Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Markkanen]

Nythän on ollut poikkeuksellisen lämmintä ainakin etelässä, ja silti 28vrk keskiarvolla pörssisähkö on 7,3 senttiä, ja ensi viikon alun pari normaalia talvipäivää nostaa sen varmaan korkeammalle. Huomennakin sellaista 10 asteen pakkasta eli aika perus talvikeliä lupailee koko maahan, ja 15 sentin paikkeilla hinnat koko päivän vaikka on sunnuntai.

Jos puhuttaisiin kunnon talvesta eli ainakin 20 astetta pakkasta Turussa ja Helsingissä pari viikkoa putkeen, ja siitä tietty kylmempään päin kun pohjoiseen mennään, niin näillä kertoimilla olisi varmaan aika mielenkiintoiset pörssihinnat.

Aurora line, lisää tuuli ja aurinkovoimaa, ydinvoimalat kuntoon ja kaavailut tehonnostot tulille. Ei ongelmaa.

 

[chrisekh]

Jos puhuttaisiin kunnon talvesta eli ainakin 20 astetta pakkasta Turussa ja Helsingissä pari viikkoa putkeen, ja siitä tietty kylmempään päin kun pohjoiseen mennään, niin näillä kertoimilla olisi varmaan aika mielenkiintoiset pörssihinnat.

Valittamista ilman ratkaisuvaihtoehtoja kutsutaan vinkumiseksi. Ei turpeella, hiilella tai ydinvoimalla oikein pystyta taistelemaan 15 sentin hintoja vastaan. Eli mita ehdotat ratkaisuksi ilman etta sen maksaa kerrostaloissa asuvat ihmiset?

 

[vemkki]

Huomenna näyttää aika suuri osa Euroopasta olevan suunnilleen samoissa hinnoissa kuin Suomi.

 

[mattix]

Enpä muista koska olisin sunnuntaille nähnyt samanlaista hintakäppyrää kuin huomenna. Mikähän tuonkin aiheuttaa, että on käytännössä halki koko vuorokauden n. 15 c/kWh?

Tosi tyyntä ja kylmä. Sitten rajasiirtojen vaikutus päälle. Esim. pohjoismainen vesivoimatase kuivuu kovaa vauhtia. Ilman Estlink 2 rikkoa hinta olisi vielä kovempi.

 

[samsungaaja]

Valittamista ilman ratkaisuvaihtoehtoja kutsutaan vinkumiseksi. Ei turpeella, hiilella tai ydinvoimalla oikein pystyta taistelemaan 15 sentin hintoja vastaan. Eli mita ehdotat ratkaisuksi ilman etta sen maksaa kerrostaloissa asuvat ihmiset?

Eihän tuossa valitettu vaan todettiin asianlaita. Mutta jos valitettaisiin.. niin ainakin minusta on jännää pohtia miten politiikalla (päästökauppa, tukihimmelit) on onnistuttu paskomaan tilanne tähän pisteeseen ettei käytössä olevilla energiamuodoilla asiaa pystytä korjaamaan. Tarjolla on vain akkuja, vety(fantasioita) ja tilannetta pahentavaa (jyrkentyvät hintapiikit) tuuli- ja aurinkovoimaa sekä wöö ota kiinteä sopimus (nekään tuskin halpenevat jos pörssissä piikit alkavat useammin mennä katosta läpi).

 

[chrisekh]

on onnistuttu paskomaan tilanne tähän pisteeseen ettei käytössä olevilla energiamuodoilla asiaa pystytä korjaamaan.

Sanotaan nyt viela kerran etta kalliin sahkon syy on Putinissa ja siina etta eurooppa luotti Putiniin.

 

[B12]

Sanotaan nyt viela kerran etta kalliin sahkon syy on Putinissa ja siina etta eurooppa luotti Putiniin.

Millainen tilanne käytännössä olisi siis nyt, jos ei oltaisi luotettu putiniin? Millaisia tuotantomuotoja nyt olisi ja paljonko sähkö siis maksaisi?

 

[chrisekh]

Millainen tilanne käytännössä olisi siis nyt, jos ei oltaisi luotettu putiniin? Millaisia tuotantomuotoja nyt olisi ja paljonko sähkö siis maksaisi?

Se nyt auttaisi paljon jos Saksalla olisi omavaraisempi. Meilla saattaisi olla yksi ydinvoimala enemman ajossa. Meilla on kuitenkin Euroopan halvin sahko jolla ei ole huomattavaa maaraa vesivoimaa kaytossa niin ei se hulluna voi laskea millaan konstilla.

 

[B12]

Se nyt auttaisi paljon jos Saksalla olisi omavaraisempi. Meilla saattaisi olla yksi ydinvoimala enemman ajossa. Meilla on kuitenkin Euroopan halvin sahko jolla ei ole huomattavaa maaraa vesivoimaa kaytossa niin ei se hulluna voi laskea millaan konstilla.

Saksa sulki ydinvoimalat ideologisista syistä ja osti halpaa kaasua putinilta. Teoriassa ihan ok suunnitelma. Ilman putinia Saksa olisi silti sulkenut voimalat ja nyt Saksalla olisi ehkä enemmän tuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Tyynellä pulaa sähköstä joka tapauksessa. Saksa on Suomen kanssa sama pinta-alaltaan ja siellä on 15x enemmän asukkaita. Saksa on erittäin teollistunut. Ei sinne mahdu tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleja niin paljoa.

Nyt kun protektionismi tulossa uudelleen muotiin, niin milloin Ruotsi lopettaa sähkön viennin köyhälle serkulle Suomeen? Norjassa on jo paljon soraääniä siitä, kuinka vienti nostaa Norjan sähkön hintaa omille kansalaisille.

 

[pulatunnus]

2012 alkaen olen tarkemmin Turun suunnalla asiaa seurannut ja on ainakin pari kertaa osunut kohdalle siitä eteenpäin. Toki voi olla katoavaa kansanperinnettä ilmaston muuttuessa. Kyllä -25 astetta ainakin jonkin aikaa putkeen oli ihan normaalia jokin aika sitten.

Vähän yritin etsiä pätkää että olisi ollut niitä -20 tai alle päiväkeskilämpötila putkia, nopeasti ei löytynyt, oikein sitä yhtäkään päivää, joka viiden vuosi ehkä vuoden allein alle -25 käynyt 2000 luvulla.

Tosin en kovin syvällisesti, pari tilasto sivua parilta havaintoasemalta silmäilin, toinen taisi olla lentoasema ja toinen Artukainen. Niin pintapuolinen vilasu, että ei kumoa väitettäsi.
kk keskilämpötila löyty helposti, niin ne talvella pyrii nollan nurkilla +/1 10c , mutta se nyt ei helpota jos sitä seuraa viikon -25 pakkanen

 

[mattix]

Vähän yritin etsiä pätkää että olisi ollut niitä -20 tai alle päiväkeskilämpötila putkia, nopeasti ei löytynyt, oikein sitä yhtäkään päivää, joka viiden vuosi ehkä vuoden allein alle -25 käynyt 2000 luvulla.

Niinpä. Eikä myöskään löydy 2 vko -20c lämpötiloja useita kipaleita Turusta tai Helsingistä tällä vuosituhannella.

Helsingissä on viimeisen 63 vuoden aikana ollut viisi (tai ehkä kuusi kertaa) pakkasta vähintään -15c kahden viikon ajan.

Tästä lisätietoja: Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos

 

[eurokeitai]

Hieno himmeli kyllä taas tämä, että kun on näinkin umpipoikkeuksellinen tilanne, että talvella on edes hieman kylmä, niin sähkön hinnat lähtee jokaikinen kerta vetämään totaalista volttia.Ei auta kuin toivoa pikaista ilmastonmutosta ja lämpimiä talvia tai kusessa ollaan.

Enpä muista koska olisin sunnuntaille nähnyt samanlaista hintakäppyrää kuin huomenna. Mikähän tuonkin aiheuttaa, että on käytännössä halki koko vuorokauden n. 15 c/kWh?

Taas tuijotetaan vain omaa lämpömittaria, vaikka huomisella sähkön hinnalla on hyvin vähän mitään tekemistä Suomen lämpötilan kanssa. Hinta tulee jälleen kerran Saksasta,.

Nord Pool | Data Portal

data.nordpoolgroup.com

15c/kWh lienee melko normaali hinta siinä vaiheessa kun sähköä tehdään manner-euroopassa kaasuturbiineilla.

 

[antti-x]

Niinpä. Eikä myöskään löydy 2 vko -20c lämpötiloja useita kipaleita Turusta tai Helsingistä tällä vuosituhannella.

Helsingissä on viimeisen 63 vuoden aikana ollut viisi (tai ehkä kuusi kertaa) pakkasta vähintään -15c kahden viikon ajan.

Tästä lisätietoja: Kovat pakkaset - Ilmatieteen laitos

No 6 kertaa 63 vuodessa tekee aika lähellä kerran 10 vuodessa, ja jos maksimilämmöt on kahden viikon aikana -15 niin -20 on varmaan lähellä keskilämpöjä. En ole pitänyt tarkasti kirjaa mutta 2011-12 talvella oli aika kylmää kun koitti rakentaa ulkona, ja sen jälkeen on ollut kahtena talvena pieni huoli pidemmän kylmän aikana putkien jäätymisestä yms ongelmista kotieläintiloissa. Että tarkoja lämpötiloja en osaa sanoa.

Mutta reilu vuosi sitten kun sähkö maksoi sen 1-2€/kwh päivän verran, niin Turussa lämpötila ei laskenut -20 alapuolelle ollenkaan. Helsingissä taisi olla jopa lämpimämpää.

 

[pulatunnus]

. En ole pitänyt tarkasti kirjaa mutta 2011-12 talvella oli aika kylmää kun koitti rakentaa ulkona, ja sen jälkeen on ollut kahtena talvena pieni huoli pidemmän kylmän aikana putkien jäätymisestä yms ongelmista kotieläintiloissa. Että tarkoja lämpötiloja en osaa sanoa.

Pikavilaisu, Artukaisissa oli todella kylmää, alkuvuodesta oli yhtenä/kahtena päivänä keskilämpötila oli n. -20, ja tosiaan kolmena päivänä peräkkäin kävi alimillaan alle -20
kahdessa vuodessa oliko yhtenätoista päivänä vuorokauden alimmat -20 tai alle. Kahdessa vuodessa oliko sitten kahtena vai kolmena päivänä keskilämpötila -20, mutta siihen syytä lisätä että oli kolmen vuorokauden putki milloin laski melkein -20

Mutta 2011 helmikuussa, kymmenespäivä - 24 päivä oli turkulaisittain todella kylmää, Helsinki Vantaa, 13-25.2 , Hämeenlinna (Hattula), Tampere.

 

[jarmojs]

Aurora line, lisää tuuli ja aurinkovoimaa, ydinvoimalat kuntoon ja kaavailut tehonnostot tulille. Ei ongelmaa.

Linkkarissa eräs energia-alalla työskentelevä huomautti osuvasti tällä viikolla, että "Kuinkahan monta tuulimyllyä olisivat tuulivoimayhtiöt pystyttäneet, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan myös siirtoyhteydet myllyilleen."
Olen aiemminkin maininnut, että 1000 km isoa siirtolinjaa maksaa miljardi euroa. Ja 1000 km on vielä peanuts, jos Pohjois-Pohjanmaa myllytetään kauttaaltaan. Fingridkö sen maksaa? Veikkaan, että suomalaiset.

