• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Samoin kiinnostaa se, millä kaukolämpö tuotetaan 2030-2040. Polttaminen vähenee ja sähkö lisääntyy, se on varma, mutta kuinka dramaattisesti.
Erityisesti kiinnostaa se, aletaanko tuottaa pienydinvoimalla. Toki myös se liittyykö tähän sähköntuotantoa, mutta oleellinen osahan kaiketi olisi, tuleeko näitä yksiköitä ollenkaan. Muutenhan kaikki korvaava lämpö pitää tuottaa sähköllä, oli se sitten resistiivisesti tai lämpöpumpuin.

Vastaustahan tällaiseen ei taida olla vaan pelkkiä arvauksia. Tekniikkaa on välillä hypetetty ja välillä pessimistisesti pidetty mahdottomana, vaarallisena, pelottavana tai liian kalliina - siitä huolimatta, että kukaan ei taida oikeasti tietää mikä voisi hintataso tai yleinen asenne ensi vuosikymmenellä olla.
 
En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä. Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Sinänsä kyllä huvittavaa, että saman vuorokauden aikana nähdään lähestulkoon sekä vuoden kovimpia että edullisimpia hintoja.
 
En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä.
En osaa sanoa, voiko moisen kristallipallon luotettavuudesta edes sanoa mitään olennaista, mutta jossain määrin hyödyllisenä olen sitä pitänyt. Kuitenkin lukemani palvelukuvauksen perusteella tämä sammakonsuolista ja teenlehdistä ennustaminen tehdään vain Suomen tuulituotannon ja lämmitystarvearvion(joka on sekin hyttysen nussimista asutuksen epätasaisen jakautumisen takia) perusteella, eikä suinkaan naapurialueiden vastaavien tekijöiden perusteella. Edes ydinvoiman huoltoja ei luvattu aikanaan huomiotaviksi, minkä puutteen voisi olettaa jo korjatun.
Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.
Onhan yli 40c aamulla jotain mitä voisi joku sanoa jopa yllättäväksi. Kuitenkin talveen 23-24 verrattuna heittely on ollut varsin maltillista, mitä toki selittää enimmäkseen lauha talvi tiheämmin asutussa osassa maata. Ensi talven pakkaskausia ja kauhupäiviä ei välttämättä tarvitse ennustellen kauhistella, kun aina voi muistella reilun vuoden takaisia ilmiöitä. :smoke:
 
En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä. Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Sinänsä kyllä huvittavaa, että saman vuorokauden aikana nähdään lähestulkoon sekä vuoden kovimpia että edullisimpia hintoja.
Suuri syy tuolle hintapiikille on se, että se hintapiikki on niin lyhyt. Kaupunkien CHP käy hintapiikin aikaan vain noin 1100 MW teholla - miksi? Koska piikki on niin lyhyt, niin CHP-voimaloiden tehoja ei kannata nostaa muutamaksi tunniksi ja niiden tuotannosta tehdyt blokkitarjoukset eivät mene läpi.

Tällaisia piikkejä varten tarvittaisiin lisää nopeasti säätyvää tuotantoa - esimerkiksi kaasuturbiineja. Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.
Tiedän että tarkoitit kirjoittaa että syntyäkseen kaupallisesti kaasuturbiinit vaatisivat riittävän usein toistuvia hintapiikkejä tai muuten vaan korkeita hintoja.

Nyt tuon voisi lukea niin, että koska on hintapiikkejä (edes satunnaisesti) niin kaasuturbiineja ei voi kaupallisesti syntyä.
 
Tämän päivän piikissä, niin montako 200MW datakeskusta olisi tarvittu, että hinta olisi heilahtanut sinne neljään euroon?
 
Erityisesti kiinnostaa se, aletaanko tuottaa pienydinvoimalla. Toki myös se liittyykö tähän sähköntuotantoa, mutta oleellinen osahan kaiketi olisi, tuleeko näitä yksiköitä ollenkaan. Muutenhan kaikki korvaava lämpö pitää tuottaa sähköllä, oli se sitten resistiivisesti tai lämpöpumpuin.

