Jep. Taisit alunperin hieman karrikoida, kun totesit kunnon talven olevan etelärannikolla -20c/2vko. Tällaisia olosuhteita on faktuaalisesti äärimmäisen harvoin. Useita päiviä kyllä ja -15c jopa yli viikon, mutta -20c/2vko komboja ei vaan ole. Helsingissä on ollut min. -20c/ka. -15c/5vrk jaksoja kaksi kertaa tällä vuosituhannella.
Kylmiä talvijaksoja koko maan osalta viime 30v aikana ovat olleet 1999, 2003, 2010, 2016 ja 2024.
Todella kovat pakkaset ovat hyvin harvinaisia, vaikka miten pidämme niitä "kunnon talvina" ja muistelemme niitä lapsuudessa jatkuvasti olleen.
Aika karrikoitu kysymys. Voisi yhtä lailla kysyä, että kuinka moni terästehdas tai iso kulutuskeskittymä olisi syntynyt, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan siirtoyhteytensä.
Liittymismaksulla maksetaan välttämätön liittymärakentaminen. Verkon vahvistaminen on taas kanta- tai jakeluverkkoyhtiön tekemistä ja laskun kuittaa verkon käyttäjät.
Näihin liittymisjohtoihin ja niiden omistusperiaatteisiin ottaa päivityksessä oleva sähkömarkkinalaki kantaa. Tarkoituksena on, että syntyisi enemmän "keruujohtoja", jolloin jokainen tuotantokohde ei rakentaisi omaa liittymisjohtoa ja söisi infrallaan maa-alaa. Lisätietoja:
Sähköverkkoon liittymistä koskevaan sääntelyyn esitetään merkittäviä muutoksia
Suomen osalta "energiabalanssi" on vääristynyt, koska muuttoliikkeen myötä niin kotitalous- kuin teollisuuskulutus on keskittynyt etelään ja hajautettu tuotanto pohjoiseen. Tämä luonnollisesti vaatii järeitä siirtoyhteyksiä, koska tuotanto ja kulutus ei kohtaa paikallisesti. Kantaverkkoyhtiö onkin muuttamassa liittymismaksuperiaatteitaan niin, että pohjoisessa on halvempaa liittää kulutusta ja kalliimpaa liittää tuotantoa. Etelässä sitten päinvastoin. Aika kitkerälle kuulostaa liittyjille.