Sähköinen matkustajalentokone...missä ne viipyy ?

[tuulispää]

Niin siis mikä tässä Kokkosen ohjeistuksessa on nyt niin vaikeaa ymmärtää:


Eli onko sulla nyt sitä ihan konkreettista, oikean maailman esimerkkiä siitä, mistä puhut?
Vai pitääkö tää keskustelu sun kanssa lopettaa täysin toivottomana?

On 2 lentävää mallia...olen tutkinut aihetta 2012 lähtien.

 

[tuulispää]

Laskuja tiskiin tai sit keskustellaan jonkun toisen laskuista. Jooko?

Laskut ei ole vapaata keskustelua...puhutaan yleisellä tasolla..siis runko joka muuten on turha...muutetaan lentokoneen nostovoimaa tuottavaksi osaksi....jotta kaikki koneen osat tekevät työtä...eli auttavat taloudellsuudessa...ja turvallisuudessa.



Tästäkin kuvasta näkee että mahdolliosuudet kennoalan lisäämuseen vs joku B 737 on aivan massiiviset.

 

[pomk]

Laskut ei ole vapaata keskustelua...puhutaan yleisellä tasolla..siis runko joka muuten on turha...muutetaan lentokoneen nostovoimaa tuottavaksi osaksi....jotta kaikki koneen osat tekevät työtä...eli auttavat taloudellsuudessa...ja turvallisuudessa.

No onko sulla jotain esimerkkiä antaa moisesta rakenteesta ja millainen aerodynamiikka sillä on saavutettu verrattuna tohon SI2 koneeseen? Vai onko tää jotain hölinää vaan vailla lainkaan todellisuuspohjaa?

Kerroit aiemmin että nelinkertainen aerodynamiikka vrt. SI2. Miten?

 

[tuulispää]

No onko sulla jotain esimerkkiä antaa moisesta rakenteesta ja millainen aerodynamiikka sillä on saavutettu verrattuna tohon SI2 koneeseen? Vai onko tää jotain hölinää vaan vailla lainkaan todellisuuspohjaa?

Kerroit aiemmin että nelinkertainen aerodynamiikka vrt. SI2. Miten?

Tästä sen jo näkee kun rungon muuttaa kantavaksi osaksi...kennoala kasvaa 2 x ja aerodynaaminen tehokkuus paranee.

 

[pomk]

Tästä sen jo näkee kun rungon muuttaa kantavaksi osaksi...kennoala kasvaa 2 x ja aerodynaaminen tehokkuus paranee.

Eli et halunnutkaan keskustella "paremmasta aerodynamiikasta" ja miten se onnistuu, vaan kennopinta-alasta? Palaammeko koskaan paremman aerodynamiikan pariin?

Mikä on linkatun koneen moottoriteho ja lentonopeus?

 

[tuulispää]

Eli et halunnutkaan keskustella "paremmasta aerodynamiikasta" ja miten se onnistuu, vaan kennopinta-alasta? Palaammeko koskaan paremman aerodynamiikan pariin?

Mikä on linkatun koneen moottoriteho ja lentonopeus?

Siis lentävä siipihän on ylivomaisesti puhtain lentolaite..tuo on runkosiipi melko puhtaana..tuota pystyy vielä puhdistamaan 30%.

Tämä on Vincent Burnellin lentolaitekehitelmä. Sieltä varmaan löytyy speksit.

Brunelli B-1000 Lifting Body Bomber 1942 (version 3.00)

\ Brunelli B1000 Canada Car & Foundry Proposed 1942 Long Range Heavy Payload Bomber (X-Plane Update 3.0) { To be flown with experimental flight model ON } X-Plane Version 11.40} There are no specifications for this aircraft on the interNet! So, I started with the available specifications for ...

forums.x-plane.org

 

[pomk]

Siis lentävä siipihän on ylivomaisesti puhtain lentolaite..tuo on runkosiipi melko puhtaana..tuota pystyy vielä puhdistamaan 30%.

Tämä on Vincent Burnellin lentolaitekehitelmä. Sieltä varmaan löytyy speksit.

Selvä. En löytänyt speksejä tukemaan väitettäsi. Jos esittää väitteitä niin niille pitää löytyä jotain perää. Tämä lukee ihan foorumin säännöissäkin. Unelmoinnille sopii ehkä paremmin joku toinen ketju tai räbä.

Olet esittänyt väitteen että SI2:n aerodynamiikkaa voisi nostaa nelinkertaiseksi. MITEN?

 

[tuulispää]

Selvä. En löytänyt speksejä tukemaan väitettäsi. Jos esittää väitteitä niin niille pitää löytyä jotain perää. Tämä lukee ihan foorumin säännöissäkin. Unelmoinnille sopii ehkä paremmin joku toinen ketju tai räbä.

Olet esittänyt väitteen että SI2:n aerodynamiikkaa voisi nostaa nelinkertaiseksi. MITEN?

Ottamalla käyttöön runkosiiven ja laminaarisen siipiprofiilin. Toki työntövoimaa pitää lisätä...potkurin pitää pyöriä kovempaa suuremmilla lapakulmilla ja lavoilla...mun laitteessa on 4 moottoria joiden lavat ovat 4 m dia.

Brunelli B-1000 Lifting Body Bomber 1942 (version 3.00)

\ Brunelli B1000 Canada Car & Foundry Proposed 1942 Long Range Heavy Payload Bomber (X-Plane Update 3.0) { To be flown with experimental flight model ON } X-Plane Version 11.40} There are no specifications for this aircraft on the interNet! So, I started with the available specifications for ...

forums.x-plane.org

 

[Sallys]

Tästä sen jo näkee kun rungon muuttaa kantavaksi osaksi...kennoala kasvaa 2 x ja aerodynaaminen tehokkuus paranee.

Tämä on kyllä hyvä idea. Toivottavasti näemme tuollaisia lentäviä siipiä matkustuskoneina piakkoin. Hyvä, että ideoit.

 

[pomk]

Ottamalla käyttöön runkosiiven ja laminaarisen siipiprofiilin. Toki työntövoimaa pitää lisätä...potkurin pitää pyöriä kovempaa suuremmilla lapakulmilla ja lavoilla...mun laitteessa on 4 moottoria joiden lavat ovat 4 m dia.

Onko tästä jotain laskelmia olemassa?

Linkatussa materiaalissa on jotain kuvitelmia, ei oikean koneen tietoja. En mitään laskujakaan löytänyt, vaan tietokonepelin mielikuvituslentokoneen.

 

[tuulispää]

Onko tästä jotain laskelmia olemassa?

Linkatussa materiaalissa on jotain kuvitelmia, ei oikean koneen tietoja. En mitään laskujakaan löytänyt, vaan tietokonepelin mielikuvituslentokoneen.

On mahdollista että Vincent Burnelli on menehtynyt vanhuuteen ja jäänyt kassakaappiin laskelmat.

Joo oon ollut 3 v kun Burnelli delasi.

Vincent Burnelli - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ehdottomasti Burnellin tie tässä on oikea...Burnelli ei tiennyt että joskus voitaisiin lentää aurinkoenergialla....eikä de Monge.

 

[pomk]

Ottamalla käyttöön runkosiiven ja laminaarisen siipiprofiilin. Toki työntövoimaa pitää lisätä...potkurin pitää pyöriä kovempaa suuremmilla lapakulmilla ja lavoilla...mun laitteessa on 4 moottoria joiden lavat ovat 4 m dia.

Tähän siis viittasin kun kysyin laskelmia.

Joku tämmönen laite kenties kyseessä, mutta neljällä moottorilla?

Wainfan Facetmobile - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[tuulispää]

Tähän siis viittasin kun kysyin laskelmia.

Joku tämmönen laite kenties kyseessä, mutta neljällä moottorilla?

Wainfan Facetmobile - Wikipedia

en.wikipedia.org

En oikein tiedä mihin kategoriaan tuo kuuluu...olisiko lentävä runko ?

 

[pomk]

En oikein tiedä mihin kategoriaan tuo kuuluu...olisiko lentävä runko ?

Taitaa kuulua kategoriaan "väitin taas kauheasti asioita ja en suostu kertomaan väitteille mitään perusteluita jotka kestävät jatkokysymyksiä tai muuta tarkastelua".

Tuo linkkaamani todellinen kone joka todella lentää, saisi jopa kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta päiväntasaajalla keskipäivällä aurinkopaneelien avulla. Kyytiin mahtuu yksi henkilö kuskin lisäksi ja matkanopeus on auton luokkaa.

 

[pomk]

Ehdottomasti Burnellin tie tässä on oikea...Burnelli ei tiennyt että joskus voitaisiin lentää aurinkoenergialla....eikä de Monge.

Yksikään Brunellin laitteista ei toimisi aurinkoenergialla. Kaikissa hurjat moottorit joita ei aurinko-, saati polkuenergialla ruokita.

 

[JaJu]

Kyllä noissa aina 2 pilottia pitää olla...ilmeisesti juuri heikommin koulutettuja huokeita pilotteja ( ainakin koklemattomampia kuten Toronton koneessa ) on juuri syöttöliikenne firmoilla...pienemmissä koneissa.

Ei tuosta businesta saa pienille koneille. Teknisesti voisi olla mahdollista tehdä autonomisia lentokoneita, jotka voidaan ottaa manuaalisesti haltuun etäohjauksella tarpeen tullen. Tekniikka on helpompaa kuin autonomisissa autoissa eikä antureiden hinnoissa tarvitse pihistellä samalla tavalla. Regulaatio on kuitenkin esteenä vielä pitkään, eikä rahtiversioitakaan kannata tehdä lyhyille stinteille. Eli ei ole insentiiviä aloittaa kallista tuotekehitystä. Tarvitaan Muskin tyylinen miljardööri puskemaan autonomista lentämistä. Oikeastaan samantyylinen tilanne meriliikenteessä, eli idea on olemassa, muttei vakavasti otettavaa toimijaa.

 

[pulatunnus]

Taitaa kuulua kategoriaan "väitin taas kauheasti asioita ja en suostu kertomaan väitteille mitään perusteluita jotka kestävät jatkokysymyksiä tai muuta tarkastelua".

Tuo linkkaamani todellinen kone joka todella lentää, saisi jopa kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta päiväntasaajalla keskipäivällä aurinkopaneelien avulla. Kyytiin mahtuu yksi henkilö kuskin lisäksi ja matkanopeus on auton luokkaa.

Muualla saa kennopinta-alaa parannettua jos kennottaa alapuolenkin.

Mutta tässä meillä aikapaljon etukenoa kuvitelmissa kun meillä ei ole niitä kennojakaan.

Mutta otskion kysymyksiin saatu paljon vastauksia.

- Kantamat riittämättömiä
- Paikkamäärät riittämättömiä, vaikka olisi hyväkuntoisia matkustajia
- Ei ole teknologiaa
- Koko, maatoimintojen/palveluiden kustannukset

Joitain hankkeita tiettävästi ollut lyhyille matkoille, ne ilmeisesti senverran tuoretta tegnologiaa että niistä ei ole ketjussa parsittu.

Maanpäällinen liikenne on kilpailukykyinen jo fosiili koneille lyhyillä pätkillä, jonkin kokoisiin merienylityksiin tegnologiaa voisi olla., mutta sielläkin kai pitäisi selättää kustannuksia, että olisi kilpailukykyinen polttoaineille, uusituvat tai synteettiset, hiilinielut pitäisi selättää.

 

[tuulispää]

Taitaa kuulua kategoriaan "väitin taas kauheasti asioita ja en suostu kertomaan väitteille mitään perusteluita jotka kestävät jatkokysymyksiä tai muuta tarkastelua".

Tuo linkkaamani todellinen kone joka todella lentää, saisi jopa kolmanneksen tarvitsemastaan energiasta päiväntasaajalla keskipäivällä aurinkopaneelien avulla. Kyytiin mahtuu yksi henkilö kuskin lisäksi ja matkanopeus on auton luokkaa.

Tunnen suunnittelijan ja jopa hänen vaimonsa...mutta en muista mihin kategoriaan tuo kuuluu.

Tämä on mielestäni lifting fuselage.



De Monge 1922.

 

[pomk]

Muualla saa kennopinta-alaa parannettua jos kennottaa alapuolenkin.

Hyvä ja toimiva idea niin kauan kun lennetään matalalla ja päiväntasaajalla olevien jäätiköiden yli.

Mutta otskion kysymyksiin saatu paljon vastauksia.

- Kantamat riittämättömiä
- Paikkamäärät riittämättömiä, vaikka olisi hyväkuntoisia matkustajia
- Ei ole teknologiaa
- Koko, maatoimintojen/palveluiden kustannukset

Joitain hankkeita tiettävästi ollut lyhyille matkoille, ne ilmeisesti senverran tuoretta tegnologiaa että niistä ei ole ketjussa parsittu.

Maanpäällinen liikenne on kilpailukykyinen jo fosiili koneille lyhyillä pätkillä, jonkin kokoisiin merienylityksiin tegnologiaa voisi olla., mutta sielläkin kai pitäisi selättää kustannuksia, että olisi kilpailukykyinen polttoaineille, uusituvat tai synteettiset, hiilinielut pitäisi selättää.

Hyvä kooste. Aika vähän on sellaisia reittejä joilla kuvitteellinen nykyteknologiaan (ei siis mitään scifiä) pohjaava akkutoiminen lentokone voittaa esimerkiksi junan, ollen kuitenkin tavallisen pulliaisen maksukyvyn huomioiden taloudellisesti järkevä. Pienkoneet joka reitille on ajatuksena kiehtova, mutta käytännössä idea hajoaa siihen että kenttiä ei ole ja niiden rakentaminen ympäristöihin minne ihmiset haluavat lomailemaan/bisnestä tekemään tulisi typerän kalliiksi. Luultavasti meritunnelit ja nopeat junayhteydet olisivat kokonaisuutena edullisemmat.

 

[pomk]

Tunnen suunnittelijan ja jopa hänen vaimonsa...mutta en muista mihin tuo kategoriaan tuo kuuluu.

Jos soitat ja kysyt niiden laskelmien perään?

 

[tuulispää]

Jos soitat ja kysyt niiden laskelmien perään?

Waifan varmaan vastaa jos kysyt.

Kaiffari suunnitteli F-117 koneen.

 

[pomk]

Waifan varmaan vastaa jos kysyt.

Kaiffari suunnitteli F-117 koneen.

Sinun väite, sinun tehtävä tukea väitettäsi.

Jos ei mitään kuulu niin oletetaan väitteesi perättömäksi potaskaksi.

 

[HTK12]

Valitettavasti en voi näyttää sitä...kuten sanoin se puolustusvoimille suunniteltu konsepti ja erittäin salainen. Tosin puolustusvoimat ei ole tilaaja....ainakaan vielä.

Aivan eli mitään muuta kuin unelmia ei vielä ole. Konsepteja on varmasti vähän jokaisella, mutta kun niistä pitäisi saada joku oikeasti toimiva homma loppuu siihen.

 

[tuulispää]

Sinun väite, sinun tehtävä tukea väitettäsi.

Jos ei mitään kuulu niin oletetaan väitteesi perättömäksi potaskaksi.

Siis mitä...et usko että se on Wainfanin suunnittelema F-117 ?

Sävelsihän Sibelius Finlandian ?

 

[JCSH]

Siis mitä...et usko että se on Wainfanin suunnittelema F-117 ?

Jos on niin ei sitä ainakaan CV:ssä mainitse. Oli kyllä Lockheedillä töissä 1979-1981, eli kai se mahdollisesti olisi voinut olla kyseisessä projektissa mukana, mutta Have Blue (johon F-117 pohjautuu) teki ensilentonsa jo vuonna 1977, eli ennen kuin Wainfan aloitti Lockheedillä.

 

[Juha Kokkonen]

Valitettavasti en voi näyttää sitä...kuten sanoin se puolustusvoimille suunniteltu konsepti ja erittäin salainen. Tosin puolustusvoimat ei ole tilaaja....ainakaan vielä.

Ei selvästikään mennyt erillinen varta vasten annettu ohjeistus perille, vaikka asiasta on ties kuinka monta kertaa sanottu.