilennoista. Se, että helikoptereita laskeutuisi tai nousisi joka toisen talon katolta tämän tästä ajaisi kyllä asukkaat täysin hulluksi.

Tuolla luvataan 70 desiBeliä. Ilmeisesti sille melulle jotain mahdetaan ja se nyt on selvää ettei se melu samaa luokkaa ole kuin helikoptereissa.
 

Tuolla luvataan 70 desiBeliä. Ilmeisesti sille melulle jotain mahdetaan ja se nyt on selvää ettei se melu samaa luokkaa ole kuin helikoptereissa.

Menee kategoriaan uskon kun näen. Toki jos se on tuollainen pieni kaksipaikkainen, niin siitä voidaan saada vähän hiljaisempi.
Lisäksi ei mainita, että millä etäisyydellä tuo 70db on.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
271 705
Viestejä
4 693 031
Jäsenet
76 789
Uusin jäsen
SpaceBuggy

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom