Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Tonnin Seteli]

Samoin kiinnostaa se, millä kaukolämpö tuotetaan 2030-2040. Polttaminen vähenee ja sähkö lisääntyy, se on varma, mutta kuinka dramaattisesti.

Erityisesti kiinnostaa se, aletaanko tuottaa pienydinvoimalla. Toki myös se liittyykö tähän sähköntuotantoa, mutta oleellinen osahan kaiketi olisi, tuleeko näitä yksiköitä ollenkaan. Muutenhan kaikki korvaava lämpö pitää tuottaa sähköllä, oli se sitten resistiivisesti tai lämpöpumpuin.

Vastaustahan tällaiseen ei taida olla vaan pelkkiä arvauksia. Tekniikkaa on välillä hypetetty ja välillä pessimistisesti pidetty mahdottomana, vaarallisena, pelottavana tai liian kalliina - siitä huolimatta, että kukaan ei taida oikeasti tietää mikä voisi hintataso tai yleinen asenne ensi vuosikymmenellä olla.

 

[2112]

En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä. Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Sinänsä kyllä huvittavaa, että saman vuorokauden aikana nähdään lähestulkoon sekä vuoden kovimpia että edullisimpia hintoja.

 

[Tonnin Seteli]

En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä.

En osaa sanoa, voiko moisen kristallipallon luotettavuudesta edes sanoa mitään olennaista, mutta jossain määrin hyödyllisenä olen sitä pitänyt. Kuitenkin lukemani palvelukuvauksen perusteella tämä sammakonsuolista ja teenlehdistä ennustaminen tehdään vain Suomen tuulituotannon ja lämmitystarvearvion(joka on sekin hyttysen nussimista asutuksen epätasaisen jakautumisen takia) perusteella, eikä suinkaan naapurialueiden vastaavien tekijöiden perusteella. Edes ydinvoiman huoltoja ei luvattu aikanaan huomiotaviksi, minkä puutteen voisi olettaa jo korjatun.

Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Onhan yli 40c aamulla jotain mitä voisi joku sanoa jopa yllättäväksi. Kuitenkin talveen 23-24 verrattuna heittely on ollut varsin maltillista, mitä toki selittää enimmäkseen lauha talvi tiheämmin asutussa osassa maata. Ensi talven pakkaskausia ja kauhupäiviä ei välttämättä tarvitse ennustellen kauhistella, kun aina voi muistella reilun vuoden takaisia ilmiöitä.

 

[MOS6510]

En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä. Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Sinänsä kyllä huvittavaa, että saman vuorokauden aikana nähdään lähestulkoon sekä vuoden kovimpia että edullisimpia hintoja.

Suuri syy tuolle hintapiikille on se, että se hintapiikki on niin lyhyt. Kaupunkien CHP käy hintapiikin aikaan vain noin 1100 MW teholla - miksi? Koska piikki on niin lyhyt, niin CHP-voimaloiden tehoja ei kannata nostaa muutamaksi tunniksi ja niiden tuotannosta tehdyt blokkitarjoukset eivät mene läpi.

Tällaisia piikkejä varten tarvittaisiin lisää nopeasti säätyvää tuotantoa - esimerkiksi kaasuturbiineja. Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.

 

[Grez]

Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.

Tiedän että tarkoitit kirjoittaa että syntyäkseen kaupallisesti kaasuturbiinit vaatisivat riittävän usein toistuvia hintapiikkejä tai muuten vaan korkeita hintoja.

Nyt tuon voisi lukea niin, että koska on hintapiikkejä (edes satunnaisesti) niin kaasuturbiineja ei voi kaupallisesti syntyä.

 

[B12]

Tämän päivän piikissä, niin montako 200MW datakeskusta olisi tarvittu, että hinta olisi heilahtanut sinne neljään euroon?

 

[B12]

Erityisesti kiinnostaa se, aletaanko tuottaa pienydinvoimalla. Toki myös se liittyykö tähän sähköntuotantoa, mutta oleellinen osahan kaiketi olisi, tuleeko näitä yksiköitä ollenkaan. Muutenhan kaikki korvaava lämpö pitää tuottaa sähköllä, oli se sitten resistiivisesti tai lämpöpumpuin.

Vastaustahan tällaiseen ei taida olla vaan pelkkiä arvauksia. Tekniikkaa on välillä hypetetty ja välillä pessimistisesti pidetty mahdottomana, vaarallisena, pelottavana tai liian kalliina - siitä huolimatta, että kukaan ei taida oikeasti tietää mikä voisi hintataso tai yleinen asenne ensi vuosikymmenellä olla.

Ne "halvat" pienydinvoimalat ovat matalapaineisia kaukolämpökattiloita. Kun aletaan tehdä 300 asteista tulistettua höyryä 150 barin paineella turbiinin pyörittämiseen, turvatoimet ja kustannukset nousevat potenssiin n. Pienydinvoimalaa ei omasta mielestäni ole mitään järkeä tehdä sähköä tuottamaan ainakaan höyryturbiinilla, koska hintaa tulee melkein sama kuin isollekin. Osittain siitäkin syystä OL3 tehtiin niin iso kuin mahdollista, koska sai käytännössä "samaan hintaan". Hinta tulee muusta kuin raudan ja betonin määrästä.

No sitten se kun on se 200M€ ydinkäyttöinen kaukolämpökattila, niin mihin se lämpö dumpataan kesällä, vai laitetaanko laitos kylmäksi? Nuo kaukolämmön polttolaitokset ovat olleet hyvä ratkaisu Suomen oloissa. Veikkaan että ydinkattila on aivan liian kallis pelkkään talviajoon.

 

[MOS6510]

Tämän päivän piikissä, niin montako 200MW datakeskusta olisi tarvittu, että hinta olisi heilahtanut sinne neljään euroon?

Tämän päivän piikissä ero nykyhinnan ja 4 eur/kWh välillä on noin 970 MW.

Klo 08:00-09:00 tunnilla Nordpool-kaupan volyymi on noin 7500 MW. Tarjonta loppuu tasolla 7658 MW ja kysyntäpuolella 4 eur saavutetaan kulutuksella 6684 MW. Eli 970 MW vähemmän tarjontaa / lisää kulutusta ja hinta saavuttaa maksimin ja kiertävät sähkökatkot alkavat.

 

[peksii]

Tämän päivän piikissä ero nykyhinnan ja 4 eur/kWh välillä on noin 970 MW.

Klo 08:00-09:00 tunnilla Nordpool-kaupan volyymi on noin 7500 MW. Tarjonta loppuu tasolla 7658 MW ja kysyntäpuolella 4 eur saavutetaan kulutuksella 6684 MW. Eli 970 MW vähemmän tarjontaa / lisää kulutusta ja hinta saavuttaa maksimin ja kiertävät sähkökatkot alkavat.

Tuohon vielä lisäksi noin 500 MW kapasiteettia sähkölle Virosta. Ja tuo on liioittelua, että maksimihinnalla kiertävät sähkökatkot alkavat samantien. Siinä on vielä markkinatoimijoilla vähintään se 12 tuntia aikaa ensin tasapainottaa tilanne intraday-markkinoilla. Baltiassa tuo maksimihinta tuli vastaan pariinkin otteeseen vuonna 2022 eikä siellä kiertäviin sähkökatkoihin jouduttu kuitenkaan.

 

[mattix]

Eli 970 MW vähemmän tarjontaa / lisää kulutusta ja hinta saavuttaa maksimin ja kiertävät sähkökatkot alkavat.

Ja tuo on liioittelua, että maksimihinnalla kiertävät sähkökatkot alkavat samantien. Siinä on vielä markkinatoimijoilla vähintään se 12 tuntia aikaa ensin tasapainottaa tilanne intraday-markkinoilla.

Juuri näin. Siinä starttaa aika moni laitos, joka on jäänyt rannalle ruikuttamaan. Lisäksi teollisuus ajaisi kulutusta alas. Epäsuhta pitäisi olla hulppeasti suurempi.

 

[HTK12]

En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä. Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Sinänsä kyllä huvittavaa, että saman vuorokauden aikana nähdään lähestulkoon sekä vuoden kovimpia että edullisimpia hintoja.

Ensi talvea ajatellen kannattaa muistaa se Aurora line valmistuminen, eli SE1->FI tulee siirtokapaa lisää 800MW. Kun SE1 hintataso on huomattavasti Suomea matalampi, niin se tulee kyllä näitä hintapiikkejä tasaamaan ensi talvena.

 

[eurokeitai]

Suuri syy tuolle hintapiikille on se, että se hintapiikki on niin lyhyt. Kaupunkien CHP käy hintapiikin aikaan vain noin 1100 MW teholla - miksi? Koska piikki on niin lyhyt, niin CHP-voimaloiden tehoja ei kannata nostaa muutamaksi tunniksi ja niiden tuotannosta tehdyt blokkitarjoukset eivät mene läpi.

Jos se piikki olisi ollut korkeampi, niin kyllä siellä olisi ne blokkitarjoukset menneet läpi paljon ennenkuin mitään 4€/kWh tai mikään kiertävä sähkökatko alkaa. Blokkitarjoustahan ei kiinnosta kuinka lyhyt piikki on, vaain mikä on keskihinta tarjouksen aikana on. Jos laittaa tarjouksen "10c/kWh 10 tunnin ajalta" tarjouksen, niin sehän menee läpi jos vaikka on 9 ilmaista tuntia ja yksi 1€/kWh tunti.

Tällaisia piikkejä varten tarvittaisiin lisää nopeasti säätyvää tuotantoa - esimerkiksi kaasuturbiineja. Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.

Tällaisiin parin tunnin piikkeihin puree akut ja lämpövarastot paljon halvemmalla.

 

[MOS6510]

Juuri näin. Siinä starttaa aika moni laitos, joka on jäänyt rannalle ruikuttamaan. Lisäksi teollisuus ajaisi kulutusta alas. Epäsuhta pitäisi olla hulppeasti suurempi.

Teollisuuden kulutuksen alasajo hinnan noustessa on jo huomioitu tässä käyrässä (ja siis tarjouksissa). Hinnan määräytymisen hetkellä vain sisällä olevilla tarjouksilla on väliä. Toki se on totta, että jos kulutusta olisi oikeasti 970 MW enemmän ja tilanteen tiukkuus olisi markkinassa tiedossa, tulisi aivan kaikki mahdollinen tarjonta markkinaan ja tämä olisi näkynyt tarjouksissa. Jokaisen kaupungin jokainen (vielä olemassaoleva) CHP-voimala olisi tuolla hinnalla mukana tarjonnassa - nyt ei ollut - siis jos kyseinen voimala pystyy ylipäätään tuottamaan ilman vastaavaa kaukolämmön kysyntää. Läheskään kaikki eivät pysty.

 

[Shajk]

Teollisuuden kulutuksen alasajo hinnan noustessa on jo huomioitu tässä käyrässä (ja siis tarjouksissa). Hinnan määräytymisen hetkellä vain sisällä olevilla tarjouksilla on väliä. Toki se on totta, että jos kulutusta olisi oikeasti 970 MW enemmän ja tilanteen tiukkuus olisi markkinassa tiedossa, tulisi aivan kaikki mahdollinen tarjonta markkinaan ja tämä olisi näkynyt tarjouksissa. Jokaisen kaupungin jokainen (vielä olemassaoleva) CHP-voimala olisi tuolla hinnalla mukana tarjonnassa - nyt ei ollut.

Kulutuspuolellakin voi olla blokkitarjouksia, eli teollisuuden kulutusjousto ei välttämättä näy.

Ja sitten on toki sellaisiakin paikkoja kuin oma työpaikka, kärsitään ne ensimmäiset päivät ja katotaan sitten seuraavalle viikolle jos meininki jatkuu pitäisikö tuotanto ajaa alas.

 

[samsungaaja]

On kyllä päätöntä heittelyä taas pörssissä tosin huomisen hinnat toki maistuu. Noita 40 c tai kovempia piikkejä ei tainnut paljoa olla talvellakaan. Juu juu ei tuullut tänään mutta kuitenkin.

 

[HTK12]

On kyllä päätöntä heittelyä taas pörssissä tosin huomisen hinnat toki maistuu. Noita 40 c tai kovempia piikkejä ei tainnut paljoa olla talvellakaan. Juu juu ei tuullut tänään mutta kuitenkin.

Tuotannossa huollot menossa, SE3+FI alueilla pelkästään jo 3 500MW ydinvoimaa huollossa.

 

[kapiteeli]

Näin saadaan seuraavanlainen järjestys halvimmasta kalleimpaan:
1. Kemijoki best case scenario. Hinta 156 t€/MWh
2. Kemijoki worst case scenario. Hinta 208 t€/MWh.
3. Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 t€/MWh.
4. Melbourne, AU. Hinta 283 t€/MWh.
5. Neoen, LPR. Hinta 354 t€/MWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
6. Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
7. Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Päivitetäänpä tätä listaa:
1. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
2. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
5. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
7. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
8. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Boldatusta Oulun Energian varastosta uutisoitiin tänään. Akkuvaraston kustannus kilowattituntia kohti Suomessa on pudonnut 1,5 vuodessa 22 % ja neljässä vuodessa 52 %.

 

[Miksuu]

On kyllä päätöntä heittelyä taas pörssissä tosin huomisen hinnat toki maistuu. Noita 40 c tai kovempia piikkejä ei tainnut paljoa olla talvellakaan. Juu juu ei tuullut tänään mutta kuitenkin.

Yhen päivän pikku piikit ole kelleen kuolemaksi! Vasta jos ne alkaa olee viikkoja. Senteistä silti puhutaan keskiarvolla!

 

[eurokeitai]

Päivitetäänpä tätä listaa:
1. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
2. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
5. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
7. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
8. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Boldatusta Oulun Energian varastosta uutisoitiin tänään. Akkuvaraston kustannus kilowattituntia kohti Suomessa on pudonnut 1,5 vuodessa 22 % ja neljässä vuodessa 52 %.

1. Kaukolämpövarasto varanto. 90GWh / 200M€ -> 2.2€/kWh.

 

[kapiteeli]

1. Kaukolämpövarasto varanto. 90GWh / 200M€ -> 2.2€/kWh.

Joo toki lämmön varastointi on huomattavasti huokeampaa kuin sähkön. Tuostahan voisi pyöräyttää karkeasti että vaikka hyötysuhde sähkö -> lämpö -> sähkö olisi vain 1 %, olisi touhu silti kannattavampaa kuin pumppuvoimaloilla tai akuilla.

 

[rock]

Tällaisia piikkejä varten tarvittaisiin lisää nopeasti säätyvää tuotantoa - esimerkiksi kaasuturbiineja. Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.

Juurikin näin. Sain juuri pöydälleni esiselvityksen kaasuturbiineista eräällä polttoaineella ja voin sen verran paljastaa että tuohon 40snt/kWh hintaan se ei vielä hörähtäisi käyntiin auttamaan tilanteessa. Aika paljon synkemmäksi markkinatilanteen pitäisi mennä (kuluttajan kannalta) että kaasuturbiineja kannattaa määrissä rakentaa.

 

[MOS6510]

4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.

5000 syklin eliniällä on tuon akkuvaraston pelkän investoinnin kulu ilman rahoituskustannuksia 5,5 snt/kWh per sykli. Kaikki muut kustannukset (ylläpito, huoltosopimukset, rahoituskustannukset, maa-alue jne) huomioiden on kustannus lienee jossain 10 snt/kWh-tasolla per akun kautta kierrätetty kWh + ostosähkön kustannus päälle (round-robinin hyötysuhde lienee noin 90%, joten ostosähkön hinta pitää korjata vastaavasti).

Edellä mainittu siis jos tuota akustoa käytetään day-ahead-markkinassa.

 

[B12]

Juurikin näin. Sain juuri pöydälleni esiselvityksen kaasuturbiineista eräällä polttoaineella ja voin sen verran paljastaa että tuohon 40snt/kWh hintaan se ei vielä hörähtäisi käyntiin auttamaan tilanteessa. Aika paljon synkemmäksi markkinatilanteen pitäisi mennä (kuluttajan kannalta) että kaasuturbiineja kannattaa määrissä rakentaa.

Näinhän se tahtoo mennä. Käyttäminen on kallista ja käyttöaste jää alhaiseksi. Ei taida Huutokosken turbiinitkaan käynnistyä kuin äärimmäisessä hädässä ja viimeisenä lukkona ennen sähkökatkoja.

 

[kapiteeli]

Pari ydinvoimasähkettä
- Unelma edullisista korealaisreaktoreista romuttui aiemmin Ruotsissa ja Sloveniassa KHNP:n jäätyä pois tarjouskaavailuista, ja nyt näin kävi myös Alankomaissa.
- Ruotsissa valmistellaan tukimekanismia, jonka avulla voitaisiin rakentaa 5000 MW uutta ydinvoimaa. Keinoina mainitaan valtion tarjoamat lainat ja takuuhinta.
- Myös Ranskassa hyvin samankaltaisia aikomuksia. Valtio olisi tarjoamassa EDF:lle tukilainan kuuden EPR2-reaktorin rakentamiseen, joka kattaisi vähintään puolet rakentamiskustannuksista, minkä lisäksi tarjottaisiin takuuhinta 10 snt/kWh. Rakennuspäätös uusista reaktoreista voisi tulla ensi vuonna ja rakentaminen käynnistyä vuonna 2027. Hinnan kerrotaan olevan 67,4 miljardia euroa eli 11,2 miljardia per reaktori.

 

[vemkki]

Pari ydinvoimasähkettä
- Unelma edullisista korealaisreaktoreista romuttui aiemmin Ruotsissa ja Sloveniassa KHNP:n jäätyä pois tarjouskaavailuista, ja nyt näin kävi myös Alankomaissa.
- Ruotsissa valmistellaan tukimekanismia, jonka avulla voitaisiin rakentaa 5000 MW uutta ydinvoimaa. Keinoina mainitaan valtion tarjoamat lainat ja takuuhinta.
- Myös Ranskassa hyvin samankaltaisia aikomuksia. Valtio olisi tarjoamassa EDF:lle tukilainan kuuden EPR2-reaktorin rakentamiseen, joka kattaisi vähintään puolet rakentamiskustannuksista, minkä lisäksi tarjottaisiin takuuhinta 10 snt/kWh. Rakennuspäätös uusista reaktoreista voisi tulla ensi vuonna ja rakentaminen käynnistyä vuonna 2027. Hinnan kerrotaan olevan 67,4 miljardia euroa eli 11,2 miljardia per reaktori.

Tuossa Ranskan tuessa on tietysti siinä mielessä järkeä, että siinä tuetaan ranskalaista ydinvoimalateollisuutta. Ties vaikka voimaloiden hintaa saataisiin vähitellen laskettua, kun tietotaito kehittyy.

 

[vemkki]

Pitkästä aikaa uusi tuulivoimapuistohanke Suomeen. Nimellisteho 472 MW, Suomen suurin (edit: Hankkeena Suomen suurin, mutta tässä onkin kaksi tuulivoimapuistoa). Valmistuu vuosien 2027 ja 2028 aikana. Lisää Suomen sähköntuotantoa vuositasolla noin 2 prosentilla.

Energia | Suomeen nousee jättimäinen tuulivoimapuisto – investoinnin arvo 700 miljoonaa euroa

OX2 päätti Suomen tähän asti suurimmasta tuulivoimainvestoinnista. Yhteensä 700 miljoonan euron hankkeet kasvattavat Suomen sähkön tuotantoa noin kaksi prosenttia. Alueen kunnille on luvassa isot verotulot.

www.hs.fi

 

[MOS6510]

Pitkästä aikaa uusi tuulivoimapuistohanke Suomeen. Nimellisteho 472 MW, Suomen suurin (edit: Hankkeena Suomen suurin, mutta tässä onkin kaksi tuulivoimapuistoa). Valmistuu vuosien 2027 ja 2028 aikana. Lisää Suomen sähköntuotantoa vuositasolla noin 2 prosentilla.

Energia | Suomeen nousee jättimäinen tuulivoimapuisto – investoinnin arvo 700 miljoonaa euroa

OX2 päätti Suomen tähän asti suurimmasta tuulivoimainvestoinnista. Yhteensä 700 miljoonan euron hankkeet kasvattavat Suomen sähkön tuotantoa noin kaksi prosenttia. Alueen kunnille on luvassa isot verotulot.

www.hs.fi

Tämä lisää tuulivoiman alassäätöä hyvällä tuulella satoja megawatteja. Tuosta tuotannosta menee noin lähtökohtaisesti merkittävä osa hukkaan, sillä Suomen sähköverkkoon ei läheskään aina mahdu edes nykyistä tuulivoimatuotantoa.

 

[peksii]

Tämä lisää tuulivoiman alassäätöä hyvällä tuulella satoja megawatteja. Tuosta tuotannosta menee noin lähtökohtaisesti merkittävä osa hukkaan, sillä Suomen sähköverkkoon ei läheskään aina mahdu edes nykyistä tuulivoimatuotantoa.

Onnistuit tästäkin uutisesta löytämään vain negatiivisia kulmia, jotka eivät muutenkaan edes pidä mitenkään paikkaansa... Lähtökohtaisesti merkittävää osaa tuotannosta ei mene hukkaan, vaikka sähköverkkoon ei mahtuisi aina kaikkea tuulituotantoa. Ja ei varmaan sattumaa, että puistot otetaan käyttöön 2027 ja 2028 aikana, kun Fingridin verkkovahvistukset länsirannikolla valmistuvat juuri noihin aikoihin myös.

 

[MOS6510]

Onnistuit tästäkin uutisesta löytämään vain negatiivisia kulmia, jotka eivät muutenkaan edes pidä mitenkään paikkaansa... Lähtökohtaisesti merkittävää osaa tuotannosta ei mene hukkaan, vaikka sähköverkkoon ei mahtuisi aina kaikkea tuulituotantoa. Ja ei varmaan sattumaa, että puistot otetaan käyttöön 2027 ja 2028 aikana, kun Fingridin verkkovahvistukset länsirannikolla valmistuvat juuri noihin aikoihin myös.

Eivät ne verkkovahvistukset vaikuta mitenkään siihen, että valtakunnanverkkoon ei voi syöttää kulutusta suurempaa tuotantoa missään tilanteessa. Jos sähköä syntyy liikaa, on jonkin tahon säädettävä tuotantoa alas. Meillä on jo nyt merkittävää alassäätöä käytännössä aina, kun tuulivoimatuotanto on hyvällä tasolla - ja jopa talviaikaan ja viimeksi 28-30.3 välisenä aikana. Jos OL3 olisi ollut pois huollosta, olisi alassäätö ollut parhaimmillaan luokkaa 1500-2000 MW.

Tuulivoiman energiantuotannosta hyvin suuri osa osuu hyviin tuuliin, joten tällä alkaa olla merkittävä vaikutus kaiken tuulivoiman kannattavuuteen - eikä pelkästään tuulivoiman vaan kaiken sähköntuotannon.

 

[samsungaaja]

Eivät ne verkkovahvistukset vaikuta mitenkään siihen, että valtakunnanverkkoon ei voi syöttää kulutusta suurempaa tuotantoa missään tilanteessa. Jos sähköä syntyy liikaa, on jonkin tahon säädettävä tuotantoa alas. Meillä on jo nyt merkittävää alassäätöä käytännössä aina, kun tuulivoimatuotanto on hyvällä tasolla - ja jopa talviaikaan ja viimeksi 28-30.3 välisenä aikana. Jos OL3 olisi ollut pois huollosta, olisi alassäätö ollut parhaimmillaan luokkaa 1500-2000 MW.

Tuulivoiman energiantuotannosta hyvin suuri osa osuu hyviin tuuliin, joten tällä alkaa olla merkittävä vaikutus kaiken tuulivoiman kannattavuuteen - eikä pelkästään tuulivoiman vaan kaiken sähköntuotannon.

