Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[rock]

Mistähän Suomalainen vastaava avoin data löytyy?

Jaa-a. Vesi.fi muistaakseni sisältää tietoja vesi- ja lumitilanteesta, mutta hydrologiseksi balanssiksi pureskeltuna en sieltä muista koskaan tietoa hakeneeni. En ole koskaan sitä osannut kaivata kun firmalla on ihan ostettuna palveluna dataan pääsy (mitä en voi tässä tietenkään jakaa), mutta voin referoida viime kuun lopun tilannetta että ollaan reilusti yli normaalin täälläkin. Lapissa on runsasluminen talvi.

 

[Vertigo]

Mistähän Suomalainen vastaava avoin data löytyy?

Vesi.fi ?

 

[HTK12]

Eilen meni rikki tuulivoiman hetkellinen tuotantoennätys (7296 MW). Koko kapasiteetti on 8411 MW eli hetkellinen tuotto oli 86,7 % teoreettisesta maksimista. Jos uskotaan arvioihin, että tänä vuonna rakennetaan 1400 MW lisää, niin vuoden lopussa kapasiteetti saattaisi olla yli 9500 MW ja eilisen kaltainen piikki voisi olla yli 8000 MW. Rakentaminen voisi hidastua murto-osaan nykyisestä ensi vuonna ja siltikin 10 000 MW kapasiteetin ylittäminen olisi hyvin lähellä.

Vientiin meni vian ~600MW tuolloin, joten aika paljon voi vielä rakentaa lisää tuulivoimaa. Kun Aurora line on valmis (ja Eastlink korjattu) niin siirtokapaa ulkomaille on yli 4000MW ja kulutuskin kokoajan kasvaa. Alkuvuoden keskiarvo tuotanto tuulivoimalla on karvan vajaa 3000MW.

 

[B12]

Saimaan pinta ainakin on ihan helvetin alhaalla ja lunta ei ole maassa nimeksikään. Ei varmaan kummoisia reservejä ole luvassa.

 

[KognaK]

Lapissa on runsasluminen talvi.

No ei kyllä ole. Vesivoiman valuma-alueilla on selvästi keskimääräistä vähemmän lunta. Ei ole isoja tulvia tulossa.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on runsasluminen talvi kyseessä ja se on jo helmikuulta kun lunta tuli huhtikuulle asti 2020. Asuinpaikkakunnallani on 70cm ja harvoin on näin vähän lunta maaliskuussa. Ennätyskin on 50cm päässä.

 

[rock]

No ei kyllä ole. Vesivoiman valuma-alueilla on selvästi keskimääräistä vähemmän lunta. Ei ole isoja tulvia tulossa.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on runsasluminen talvi kyseessä ja se on jo helmikuulta kun lunta tuli huhtikuulle asti 2020. Asuinpaikkakunnallani on 70cm ja harvoin on näin vähän lunta maaliskuussa. Ennätyskin on 50cm päässä.

Ok, seison korjattuna. Hydrologia on silti reilusti yli normaalin.

 

[KognaK]

Ok, seison korjattuna. Hydrologia on silti reilusti yli normaalin.

Onhan se kun keskimääräinen tuulivoimatuotanto on ollut 58% korkeampi kuin viime talvena. Esim Lokka-Porttipahta on noin metriä korkeammalla kuin vuosi sitten vaikka syksyn lähtötaso olikin normaalia heikompi. Pinnankorkeuden muutos on ollut noin puolet viime talvesta.

 

[vemkki]

OL3:n laskeva vaikutus sähkön hintaan onkin tutkimuksen mukaan vain noin 1,3 snt/kWh. Syynä se, että sähkön tarjontakäyrä on niin äkkijyrkkä, että herkästi hinta on joko nollilla, tai sitten hinta määräytyy kylmillä ilmoilla naapurimaiden mukaan.

Olkiluoto 3 vaikuttaa sähkön hintaan oletettua vähemmän | Verkkouutiset

Olkiluoto 3 vaikuttaa sähkön hintaan oletettua vähemmän | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[renee]

Norjalla on varaa ja paljon sähköä, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että kaikki paukut pitäisi pistää halvan energian takaamiseksi myös Suomessa. Halvan ja puhtaan, toki. Talous pöhisee, jos energia on halpaa. Nykyinen n. satavuotinen ennätysmäinen talouskasvu on perustunut halpaan energiaan (fossiiliset). Saa olla toki eri mieltä ja kannattaa 20c/kWh hintoja, piikeissä käyden euron päällä, koska "markkinatalous" ja muuten sähkö loppuisi ihan just

Norjan hallitus esittää kuluttajille kiinteää sähkön hintaa, joka olisi 4,3 senttiä kilowattitunnilta.

Tähän on toki hyvä muistuttaa, ettei tuo Norjan kuluttajahinta ole mitenkään poikkeuksellisen alhainen. Noin samaan hintaan sähköä myydään isoissa erissä isoille kuluttajille (yritykset). Mutta tärkeää on pitää hinta mahdollisimman alhaisena myös kuluttajille, joiden osuus taloudesta on merkittävä. Suomessakin merkittävämpi kuin esim. vientisektorin, vaikka paperipatruunat edelleen kuvittelevat pyörittävänsä Suomen taloutta. Se aika meni jo.

Sähkömarkkinat | Norja keksi keinon vähentää kuluttajien ”sähköstressiä” – heittää hyvästit sähkön hintapiikeille

Norjassa valtaosa uusista autoista on sähköautoja, joiden omistajat iloitsevat hallituksen avokätisestä hintalupauksesta.

www.hs.fi

 

[HTK12]

Norjalla on varaa ja paljon sähköä, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että kaikki paukut pitäisi pistää halvan energian takaamiseksi. Halvan ja puhtaan, toki. Talous pöhisee, jos energia on halpaa. Nykyinen n. satavuotinen ennätysmäinen talouskasvu on perustunut halpaan energiaan (fossiiliset). Saa olla toki eri mieltä ja kannattaa 20c/kWh hintoja, piikeissä käyden euron päällä, koska "markkinatalous" ja muuten sähkö loppuisi ihan just

Norjan hallitus esittää kuluttajille kiinteää sähkön hintaa, joka olisi 4,3 senttiä kilowattitunnilta.

Tähän on toki hyvä muistuttaa, ettei tuo Norjan kuluttajahinta ole mitenkään poikkeuksellisen alhainen. Noin samaan hintaan sähköä myydään isoissa erissä isoille kuluttajille (yritykset). Mutta tärkeää on pitää hinta mahdollisimman alhaisena myös kuluttajille, joiden osuus taloudesta on merkittävä. Suomessakin merkittävämpi kuin esim. vientisektorin, vaikka paperipatruunat edelleen kuvittelevat pyörittävänsä Suomen taloutta. Se aika meni jo.

Sähkömarkkinat | Norja keksi keinon vähentää kuluttajien ”sähköstressiä” – heittää hyvästit sähkön hintapiikeille

Norjassa valtaosa uusista autoista on sähköautoja, joiden omistajat iloitsevat hallituksen avokätisestä hintalupauksesta.

www.hs.fi

Kaunis ajatus taata matala hinta, mutta kun juttu on maksumuurin takana, niin ei aukea miten tuo on tarkoitus toteuttaa. Mitä käytännössä tarkoitat tuolla: "että kaikki paukut pitäisi pistää halvan energian takaamiseksi"? Valtio subventoi tuotantoa vai miten se hinta saataisiin Suomessa matalaksi? Kuvitella jokainen voi mitä haluaa, mutta kyllä Suomi on hyvin viennistä riippuvainen maa halusi sen uskoa tai ei.

 

[renee]

Kaunis ajatus taata matala hinta, mutta kun juttu on maksumuurin takana, niin ei aukea miten tuo on tarkoitus toteuttaa. Mitä käytännössä tarkoitat tuolla: "että kaikki paukut pitäisi pistää halvan energian takaamiseksi"? Valtio subventoi tuotantoa vai miten se hinta saataisiin Suomessa matalaksi? Kuvitella jokainen voi mitä haluaa, mutta kyllä Suomi on hyvin viennistä riippuvainen maa halusi sen uskoa tai ei.

Kannatan sitä, että valtio subventoisi energiantuotantoa. Käytännössä tällä hetkellä ydinvoimaa, tulevaisuudessa ehkä jotain muuta.

Itse uskon, että halpa energia on niin suuri valtiollinen vetovoima, että sitä kannattaa tuottaa jopa laskennallisella tappiolla. Halpa energia on kiistatta talouden moottori.

 

[HTK12]

Kannatan sitä, että valtio subventoisi energiantuotantoa. Käytännössä tällä hetkellä ydinvoimaa, tulevaisuudessa ehkä jotain muuta.

Itse uskon, että halpa energia on niin suuri valtiollinen vetovoima, että sitä kannattaa tuottaa jopa laskennallisella tappiolla. Halpa energia on kiistatta talouden moottori.

No jos haluttaisiin kaikille taata vaikka Norjaa mukaillen tuollainen ~4 snt/kWh hinta ja uudella ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta olisi 10snt/kWh, niin sehän tarkoittaisi, että valtion pitäisi subventoida 6snt/kWh uutta ydinvoimaa. Kun emme ole mikään yksittäinen saareke vaan meillä on siirtoyhteyksiä, niin samalla subventoisimme myös Virolle käytännössä 24/7 1000MW halpaa sähköä. Osan ajasta myös SE3:lle subventoisimme ~1200MW halpaa sähköä. Kuulostaa aika hiton kalliilta. Vai tulisiko joku himmeli, joka rajaisi halvan sähkön pelkästään Suomen rajojen sisäpuolelle?

Jos se halpa sähkö on niin suuri vetovoima, niin mitä me silä halvalla sähköllä houkuteltaisiin? Datakeskuksia tulisi varmaan ovista ja ikkunoista, mutta ne ei nyt paljon veroa maksa, joten jotain joka tuottaa veroja pitäisi tänne saada, että kansantaloudellisesti tuollaisessa olisi järkeä.

 

[rock]

Kaunis ajatus taata matala hinta, mutta kun juttu on maksumuurin takana, niin ei aukea miten tuo on tarkoitus toteuttaa. Mitä käytännössä tarkoitat tuolla: "että kaikki paukut pitäisi pistää halvan energian takaamiseksi"? Valtio subventoi tuotantoa vai miten se hinta saataisiin Suomessa matalaksi? Kuvitella jokainen voi mitä haluaa, mutta kyllä Suomi on hyvin viennistä riippuvainen maa halusi sen uskoa tai ei.

Lyhyt referaatti HS:n jutusta:

"Norjan hallitus esittää kuluttajille avokätistä sähkön kiinteää hintaa, joka kulkee nimellä Norgespris eli Norja-hinta. Kotitaloudet voivat esityksen mukaan ostaa kilowattitunnin sähköä 40 äyrin hintaan (noin 4,3 senttiä) ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden, markkinoiden hintapiikeistä huolimatta. Jos hallituksen esitys menee läpi, kiinteä hinta on tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa. Varsinaisen sähkön lisäksi hintaan tulee arvonlisävero ja siirtomaksu, jolloin kokonaishinta nousee noin kruunuun eli noin kymmeneen senttiin kilowattitunnilta."

Eli vain kuluttaja-asiakkaille, ei yrityksille. Kiinteä hinta vähentäisi tavallisen kuluttajan ”sähköstressiä”, mutta todennäköisesti myös lisäisi kulutusta. Aurinkopaneelien ja ilmalämpöpumppujen kysyntä on jo nyt olematonta Norjassa, uusista autoista 89% on sähköautoja. Kannattaa muistaa että Norja on vahvaa ylituotantoaluetta ja he vievät massiivisesti sähköä ulkomaille. Lisääntyneet siirtoyhteydet ovat nostaneet etelä-Norjan alueiden kuluttajahintoja SE3:n tasolle joka on aiheuttanut varsin paljon jupinaa kansalaisissa.

Kiinteä hinta koskisi myös vapaa-ajan asuntoja, jotka eivät aiemmin ole olleet sähkötuen piirissä. Runsaan viiden miljoonan asukkaan Norjassa on lähes puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Suosittujen talviurheilukohteiden ökymökeissä on sähkösyöppöjä aina porealtaista lämpökaapeleihin, jotka pitävät pihapiirin sulana talvellakin. Arvostelijoiden mukaan hallituksen sähkötuki suosisi eniten rikkaita, jotka jo entuudestaan tuhlaavat sähköä. Norjassa maksetaan jo nyt sähkötukea, jos sähkön hinta nousee yli 70 äyriin (noin kuusi senttiä) kilowattitunnilta. Norjan sähkösooloilu raivostuttaa Ruotsia, jolla on Suomea enemmän sähkönsiirtoa Norjan kanssa. Tuen ansiosta norjalaisten ei tarvitse osallistua pohjoismaisten markkinoiden säästötalkoisiin, vaan he voivat jättää hintapiikit muiden huoleksi. Expressen-lehti sättii pääkirjoituksessaan Norjan sähkötuen ja villapaitasosialismin perin pohjin. Lehden mukaan Norjan ruma veto näkyy pian ruotsalaisten sähkölaskussa. ”Norjalaiset saavat paukkupakkasilla siemailla samppanjaa jacuzzeissaan, kun ruotsalaiset joutuvat kärvistelemään villasukissaan”, lehti irvailee.

Käytännössä moinen lamauttaisi täysin kilpailun Norjan sisäisillä kuluttajamarkkinoilla, nostaisi sähkönkulutusta mikä osaltaan nostaisi sähkön hintaa Ruotsissa ja muissa vientikohteissa, lopulta myös Suomessa koska läpivirtaavaa sähköä pohjois-Norjasta SE1:lle olisi vähemmän. Varsinainen Norjasta Suomeen oleva siirtoyhteys on pieni ja vaatimaton.

 

[HTK12]

Lyhyt referaatti HS:n jutusta:



Eli vain kuluttaja-asiakkaille, ei yrityksille. Kiinteä hinta vähentäisi tavallisen kuluttajan ”sähköstressiä”, mutta todennäköisesti myös lisäisi kulutusta. Aurinkopaneelien ja ilmalämpöpumppujen kysyntä on jo nyt olematonta Norjassa, uusista autoista 89% on sähköautoja. Kannattaa muistaa että Norja on vahvaa ylituotantoaluetta ja he vievät massiivisesti sähköä ulkomaille. Lisääntyneet siirtoyhteydet ovat nostaneet etelä-Norjan alueiden kuluttajahintoja SE3:n tasolle joka on aiheuttanut varsin paljon jupinaa kansalaisissa.

Tuossa edellä kun käyttäjä @renee puhui vetovoimasta ja talouden moottorista, niin ajattelin ainakin hänen tarkoittaneen, että sähkön hinta pitäisi saada halvaksi myös yrityksille.

Käytännössä moinen lamauttaisi täysin kilpailun Norjan sisäisillä kuluttajamarkkinoilla, nostaisi sähkönkulutusta mikä osaltaan nostaisi sähkön hintaa Ruotsissa ja muissa vientikohteissa, lopulta myös Suomessa koska läpivirtaavaa sähköä pohjois-Norjasta SE1:lle olisi vähemmän. Varsinainen Norjasta Suomeen oleva siirtoyhteys on pieni ja vaatimaton.

Mitenhän tämä toteutettaisiin käytännössä? Ilmoitettaisiin vaan sähkönmyyntiyhtiöille, että se on myytävä sähkö nyt 4,3snt/kWh hinnalla kuluttajalle? Vai subventoisiko valtio jotenkin tuota? Taitaisi häivitä aika moni toimija kuluttajamarkkinoilta tuollaisella sanelupoliitikkalla (jos ei subventoida). Taitaisi homma kaatua toimitusvelvollisen yhtiön syliin (olettaen, että Norjassa on myös sellainen kuten Suomessa).

Tuollainen tosiaan kyllä tappaisi innostuksen ILP, aurinkopaneeleihin ym. ja nostaisi kulutusta Norjassa. Samalla toki hinta nousisi naapurimaissa. Onko Norja muuten vielä tehnyt mitään päätöksiä/suunnitelmia rajoittaa vientiä? Lisääntyneen viennin nostamasta sähkönhinnasta on tosiaan ollut siellä porua ja kaikenlaista oli mediassa väläytelty.

 

[rock]

Tuossa edellä kun käyttäjä @renee puhui vetovoimasta ja talouden moottorista, niin ajattelin ainakin hänen tarkoittaneen, että sähkön hinta pitäisi saada halvaksi myös yrityksille.

Käsittääkseni hän kommentoi sitä miten homma pitäisi hoitaa Suomessa. Suomessahan verotuki on jo merkittävä yrityksille.

Mitenhän tämä toteutettaisiin käytännössä? Ilmoitettaisiin vaan sähkönmyyntiyhtiöille, että se on myytävä sähkö nyt 4,3snt/kWh hinnalla kuluttajalle? Vai subventoisiko valtio jotenkin tuota? Taitaisi häivitä aika moni toimija kuluttajamarkkinoilta tuollaisella sanelupoliitikkalla (jos ei subventoida). Taitaisi homma kaatua toimitusvelvollisen yhtiön syliin (olettaen, että Norjassa on myös sellainen kuten Suomessa).

Tuollainen tosiaan kyllä tappaisi innostuksen ILP, aurinkopaneeleihin ym. ja nostaisi kulutusta Norjassa. Samalla toki hinta nousisi naapurimaissa. Onko Norja muuten vielä tehnyt mitään päätöksiä/suunnitelmia rajoittaa vientiä? Lisääntyneen viennin nostamasta sähkönhinnasta on tosiaan ollut siellä porua ja kaikenlaista oli mediassa väläytelty.

Jutussa ei ollut mitään käytännön toteutuksesta, mutta jo tämän hetkinen sähkötuki on toteutettu niin että valtio subventoi myyntiyhtiöitä niiltä osin kun tuntihinnat ovat ylittäneet tuon 70 äyriä. Eihän oikein missään muussa mallissa olisi järkeä kuin sellaisessa missä valtio maksaa viulut koska muuten se johtaisi konkursseihin jne. Viennin rajoittaminen ei ole ihan yksinkertaista kun ollaan sopimuksilla kiinni yhteismarkkinassa.

 

[HTK12]

Jutussa ei ollut mitään käytännön toteutuksesta, mutta jo tämän hetkinen sähkötuki on toteutettu niin että valtio subventoi myyntiyhtiöitä niiltä osin kun tuntihinnat ovat ylittäneet tuon 70 äyriä. Eihän oikein missään muussa mallissa olisi järkeä kuin sellaisessa missä valtio maksaa viulut koska muuten se johtaisi konkursseihin jne. Viennin rajoittaminen ei ole ihan yksinkertaista kun ollaan sopimuksilla kiinni yhteismarkkinassa.

Itsekin vähän ajattelin, että ainut vaihtoehto on valtion maksaa viulut. Norjassahan tuollainen ei ole mikään ongelma kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista valtiolle. Itse en kyllä näe järkeväksi alkaa Suomessa verovaroin tukemaan sähkönkulutusta. Se nimittäin tarkoittaisi taas jotain veronkorotuksia. Ilmaisia lounaita kun ei ole olemassa. Ei varmasti ole yksinkertaista, mutta jos tahtoa löytyy, niin kyllähän sopimukset voi purkaa/muuttaa.

 

[kaarlos]

Itsekin vähän ajattelin, että ainut vaihtoehto on valtion maksaa viulut. Norjassahan tuollainen ei ole mikään ongelma kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista valtiolle. Itse en kyllä näe järkeväksi alkaa Suomessa verovaroin tukemaan sähkönkulutusta. Se nimittäin tarkoittaisi taas jotain veronkorotuksia. Ilmaisia lounaita kun ei ole olemassa. Ei varmasti ole yksinkertaista, mutta jos tahtoa löytyy, niin kyllähän sopimukset voi purkaa/muuttaa.

Ylipäätään ton kaltainen valtion tuki tarkoittaa että ne keskimääräistä vähemmän sähköä kuluttavat subventioivat verojen kautta niitä keskivertoa enemmän kuluttavien hintoja, joka tuntuu hieman käänteiseltä ottaen huomioon että esimerkiksi energiatehokkaiden talojen rakentamisen pitäisi edelleen tuntua järkevältä.

Ehkä jos olisi joku kulutuspohjainen verotus, jossa sähkövero pysyy vakiona siihen keskimääräiseen kulutukseen asti ja sen yläpuolella olisi joku korkeampi veroaste - ikään kuin marginaalivero.

 

[HTK12]

Ylipäätään ton kaltainen valtion tuki tarkoittaa että ne keskimääräistä vähemmän sähköä kuluttavat subventioivat verojen kautta niitä keskivertoa enemmän kuluttavien hintoja, joka tuntuu hieman käänteiseltä ottaen huomioon että esimerkiksi energiatehokkaiden talojen rakentamisen pitäisi edelleen tuntua järkevältä.

Ehkä jos olisi joku kulutuspohjainen verotus, jossa sähkövero pysyy vakiona siihen keskimääräiseen kulutukseen asti ja sen yläpuolella olisi joku korkeampi veroaste - ikään kuin marginaalivero.

Tämäpä juuri. Tälläkin foorumilla on niitä, jotka kuluttavat OKT:ssa 40MWh/v. Sitten tähän vielä päälle jos hankitaansähköautot, niin miksi sellaista kulutusta pitäisi muiden maksaa? Kyllä pitäisi kannustaa energiatehokkuuteen eikä sen tuhlaukseen, jos siihen verovaroja käytetään.

 

[Tonnin Seteli]

Ehkä jos olisi joku kulutuspohjainen verotus, jossa sähkövero pysyy vakiona siihen keskimääräiseen kulutukseen asti ja sen yläpuolella olisi joku korkeampi veroaste - ikään kuin marginaalivero.

Tällainen kannustin/raippa olisi näppärä keino vähentää kaikkea turhaa viherpesua kuten lämpöpumput ja sähköautot. Kivihiilikattila se olla pitää eikä ole kiisseli-marsun voittanutta. Innokkaimmat sähkön säästäjät eivät mihinkään kaasulieteen tyydy, kyllä se jääkaappikin pitää käydä tulilla. Uusi trendituote: amerikkalaistyyliset kaasukäyttöiset kuivausrummut.

Keskiverto, kohtuullinen tai normaali sähkönkulutus on ihan mahdoton määritellä. Ainakin kaupallisille toimijoille tuntuu olevan ymmärrettävästi vaikea tehtävä muuten kuin toteutuneen perusteella. Kun syöttää Oomin palveluun kohteen speksit, sieltä voi tulla - esimerkkiä hihasta ravistaen mutta totuudenmukaisesti omien havaintojen perusteella - vuosiarvioksi noin 5000 ja näkemys, jonka mukaan vastaavassa kohteessa säästäväinen kulutus on alle 4500 ja korkea kulutus yli 6000. Todellisen kulutuksen kuluneelta vuodelta ollessa vaikka 18 000.

 

[kaarlos]

Tällainen kannustin/raippa olisi näppärä keino vähentää kaikkea turhaa viherpesua kuten lämpöpumput ja sähköautot. Kivihiilikattila se olla pitää eikä ole kiisseli-marsun voittanutta. Innokkaimmat sähkön säästäjät eivät mihinkään kaasulieteen tyydy, kyllä se jääkaappikin pitää käydä tulilla.

Joo, en ole missään nimessä eri mieltä. Kaikkineen tossa sähkön kuluttajahinnan kiinnittämisessä ei vaan ole yhtään mitään järkeä - käytännössä noin pintapuolisesti vaikuttaa sähkömarkkinoita ymmärtämättömälle keskivertokansalaiselle tarkoitetulta populismilta. Tosta muodostuu aika äkkiä joku tulonsiirtomekanismi verovaroista sähköntuottajille, eikä kansalaisille ilmene kovinkaan eksplisiittisesti ne järjestelmän todelliset kustannukset.

Nykyinen hintamalli ohjaa aika hyvin kuluttajia suuntaan jossa sähkön säästämisessä, energiaremonteissa ja käytön optimoinnissa on järkeä.

 

[Tonnin Seteli]

Kaikkineen tossa sähkön kuluttajahinnan kiinnittämisessä ei vaan ole yhtään mitään järkeä

En ole eri mieltä. Se, mitä norjalaiset tekevät, on varmaankin fiksua Norjassa. Kun samaa kokeillaan rajallisemmin ja tilapäisesti Suomessa, se on vain yhdenlainen vappusatanen jolle täytyy miettiä maksaja. Norja on olemassa tavallaan rinnakkaisulottuvuudessa. Jokin tukemista jäykempi hintasääntely taas olisi mahaplöts sekä taantumasuomessa että öljyrahaston päällä pötkötellen.

 

[mattix]

En ole eri mieltä. Se, mitä norjalaiset tekevät, on varmaankin fiksua Norjassa. Kun samaa kokeillaan rajallisemmin ja tilapäisesti Suomessa, se on vain yhdenlainen vappusatanen jolle täytyy miettiä maksaja. Norja on olemassa tavallaan rinnakkaisulottuvuudessa. Jokin tukemista jäykempi hintasääntely taas olisi mahaplöts sekä taantumasuomessa että öljyrahaston päällä pötkötellen.

Norjalaisille lienee vaikea selittää, miksi heidän energialasku on kasvanut aika tavalla ja samalla valtio tienaa hillittömästi energian (öljyn) myymisellä ympäri maailmaa. Tuota epäsuhtaa paikkaavat, kun A) siihen riittää pätäkkää ja B) se ei aiheuta ongelmia kansantaloudessa sekä C) energiatehokkuuteen liittyviä kannustimia on jo olemassa.

 

[kapiteeli]

Euroopassa kerrotaan olevan 67 GW energiavarastoja, ja rakenteilla on 14 GW. Kovimman rakentajan kerrotaan olevan UK (6,2 GW, 66 projektia). Suomi on sijalla 7 (n. 0,3-0,4 GW grafiikasta arvioiden).

Vantaan Energia poistaa käytöstä hiilivoimalan toukokuussa (80 MW sähköteho) ja kaasuturbiinilaitoksen huhtikuussa (93 MW sähköteho). Lämpötehoa poistuu myös samalla 235 MW.

 

[JaniKari]

Euroopassa kerrotaan olevan 67 GW energiavarastoja, ja rakenteilla on 14 GW. Kovimman rakentajan kerrotaan olevan UK (6,2 GW, 66 projektia). Suomi on sijalla 7 (n. 0,3-0,4 GW grafiikasta arvioiden).

EU keskimääräinen sähkönkulutus on 275GW eli tuo 67GWh riittää noin vartiksi. Onhan tuo sentään jonkun verran.

 

[Grez]

EU keskimääräinen sähkönkulutus on 275GW eli tuo 67GWh riittää noin vartiksi. Onhan tuo sentään jonkun verran.

Artikkelissa puhutaan 67GW:sta, ei 67 GWh:sta. Eli sen perusteella riittäisi 1/4:aan EU:n keskimääräisetä kulutuksesta, mutta ei tietoa kuinka pitkäksi ajaksi.

Jos artikkelissa ei ole virhettä niin olettaisin että luultavasti täyden 67 GW saa ehkä puoli tuntia, sitten osan siitä ehkä jopa kymmenkunta tuntia.

 

[chrisekh]

Suomeen tuollainen 12 GWh systeemi niin saadaan vuorokauden sisäinen energian kulutus tasapainotettua.

https://www.bydglobal.com/en/news/2025-02-17/BYD-Energy-Storage-Signed-World%E2%80%99s-Largest-Grid-scale-Battery-Storage-Projects-of-12.5GWh

 

[Shajk]

Norjan valtio omistaa kai aika paljon sähkön tuotantoa, niin omista voitoista voi sitten maksaa rahaa takaisin kuluttajille ilma suurempaa vaikutusta budjettiin? Yritykset toki kärsivät korkeista hinnoista.

 

[chrisekh]

Kaavaileeko Fortum uutta ydinvoimalaa Suomeen? – Selvityksen tulokset julki tänään

Energiayhtiö Fortumin odotetaan tänään kertovan, näkeekö se edellytyksiä uuden ydinvoiman rakentamiselle Suomeen tai Ruotsiin.Fortum on tehnyt kahden vuoden ajan selvitystä asiasta ja kertoo sen tuloksista tiedotustilaisuudessa aamupäivällä.Yhtiö on arvioinut sekä pienydinvoiman että suurten...

www.sss.fi

Leikitään että se ydinvoiman raha väkisin otetaan veronmaksajilta tai sähkönkuluttajilta ja sen suhteen ei ole vaihtoehtoja.


Mitäs pitäisitte tästä ideasta

Sähkön hintaan 1 sentti lisää ja tämän avulla sähkön käyttäjä voisi saada uuden ydinvoimalan osakkeita.
Vuoden vaiheessa katsotaan montako kokonaista megawattituntia kuluttaja on kuluttanut ja sen mukaan jaettaisiin osakkeita kuluttajille.
Tällä tavoin nykyiset ihmiset eivät täysin vastikkeetta maksaisi tulevaisuuden kuluttajien bileitä. Ja varsinkin se, ettei kerrostaloasujat maksa suorasähkölämmittäjien maksuja.

MWh osakkeen hinnaksi tulisi antamallani arvoilla 10€.

Nykyinen markkinat sanovat, etteivät ne osakkeet mitään tule tuottamaan mutta paremmassa hoivassa ne osakkeet ovat kansalla kuin valtiolla.

 

[B12]

Tällä tavoin nykyiset ihmiset eivät täysin vastikkeetta maksaisi tulevaisuuden kuluttajien bileitä. Ja varsinkin se, ettei kerrostaloasujat maksa suorasähkölämmittäjien maksuja.

suorasähkölämmittäjiä ei juurikaan enää taida olla omakotiasujissa. Kerrostaloasujista on kovaa vauhtia tulossa suorasähkölämmittäjiä sähkökattiloineen. Uudella ydinvoimalalla maksettaisiin nimenomaan näiden sähkökerrostalojen ja sitten tietty datakeskusten bileet. Sähköautojakin ladattaisiin. Nykybileisiin riittää nykyinenkin sähkö.

Yhdellä ydinvoimalalla pyörittää muutaman datakeskuksen, ei mitään muuta. Datakeskuksen hukkalämpöä sitten voidaan käyttää lämpöpumpuilla kaukolämmön tekemiseen, eli niiden teidän kerrostalojen muuttamiseen sähkölämmitteisiksi, mikä todellakin tulee tapahtumaan. Tulevaisuudessa ihan jokainen on sähkölämmittäjä.

Järjetöntä kasvua 15 vuodessa, seuraavaksi pumput tulevat kerrostaloihin – Lämpöpumppujen suosiolle ei näy loppua

Suurin osa kerrostaloista on vielä kaukolämmön piirissä, rivitaloista enää alle puolet.

www.tekniikkatalous.fi

Tuonne sitä lisäsähköä tarvitaan. Kaukolämmön hinta on kivunnut viime vuosina ja yhä useampi taloyhtiö siirtynyt ja siirtyy sähköllä käyviin lämpöpumppuihin.

 

[Janishell]

Kerrostalo asujilla on muutenkin niin pienet sähkökulut, että niillä ei paljoon tunnu missään yhdensentin sähkön hinnan nousu.

 

[B12]

Kerrostalo asujilla on muutenkin niin pienet sähkökulut, että niillä ei paljoon tunnu missään yhdensentin sähkön hinnan nousu.

Lämmityksestä maksavat vastikkeessa, tai sitten erillisessä kaukolämmön laskussa. Kiertokautta tulee lämmityslasku, eikä siinä perus sähkölaskussa, kuten omakotiasujilla. Ihan samalla tavalla se sähkön hinnan korotus näkyy, mutta eri laskulla.

 

[noreth]

Fortumin pitkään valmisteltu ydinvoiman selvitys. Sähkö on liian halpaa, ei kannata ilman tukia.

Fortum sai päätökseen selvityksensä uuden ydinvoiman edellytyksistä – jatkaa ydinvoiman kehittämistä tulevaisuuden vaihtoehtona | Fortum

www.fortum.fi

 

[Paapaa]

Fortumin pitkään valmisteltu ydinvoiman selvitys. Sähkö on liian halpaa, ei kannata ilman tukia.

Fortum sai päätökseen selvityksensä uuden ydinvoiman edellytyksistä – jatkaa ydinvoiman kehittämistä tulevaisuuden vaihtoehtona | Fortum

www.fortum.fi

Tämä nyt ei ollut mikään yllätys kun Fortum on samaa todennut jo aiemmin viime vuoden aikana. Eli täysin markkinaehtoisessa ydinvoimassa ei ole taloudellista järkeä Fortumin näkökulmasta. Enkä ole varma, onko siinä järkeä kansantaloudenkaan näkökulmasta jos se kallis voimala rakennetaan verovaroista.

Ja tuossa puhutaan "sähkömarkkinanäkymistä" eli oletettavasti varsin pitkän ajan hintaennusteista ja sähkön kulutuksen kasvuennusteista.

Fortumin selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa.

 

[JCSH]

suorasähkölämmittäjiä ei juurikaan enää taida olla omakotiasujissa. Kerrostaloasujista on kovaa vauhtia tulossa suorasähkölämmittäjiä sähkökattiloineen. Uudella ydinvoimalalla maksettaisiin nimenomaan näiden sähkökerrostalojen ja sitten tietty datakeskusten bileet. Sähköautojakin ladattaisiin. Nykybileisiin riittää nykyinenkin sähkö.

Tosin ero kerrostaloasujien ja omakotitalojen sähkölämmityksessä on se, että kerrostaloasujat käyttävät sitä sähkölämmitystä silloin kun sähkö on halpaa. Kun taaskin omakotitaloissa sitä sähköä joudutaan käyttämään usein hinnasta riippumatta. Usein vielä niin, että sitä tarvitaan enemmän silloin kun ne sähkön hinnat ovat korkealla, i.e. kovien pakkasten aikaan.

 

[Zacksa]

Tosin ero kerrostaloasujien ja omakotitalojen sähkölämmityksessä on se, että kerrostaloasujat käyttävät sitä sähkölämmitystä silloin kun sähkö on halpaa. Kun taaskin omakotitaloissa sitä sähköä joudutaan käyttämään usein hinnasta riippumatta. Usein vielä niin, että sitä tarvitaan enemmän silloin kun ne sähkön hinnat ovat korkealla, i.e. kovien pakkasten aikaan.

Tarkoitatko että kerrostaloissa vesivaraajia ostaan käyttää, mutta omakotitaloissa ei?

 

[JCSH]

Tarkoitatko että kerrostaloissa vesivaraajia ostaan käyttää, mutta omakotitaloissa ei?

Tarkoitan, että kun on kyse kaukolämmöstä, niin ne sähkökattilat eivät ole se ainoa tapa tehdä sitä kaukolämpöä, vaan siellä on myös esim. ne puukattilat tuottamassa sitä lämpöä. Sitten myös uudet, isot lämpövarastot ovat alkaneet yleistymään reippaasti.
Tuon seurauksena ne sähkökattilat ovat päällä vain silloin, kun se sähkö on oikeasti halpaa. Veikkaan, että harvassa omakotitalossa on niin isot vesivaraajat, että niissä pystytään samaan. Toki niissäkin voi tehdä hinnan suhteen optimointia, mutta ei mitään niin pitkäkestoista kuin kaukolämpöverkossa.

 

[B12]

Tosin ero kerrostaloasujien ja omakotitalojen sähkölämmityksessä on se, että kerrostaloasujat käyttävät sitä sähkölämmitystä silloin kun sähkö on halpaa. Kun taaskin omakotitaloissa sitä sähköä joudutaan käyttämään usein hinnasta riippumatta. Usein vielä niin, että sitä tarvitaan enemmän silloin kun ne sähkön hinnat ovat korkealla, i.e. kovien pakkasten aikaan.

Kun vielä on niitä halpoja hetkiä, niin sähkökattilat hyödyntävät niitä.

Kerrostalot siirtyvät aika pitkälti lämpöpumppujen varaan tulevaisuudessa (rivitaloyhtiöt jo paljolti siirtyneet) ja lämpöä tarvitaan juuri silloin kun on kylmää. Tuuli silloin elikkä ei. Mitoitus vielä yleensä sellainen, että kovimmilla kulutuksilla tarvitaan vastuksia suoralla sähköllä lisäksi. varsinkin ilma/vesilämpöpumput hyytyvät helposti kylmällä ilmalla.

Ei se ihan niin suoraviivaista ole. Halvan sähkön hyödyntäminen on aika rajallista muuten kuin dumppaamalla vientiin. Omakotitalot ja muutkin alkavat pikkuhiljaa olla samalla viivalla ja kilpailla samasta sähköstä.

 

[Zacksa]

Tarkoitan, että kun on kyse kaukolämmöstä, niin ne sähkökattilat eivät ole se ainoa tapa tehdä sitä kaukolämpöä, vaan siellä on myös esim. ne puukattilat tuottamassa sitä lämpöä. Sitten myös uudet, isot lämpövarastot ovat alkaneet yleistymään reippaasti.
Tuon seurauksena ne sähkökattilat ovat päällä vain silloin, kun se sähkö on oikeasti halpaa. Veikkaan, että harvassa omakotitalossa on niin isot vesivaraajat, että niissä pystytään samaan. Toki niissäkin voi tehdä hinnan suhteen optimointia, mutta ei mitään niin pitkäkestoista kuin kaukolämpöverkossa.

Käsi pystyyn, ymmärsin että sähkölämmitteisestä kerrostalosta kyse, mutta tarkoitit että sähköä käytetään vaihtoehtoisena hinnan mukaan.

Siinä kieltämättä haastetta okt asujalle jolla ei ole jätetty öljy tai puupoltinta rinnalle.

 

[JCSH]

Kerrostalot siirtyvät aika pitkälti lämpöpumppujen varaan tulevaisuudessa (rivitaloyhtiöt jo paljolti siirtyneet) ja lämpöä tarvitaan juuri silloin kun on kylmää. Tuuli silloin elikkä ei. Mitoitus vielä yleensä sellainen, että kovimmilla kulutuksilla tarvitaan vastuksia suoralla sähköllä lisäksi. varsinkin ilma/vesilämpöpumput hyytyvät helposti kylmällä ilmalla.

Kiinnostaisi tietää, että mihin tämä väite perustuu?
Kuinka paljon esim. uusia kerrostaloasuntoja rakennetaan siten, että lämmitys nojaisi lämpöpumppuihin? Siis etenkin sellaisilla alueilla, joissa on jo kattavat kaukolämpöverkostot.

 

[vemkki]

Kun vielä on niitä halpoja hetkiä, niin sähkökattilat hyödyntävät niitä.

Kerrostalot siirtyvät aika pitkälti lämpöpumppujen varaan tulevaisuudessa (rivitaloyhtiöt jo paljolti siirtyneet) ja lämpöä tarvitaan juuri silloin kun on kylmää. Tuuli silloin elikkä ei. Mitoitus vielä yleensä sellainen, että kovimmilla kulutuksilla tarvitaan vastuksia suoralla sähköllä lisäksi. varsinkin ilma/vesilämpöpumput hyytyvät helposti kylmällä ilmalla.

Ei se ihan niin suoraviivaista ole. Halvan sähkön hyödyntäminen on aika rajallista muuten kuin dumppaamalla vientiin. Omakotitalot ja muutkin alkavat pikkuhiljaa olla samalla viivalla ja kilpailla samasta sähköstä.

Kerrostalot siirtyvät "aika pitkälti" ja rivitaloyhtiöt "paljolti" siirtyneet. Sanoisin, että aikamoista liioittelua. Varsinkin kerrostaloissa nuo ovat isoja monen vuoden projekteja, joten ei noita käden käänteessä tehdä. Joskus vuonna 2040 tilanne voi olla toinen, mutta silloin sähkömarkkinakin on aika erilainen kuin nykyään.

 

[Grez]

Kerrostalot siirtyvät "aika pitkälti" ja rivitaloyhtiöt "paljolti" siirtyneet. Sanoisin, että aikamoista liioittelua. Varsinkin kerrostaloissa nuo ovat isoja monen vuoden projekteja, joten ei noita käden käänteessä tehdä. Joskus vuonna 2040 tilanne voi olla toinen, mutta silloin sähkömarkkinakin on aika erilainen kuin nykyään.

Niin siis ymmärsin ettei JCSH tarkoita että kerrostalolla itsellään olisi suorasähkölämmitys vaan kaukolämmitystä käyttävistä kerrostaloista on tulossa sähkölämmittäjiä kun kaukolämpöä aletaan tehdä sähköllä.

 

[ossobucco]

... Kerrostaloasujista on kovaa vauhtia tulossa suorasähkölämmittäjiä sähkökattiloineen. ...

Suorasähkölämmitys on juuri sitä, minkä termikin kertoo, eli lämmitys tapahtuu välittömästi sähkön avulla. Kaukolämpö tai vesikiertoinen keskuslämmitys eivät ole suorasähkölämmitystä, vaikka vesi lämmitettäisiin sähköllä.

 

[B12]

Kerrostalot siirtyvät "aika pitkälti" ja rivitaloyhtiöt "paljolti" siirtyneet. Sanoisin, että aikamoista liioittelua. Varsinkin kerrostaloissa nuo ovat isoja monen vuoden projekteja, joten ei noita käden käänteessä tehdä. Joskus vuonna 2040 tilanne voi olla toinen, mutta silloin sähkömarkkinakin on aika erilainen kuin nykyään.

Tuon laitoin jo tuossa aiemmin, koska joku linkki pitää aina olla. Kaveri on hallituksen puheenjohtaja muutaman kerrostalon yhtiössä ja vaihtoivat maalämpöön jo joku vuosi sitten.

Järjetöntä kasvua 15 vuodessa, seuraavaksi pumput tulevat kerrostaloihin – Lämpöpumppujen suosiolle ei näy loppua

Suurin osa kerrostaloista on vielä kaukolämmön piirissä, rivitaloista enää alle puolet.

www.tekniikkatalous.fi

Tämä siirtymä siis on tapahtumassa ja etenee kuin juna. Onko vuosi 2040 vai ei, mutta eipä ole uusia ydinvoimaloitakaan ennen sitä. Tuulimyllyihin ei voi luottaa, pyöriikö pakkasella vai eikö pyöri.

 

[vemkki]

Tuon laitoin jo tuossa aiemmin, koska joku linkki pitää aina olla. Kaveri on hallituksen puheenjohtaja muutaman kerrostalon yhtiössä ja vaihtoivat maalämpöön jo joku vuosi sitten.

Järjetöntä kasvua 15 vuodessa, seuraavaksi pumput tulevat kerrostaloihin – Lämpöpumppujen suosiolle ei näy loppua

Suurin osa kerrostaloista on vielä kaukolämmön piirissä, rivitaloista enää alle puolet.

www.tekniikkatalous.fi

Tämä siirtymä siis on tapahtumassa ja etenee kuin juna. Onko vuosi 2040 vai ei, mutta eipä ole uusia ydinvoimaloitakaan ennen sitä. Tuulimyllyihin ei voi luottaa, pyöriikö pakkasella vai eikö pyöri.

"Rivitaloissa lämpöpumppuenergian osuus lämmitysenergian kulutuksesta on vuosien 2008 ja 2023 välillä noussut kahdesta prosentista peräti 17 prosenttiin. Kerrostaloissa ei ole vielä tapahtunut yhtä merkittävää muutosta."

Joopajoo.

 

[B12]

"Rivitaloissa lämpöpumppuenergian osuus lämmitysenergian kulutuksesta on vuosien 2008 ja 2023 välillä noussut kahdesta prosentista peräti 17 prosenttiin. Kerrostaloissa ei ole vielä tapahtunut yhtä merkittävää muutosta."

Joopajoo.

2025-2040 voi olla eri prosentit. Tulevaisuutta varten ne ydinvoimalatkin rakennetaa, jos rakennetaan. Ei nykyhetkeä varten.

 

[JCSH]

2025-2040 voi olla eri prosentit. Tulevaisuutta varten ne ydinvoimalatkin rakennetaa, jos rakennetaan. Ei nykyhetkeä varten.

Tähän liittyen kiinnostaisi se, että kuinka paljon nyt rakennetaan uusia kerrostaloja maalämmöllä vs kaukolämmöllä? Koska se kertoo aika hyvin myös siitä, että mikä on tilanne silloin 2030-2040 luvuilla.

 

[B12]

Tähän liittyen kiinnostaisi se, että kuinka paljon nyt rakennetaan uusia kerrostaloja maalämmöllä vs kaukolämmöllä? Koska se kertoo aika hyvin myös siitä, että mikä on tilanne silloin 2030-2040 luvuilla.

Samoin kiinnostaa se, millä kaukolämpö tuotetaan 2030-2040. Polttaminen vähenee ja sähkö lisääntyy, se on varma, mutta kuinka dramaattisesti.

Appiukko on vahvasti sekaantunut erään pörssiyhtiön rakennushankkeisiin. kaikki isot logistiikkakeskukset ym tulevat lämpöpumpuilla nykyään.