Vastaustahan tällaiseen ei taida olla vaan pelkkiä arvauksia. Tekniikkaa on välillä hypetetty ja välillä pessimistisesti pidetty mahdottomana, vaarallisena, pelottavana tai liian kalliina - siitä huolimatta, että kukaan ei taida oikeasti tietää mikä voisi hintataso tai yleinen asenne ensi vuosikymmenellä olla.
Ne "halvat" pienydinvoimalat ovat matalapaineisia kaukolämpökattiloita. Kun aletaan tehdä 300 asteista tulistettua höyryä 150 barin paineella turbiinin pyörittämiseen, turvatoimet ja kustannukset nousevat potenssiin n. Pienydinvoimalaa ei omasta mielestäni ole mitään järkeä tehdä sähköä tuottamaan ainakaan höyryturbiinilla, koska hintaa tulee melkein sama kuin isollekin. Osittain siitäkin syystä OL3 tehtiin niin iso kuin mahdollista, koska sai käytännössä "samaan hintaan". Hinta tulee muusta kuin raudan ja betonin määrästä.

No sitten se kun on se 200M€ ydinkäyttöinen kaukolämpökattila, niin mihin se lämpö dumpataan kesällä, vai laitetaanko laitos kylmäksi? Nuo kaukolämmön polttolaitokset ovat olleet hyvä ratkaisu Suomen oloissa. Veikkaan että ydinkattila on aivan liian kallis pelkkään talviajoon.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän päivän piikissä, niin montako 200MW datakeskusta olisi tarvittu, että hinta olisi heilahtanut sinne neljään euroon?
Tämän päivän piikissä ero nykyhinnan ja 4 eur/kWh välillä on noin 970 MW.

Klo 08:00-09:00 tunnilla Nordpool-kaupan volyymi on noin 7500 MW. Tarjonta loppuu tasolla 7658 MW ja kysyntäpuolella 4 eur saavutetaan kulutuksella 6684 MW. Eli 970 MW vähemmän tarjontaa / lisää kulutusta ja hinta saavuttaa maksimin ja kiertävät sähkökatkot alkavat.
 
Tämän päivän piikissä ero nykyhinnan ja 4 eur/kWh välillä on noin 970 MW.

Klo 08:00-09:00 tunnilla Nordpool-kaupan volyymi on noin 7500 MW. Tarjonta loppuu tasolla 7658 MW ja kysyntäpuolella 4 eur saavutetaan kulutuksella 6684 MW. Eli 970 MW vähemmän tarjontaa / lisää kulutusta ja hinta saavuttaa maksimin ja kiertävät sähkökatkot alkavat.
Tuohon vielä lisäksi noin 500 MW kapasiteettia sähkölle Virosta. Ja tuo on liioittelua, että maksimihinnalla kiertävät sähkökatkot alkavat samantien. Siinä on vielä markkinatoimijoilla vähintään se 12 tuntia aikaa ensin tasapainottaa tilanne intraday-markkinoilla. Baltiassa tuo maksimihinta tuli vastaan pariinkin otteeseen vuonna 2022 eikä siellä kiertäviin sähkökatkoihin jouduttu kuitenkaan.
 
Eli 970 MW vähemmän tarjontaa / lisää kulutusta ja hinta saavuttaa maksimin ja kiertävät sähkökatkot alkavat.
Ja tuo on liioittelua, että maksimihinnalla kiertävät sähkökatkot alkavat samantien. Siinä on vielä markkinatoimijoilla vähintään se 12 tuntia aikaa ensin tasapainottaa tilanne intraday-markkinoilla.
Juuri näin. Siinä starttaa aika moni laitos, joka on jäänyt rannalle ruikuttamaan. Lisäksi teollisuus ajaisi kulutusta alas. Epäsuhta pitäisi olla hulppeasti suurempi.
 
En tiedä, onko tuo Forecan hintapuntari luotettava, mutta nyt keskiviikkona aamulla ovat pörssissä nuo 42-43 snt/kWh -hinnat, jolloin lämmityssähkön kulutus puntarin mukaan n. 2000 MW ja tuulivoiman tuotto 100 MW. Myös HS selittää hintoja tuulettomalla säällä. Tokihan tällä hetkellä OL3 pois pelistä, mutta melkoisen kovalta vaikuttaa tähän vuodenaikaan. Minkähänlaisia piikkejä ensi talveksi on odotettavissa. Tai no, eivätpä ne piikit mitään haittaa, mutta muutama tuuleton pakkasviikko voi kyllä syödä kesäpörssissä kertyneet säästöt ja vähän ylikin.