Eli tuulivoima aiheuttaa järkyttävät hintaheittelyt, sitten kun tuulee kaikkea ei saada edes käytettyä ja paskoo vielä muunkin sähköntuotannon kannattavuutta. Mukava markkinahäirikkö!

 

[vemkki]

Ehtii tässä parissa vuodessa tulla lisää kulutustakin aika paljon, kuten sähkökattiloita.

 

[Gespard]

Uudet tuulivoimalaankkeet on perseestä, ei ole edelleenkään lainsäädäntö täällä sillä tasolla että se määrittelisi minne niitä saa rakentaa. Yhtä sekopäistä menoa kuin kaivosten kanssa.

 

[HTK12]

Eivät ne verkkovahvistukset vaikuta mitenkään siihen, että valtakunnanverkkoon ei voi syöttää kulutusta suurempaa tuotantoa missään tilanteessa. Jos sähköä syntyy liikaa, on jonkin tahon säädettävä tuotantoa alas. Meillä on jo nyt merkittävää alassäätöä käytännössä aina, kun tuulivoimatuotanto on hyvällä tasolla - ja jopa talviaikaan ja viimeksi 28-30.3 välisenä aikana. Jos OL3 olisi ollut pois huollosta, olisi alassäätö ollut parhaimmillaan luokkaa 1500-2000 MW.

Tuulivoiman energiantuotannosta hyvin suuri osa osuu hyviin tuuliin, joten tällä alkaa olla merkittävä vaikutus kaiken tuulivoiman kannattavuuteen - eikä pelkästään tuulivoiman vaan kaiken sähköntuotannon.

Kyllähän sinne voi hyvin syöttää kulutusta enemmän sähköä, kun on vientiä. Unohdat nyt sujuvasti, että Estlink 2 on poikki ja sinne olisi viety se 650MW enemmän. Kun viimeisin tuulivoiman tuotannonennätys tehtiin (18.3), niin silloinkin oltiin yöllä & aamu vielä nettotuojia kunnes sitten päivällä alkoi hiljalleen kääntyä viennin puolelle. Meille rakennetaan kokoajan lisää energiavarastoja & sähkökattiloita kaukolämpöön ja kulutus muutenkin tulee sähköistymisen seurauksena kasvamaan, joten kyllä sille halvalle energialle tulee olemaan kysyntää jatkossakin. Jos ne SE1 rummutetut tehdas investoinnit toteutuu, niin sinnekkin alkaa vuosikymmenen loppupuolella olemaan vientiä kun tuulivoima tuottaa hyvin. Vaikka meillä sähköntuotanto olisi 100% ydinvoimaa, niin silloinkin jouduttaisiin alassäätöä tekemään kun kulutus vaihtelee niin paljon riippuen säästä.

 

[rock]

Pitkästä aikaa uusi tuulivoimapuistohanke Suomeen. Nimellisteho 472 MW, Suomen suurin (edit: Hankkeena Suomen suurin, mutta tässä onkin kaksi tuulivoimapuistoa). Valmistuu vuosien 2027 ja 2028 aikana. Lisää Suomen sähköntuotantoa vuositasolla noin 2 prosentilla.

Energia | Suomeen nousee jättimäinen tuulivoimapuisto – investoinnin arvo 700 miljoonaa euroa

OX2 päätti Suomen tähän asti suurimmasta tuulivoimainvestoinnista. Yhteensä 700 miljoonan euron hankkeet kasvattavat Suomen sähkön tuotantoa noin kaksi prosenttia. Alueen kunnille on luvassa isot verotulot.

www.hs.fi

Detaljitason juttu, mutta tuo nimellisteho jakaantuu kahteen eri puistoon eli yksittäisinä kohteina nämä ei ole Suomen suurin tuulivoimapuisto. Yhtä hyvin olisivat voineet uutisoida että kaksi uutta hanketta, mutta väen vängällä on taas yritetty saada otsikointia raflaavammaksi. Joo, on iso investointi joka tapauksessa.

Mielenkiintoisempaa tuossa on että OX2 tekee nämä puistot omaan taseeseensa eikä myy niitä eteenpäin kuten on tehnyt aiempien projektien kanssa. Tämä ilmeisesti on linjassa heidän tuoreiden ruotsalaisomistajien strategian kanssa, tosin veikkaan että näistä tulevista projekteistakin on sähköä myyty jo joillekin tahoille PPA sopimuksilla. Olisi yllättävää jos OX2 lähtisi ihan puhtaaseen sähköntuotantobisnekseen mukaan.

Ja ei varmaan sattumaa, että puistot otetaan käyttöön 2027 ja 2028 aikana, kun Fingridin verkkovahvistukset länsirannikolla valmistuvat juuri noihin aikoihin myös.

Ei todellakaan ole sattumaa. Tuo Halsuan puisto kyllä olisi onnistunut ilmankin verkonvahvistuksia, mutta tuo etelämpänä oleva ei.

 

[vemkki]

Detaljitason juttu, mutta tuo nimellisteho jakaantuu kahteen eri puistoon eli yksittäisinä kohteina nämä ei ole Suomen suurin tuulivoimapuisto. Yhtä hyvin olisivat voineet uutisoida että kaksi uutta hanketta, mutta väen vängällä on taas yritetty saada otsikointia raflaavammaksi. Joo, on iso investointi joka tapauksessa.

Kappas joo, näköjään lehdistötiedotteessa käytetään termiä "Suomen kaikkien aikojen suurin uusiutuvan energian investointipäätös", mutta myöhemmin tarkennetaan, että kyse on kahdesta hankkeesta.

OX2 on tehnyt Suomen kaikkien aikojen suurimman uusiutuvan energian investointipäätöksen – tuulipuistojen rakentaminen alkaa heti - OX2

www.ox2.com

 

[MOS6510]

Kyllähän sinne voi hyvin syöttää kulutusta enemmän sähköä, kun on vientiä. Unohdat nyt sujuvasti, että Estlink 2 on poikki ja sinne olisi viety se 650MW enemmän. Kun viimeisin tuulivoiman tuotannonennätys tehtiin (18.3), niin silloinkin oltiin yöllä & aamu vielä nettotuojia kunnes sitten päivällä alkoi hiljalleen kääntyä viennin puolelle. Meille rakennetaan kokoajan lisää energiavarastoja & sähkökattiloita kaukolämpöön ja kulutus muutenkin tulee sähköistymisen seurauksena kasvamaan, joten kyllä sille halvalle energialle tulee olemaan kysyntää jatkossakin. Jos ne SE1 rummutetut tehdas investoinnit toteutuu, niin sinnekkin alkaa vuosikymmenen loppupuolella olemaan vientiä kun tuulivoima tuottaa hyvin. Vaikka meillä sähköntuotanto olisi 100% ydinvoimaa, niin silloinkin jouduttaisiin alassäätöä tekemään kun kulutus vaihtelee niin paljon riippuen säästä.

Silloin, kun Suomessa tuulee erinomaisesti, niin tuulee myös Ruotsissa. Tällöin meillä on ylijäämäsähköä yhtä aikaa useammassa maassa. Tässä yhtälössä ei Viron yhteydellä ole suurtakaan merkitystä.

Mitä tulee sähkökattiloihin, niin tällä hetkellä kattiloiden maksimitehot ovat jossain 700 MW luokassa. Kun tuulta voi syntyä yli 6000 MW, ei kattiloillakaan ole tällä hetkellä suurta merkitystä.

 

[B12]

Silloin, kun Suomessa tuulee erinomaisesti, niin tuulee myös Ruotsissa. Tällöin meillä on ylijäämäsähköä yhtä aikaa useammassa maassa. Tässä yhtälössä ei Viron yhteydellä ole suurtakaan merkitystä.

Mitä tulee sähkökattiloihin, niin tällä hetkellä kattiloiden maksimitehot ovat jossain 700 MW luokassa. Kun tuulta voi syntyä yli 6000 MW, ei kattiloillakaan ole tällä hetkellä suurta merkitystä.

No laitetaan vaikka XX kpl 250MW datakeskuksia ja Shitcoin-louhimoita, niin on tuokin ongelma pitkälti ratkaistu.

Tyynellä sitten on ratkeaa se liian halvan sähkön keskihinnan ongelmakin samalla kertaa.

 

[JCSH]

Mitä tulee sähkökattiloihin, niin tällä hetkellä kattiloiden maksimitehot ovat jossain 700 MW luokassa. Kun tuulta voi syntyä yli 6000 MW, ei kattiloillakaan ole tällä hetkellä suurta merkitystä.

Nuo uudet tuulivoimalat valmistuu 3-4 vuoden sisällä. Eiköhän siinä vaiheessa ole tullut reippaasti lisää noita sähkökattiloita, kerta ne on tällä hetkellä aikalailla se halvin tapa vähentää päästöjä ja muutenkin tuottaa kaukolämpöä.
*edit*
Esim Tampereelle valmistuu tänä vuonna 100 MW edestä sähkökattiloita.

 

[HTK12]

Silloin, kun Suomessa tuulee erinomaisesti, niin tuulee myös Ruotsissa. Tällöin meillä on ylijäämäsähköä yhtä aikaa useammassa maassa. Tässä yhtälössä ei Viron yhteydellä ole suurtakaan merkitystä.

Tämä nyt ei pidä paikkaansa, jos satut nyt yhtään katsomaan tilastoja. Esim. tuota ennätyspäivää seuraavana päivänä SE3:lle vietiin keskimäärin 890MW teholla kun siellä ei ollut ylijäämä sähköä. Viroon olisi varmaan viety piuhat punaisena, jos Estlink2 olisi ollut kunnossa. Kyllä se Viron 1 000MW siirto on jo merkittävä kun katsoo paljonko meillä tuotantoa on.

Mitä tulee sähkökattiloihin, niin tällä hetkellä kattiloiden maksimitehot ovat jossain 700 MW luokassa. Kun tuulta voi syntyä yli 6000 MW, ei kattiloillakaan ole tällä hetkellä suurta merkitystä.

Niiden määrä tulee kyllä lisääntymään huomattavasti vuosikymmen loppuun mennessä, kuten tulee lämpövarastojenkin, kun fossiilisten polttaminen vähenee kokoajan. Jos nyt katsotaan tuota ennätyspäivää, niin näytti tuolle 7 300MW tuulivoimalle vaan kysyntää löytyvän. Kulutus tulee kasvamaan kokoajan, joten siinä vaiheessa kun tuo uudet tuulivoimalat on käytössä on kulutustakin paljon enemmän. Hanasaareen yksistään on tulossa sähkökattiloita 200MW ja rakentaminen alkaa tänä vuonna. Jos kaukolämpöä aletaan tosissaan sähköistämään, niin koko nykyinen tuulivoima kapasiteetti Suomessa menee lämmityskäydellä pelkästään siihen eikä taida edes riittää.

 

[kapiteeli]

Joku vaikutus on varmasti myös Aurora Linellä, joka lisää siirtokapaa Ruotsiin 900 MW. Toki voi olla, että Pohjois-Ruotsi on "täynnä" silloin kun Suomessa tuulee.

 

[vemkki]

Joku vaikutus on varmasti myös Aurora Linellä, joka lisää siirtokapaa Ruotsiin 900 MW. Toki voi olla, että Pohjois-Ruotsi on "täynnä" silloin kun Suomessa tuulee.

Tuntuu Suomi tulevan tuulissa aina päivän verran Ruotsia jäljessä, joten riippunee siitä, että miten paljon on päiväkohtaista vaihtelua tuulisuudessa.

 

[peksii]

Eivät ne verkkovahvistukset vaikuta mitenkään siihen, että valtakunnanverkkoon ei voi syöttää kulutusta suurempaa tuotantoa missään tilanteessa. Jos sähköä syntyy liikaa, on jonkin tahon säädettävä tuotantoa alas. Meillä on jo nyt merkittävää alassäätöä käytännössä aina, kun tuulivoimatuotanto on hyvällä tasolla - ja jopa talviaikaan ja viimeksi 28-30.3 välisenä aikana. Jos OL3 olisi ollut pois huollosta, olisi alassäätö ollut parhaimmillaan luokkaa 1500-2000 MW.

Tuulivoiman energiantuotannosta hyvin suuri osa osuu hyviin tuuliin, joten tällä alkaa olla merkittävä vaikutus kaiken tuulivoiman kannattavuuteen - eikä pelkästään tuulivoiman vaan kaiken sähköntuotannon.

Tuon takia meillä onkin ne hyvin toimivat sähkömarkkinat, jotka ohjaavat kulutuksen ja tuotannon tasapainoon. Uusia kulutuskohteitakaan ei valitettavasti kovin nopeasti oteta käyttöön, jolloin tällaista pientä epätasapainoilua on odotettavissakin, mutta itse ainakin uskon, että markkinoiden eri hintasignaalit kyllä ohjaavat tuottajia ja kuluttajia tekemään järkeviä päätöksiä sekä investointeja esim. joustoihin ja uusiin markkinapaikkoihin osallistumista varten. Eli en ymmärrä, mikä tässä alassäädössä on nyt se ongelma? Ylössäätöhän se voi tuottaa oikeasti paljon herkemmin hankaluuksia sähköjärjestelmälle.

Ja meillä ei todellakaan ole jo nyt käytännössä aina merkittävää alassäätöä, vaikka tuulta olisi:

Spoileri: Kuva

Päivän suurin tuulivoimatuotanto ja suurin alassäätömäärä jokaiselta päivältä tältä vuodelta:

Kummallista, että olet huolissasi tuulivoiman kannattavuudesta, jos juuri tänään ilmoitettiin uusista tuulipuistoinvestoinneista. Selvästi kysyntää näyttäytyy löytyvän vielä. Toki tuulivoiman kasvu ja sähkön keskihinnan laskeminen johtaa muiden tuotantomuotojen kannattavuuden laskuun, mutta en tätä henkilökohtaisesti sähkönkuluttajana näe huonona asiana, kun samaan aikaan päästötkin laskevat. Tätä varten ne sähkömarkkinat on suunniteltu.

 

[MOS6510]

Tuon takia meillä onkin ne hyvin toimivat sähkömarkkinat, jotka ohjaavat kulutuksen ja tuotannon tasapainoon. Uusia kulutuskohteitakaan ei valitettavasti kovin nopeasti oteta käyttöön, jolloin tällaista pientä epätasapainoilua on odotettavissakin, mutta itse ainakin uskon, että markkinoiden eri hintasignaalit kyllä ohjaavat tuottajia ja kuluttajia tekemään järkeviä päätöksiä sekä investointeja esim. joustoihin ja uusiin markkinapaikkoihin osallistumista varten. Eli en ymmärrä, mikä tässä alassäädössä on nyt se ongelma? Ylössäätöhän se voi tuottaa oikeasti paljon herkemmin hankaluuksia sähköjärjestelmälle.

Ja meillä ei todellakaan ole jo nyt käytännössä aina merkittävää alassäätöä, vaikka tuulta olisi: [Kuva poistettu]

Kummallista, että olet huolissasi tuulivoiman kannattavuudesta, jos juuri tänään ilmoitettiin uusista tuulipuistoinvestoinneista. Selvästi kysyntää näyttäytyy löytyvän vielä. Toki tuulivoiman kasvu ja sähkön keskihinnan laskeminen johtaa muiden tuotantomuotojen kannattavuuden laskuun, mutta en tätä henkilökohtaisesti sähkönkuluttajana näe huonona asiana, kun samaan aikaan päästötkin laskevat. Tätä varten ne sähkömarkkinat on suunniteltu.

Päivän sisäinen alassäätö on käytännössä tulosta ennustevirheistä tuotannossa ja/tai kulutuksessa. Tuossa luvussa ei näy day-ahead-markkinassa tehtävä kaupallinen alassäätö lainkaan - se tulee tuohon päälle. Viime vuodelta löytyy lukuisia esimerkkejä, jossa kaupallinen alassäätö on ollut jossain 1000-2000 MW välillä.

Tuulivoima voi olla "kannattavaa" niin kauan kun on joku taho, joka tekee PPA-sopimuksen sen ostamisesta. Silti tuo syö jonkin muun tuotantomuodon kannattavuutta. Meillä ei käytännössä ole Suomessa enää jäljellä fossiilista sähköntuotantoa juuri lainkaan, joten tämä tuulivoiman lisärakentaminen ei niitä päästöjä alenna.

 

[HTK12]

Meillä ei käytännössä ole Suomessa enää jäljellä fossiilista sähköntuotantoa juuri lainkaan, joten tämä tuulivoiman lisärakentaminen ei niitä päästöjä alenna.

Kaukolämmön tuotannossa on vielä fossiilista, joten vähentää päästöjä kun kaukolämpö sähköistyy. Liikenteen sähköistyminenkin vähentää päästöjä. Sähkön kulutus tulee väistämättä kasvamaan kun fossiilisista pyritään eroon, joten tuotantoakin tarvitaan lisää.

 

[rock]

Tuulivoima voi olla "kannattavaa" niin kauan kun on joku taho, joka tekee PPA-sopimuksen sen ostamisesta. Silti tuo syö jonkin muun tuotantomuodon kannattavuutta. Meillä ei käytännössä ole Suomessa enää jäljellä fossiilista sähköntuotantoa juuri lainkaan, joten tämä tuulivoiman lisärakentaminen ei niitä päästöjä alenna.

Tuulivoima on myös kannattavaa jos tuotantoyhtiöllä on samassa konsernissa myyntiyhtiö joka pystyy käyttämään ainakin suuren osan siitä tuotannosta. Tai se menee mankalaketjussa käyttöön. Mutta olisi kiva kuulla mikä tämä myyttinen jokin muu tuotantomuoto on johon aina tasaisin väliajoin viittaillaan. Tuuli- ja aurinkovoima kun ovat ne ainoat tuotantomuodot jotka nykymarkkinassa ovat edes teoreettisesti kannattavia rakentaa. Ja ei, homma ei mene niin että jos tuulivoimaa ei rakennettaisi jostain syystä (vaikkapa valtio kieltäisi moisen) niin ne "säästyneet" varat eivät kuitenkaan menisi esimerkiksi uuden fossiilisen tuotannon rakennukseen tai uuteen ydinvoimaan.