 

[chrisekh]

Linkkarissa eräs energia-alalla työskentelevä huomautti osuvasti tällä viikolla, että "Kuinkahan monta tuulimyllyä olisivat tuulivoimayhtiöt pystyttäneet, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan myös siirtoyhteydet myllyilleen."

Onko tuohon sitten yksinkertainen vastaus? Olisko Suomessa asiat paremmin ilman tuulivoimaa?

 

[rock]

Linkkarissa eräs energia-alalla työskentelevä huomautti osuvasti tällä viikolla, että "Kuinkahan monta tuulimyllyä olisivat tuulivoimayhtiöt pystyttäneet, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan myös siirtoyhteydet myllyilleen."
Olen aiemminkin maininnut, että 1000 km isoa siirtolinjaa maksaa miljardi euroa. Ja 1000 km on vielä peanuts, jos Pohjois-Pohjanmaa myllytetään kauttaaltaan. Fingridkö sen maksaa? Veikkaan, että suomalaiset.

Ainakin viimeisien vuosien aikana tuulivoimayhtiöt nimenomaan ovat rakennuttaneet 400kV siirtoyhteyksiä jotta ovat saaneet puistonsa kiinni valtion verkkoon. Fingrid sitten lunastaa tämän verkon pähkinärahoilla ja liittää omaan omistukseensa. Puiston sisäiset verkot ovatkin sitten tuulivoimayhtiöiden omaa omaisuutta ja ylläpidettävää. Kyllä, Fingrid on joutunut käyttämään varsin paljon investointeja verkkoihinsa tuulivoiman lisääntymisen takia vuosina 2013-2024, mutta tuloja tähän on kerätty nimenomaan verkon käyttäjiltä eli sähkön tuottajilta ja kuluttajilta. Loppujen lopuksi tämän maksavat sähkön loppukuluttajat sähkön hinnassa. Kukapa muukaan?

 

[pulatunnus]

Linkkarissa eräs energia-alalla työskentelevä huomautti osuvasti tällä viikolla, että "Kuinkahan monta tuulimyllyä olisivat tuulivoimayhtiöt pystyttäneet, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan myös siirtoyhteydet myllyilleen."
Olen aiemminkin maininnut, että 1000 km isoa siirtolinjaa maksaa miljardi euroa. Ja 1000 km on vielä peanuts, jos Pohjois-Pohjanmaa myllytetään kauttaaltaan. Fingridkö sen maksaa? Veikkaan, että suomalaiset.

Fingrid vastaa kantaverkosta, se taasen perii siirto, liittymis ym maksuja, sille kuuluu myös verkon turvaamiseen liittyviä vastuita.
Tarkistamatta, niin joissain yksittäisissä hankkeissa voi olla rahoitusta , Aurora linjassa monia rahoittajia, myös ihan julkista tukirahaa.

Kuinkahan monta tuulimyllyä olisivat tuulivoimayhtiöt pystyttäneet, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan myös siirtoyhteydet myllyilleen."

Tälläinen heitto jättää kysymyksiä, viestin tarkoitus perä tulee ilmi, joten se ilman syventävää menee osittain vaikuttamisen piikkiin. (Edit, edellisen viestin jälkeen, ilmeisesti tarkoituksellista tuupaa)

Fingrid on vääntänyt viimevuosina muutenkin voimalaliittymisten kustannusten jakamisesta, iso vääntö ole TVO kanssa OL3 liittymisen aiheuttaneista kustannuksista. lähinnä suojauksista. Varsinkin aurinkovoiman osalta on sitten niitä tajuushaasteita. jne,

 

[jarmojs]

Onko tuohon sitten yksinkertainen vastaus? Olisko Suomessa asiat paremmin ilman tuulivoimaa?

Ei ole, eikä olisi. Mutta vastaus ei ole myöskään, että Pohjois-Suomi täyteen tuulimyllyjä, joiden sähkö teleportataan Energiewende Wunderlandiin. Ja Suomeen lisää ydinenergiaa.

 

[pulatunnus]

Ei ole, eikä olisi. Mutta vastaus ei ole myöskään, että Pohjois-Suomi täyteen tuulimyllyjä, joiden sähkö teleportataan Energiewende Wunderlandiin. Ja Suomeen lisää ydinenergiaa.

Pohjois-Suomeen, tuotannon kannalta taitaa olla parempi että puistoja on alueellisesti ympäri Suomea, lisää alueen keskimääräistä tuulituotantoa. Pohjoisesta joka tapauksessa siirtolinjoja etelään tuonnin takia.

 

[chrisekh]

Ei ole, eikä olisi. Mutta vastaus ei ole myöskään, että Pohjois-Suomi täyteen tuulimyllyjä, joiden sähkö teleportataan Energiewende Wunderlandiin. Ja Suomeen lisää ydinenergiaa.

Nahdakseni se on juuri Fingrid joka on tuota estamassa. Sanoisin etta se Linkedin tyypin huomautus ei ollut mielenkiintoinen huomautus.

 

[jarmojs]

Nahdakseni se on juuri Fingrid joka on tuota estamassa. Sanoisin etta se Linkedin tyypin huomautus ei ollut mielenkiintoinen huomautus.

No se oli energia-alalla työskentelevän johtajan huomautus. En väitä, että olisi puolueeton näkemys, mutta asioita kannattaa funtsia eri kanteilta.

 

[chrisekh]

No se oli energia-alalla työskentelevän johtajan huomautus. En väitä, että olisi puolueeton näkemys, mutta asioita kannattaa funtsia eri kanteilta.

Kun en loyda sita toista kanttia nyt. Siksi kitisen. Eli oma vaitteeni on etta hyvaa businesta tassa on nyt tehty ja on tullut saastoja ja kukaan ei ole saanut mitaan alyttomia voittoja toisten rahoilla. Eli tuosta Johtajan huomatuksesta jaa nyt vaille se etta mita olisi pitanyt tehda toisin.

 

[vemkki]

Millainen tilanne käytännössä olisi siis nyt, jos ei oltaisi luotettu putiniin? Millaisia tuotantomuotoja nyt olisi ja paljonko sähkö siis maksaisi?

Jos Nordstreamit olisivat jääneet rakentamatta, Putin ei olisi välttämättä hyökännyt Ukrainaan, koska pääosa Euroopan kaasusta kulki aiemmin Ukrainan kautta. Todennäköisesti nyt käytettäisiin edelleen venäläistä kaasua, mutta hintapiikit olisivat matalampia.

 

[jarmojs]

Kun en loyda sita toista kanttia nyt. Siksi kitisen. Eli oma vaitteeni on etta hyvaa businesta tassa on nyt tehty ja on tullut saastoja ja kukaan ei ole saanut mitaan alyttomia voittoja toisten rahoilla. Eli tuosta Johtajan huomatuksesta jaa nyt vaille se etta mita olisi pitanyt tehda toisin.

Toinenkantti oli se, että jos ne tuulivoimaloiden omistajat olisivat joutuneet itse rakentamaan siirtoyhteydet asiakkaiden luokse kuten vaikkapa kaukolämmön tuottajat.

 

[mattix]

No 6 kertaa 63 vuodessa tekee aika lähellä kerran 10 vuodessa, ja jos maksimilämmöt on kahden viikon aikana -15 niin -20 on varmaan lähellä keskilämpöjä. En ole pitänyt tarkasti kirjaa mutta 2011-12 talvella oli aika kylmää kun koitti rakentaa ulkona, ja sen jälkeen on ollut kahtena talvena pieni huoli pidemmän kylmän aikana putkien jäätymisestä yms ongelmista kotieläintiloissa. Että tarkoja lämpötiloja en osaa sanoa.

Jep. Taisit alunperin hieman karrikoida, kun totesit kunnon talven olevan etelärannikolla -20c/2vko. Tällaisia olosuhteita on faktuaalisesti äärimmäisen harvoin. Useita päiviä kyllä ja -15c jopa yli viikon, mutta -20c/2vko komboja ei vaan ole. Helsingissä on ollut min. -20c/ka. -15c/5vrk jaksoja kaksi kertaa tällä vuosituhannella.

Kylmiä talvijaksoja koko maan osalta viime 30v aikana ovat olleet 1999, 2003, 2010, 2016 ja 2024.

Todella kovat pakkaset ovat hyvin harvinaisia, vaikka miten pidämme niitä "kunnon talvina" ja muistelemme niitä lapsuudessa jatkuvasti olleen.

Linkkarissa eräs energia-alalla työskentelevä huomautti osuvasti tällä viikolla, että "Kuinkahan monta tuulimyllyä olisivat tuulivoimayhtiöt pystyttäneet, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan myös siirtoyhteydet myllyilleen."
Olen aiemminkin maininnut, että 1000 km isoa siirtolinjaa maksaa miljardi euroa. Ja 1000 km on vielä peanuts, jos Pohjois-Pohjanmaa myllytetään kauttaaltaan. Fingridkö sen maksaa? Veikkaan, että suomalaiset.

Aika karrikoitu kysymys. Voisi yhtä lailla kysyä, että kuinka moni terästehdas tai iso kulutuskeskittymä olisi syntynyt, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan siirtoyhteytensä.

Liittymismaksulla maksetaan välttämätön liittymärakentaminen. Verkon vahvistaminen on taas kanta- tai jakeluverkkoyhtiön tekemistä ja laskun kuittaa verkon käyttäjät.

Näihin liittymisjohtoihin ja niiden omistusperiaatteisiin ottaa päivityksessä oleva sähkömarkkinalaki kantaa. Tarkoituksena on, että syntyisi enemmän "keruujohtoja", jolloin jokainen tuotantokohde ei rakentaisi omaa liittymisjohtoa ja söisi infrallaan maa-alaa. Lisätietoja: Sähköverkkoon liittymistä koskevaan sääntelyyn esitetään merkittäviä muutoksia

Suomen osalta "energiabalanssi" on vääristynyt, koska muuttoliikkeen myötä niin kotitalous- kuin teollisuuskulutus on keskittynyt etelään ja hajautettu tuotanto pohjoiseen. Tämä luonnollisesti vaatii järeitä siirtoyhteyksiä, koska tuotanto ja kulutus ei kohtaa paikallisesti. Kantaverkkoyhtiö onkin muuttamassa liittymismaksuperiaatteitaan niin, että pohjoisessa on halvempaa liittää kulutusta ja kalliimpaa liittää tuotantoa. Etelässä sitten päinvastoin. Aika kitkerälle kuulostaa liittyjille.

 

[mattix]

Huomenna tulee aamun tuntien sähkön hinta olemaan kova. Talot ehtineet jonkin verran jo jäähtyä pakkasten myötä ja huomenna aamulla lämpötila on etelän -8 asteesta pohjoisen -15c asteeseen. Tuuli on aivan nollissa ja näin taitaa olla laajalti Euroopassa. Onneksi tuotantoyksiköitä ei ole pahemmin telakalla. Estlink 2 olisi mahdollisesti laskenut huomisia hintapiikkejä?

Luulen aamun klo 8-10 tunnit olevan ainakin puolen euron luokassa alvin kera.

 

[jarmojs]

Jep. Taisit alunperin hieman karrikoida, kun totesit kunnon talven olevan etelärannikolla -20c/2vko. Tällaisia olosuhteita on faktuaalisesti äärimmäisen harvoin. Useita päiviä kyllä ja -15c jopa yli viikon, mutta -20c/2vko komboja ei vaan ole. Helsingissä on ollut min. -20c/ka. -15c/5vrk jaksoja kaksi kertaa tällä vuosituhannella.

Kylmiä talvijaksoja koko maan osalta viime 30v aikana ovat olleet 1999, 2003, 2010, 2016 ja 2024.

Todella kovat pakkaset ovat hyvin harvinaisia, vaikka miten pidämme niitä "kunnon talvina" ja muistelemme niitä lapsuudessa jatkuvasti olleen.


Aika karrikoitu kysymys. Voisi yhtä lailla kysyä, että kuinka moni terästehdas tai iso kulutuskeskittymä olisi syntynyt, jos olisivat itse joutuneet rakentamaan siirtoyhteytensä.

Liittymismaksulla maksetaan välttämätön liittymärakentaminen. Verkon vahvistaminen on taas kanta- tai jakeluverkkoyhtiön tekemistä ja laskun kuittaa verkon käyttäjät.

Näihin liittymisjohtoihin ja niiden omistusperiaatteisiin ottaa päivityksessä oleva sähkömarkkinalaki kantaa. Tarkoituksena on, että syntyisi enemmän "keruujohtoja", jolloin jokainen tuotantokohde ei rakentaisi omaa liittymisjohtoa ja söisi infrallaan maa-alaa. Lisätietoja: Sähköverkkoon liittymistä koskevaan sääntelyyn esitetään merkittäviä muutoksia

Suomen osalta "energiabalanssi" on vääristynyt, koska muuttoliikkeen myötä niin kotitalous- kuin teollisuuskulutus on keskittynyt etelään ja hajautettu tuotanto pohjoiseen. Tämä luonnollisesti vaatii järeitä siirtoyhteyksiä, koska tuotanto ja kulutus ei kohtaa paikallisesti. Kantaverkkoyhtiö onkin muuttamassa liittymismaksuperiaatteitaan niin, että pohjoisessa on halvempaa liittää kulutusta ja kalliimpaa liittää tuotantoa. Etelässä sitten päinvastoin. Aika kitkerälle kuulostaa liittyjille.

Mutta onko se realistista tai järkevää suunnitella tuulivoimaa niin paljon jonnekin, pääosin periferiaan, että yhteenlaskettu piikkiteho on 35 000 MW kun maan kaikkien aikojen kulutushuippu on ollut 15 000 MW? Etenkin, jos tämä tarkoittaisi, että nykyinen siirtoverkko pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa tästä johtuen. Ja että Matti ja Maija pääsevät tätä osaltaan kustantamaan.

 

[B12]

Huomenna tulee aamun tuntien sähkön hinta olemaan kova. Talot ehtineet jonkin verran jo jäähtyä pakkasten myötä ja huomenna aamulla lämpötila on etelän -8 asteesta pohjoisen -15c asteeseen. Tuuli on aivan nollissa ja näin taitaa olla laajalti Euroopassa. Onneksi tuotantoyksiköitä ei ole pahemmin telakalla. Estlink 2 olisi mahdollisesti laskenut huomisia hintapiikkejä?

Luulen aamun klo 8-10 tunnit olevan ainakin puolen euron luokassa alvin kera.

Voi olla 20snt tai voi olla 100snt. Ei voi mistään tietää. Huomenillalla pakkanen kiristyy -20 paikkeille ja ainakin täälläpäin tuuli painuu ihan nollaan.

Sinällään tuollaisessa -10, -20 pakkasessa ei ole yhtään mitään ihmeellistä. Ihan normaali talvisää. Ei erityisen kylmä eikä lämmin. Nyt vain alkaa tuotanto- ja kulutusrakenne olemaan sellainen, että hinta revittelee erittäin herkästi. Ja herkistyy edelleen tulevaisuudessa. Kulutusjousto on sitten sitä, että jätätkö lämmittämättä pakkasella vai etkö jätä.

 

[B12]

Mutta onko se realistista tai järkevää suunnitella tuulivoimaa niin paljon jonnekin, pääosin periferiaan, että yhteenlaskettu piikkiteho on 35 000 MW kun maan kaikkien aikojen kulutushuippu on ollut 15 000 MW. Etenkin, jos tämä tarkoittaisi, että nykyinen siirtoverkko pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa tästä johtuen. Ja että Matti ja Maija pääsevät tätä osaltaan kustantamaan.

Riippuu mihin sitä aiottaisiin sitten käyttää. Ehkä valtavien varastojen täyttämiseen joskus hyvin harvoin kun sitä tarvittaisiin. Silloin kun on tyyntä, niin ei edes 100000MW kapasiteetti tuota juurikaan mitään. Sitten kun tuulee, ei kukaan tarvitse niin paljoa sähköä.

 

[Shajk]

Tosi tyyntä ja kylmä. Sitten rajasiirtojen vaikutus päälle. Esim. pohjoismainen vesivoimatase kuivuu kovaa vauhtia. Ilman Estlink 2 rikkoa hinta olisi vielä kovempi.

Estlink2 ei nyt hirveesti vaikuta tänään kun pikkuhiljaa lähestytään sellaisia hintoja että fossiilivoima kannattaa käynnistää.

Tänään yöllä Forecan mukaan lämmityssähkön tarve oli 3900MW, ja tuulivoiman tuotanto 500MW.
Maanantai aamulla sitten 3700MW ja 100MW, ja arki kulutus päälle, ja krapulamaanantain vaikutukset. Ruotsissa, Puolassa ja Baltiassa tuulivoimatuotanto lähtee nousuun. Tänään Fennoskan kaapelit oli vajaakäytössä, niin huomenna saadaan luultavasti vähän lisää sieltä jos kerran tuulee ruotsin eteläosissa.

 

[Shajk]

Luulen aamun klo 8-10 tunnit olevan ainakin puolen euron luokassa alvin kera.

Veikkaan 80 senttiä maanantaikrapulan takia.. 50 voisi muuten olla järkevä. Toisaalta lämpöakkujen energia ehkä käytetty loppuun ja CHP pyörii niin voi mennä allekin.

Sähkövatkaimen ennuste 21, ja Vären ennuste 28.

 

[pulatunnus]

No se oli energia-alalla työskentelevän johtajan huomautus. En väitä, että olisi puolueeton näkemys, mutta asioita kannattaa funtsia eri kanteilta.

Vaikea keskustella, jos joku tuntematon heppu on jossain sanonut/kirjoittanut jotain ja siitä asiayhteydestä yksi irti otettu lause "osuvana" kommenttina tähän ketjuun.

Ihan irrallisena monelle se näyttää ihan joltain Gazpromin jutulta.

 

[B12]

Veikkaan 80 senttiä maanantaikrapulan takia.. 50 voisi muuten olla järkevä. Toisaalta lämpöakkujen energia ehkä käytetty loppuun ja CHP pyörii niin voi mennä allekin.

Sähkövatkaimen ennuste 21, ja Vären ennuste 28.

Noissa ennusteissa ei ikinä ole ollut sellaisia piikkejä, kuin totetumissa. Nuo eivät ole koskaan ennustaneet terävää piikkiä, vaan enemmän sellaista kumpuilevaa.

 

[mattix]

Mutta onko se realistista tai järkevää suunnitella tuulivoimaa niin paljon jonnekin, pääosin periferiaan, että yhteenlaskettu piikkiteho on 35 000 MW kun maan kaikkien aikojen kulutushuippu on ollut 15 000 MW? Etenkin, jos tämä tarkoittaisi, että nykyinen siirtoverkko pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa tästä johtuen. Ja että Matti ja Maija pääsevät tätä osaltaan kustantamaan.

Hyvä kysymys, mutta onko vaihtoehtoja? Myllyt etelään, jossa ei tuule niin hyvin tai ei myllyjä ollenkaan? En usko 35GW lukuun vaikka sääriippuvan tuotannon määrä tulee lisääntymään. Kuulostaisi järkevälle rakentaa tuotantoa mahdollisimman ison tuotantopotentiaalin paikoille ja rakentaa sähköintensiivistä kulutusta mahdollisimman paljon sen lähelle.

Estlink2 ei nyt hirveesti vaikuta tänään kun pikkuhiljaa lähestytään sellaisia hintoja että fossiilivoima kannattaa käynnistää.

Eikö juuri hinnan noustua Viron palavan kiven laitokset käynnisty ja suunta Estlinkeissä muuttuu kohti Suomea? Tänään hintaa ei ole vielä riittävästi, mutta korkeilla hinnoilla Viron fossiilituotanto tukee Suomen tehotasapainoa ja hillitsee hintaa. Nyt kun Estlink 2 on pois, saadaan huippukulutuksilla vähemmän kapaa Virosta.

Voi olla 20snt tai voi olla 100snt. Ei voi mistään tietää. Huomenillalla pakkanen kiristyy -20 paikkeille ja ainakin täälläpäin tuuli painuu ihan nollaan.

Sinällään tuollaisessa -10, -20 pakkasessa ei ole yhtään mitään ihmeellistä. Ihan normaali talvisää. Ei erityisen kylmä eikä lämmin. Nyt vain alkaa tuotanto- ja kulutusrakenne olemaan sellainen, että hinta revittelee erittäin herkästi. Ja herkistyy edelleen tulevaisuudessa. Kulutusjousto on sitten sitä, että jätätkö lämmittämättä pakkasella vai etkö jätä.

"Täälläpäin" tyynellä säällä ei ole merkitystä vaan sillä, tuuleeko länsirannikolla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Noilla alueilla tuulisuus lisääntyy huomisesta iltapäivästä lähtien. Toki merkittävä vaikutus on muun Euroopan tuulisuudella, koska rajasiirtoja pitkin korkeat hinnat siirtyvät tännekin.

Etelä-Suomea myöten 10-20 asteen pakkanen ei ole ihan normaalia, yksittäisinä päivinä toki jokavuotista.

Kulutusjousto ei tarkoita pelkästään on/off lämmityksen osalta. Kulutusjousto on myös kulutuksen ajoittamista niiden osalta, keille se on mahdollista eli esim. varaava sähkölämmitys, LVV, sauna tai sähköauton lataus. Jos on suora sähkölämmitys huonosti eristetyssä talossa ilman tehtyjä energiaremontteja, niin joutuu siitä kärsimään sähkölaskun muodossa.

 

[B12]

Kulutusjousto ei tarkoita pelkästään on/off lämmityksen osalta. Kulutusjousto on myös kulutuksen ajoittamista niiden osalta, keille se on mahdollista eli esim. varaava sähkölämmitys, LVV, sauna tai sähköauton lataus. Jos on suora sähkölämmitys huonosti eristetyssä talossa ilman tehtyjä energiaremontteja, niin joutuu siitä kärsimään sähkölaskun muodossa.

Varaavat lämmitykset ovat kadonneet sitä mukaa kun yösähkön houkuttelevuus on lopetettu hinnoittelulla. Ennenhän isot useamman kuution varaajat halvalla yösähköllä olivat enemmän sääntö kuin poikkeus. Nyt ne ovat jo ruostuneet ja korvattu pääasiassa vilpeillä.

Ehkä tulevaisuudessa varaajat yleistyvät taas pörssisähkön suosion myötä. Ne ovat kuitenkin melko kalliita remontteja ja lämpöpumpulla ei saa kovinkaan kummoisia lämpötiloja ja varaaja oltava tosi iso. LVV on helppo ajoittaa ja itselläkin shellyn rele ohjaamassa halvimmille tunneille ja vähän kaikkea muutakin automatiikkaa ja manuaalia. Terävät piikit saa helposti väisteltyä.

Kellä nyt sattuu olemaan sähköauto ja asuu pörssisähkötaloudessa. Suurin osa lienee kerrostaloasujia ja lataavat sitten missä lataavat. Normaalista omakotitalosta kyllä loppuu nallit aika nopeasti kesken, kun ladataan sähköautoa ja varataan lämmitystä samaan aikaan. Toki jos jollakin on 63A nallit ja asuu alueella, jossa nallin nosto ei räjäytä perusmaksuja ja tehomaksua.

Kaikkihan on maksettava eikös juu ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Ehkä sossun maksama vuokraluukku olisi se edullisin ratkaisu.

 

[mattix]

Varaavat lämmitykset ovat kadonneet sitä mukaa kun yösähkön houkuttelevuus on lopetettu hinnoittelulla. Ennenhän isot useamman kuution varaajat halvalla yösähköllä olivat enemmän sääntö kuin poikkeus. Nyt ne ovat jo ruostuneet ja korvattu pääasiassa vilpeillä.

Lattialämmitys vesikierrolla on myös varaava ja itse asiassa erittäin tehokas sellainen. Parempi on varata lämpöä lukuisiin tuhansiin kiloihin betonia kuin pariin kuutioon vettä.

 

[N1kkel]

ei mitään sittenkään

 

[mhj]

Varaavat lämmitykset ovat kadonneet sitä mukaa kun yösähkön houkuttelevuus on lopetettu hinnoittelulla. Ennenhän isot useamman kuution varaajat halvalla yösähköllä olivat enemmän sääntö kuin poikkeus. Nyt ne ovat jo ruostuneet ja korvattu pääasiassa vilpeillä.

Ehkä tulevaisuudessa varaajat yleistyvät taas pörssisähkön suosion myötä. Ne ovat kuitenkin melko kalliita remontteja ja lämpöpumpulla ei saa kovinkaan kummoisia lämpötiloja ja varaaja oltava tosi iso. LVV on helppo ajoittaa ja itselläkin shellyn rele ohjaamassa halvimmille tunneille ja vähän kaikkea muutakin automatiikkaa ja manuaalia. Terävät piikit saa helposti väisteltyä.

Kellä nyt sattuu olemaan sähköauto ja asuu pörssisähkötaloudessa. Suurin osa lienee kerrostaloasujia ja lataavat sitten missä lataavat. Normaalista omakotitalosta kyllä loppuu nallit aika nopeasti kesken, kun ladataan sähköautoa ja varataan lämmitystä samaan aikaan. Toki jos jollakin on 63A nallit ja asuu alueella, jossa nallin nosto ei räjäytä perusmaksuja ja tehomaksua.

Kaikkihan on maksettava eikös juu ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Ehkä sossun maksama vuokraluukku olisi se edullisin ratkaisu.

Saa olla aika pirun kallista sähköä, että kannattaisi yöllä varata pelkällä sähköllä laattaan lämpöä vs. että ajaa pelkästään ilmalämpöpumpuilla. Ennen wanhaan kun noita pumppuja ei ihan joka torpassa ollut, niin asia oli tietenkin ihan eri. Itse en ainakaan tee öisin muuta kun lämmittelen LVV:tä ja latailen sähköautoa, kaikki muu ajoittaminen on turhaa kokonaiskulutuksen/sähkölaskun kannalta.

 

[Shajk]

Noissa ennusteissa ei ikinä ole ollut sellaisia piikkejä, kuin totetumissa. Nuo eivät ole koskaan ennustaneet terävää piikkiä, vaan enemmän sellaista kumpuilevaa.

Vären ennuste osui aika hyvin:

 

[pulatunnus]

Saa olla aika pirun kallista sähköä, että kannattaisi yöllä varata pelkällä sähköllä laattaan lämpöä vs. että ajaa pelkästään ilmalämpöpumpuilla. Ennen wanhaan kun noita pumppuja ei ihan joka torpassa ollut, niin asia oli tietenkin ihan eri. Itse en ainakaan tee öisin muuta kun lämmittelen LVV:tä ja latailen sähköautoa, kaikki muu ajoittaminen on turhaa kokonaiskulutuksen/sähkölaskun kannalta.

Ensin että mitä, mutta joo mietit suoraasähkölämmitystä, ja sattumalta mielessä oli vesikiertoinen kohde.

Mutta jos suorasähkö noin muutenkin, niin toki se silläkin kannattaa, mutta voi kuvitella että jos moinen niin sitten jotain ilmalämpöpumppuakin viritelty, ei tosin taida olla kovin tehokas laatanlämittäjä, mutta jos ja kun sen ilpin tehot ei riitä niin kai siinä niitä hybreidejä syntyy.

 

[jarmojs]

Hyvä kysymys, mutta onko vaihtoehtoja? Myllyt etelään, jossa ei tuule niin hyvin tai ei myllyjä ollenkaan? En usko 35GW lukuun vaikka sääriippuvan tuotannon määrä tulee lisääntymään. Kuulostaisi järkevälle rakentaa tuotantoa mahdollisimman ison tuotantopotentiaalin paikoille ja rakentaa sähköintensiivistä kulutusta mahdollisimman paljon sen lähelle.

Niin minustakin, mutta kun kovasti monet väittävät, ettei esim vetyä kannata tehdä, koska hyötysuhde on alle 70 % tms

Suunnittelussa olevat hankkeet - Suomen uusiutuvat ry

STY:n puolivuosittain tekemän tuulivoimahankekatsauksen mukaan vuoden 2024 kesäkuussa Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 72 900 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita yli 69 900 MW.

suomenuusiutuvat.fi

Uusiutuvan energian hankkeet kartalla

suomenuusiutuvat.fi

 

[Jaguafgeg]

Taas oli hintaennustajilla kristallipallot paskassa, miten se näin kävikään .

 

[pulatunnus]

Niin minustakin, mutta kun kovasti monet väittävät, ettei esim vetyä kannata tehdä, koska hyötysuhde on alle 70 % tms

Vedyn kannattavuus riippuu pitkälti muista jutuista kuin itse vedyn tekemisen hyötysuhteesta.

Vetytuotanto sijaintiin vaikuttaa se missä sen kulutus on, missä sen mahdollinen jatkojalostus. ja varmaan myös se missä sen käyttämä sähkötuotetaan.
Esim KEmiin kaavaillaan vetytuotantoa joka ruokkisi e-metaani tuotantoa, joka taasen haluaa uusituvan co2 päästöjen äärelle. Suomen siirtoverkkojen kannalta sille sopii pohjoisessa tuotettu uusiutuva. En tiedä miten hyvin tuolla pystytään hyödyntää lämpöä. Ja kaukana etelän maakaasuverkoista. Toki se ketju tuulivoimasta valmiiseen e-metaaniin on hyötysuhteelta mitä on, isompi haaste kuitenkin se hinta. Eli käyttökohteisiin missä ei oikein edullisempaakaan ole, mitä ei voi sähköistää.

Etelässä, lähempänä rannikoita meillä taasen on niitä vety suunnitelmia missä olisi suoraan vedyn käyttö proseseissa, ja etelässä myös maakaasuverkkoa, ja myös niitä uusituvia co2 päästöjä.

 

[Shajk]

Taas oli hintaennustajilla kristallipallot paskassa, miten se näin kävikään .

Yritetään ennustaa piikkejä, mutta unohtuu se että voimalat eivät toimi piikkien mukaan, vaan keskihinnan mukaan.

 

[B12]

Taas oli hintaennustajilla kristallipallot paskassa, miten se näin kävikään .

Ihan hyvin osui, kun ennustin 20snt ja 100snt väliin. Jotenkin perstuntumalla isoimmat piikit tulevat ihan puskasta ja sitten kun maalaillaan piruja seinälle, se ei toteudukaan.

 

[kapiteeli]

Belgiassa reaktorit Doel 3 ja Tihange 2 suljettiin 2021 ja 2023. Doel 4 ja Tihange 3 piti sulkeutua tämän vuoden lopussa, mutta joulukuussa 2023 ilmoitettiin niiden jatkavan ajoa 10 vuotta. Nyt hallitus on ilmoittanut tahtotilasta jatkaa niiden käyttöikää vähintään 10 vuodella tämän aiemman 10:n lisäksi. Kerrotaan myös toiveesta rakentaa 4000 MW lisää kapasiteettia.

Espanjassa tehtiin vuonna 2019 päätös sulkea maan seitsemän ydinvoimalaa kahdessa osassa: ensimmäiset neljä vuoteen 2030 mennessä ja loput kolme vuoteen 2035 mennessä. Nyt kuitenkin ehdotus jatkaa käytössä olevien reaktoreiden käyttöikää hyväksyttiin luvuin 171-164.

 

[mattix]

Taas oli hintaennustajilla kristallipallot paskassa, miten se näin kävikään .

Yritetään ennustaa piikkejä, mutta unohtuu se että voimalat eivät toimi piikkien mukaan, vaan keskihinnan mukaan.

Jep. Pieleen meni minulla. Veikkasin ainakin 50c piikkiä aamulle ja tuli vain 28c. Itse oletin, että voimalatuotanto ilman kaasua ei enää piisaa vaan mennään joustoille + kaasuun. Silloin olisikin piikannut hinta toiseen malliin.

Jäi tuossa 120 MW toleranssia, kunnes hinta olisi raketoitunut (ilman joustoa). En tiedä, miten siirtoyhteydet / flow-based laskenta näkyy noissa käppyröissä.

 

[Grez]

Lattialämmitys vesikierrolla on myös varaava ja itse asiassa erittäin tehokas sellainen. Parempi on varata lämpöä lukuisiin tuhansiin kiloihin betonia kuin pariin kuutioon vettä.

Pari kuutiota vettä on myös tuhansia (2000) kiloja. Vedellä on myös melkein kuusinkertainen ominaislämpökapasiteetti betoniin nähden. Ja veden voi lämmittää 70-asteiseksi, lattilämmitysbetonia ei varmaan kovin mielellään niin kuumaksi lämmitetä, ehkä 35°C, jolloin delta on yli puolet vähemmän.

Betoni painaa (laadusta riippuen) jotain 2-3 kertaa enemmän kuin vesi, eli voisi sanoa että kuutio vettä on noin 4 kertaa parempi lämpövarasto kuin kuutio betonia.

Hyvä puoli lattiabetonissa lämmityksen suhteen toki on se, että se täytyy laittaa joka tapauksessa, eli lämmityskäyttö on vaan lisähyöty.

 

[B12]

Pari kuutiota vettä on myös tuhansia (2000) kiloja. Vedellä on myös melkein kuusinkertainen ominaislämpökapasiteetti betoniin nähden. Ja veden voi lämmittää 70-asteiseksi, lattilämmitysbetonia ei varmaan kovin mielellään niin kuumaksi lämmitetä, ehkä 35°C, jolloin delta on yli puolet vähemmän.

Betoni painaa (laadusta riippuen) jotain 2-3 kertaa enemmän kuin vesi, eli voisi sanoa että kuutio vettä on noin 4 kertaa parempi lämpövarasto kuin kuutio betonia.

Hyvä puoli lattiabetonissa lämmityksen suhteen toki on se, että se täytyy laittaa joka tapauksessa, eli lämmityskäyttö on vaan lisähyöty.

Ei lattiaan voi "varata " lämpöä, jos ei halua, että sisällä on 30 lämmintä. Energia olisi juurikin oltava isossa vesivaraajassa ja sitä sitten syötetään lattiaan tarpeen mukaan. Lattiassa on tosi iso pinta-ala ja se myös luovuttaa hanakasti lämpöä sisäilmaan.