Sinänsä kyllä huvittavaa, että saman vuorokauden aikana nähdään lähestulkoon sekä vuoden kovimpia että edullisimpia hintoja.
Ensi talvea ajatellen kannattaa muistaa se Aurora line valmistuminen, eli SE1->FI tulee siirtokapaa lisää 800MW. Kun SE1 hintataso on huomattavasti Suomea matalampi, niin se tulee kyllä näitä hintapiikkejä tasaamaan ensi talvena.
 
Suuri syy tuolle hintapiikille on se, että se hintapiikki on niin lyhyt. Kaupunkien CHP käy hintapiikin aikaan vain noin 1100 MW teholla - miksi? Koska piikki on niin lyhyt, niin CHP-voimaloiden tehoja ei kannata nostaa muutamaksi tunniksi ja niiden tuotannosta tehdyt blokkitarjoukset eivät mene läpi.
Jos se piikki olisi ollut korkeampi, niin kyllä siellä olisi ne blokkitarjoukset menneet läpi paljon ennenkuin mitään 4€/kWh tai mikään kiertävä sähkökatko alkaa. Blokkitarjoustahan ei kiinnosta kuinka lyhyt piikki on, vaain mikä on keskihinta tarjouksen aikana on. Jos laittaa tarjouksen "10c/kWh 10 tunnin ajalta" tarjouksen, niin sehän menee läpi jos vaikka on 9 ilmaista tuntia ja yksi 1€/kWh tunti.

Tällaisia piikkejä varten tarvittaisiin lisää nopeasti säätyvää tuotantoa - esimerkiksi kaasuturbiineja. Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.
Tällaisiin parin tunnin piikkeihin puree akut ja lämpövarastot paljon halvemmalla.
 
Juuri näin. Siinä starttaa aika moni laitos, joka on jäänyt rannalle ruikuttamaan. Lisäksi teollisuus ajaisi kulutusta alas. Epäsuhta pitäisi olla hulppeasti suurempi.

Teollisuuden kulutuksen alasajo hinnan noustessa on jo huomioitu tässä käyrässä (ja siis tarjouksissa). Hinnan määräytymisen hetkellä vain sisällä olevilla tarjouksilla on väliä. Toki se on totta, että jos kulutusta olisi oikeasti 970 MW enemmän ja tilanteen tiukkuus olisi markkinassa tiedossa, tulisi aivan kaikki mahdollinen tarjonta markkinaan ja tämä olisi näkynyt tarjouksissa. Jokaisen kaupungin jokainen (vielä olemassaoleva) CHP-voimala olisi tuolla hinnalla mukana tarjonnassa - nyt ei ollut - siis jos kyseinen voimala pystyy ylipäätään tuottamaan ilman vastaavaa kaukolämmön kysyntää. Läheskään kaikki eivät pysty.

Käyrä_2603.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Teollisuuden kulutuksen alasajo hinnan noustessa on jo huomioitu tässä käyrässä (ja siis tarjouksissa). Hinnan määräytymisen hetkellä vain sisällä olevilla tarjouksilla on väliä. Toki se on totta, että jos kulutusta olisi oikeasti 970 MW enemmän ja tilanteen tiukkuus olisi markkinassa tiedossa, tulisi aivan kaikki mahdollinen tarjonta markkinaan ja tämä olisi näkynyt tarjouksissa. Jokaisen kaupungin jokainen (vielä olemassaoleva) CHP-voimala olisi tuolla hinnalla mukana tarjonnassa - nyt ei ollut.

Käyrä_2603.jpg

Kulutuspuolellakin voi olla blokkitarjouksia, eli teollisuuden kulutusjousto ei välttämättä näy.

Ja sitten on toki sellaisiakin paikkoja kuin oma työpaikka, kärsitään ne ensimmäiset päivät ja katotaan sitten seuraavalle viikolle jos meininki jatkuu pitäisikö tuotanto ajaa alas.
 
On kyllä päätöntä heittelyä taas pörssissä tosin huomisen hinnat toki maistuu. Noita 40 c tai kovempia piikkejä ei tainnut paljoa olla talvellakaan. Juu juu ei tuullut tänään mutta kuitenkin.
 