 

[Shajk]

Tämä lisää tuulivoiman alassäätöä hyvällä tuulella satoja megawatteja. Tuosta tuotannosta menee noin lähtökohtaisesti merkittävä osa hukkaan, sillä Suomen sähköverkkoon ei läheskään aina mahdu edes nykyistä tuulivoimatuotantoa.

Ensin itkettiin että Suomesta ei löydy tarpeeksi säätövoimaa. Sitten tuulivoimalat oppivat senkin tempun ja iso osa ovat nyt säätökykyisiä, mutta nyt yhtäkkiä se onkin huono juttu?

 

[JCSH]

Mutta olisi kiva kuulla mikä tämä myyttinen jokin muu tuotantomuoto on johon aina tasaisin väliajoin viittaillaan. Tuuli- ja aurinkovoima kun ovat ne ainoat tuotantomuodot jotka nykymarkkinassa ovat edes teoreettisesti kannattavia rakentaa. Ja ei, homma ei mene niin että jos tuulivoimaa ei rakennettaisi jostain syystä (vaikkapa valtio kieltäisi moisen) niin ne "säästyneet" varat eivät kuitenkaan menisi esimerkiksi uuden fossiilisen tuotannon rakennukseen tai uuteen ydinvoimaan.

Niin kai ideana on se, että ilman tuulivoimaa se sähkön keskihinta nousisi about 3-4 kertaiseksi, jolloin olisi kannattavaa rakentaa pari ydinvoimalaa siten, että se sähkön hinta pysyisi noin 2-3 kertaisena verrattuna nykyiseen.
Taas se, että miksi kukaan toivoisi tuollaista Suomen talouselämälle ja kuluttajille, on kyllä massiivinen mysteeri.

 

[Miksuu]

Ja mitä omista paneleista tiedän ni sillon joskus överi mitotus auttaa siihen et omavaranen aika pienelläkin paisteellä keväästä syksyyn. Samahan koskee niitä myllyjä, jos niitä on paljon ja hiukan ees pyörivät saa tuottoa enempi!? Toki takasinmaksu saattaa venyä.
Mutta esim oma viimekuun sähkön spot oli 1,99sent/kwh pörssillä tais olla 5,93spot, ja mun myymä noin 100kwh tuotti yli puolet (myin keskiarvolla vähän vajaa 11sent/kwh ko kaikkina halpoina päivinä saanu millään itekulutettua) kokonais sähkölaskusta ko ostin hieman vajaa 800kwh..
Edit,ja saahan niitä myllyjäkin hidastettua/vähennettyä tuottoa, ei se tarkota et kaikki puskis tuulisena päivänä kaiken ulos vaikkei mahtuis.jo kovat tuuliennusteet, ni sähkökin halpaani ei niitä kiinnosta niitä sillon rääkätä, säästyy hiukan si huollossakin

 

[peksii]

Päivän sisäinen alassäätö on käytännössä tulosta ennustevirheistä tuotannossa ja/tai kulutuksessa. Tuossa luvussa ei näy day-ahead-markkinassa tehtävä kaupallinen alassäätö lainkaan - se tulee tuohon päälle. Viime vuodelta löytyy lukuisia esimerkkejä, jossa kaupallinen alassäätö on ollut jossain 1000-2000 MW välillä.

Tuulivoima voi olla "kannattavaa" niin kauan kun on joku taho, joka tekee PPA-sopimuksen sen ostamisesta. Silti tuo syö jonkin muun tuotantomuodon kannattavuutta. Meillä ei käytännössä ole Suomessa enää jäljellä fossiilista sähköntuotantoa juuri lainkaan, joten tämä tuulivoiman lisärakentaminen ei niitä päästöjä alenna.

Voisitko nyt avata, mikä on kaupallisen alassäädön ongelma? Miten edes määrittelet sen, kun lasket sen määrää? Sitähän tapahtuu aina, sillä niitä 200+€/MWh tuotantotarjouksia jättäneitä harvemmin hyväksytään. Jos hinta on hyvin alhainen ja esim. ydinvoimakin säätää alas kaupallisesti, niin se on vahva hintasignaali uudelle kulutukselle. Ja sähkökattilakapasiteetti onkin kasvanut ja on kasvamassa edelleen, sähkövarastot samoin. Eli markkinat kyllä toimivat, toki siinä on aina viivettä, kun rakentamisessa kestää ja investointeja tehdään reaktiivisesti markkinatilanteeseen nähden.

 

[MOS6510]

Voisitko nyt avata, mikä on kaupallisen alassäädön ongelma? Miten edes määrittelet sen, kun lasket sen määrää? Sitähän tapahtuu aina, sillä niitä 200+€/MWh tuotantotarjouksia jättäneitä harvemmin hyväksytään. Jos hinta on hyvin alhainen ja esim. ydinvoimakin säätää alas kaupallisesti, niin se on vahva hintasignaali uudelle kulutukselle. Ja sähkökattilakapasiteetti onkin kasvanut ja on kasvamassa edelleen, sähkövarastot samoin. Eli markkinat kyllä toimivat, toki siinä on aina viivettä, kun rakentamisessa kestää ja investointeja tehdään reaktiivisesti markkinatilanteeseen nähden.

Tarkoitan kaupallisella alassäädöllä tässä tuulivoiman yhteydessä energian heittämistä harakoille: Sähköä syntyy enemmän kuin verkkoon mahtuu ja joko:
- Tuulivoimalla syntyvää energiaa ei viedäkään verkkoon tai
- Ydinvoimatehoa ajetaan alas tai
- Vesivoimaa ohijuoksutetaan

Tai edellisten yhdistelmä. Tätä tilannetta ei voi verrata siihen, että esim. CHP-voimalan kattilaa ei lämmitetä, joska sähkö on liian halpaa. Tässä tuulivoiman tapauksessa energiaa haaskataan.