Näin saadaan seuraavanlainen järjestys halvimmasta kalleimpaan:
1. Kemijoki best case scenario. Hinta 156 t€/MWh
2. Kemijoki worst case scenario. Hinta 208 t€/MWh.
3. Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 t€/MWh.
4. Melbourne, AU. Hinta 283 t€/MWh.
5. Neoen, LPR. Hinta 354 t€/MWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
6. Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
7. Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.
Päivitetäänpä tätä listaa:
1. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
2. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
5. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
7. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
8. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Boldatusta Oulun Energian varastosta uutisoitiin tänään. Akkuvaraston kustannus kilowattituntia kohti Suomessa on pudonnut 1,5 vuodessa 22 % ja neljässä vuodessa 52 %.
 
On kyllä päätöntä heittelyä taas pörssissä tosin huomisen hinnat toki maistuu. Noita 40 c tai kovempia piikkejä ei tainnut paljoa olla talvellakaan. Juu juu ei tuullut tänään mutta kuitenkin.
Yhen päivän pikku piikit ole kelleen kuolemaksi! Vasta jos ne alkaa olee viikkoja. Senteistä silti puhutaan keskiarvolla!
 
Päivitetäänpä tätä listaa:
1. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
2. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
3. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2022. Hinta 238 €/kWh.
4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
5. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.
----------- Tässä menee kannattavuusraja eli viivan alapuolella olevia ei ole toteutettu -----------
7. Pumppuvoimala, Pyhäsalmi, arvio 2023. Hinta 474 t€/MWh.
8. Akkuvarasto, Pohjolan Voima, kaavailu 2021. Hinta 571 t€/MWh.

Boldatusta Oulun Energian varastosta uutisoitiin tänään. Akkuvaraston kustannus kilowattituntia kohti Suomessa on pudonnut 1,5 vuodessa 22 % ja neljässä vuodessa 52 %.
1. Kaukolämpövarasto varanto. 90GWh / 200M€ -> 2.2€/kWh.
 
1. Kaukolämpövarasto varanto. 90GWh / 200M€ -> 2.2€/kWh.
Joo toki lämmön varastointi on huomattavasti huokeampaa kuin sähkön. Tuostahan voisi pyöräyttää karkeasti että vaikka hyötysuhde sähkö -> lämpö -> sähkö olisi vain 1 %, olisi touhu silti kannattavampaa kuin pumppuvoimaloilla tai akuilla.
 
Tällaisia piikkejä varten tarvittaisiin lisää nopeasti säätyvää tuotantoa - esimerkiksi kaasuturbiineja. Mutta niitä kaasuturbiinejakaan ei kaupallisesti synny satunnaisten hintapiikkien vuoksi.

Juurikin näin. Sain juuri pöydälleni esiselvityksen kaasuturbiineista eräällä polttoaineella ja voin sen verran paljastaa että tuohon 40snt/kWh hintaan se ei vielä hörähtäisi käyntiin auttamaan tilanteessa. Aika paljon synkemmäksi markkinatilanteen pitäisi mennä (kuluttajan kannalta) että kaasuturbiineja kannattaa määrissä rakentaa.
 
4. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
5000 syklin eliniällä on tuon akkuvaraston pelkän investoinnin kulu ilman rahoituskustannuksia 5,5 snt/kWh per sykli. Kaikki muut kustannukset (ylläpito, huoltosopimukset, rahoituskustannukset, maa-alue jne) huomioiden on kustannus lienee jossain 10 snt/kWh-tasolla per akun kautta kierrätetty kWh + ostosähkön kustannus päälle (round-robinin hyötysuhde lienee noin 90%, joten ostosähkön hinta pitää korjata vastaavasti).

Edellä mainittu siis jos tuota akustoa käytetään day-ahead-markkinassa.
 
Viimeksi muokattu:
Juurikin näin. Sain juuri pöydälleni esiselvityksen kaasuturbiineista eräällä polttoaineella ja voin sen verran paljastaa että tuohon 40snt/kWh hintaan se ei vielä hörähtäisi käyntiin auttamaan tilanteessa. Aika paljon synkemmäksi markkinatilanteen pitäisi mennä (kuluttajan kannalta) että kaasuturbiineja kannattaa määrissä rakentaa.
Näinhän se tahtoo mennä. Käyttäminen on kallista ja käyttöaste jää alhaiseksi. Ei taida Huutokosken turbiinitkaan käynnistyä kuin äärimmäisessä hädässä ja viimeisenä lukkona ennen sähkökatkoja.
 
Olet vastaamassa viestiketjuun: Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Statistiikka

Viestiketjuista
272 864
Viestejä
4 709 746
Jäsenet
76 938
Uusin jäsen
Mustekaivo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom